Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2019

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on jäljempänä 3 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläkkeitä tai suorituksia, lasketaan palkkatuloja varten ennakonpidätys- ja lisäprosentti. Iältään 16–20 -vuotiaille ja tätä nuoremmille aikaisemmin palkkatuloa saaneille, joiden palkkatulot ovat vähemmän kuin 10 000 euroa, lasketaan palkan verokortti 10 000 euron oletuspalkkatulolle. 21–65 -vuotiaille henkilöille, joiden tulot ovat enintään 15 000 euroa, lasketaan palkan verokortti 15 000 euron oletuspalkkatulolle.

Henkilölle, jolla on ennakonkannon alaisia ansiotuloja vähintään 6 000 euroa, lasketaan ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti ennakonkannon alaisten ansiotulojen ja mahdollisten ennakonpidätyksen alaisten tulojen perusteella etuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Jos henkilöllä on osa-aikaeläkettä, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea, osatapaturmaeläkettä, osaliikennevahinkoeläkettä tai eläketukea ja palkkatuloa, eläketulolle ja palkalle lasketaan yhtä suuri ennakonpidätysprosentti.

1.2 Henkilöt, joille ei lasketa tai tulosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, jonka kotikunta on muuttunut ulkomaille vuonna 2018 tai tätä aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvollisille lasketaan ennakkovero ja eläkkeensaajille ennakonpidätysprosentti riippumatta kotikunnasta.

Mikäli verovelvollinen on muuttanut ulkomaille, hänelle ei tulosteta eikä lähetetä oletukseen perustuvaa 10 000 euron tai 15 000 euron palkkaverokorttia.

2 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

Ennakonkannossa veroa määrätään verovelvollisen maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä kertyväksi arvioidulla määrällä.

Pienet ennakonkannon alaiset tulot voidaan kuitenkin ottaa huomioon ennakonpidätyksessä kuten jäljempänä kohdassa 3.3 on kerrottu.

3 Tulot

3.1 Ennakonpidätysprosenttien laskennan perusteena käytettävät ansiotulot

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan viimeksi päättyneen verotuksen (2017) perusteella vahvistettu rahapalkka päätoimesta, sivutulot, merityötulo, luontoisedut, palkkaturva, toistuvaiskorvaus, työttömyyspäiväraha, koulutustuki, aikuiskoulutustuki sekä sairaus-, potilas-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen päivärahat ja eläkkeen- tai suorituksen maksajan suorasiirtona ilmoittamat eläkkeet ja suoritukset sekä luopumistuki. Rahapalkka päätoimesta ja sivutulot lasketaan yhteen ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Vuodelta 2017 käytettävää palkkatuloa korotetaan 4,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2018), sitä korotetaan 2,0 %:lla.

Jos tieto palkkatuloista on viimeksi päättyneestä verotuksesta ja on tieto sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisista palkkaeristä, joiden perusteella ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, nämä erät vähennetään laskennan perusteeksi otettavista palkkatuloista, koska niitä ei oleteta jatkuviksi tuloiksi.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta olevat etuudet muunnetaan palkkatuloiksi seuraavasti: koulutustukea, työttömyysturvalain mukaista päivärahaa, työllisyysasetuksen nojalla maksettuja työharjoittelutukia ja sairausvakuutuksen päivärahaa korotetaan 40 prosentilla. Etuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan viimeksi päättyneen verotuksen tietoa 4,0 %:lla. Jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta, se muutetaan palkkatuloksi ja tuloa korotetaan 2,0 %:lla.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta poimituista sivutuloista vähennetään vuosi-ilmoituksella suorituslajilla 7K ilmoitetut tulot (Työnantajan, kiinteä toimipaikka Suomessa, maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu), koska näitä tuloja ei oleteta jatkuviksi tuloiksi.

Palkan verokorttien laskennassa lasketaan verokortti ennakonpidätyksen alaisia palkkoja ja luontoisetuja, merityötuloja, Ahvenanmaan maantielauttatuloja, omaishoitajan palkkioita ja perhehoitajan palkkioita varten. Sivutulot lasketaan ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja luontoisetujen verokortin tulorajaan. Palkan verokortin tulorajaan luetaan myös ansiotuloa olevat käyttökorvaukset, työkorvaukset ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle (ALV-velvollinen ja ei ALV-velvollinen), urheilijan palkkiot ja muut veronalaiset ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot. Ennakonpidätyksen alaisista työkorvauksista (ALV velvollinen) vähennetään siihen liittyvät menot ja tulokseksi saadut ennakonpidätyksen alaiset nettotyökorvaukset (ALV velvollinen) otetaan huomioon vähennysten ja verojen laskennassa.

Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon sellaisenaan.

Palkkatulon määrä oletetaan 21–65 -vuotiailla 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat alle 15 000 euroa. Myös merityötulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

3.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut ennakonkannon alaiset tulot lasketaan mukaan vuoden 2017 vahvistetusta verotuksesta.

Osinkotuloja ja osuuskunnan maksamia ylijäämiä sekä ulkomaan osinkotuloja ei oteta laskennassa huomioon. Tuloverolain 43 §:n mukaisia puun myyntituloja ei oteta huomioon. Myöskään pääomatuloa oleville käyttökorvauksille ei lasketa ennakkoveroa, vaan tulolle lasketaan verokortti.

Ennakonkannonalaiset tulot, verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuus yhtymästä ja elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan laskentaan viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta saatuja ennakonkannon alaisia tuloja korotetaan seuraavasti:

• luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän
  elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 7,5 %:lla.

Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan.

Yrittäjävähennys lasketaan 5 %:n suuruisena elinkeinotoiminnan, maatalouden, elinkeinoyhtymän, verotusyhtymän ja ulkomaisen yhtymän ansio- ja pääomatulosta.

Vuokratulot osakehuoneistoista, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta sekä ennakonkannon alaiset palkkatulot otetaan mukaan laskentaan sellaisenaan viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Mikäli vuokratuloista on verovuotta 2019 varten päivitetty tieto, käytetään sitä.

Muut pääomatulot otetaan sellaisenaan laskentaan, jos ne on ilmoitettu ennakkoperinnän muutoslaskentaan.

Palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, työkorvauksena verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa ja YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa ei oteta huomioon verokorttien ja ennakkoveron laskennassa.

3.3 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet ennakonkannon alaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin.

Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euron suuruiset, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.

Ennakonkannonalaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos palkan verokortti on oletetulle 10 000 euron tai 15 000 euron tulolle laskettu ns. oletuspalkkakortti, merityötulolle laskettu verokortti tai jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläketulo, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Ennakonkannonalaisia pääomatuloja ja ansiotuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa, jos verovelvolliselle on tallennettu kannonalaisista tuloista verokortilla huomioimisen esto-tieto.

Jos laskennassa on mukana pääomatulona verotettavaa käyttökorvausta tai eläkettä, tuloille lasketaan ennakonpidätysprosentti.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60 %. Ennakonkannon alaista tuloa ei oteta verokortille, jos ennakonpidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

3.4 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2019 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja kannonalaisista palkkatuloista, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

YEL-työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei ALV-velvollinen), ennakonkannon alaisen henkilökohtaisen tulolähteen työkorvauksen, muun tulonhankkimistoiminnan (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), perhehoitajan palkkion ja omaishoitajan palkkion.

MYEL-työtulolla ei korvata mitään työkorvauksia.

YEL-työtulo korvaa ansiotuloa olevan ennakonpidätyksen alaisen käyttökorvauksen. YEL-työtulolla korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo kokonaan.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo tai apuraha, maatalous ja merityötulo. MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta ennakkoperintää varten.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden ansiotulo, ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.5 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,23 %:n mukaan 18–68 -vuotiaalle.

4 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin sekä ennakkoveron laskennassa käytettävät vähennykset

4.1 Luonnolliset vähennykset

4.1.1 Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Matkakuluista lasketaan vähennykseksi 750 euroa ylittävä osuus, enintään 7 000 euroa.

Laskennassa ei huomioida viikonloppumatkoja, erityisalan matkakuluja tai toissijaisen työpaikan matkakuluja.

4.1.2 Ahvenanmaan matkakulut kunnallisverotuksessa

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Matkakuluja Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa laskettaessa otetaan huomioon, onko matkakuluilla omavastuu 600 euroa vai ovatko ne ilman omavastuuta huomioitavia. Lisäksi huomioidaan matkakuluina Ahvenanmaan vuokrakuluvähennys, jonka omavastuu yhdessä omavastuullisten matkakulujen kanssa on 600 euroa. Matkakuluista myönnetään vähennystä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa enintään 6 000 euroa.

4.1.3 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista.

