Verohallituksen päätös luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteista vuonna 2006

Verohallitus on rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 16 §:n 4 momentin (856/2005) sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin (564/2004) ja 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteet verovuodelle 2006 seuraavasti:

1.  Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti tai rajoitetusti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannonalaista tuloa, maksuunpannaan ennakonkannossa ennakkovero seuraavin perustein.

Ennakot maksuunpannaan verovelvollisen kotikunnassa. Jos puolisoilla, joihin sovelletaan tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, on eri kotikunta, ennakko määrätään miehen tai rekisteröidyn parisuhteen vanhemman henkilön kotikunnassa. Vaimolle tai rekisteröidyn parisuhteen nuoremmalle henkilölle määrättävän ennakon perusteena käytetään kuitenkin hänen oman kotikuntansa tuloveroprosenttia.

Kuntaan vuonna 2005 muuttaneelle verovelvolliselle ennakko määrätään siinä kunnassa, missä verovelvollisen verotus on kyseisestä tulosta verotuslain mukaan verovuodelta 2004 toimitettu, kuitenkin ennakon perusteena käytetään uuden kotikunnan tuloveroprosenttia.

Vuoden 2006 säännönmukaisessa ennakkoverotuksessa rajoitetusti verovelvolliselle vielä maksuunpannaan ennakot elinkeinotoiminnan kiinteän toimipaikan tai kiinteistön sijaintikunnassa. Muissa tapauksissa, jollei tuloa ole saatu Ahvenanmaan maakunnasta, ennakon määrää Helsingin verotoimisto.

1.1.  Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävät tulot

1.1.1. Verojen laskennassa huomioitavat tulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut tulot lasketaan mukaan. Ulkomaan merityötulot ja Suomessa verotettava ulkomaan eläke otetaan huomioon ennakkoveroja määrättäessä.

Osinkotuloja ei oteta huomioon vuoden 2004 verotuslaskennasta. Kotimaan osinkotulot otetaan mukaan laskentaan vuoden 2005 muutoslaskennoista tai tallennettuna vuotta 2006 varten. Ulkomaan osinkotuloista otetaan mukaan vain pääomatuloa olevat julkisesti noteeratusta yhteisöstä saadut osingot. Tuloverolain 43 §:n mukaisia puun myyntituloja ei oteta huomioon. Myöskään pääomatuloa olevia käyttökorvauksia ei oteta huomioon.

Ennakonpidätyksenalaiset tulot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne on otettu huomioon pidätysprosenttien laskennassa.

Ennakonkannonalaiset tulot lasketaan mukaan vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen verotettavan tulon perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen perusteella.

Verotus- ja elinkeinoyhtymien osakkaille luetaan mukaan yhtymän tulo-osuus tai jako-osuus vuoden 2004 verotuslaskennasta saatujen tietojen perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisina. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo jaetaan pääomatuloihin ja ansiotuloihin vuoden 2004 verotuslaskennasta saatujen tietojen perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisina.

Rajoitetusti verovelvollisen ennakkoveron laskennassa ei käytetä ennakonpidätyksen alaisia tuloja, vaan tulot poistetaan perusteista, mikäli niitä esiintyy. Rajoitetusti verovelvollisen vuoden 2006 säännönmukaisessa ennakkoverotuksessa ei myöskään vielä oteta huomioon Suomesta saatuja eläketuloja ja niiden ennakonpidätysprosentteja.

Ennakonkannon alaiset pääomatulot ja ansiotulot ulkomaantuloja lukuun ottamatta otetaan huomioon kuten yleisesti verovelvollisella. Tulot luetaan ennakonkannonalaisiin tuloihin vuodelta 2004 toimitettavan verotuksen tietojen ja tulotasokorotusten perusteella tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisina. Rajoitetusti verovelvollisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtulo otetaan huomioon. Sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu lasketaan rajoitetusti verovelvolliselle vain, jos on tieto, että hän saa myös eläkettä Suomesta ja hänelle on määrätty sairaanhoitomaksu.

1.1.2. Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2006 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Perusennakoiden laskennassa palkanluonteiset ansiotulot korvataan työtuloilla samoilla säännöillä kuin pidätysprosenttien laskennassa. Jos palkkatulotiedot ovat vuoden 2004 verotuslaskennasta, korvataan päätoimen palkkatulon, ennakonkannonalaisten palkkatulojen ja kustannusten korvausten yhteismäärästä verotuslaskennan korvattavan palkkatulon osuus (PY) ja sivutulosta korvataan verotuslaskennan korvattavan sivutulon osuus (1Y). Jos tiedot ovat vuodelta 2004, korvataan palkanluonteisista ansiotuloista muutoslaskennassa tai seuraavalle vuodelle tallennettu yritystoiminnasta saadun palkan osuus (Y-palkka). Merityötulosta korvataan tallennettu yritystoiminnasta saadun merityötulon osuus (M-palkka).

Ansiotuloa olevat osingot korvataan YEL-työtuloilla siltä osin kuin osingot ovat mukana laskennassa.

Jos työtulo on YEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös elinkeinotoiminnan ansiotulo ja yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus kokonaan. Jos työtulo on MYEL-vakuutuksen perusteena, korvataan myös maatalouden ansiotulo, yhtymän maatalouden tulon ansiotulo-osuus, metsätalouden puhdas tuotto, yhtymän metsätalouden tulon ansiotulo-osuus, hankintatyö ja porotalouden ansiotulo. Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot sairaanhoitomaksun (1,33 %) laskennassa.

Edellä mainittujen lisäksi ennakkoveron laskennassa korvataan ennakonpidätyksen alainen työkorvaus ja ennakonkannon alainen työkorvaus sairaanhoitomaksun laskennassa.

1.1.3. Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitosten ilmoittamilla YEL- tai MYEL-työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä luetellut veronalaiset tulot sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskennassa. Päivärahamaksu 0,77 % määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä työtuloja ja palkkoja, joita säännöksen mukaan ei korvata YEL/MYEL-työtulolla.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,25 %.

1.1.4. Vuodelta 2004 toimitetun verotuksen ennakonkannonalaisten tulojen käyttäminen

Vuodelta 2004 toimitetun verotuksesta saatavia ennakonkannon alaisia tuloja käytetään seuraavasti:

• maataloudesta saatua puhdasta tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa korotetaan 3,0 %:lla
• muusta kuin maatalouskiinteistöstä saatua vuokratuloa sekä asunto- ja liikeosakkeista saatua vuokratuloa korotetaan 4,5 %:lla
• luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan tulo-osuutta korotetaan 7,5 %:lla
• ulkomaisen yhtymän pääomatulo- ja ansiotulo-osuus otetaan laskentaan sellaisenaan
• muut kuin edellä mainitut tulot otetaan laskentaan sellaisenaan.

Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 6,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2004 ja 2,0 %:lla, jos tieto on vuodelta 2005.

1.2.  Ennakkoveron laskemisen perusteena käytettävät tuloista tehtävät vähennykset

Tuloverotuksessa luonnolliselle henkilölle myönnettävät vähennykset vähennetään edellä mainitulla tavalla yhteenlasketuista ansiotuloista samojen perusteiden mukaan kuin palkan ja eläkkeen pidätysprosenttien laskentaperusteista annetuissa Verohallituksen päätöksissä on erikseen vahvistettu. Ulkomaan merityötulosta laskettava merityötulovähennys ja ulkomaan eläkkeeseen liittyvät eläketulovähennykset otetaan huomioon muiden vähennysten lisäksi.

Vähennykset kohdistetaan ensisijaisesti ennakonpidätyksenalaisiin tuloihin. Jos ennakonpidätyksenalaisia tuloja ei ole tai ne eivät riitä vähennysten tekemiseen, vähennykset siirretään tehtäväksi ennakonkannonalaisista tuloista. Tulonhankkimisvähennys tehdään kuitenkin vain palkkatulosta käytettäessä tuloperusteena vuoden 2004 tietoja. Päivitetyt tulonhankkimiskulut vähennetään palkkatulosta tai muusta ansiotulosta. Ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset tehdään vain ennakonpidätyksen alaisista tuloista.

Pääomatuloista vähennykset tehdään samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosenttien laskentaperusteista annetussa Verohallituksen päätöksessä on erikseen vahvistettu.

Tappiot otetaan huomioon ennakon laskennassa, jos verotoimisto on päivittänyt niitä verovuodelle 2006.

Rajoitetusti verovelvollisella viran puolesta huomioitavina tulosta tehtävinä vähennyksinä otetaan huomioon vähennys päivärahamaksun perusteella, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja kunnallisverotuksen perusvähennys. Pääomatulosta tehtävät vähennykset otetaan huomioon kuten yleisesti verovelvollisella. Mikäli pääomatulot eivät riitä pääomatulosta tehtävien vähennysten tekemiseen, vähentämättä jäävä osa siirretään alijäämäksi samoin kuin yleisesti verovelvollisen alijäämää laskettaessa.

1.3.  Verojen laskeminen

1.3.1.  Valtion tuloveron laskeminen

1.3.1.1.  Ansiotulot

Valtion tulovero lasketaan yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisilla luonnollisilla henkilöillä ja kotimaisilla kuolinpesillä vuodelta 2006 toimitettavassa valtion tuloverotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon perusteella valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta. Näin saadusta valtion tuloverosta vähennetään valtionverotuksen ansiotulovähennys, invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys. Valtionverotuksen ansiotulovähennys tehdään ennen alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä. Jos valtion tulovero ei riitä, käyttämättä jäänyt osuus luetaan kunnan tuloveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun hyväksi kuten kertynyt ennakonpidätys.

Alijäämähyvityksestä vähennetään 3/4 valtion tuloverosta. Loput 1/4 vähennetään kunnan tuloverosta, kirkollisverosta ja sairaanhoitomaksusta niiden suhteellisten osuuksien mukaan. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos valtion tulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, niin käyttämättä jäänyt osuus erityisestä alijäämähyvityksestä suhteutetaan kunnan tuloveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun suhteessa.

Verovelvollisella käyttämätöntä alijäämähyvitystä, erityistä alijäämähyvitystä ja valtionverotuksen invalidivähennystä ei ennakkoperinnässä automaattisesti siirretä puolison hyväksi.

1.3.1.2.  Pääomatulot

Verotettavasta pääomatulosta tulovero lasketaan 28 %:n mukaan.

1.3.2.  Kunnallisveron ja kirkollisveron laskeminen

Kunnan tuloveron määrän laskemista varten lasketaan kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo. Vero lasketaan verovuodelle 2006 vahvistetun kunnan tuloveroprosentin mukaan ja kirkollisvero seurakunnan tuloveroprosentin mukaan.

Rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle kunnan tulovero lasketaan kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin 18,50 mukaan. Rajoitetusti verovelvollisen kunnallisvero menee valtiolle. Kirkollisveroa ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle.

1.3.3.  Sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun laskeminen

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan 1,33 %:n mukaan, sairaanhoitomaksun korotus 0,17 %:n mukaan, päivärahamaksu 0,77 %:n mukaan ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,25 %:n mukaan. Päivärahamaksusta ei tehdä mitään verosta tehtäviä vähennyksiä.

1.3.4.  Ulkomaan tuloista johtuva veron osuus

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan eläketulosta vuodelta 2004 toimitetun verotuksen tietojen tai vuoden 2005 muutoslaskentojen tietojen mukaisena sellaisena kuin se saadaan verokorttilaskennasta tai verotoimiston päivittämien tietojen mukaisena.

Ulkomaan tulojen veron osuus lasketaan merityötulosta 15 prosentin mukaan, jollei verokorttilaskennasta tai verotoimiston päivittämistä tiedoista saada muuta tietoa ennakonpidätyksen suuruudesta.

1.3.5.  Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alentaminen

Sairaanhoitomaksun määrä on sairaanhoitomaksuprosentin (1,33) osoittama määrä ns. verotettavasta sh-ansiotulosta. Verotettava sh-ansiotulo saadaan, kun veronalaisista sh-ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen sh-ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Laskettu kokonais sh-maksu saadaan kertomalla verotettava sh-ansiotulo sh-maksuprosentilla. Lasketusta kokonais sh-maksusta tehdään sairaanhoitomaksun vähennykset (ulkomaan eläketulon sh-maksuvähennys ja vähennys ei-sh-maksullisen ulkomaantulon johdosta), jolloin saadaan laskettu sairaanhoitomaksu. Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan. Laskettu sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairaanhoitomaksusta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksuunpantava sairaanhoitomaksu.

Paluumuuttajalle ei määrätä ulkomaan eläketulosta sairaanhoitomaksua, jos ulkomaan eläke on EY-asetuksen mukaista, verovelvollisella ei ole Suomen eläkettä ja verovelvolliselle ei synny työntekijä-statusta muiden ansiotulojen johdosta. Jos paluumuuttajalla on EY-asetuksen mukaista Suomen eläkettä, sairaanhoitomaksu EY-asetuksen mukaisen ulkomaan eläkkeen osalta määrätään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruisena. Verovelvollisen oikeus sh-maksuttomuuteen tai sh-maksun vähennykseen tunnistetaan ohjelmissa tätä tarkoittavan tiedon avulla.

Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa ja vuoden 2004 verotuksen tietojen mukaan taikka verotoimiston vuotta 2006 varten tallentamana tietona verovelvollisella katsotaan olevan oikeus sh-maksun vähennykseen tai poistoon, ulkomaan eläketulosta jätetään määräämättä sairaanhoitomaksu tai sairaanhoitomaksu alennetaan enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruiseksi.

Edellä mainitun oikeuden ei katsota olevan voimassa, jos verovelvollisen muut Suomen ansiotulot kuin eläketulot ylittävät 2 000 euroa (nk. työntekijästatus-olettama). Mainittua oikeutta ei myöskään katsota olevan voimassa, jos vuoden 2004 verotuslaskennassa verovelvolliselle ei ole laskettu nk. sairausvakuutusmaksun vähennystä tai jos hänen ulkomaan eläketulonsa on käsitelty sv-maksullisena. Verotoimisto on myös voinut päivittää em. oikeuden päättyneeksi.

Jos mainittu oikeus sh-maksun vähennykseen tai poistoon on voimassa ja verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa ja Suomen eläketuloa, ja lisäksi on tai ei ole muita ansiotuloja, laskettu sairaanhoitomaksu alennetaan enintään Suomen eläkkeiden bruttomäärän suuruiseksi. Jos verovelvollisella ei ole Suomen eläketuloa, ulkomaan eläketulon osuudesta ei määrätä sairaanhoitomaksua.

1.3.6.  Verojen ja maksujen yhdistäminen

Lasketaan verot ja maksut yhteensä. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä sekä hyväksi luettavan valtionverotuksen ansiotulovähennyksen määrä.

2.  Ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakon määrä on 170 euroa. Ennakot maksuunpannaan siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakot kannetaan ennakon määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Maksuunpantavasta ennakosta verovelvolliselle valmistetaan ennakkoverolippu ja tilisiirtolomakkeet.

3.  Päätöksen voimaantulo

Tätä päätöstä sovelletaan luonnolliselle henkilölle vuodelta 2006 maksuunpantavan ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2005

Pääjohtaja  Jukka Tammi

Ylitarkastaja Päivi Lilja