4.1.4 Muut tulon hankkimisesta johtuvat menot

Muut tulonhankkimismenot otetaan huomioon viimeksi päättyneen verotuksen tietojen tai ennakkoperinnän muutoslaskennassa olevien tietojen mukaisesti tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta. Työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla korvaamia kustannuksia ei lasketa tulonhankkimismenoihin eikä niitä huomioida laskennassa. Pääomatulojen tulonhankkimismenot jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja.

4.1.5 Työasuntovähennys

Työasuntovähennys otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Työasuntovähennyksenä myönnetään tulonhankkimiskuluna enintään 450 euroa kalenterikuukautta kohti.

Työasuntovähennys lasketaan saman suuruisena sekä mantereella että Ahvenanmaan kunnassa asuvalle.

4.1.6 Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

4.2 Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.2.1 Eläkevakuutusmaksuvähennys

Eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 6,75 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja merityötulosta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siitä alkaen, kun verovelvollinen täyttää 17 vuotta. Kesken vuoden 17 vuotta täyttäville eläkevakuutusmaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siihen asti, kunnes 1957 tai tätä aikaisemmin syntynyt verovelvollinen täyttää 68 vuotta, 1958–1961 syntynyt verovelvollinen täyttää 69 vuotta ja 1962 tai sen jälkeen syntynyt verovelvollinen täyttää 70 vuotta. Vuoden 2025 loppuun saakka eläkevakuutusmaksu lasketaan korotettuna 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Korotetuksi eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 8,25 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 1,50 % palkasta.

Yrittäjille, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2019 ennakkoperintää varten, lasketaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta ennakonpidätyksen alaista palkkaa, joka ei ole yritystoiminnasta saatua.

Ahvenanmaan maantielautalta palkkatuloa saavalle lasketaan eläkevakuutusmaksu.

Eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua ei lasketa ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, jos palkasta ei ole peritty lainkaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa. Perhepäivähoitajan palkkioista lasketaan työeläkemaksu, ellei edellisen vuoden muutoslaskennassa ole päivitetty tietoa, että tulosta ei lasketa työeläkemaksua. Omaishoitajan palkkiosta ei lasketa työeläkemaksua, ellei ennakkoperinnän muutoslaskennassa ole päivitetty tietoa, että tulosta lasketaan työeläkemaksu.

Kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut otetaan huomioon vähennyksenä enintään 5 000 euron suuruisena.

Jos tieto YEL- tai MYEL-työtulosta puuttuu, poistetaan YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksut vähennyksistä.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Pääomatuloista maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa. Maksuista lasketaan tarvittaessa erityinen alijäämähyvitys siirrettäväksi ansiotuloverosta vähennettäväksi

4.2.2 Vähennettävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Vähennyksenä huomioitava sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,54 % päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneelle siihen asti kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 282 euroa.

Kesken vuoden 16 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Kesken vuoden 68 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua iän perusteella. Siitä osasta kunnallisverotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksun määrä huomioidaan puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

Vähennettävää yrittäjän korotettua päivärahamaksua lasketaan 0,23 % YEL-työtulosta 18–68-vuotiaille.

4.2.3 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tai ennakkoperinnän muutoslaskentojen tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa myönnettävän vähennyksen määrä on 20 %:a merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 %:lla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

4.3 Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.3.1 Kunnallisverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen perusteella tai Verohallinnon tallentaman ilmoituksen mukaan.

Invalidivähennys lasketaan, jos verovelvollisella on ollut kunnallisverotuksessa muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Muusta ansiotulosta kuin eläketulosta invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta, enintään kuitenkin kunnallisverotuksen muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon määrä. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa kunnallisverotuksessa vähentää sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitetussa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

4.3.2 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 51 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa, vähennys pienenee 4,5 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

4.3.3 Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennys on 3 305 euroa pienennettynä 18 %:lla tämän ylimenevästä tulosta. Perusvähennys lasketaan puhtaasta ansiotulosta, josta on vähennetty kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Kunnallisverotuksen perusvähennys lasketaan saman suuruisena sekä mantereella että Ahvenanmaan kunnassa asuvalle.

4.4 Verosta tehtävät vähennykset

4.4.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Laskennan perusteena ovat palkkatulot, toiselle tehdystä työstä tai palveluksesta saadut ansiotulot, käyttökorvaukset ansiotuloa, jaettavan yritystulon tai maatalouden ansiotulot ja yhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulot.

Työtulovähennys on 12,2 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on 1 630 euroa. Verovelvollisen puhtaan tulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,72 %:lla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta.

Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

4.4.2 Työ- ja eläketulovähennys

Ahvenanmaalaisten työ- ja eläketulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja valtionverosta tehtävä työtulovähennys. Lisäksi vähennyksen perusteeseen lasketaan ansiotuloa olevat eläkkeet.

Työ- ja eläketulovähennys on 10 % laskentaperusteena olevista tuloista. Vähennyksen enimmäismäärä on 100 euroa. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos verovelvollisen veronalaiset ansiotulot ovat 55 000 euroa tai enemmän.

Työ- ja eläketulovähennys vähennetään Ahvenanmaan kunnallisverosta työtulovähennyksen jälkeen. Mikäli vähennys ylittää Ahvenanmaan kunnallisveron määrän, vähennystä myönnetään vain kunnallisveron määrään saakka.

4.4.3 Valtionverotuksen invalidivähennys

Invalidivähennys lasketaan siihen oikeutetulle. Invalidivähennys on vähintään 30 %:n suuruisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 115 eurosta. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta. Verovelvollisella vähentämättä jäänyttä määrää valtionverotuksen invalidivähennyksestä siirretään ennakkoperinnässä automaattisesti puolisolta toiselle.

4.4.4 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennystä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

4.4.5 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Ennakonpidätysprosentin laskennassa muodostuu pääomatulolajin alijäämä, jos vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä.

Asunto- ja ensiasuntovelan korot otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Asuntovelan ja ensiasunnon velan koroista otetaan laskennassa huomioon 25 %. Tulonhankkimisvelan korot otetaan laskennassa huomioon sellaisenaan.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (30 %) samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasuntoon kohdistuvan velan koroista alijäämähyvitys on 32 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvityksestä vähennetään enintään 3/4 valtion ansiotuloverosta. Loput 1/4 vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Verovelvolliselta vähentämättä jäänyttä määrä alijäämähyvityksestä ei siirretä ennakkoperinnässä automaattisesti puolisolta toiselle.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatulosta vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen vähentämisen jälkeen. Siltä osin kuin veronalaiset pääomatulot eivät riitä maksujen vähentämiseen, huomioidaan vähentämättä jäänyt osa erityisenä alijäämähyvityksenä.

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista vasta varsinaisen alijäämähyvityksen vähentämisen jälkeen.

Verovelvollisella vähentämättä jäänyt määrä erityisestä alijäämähyvityksestä siirretään ennakkoperinnässä automaattisesti puolisolta toiselle.

5 Verojen määrän laskenta

5.1 Valtion ansiotulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä verovuodelle vahvistetun sairaanhoitomaksuprosentin (1,44 %), sairaanhoitomaksun korotusprosentin (0,17 %), sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentin (1,54 %) ja yrittäjän päivärahamaksun korotusprosentin (0,23 %) mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella. Sairaanhoitomaksu palkka- ja työtulosta on 0 %. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 282 euroa.

Valtion ansiotulovero lasketaan siten, että verotettavasta ansiotulosta vähennetään edellä luetellut valtion ansiotuloverotuksessa myönnettävät vähennykset. Valtion ansiotuloverosta vähennetään mahdolliset verosta tehtävät vähennykset edellä kuvatun mukaisesti.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta. Kunnallisverotuksen verotettava tulo saadaan, kun ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa myönnettävät vähennykset.

Sairaanhoitomaksu on sairaanhoitomaksuprosentin osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta tai sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevat bruttotulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla. Käytännössä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun korotus tulee määrätyksi eläke- ja etuustulojen ja vastaavien tulojen perusteella.

Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairaanhoitomaksusta ja sairaanhoitomaksun korotuksesta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksettavaksi määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Määrä lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista. Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV-velvollinen), omaishoitajan palkkio ja perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Oletuspalkkakorttilaisella käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 3.2 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena oleva ansiotulo huomioon.

Päivärahamaksun perusteena olevana tulona YEL/MYEL–vakuutetulla käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: korvaamattomat palkanluonteiset ansiotulot, korvaamaton merityötulo, urheilijan palkkio, korvaamaton ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), korvaamaton ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV-velvollinen), korvaamaton omaishoitajan palkkio, korvaamaton perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvausten osuutta, YEL–työtulo, MYEL–työtulo, korvaamaton ennakonkannon alainen työkorvaus, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo, korvaamaton elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, korvaamaton maatalouden ansiotulo, korvaamaton maatalouden ansiotulo yhtymistä ja korvaamaton porotalouden ansiotulo sekä korvaamaton muun tulonhankkimistoiminnan ansiotulo, ja korvaamaton ennakonkannon alainen palkkatulo.

Päivärahamaksun perusteena olevaa tuloa käytetään myös laskettaessa erotusta, josta lasketaan sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Päivärahamaksu lasketaan vain 16–68-vuotiaille siten kuin kohdassa 4.2.2 on kerrottu.

YEL–vakuutetulle lasketaan lisäksi yrittäjän lisärahoitusosuutena yrittäjän korotettu päivärahamaksu YEL–työtulosta.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen huomioidaan vähennyksenä valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa laskettaessa verotettavaa ansiotuloa.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen lisätään verontarpeeseen, josta on vähennetty valtion ansiotuloverosta tehtävät vähennykset, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

Jos verovelvollisella ei ole ulkomaan eläkettä, valtion ansiotuloverosta vähentämätön osuus työtulovähennyksestä, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Jos verovelvollisella on ulkomaan eläkettä, alijäämähyvitykset suhteutetaan, kuten kohdassa 4.4.5 on mainittu.

5.2 Yleisradiovero

Yleisradioveroksi lasketaan 2,5 % verovelvollisen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärän tai sitä suuremman YEL- ja/tai MYEL -työtulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa maksetaan kuitenkin enintään 163 euroa. Yleisradiovero määrätään Suomessa yleisesti verovelvolliselle, joka viimeistään verovuoden aikana on täyttänyt 18 vuotta.

Kuolinpesä maksaa yleisradioveroa vain kuolinvuodelta. Yleisradioveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle eikä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

Yleisradioverosta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Yleisradioveroon kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Yleisradiovero lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

5.3 Pääomatulovero

Verotettavasta pääomatulosta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukaisesti. Siltä osin kuin pääomatulo ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa pääomatulon korotetun tuloveroprosentin (34 %) mukaan.

6 Ennakonpidätysprosentin laskenta

Ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista.

Prosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin

7 Ennakonpidätysprosentin soveltamisraja

Ennakonpidätysprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyyn tulorajan asti. Mikäli verokorttiin merkitty tuloraja ylittyy, ennakonpidätys toimitetaan yli menevästä osasta lisäprosentin mukaan. Verokortin tulorajaa seurataan vuositasolla. Verokortin tuloraja ajalle 1.2.-31.12. lasketaan jakamalla kohdassa 2 luetellut korotetut ennakonpidätyksen alaiset palkkatulot 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

8 Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Lisäprosenttiasteikko

Valtionverotuksen verotettava ansiotulo euroina	Alarajan prosentti %
17.600,00 – 20.200,00	6,00 %
20.200,01 – 22.300,00	9,00 %
22.300,01 – 23.500,00	11,00 %
23.500,01 – 26.400,00	16,00 %
26.400,01 – 43.500,00	17,25 %
43.500,01 – 59.800,00	19,50 %
59.800,01 – 76.100,00	21,25 %
76.100,01 -	31,25 %

Asteikon osoittamaan prosenttilukuun (alarajan prosentti, joka tarkoittaa valtion lisäprosenttiosuutta) lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (1,44) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu (1,54), jolloin saadaan lisäprosentti. Seurakunnan tuloveroprosenttia käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollinen on seurakunnan jäsen. Myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua tai sairausvakuutuksen päivärahamaksua käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollisen tulojen perusteella lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoito- tai päivärahamaksu. Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin tai alaspäin täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti on vähintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakonpidätysprosentti. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verotettava tulo on alle 17 600 euroa, niin valtion lisäprosenttiosuus on 6,00 %.

Merityötuloa saavan lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 44 000 euroa.

9 Ennakkoveron laskenta

Jos laskennassa on vain ansiotuloa olevia verokorttituloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja henkilön yleisradioveron pääomatulo-osuuden määrälle.

Jos laskennassa on sekä ansiotuloa olevia verokorttituloja, että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa verokorttituloihin ja ennakkoverotuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

10 Päätös ennakkoverosta ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakkoveron määrä on 170 euroa. Ennakkovero määrätään maksettavaksi siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakkovero kannetaan sen määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Maksettavaksi määrättävästä ennakkoverosta verovelvolliselle lähetetään päätös ennakkoverosta ja tilisiirtolomakkeet.

11 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2019 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2019 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2018

 

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen