Verohallinnon päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2025

Verohallinto on rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 24 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 510/2010 sekä ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 § laissa 499/2024 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätysprosentin laskeminen eläkettä tai suoritusta varten

Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeiden verotukseen sovelletaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia (lähdeverolaki). Ulkomailla asuvan rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamien eläkkeiden verotus toimitetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaan.

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkoa koskevan lain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentit eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeiden ja suoritusten ennakonpidätysprosentit lasketaan rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolle eläkkeen- tai suorituksen maksaja on eläke- ja etuustietojen ilmoittamisen rajapinnan kautta tai suorasiirrossa ilmoittanut Suomesta saatua eläkettä tai suoritusta. 

Rajapintasanoma ja suorasiirtotiedosto sisältää rajoitetusti verovelvollisen suomalaisen henkilötunnuksen, nimen, asuinvaltion, kansalaisuuden ja toisen kansalaisuuden maatunnuksen, eläkkeen tai suorituksen määrän ja suorituslajin. Kansaneläkelaitokselta (Kela) saapuu kaikkien tiedossa olleiden eläkkeensaajien osalta myös tieto, vastaako Suomi vuonna 2025 sairaanhoitokustannusten korvaamisesta.

1.2 Tiedot asuinvaltiosta, kansalaisuudesta, verosopimuksen soveltumisesta ja sairaanhoitovastuusta

Laskennassa otetaan huomioon rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan asuinvaltio-, kansalaisuus- ja verosopimus soveltuu -tiedot sekä tieto siitä, vastaako Suomi verovelvollisen sairaanhoidon kustannuksista.

Kansalaisuus

Laskennassa otetaan huomioon verovelvollisen kansalaisuus. Kansalaisuustieto voi puuttua tai verovelvollinen voi olla kansalaisuudeton. Latvian, Liettuan ja Viron verosopimuksissa olevat erityissäännökset kansalaisuudettomien verotuskäsittelystä otetaan laskennassa huomioon suorituslajien B4, B8, B9 ja B0 osalta.

Verosopimus soveltuu -tieto

Laskennassa otetaan huomioon Verosopimus soveltuu -tieto, jos verovelvollisen verotuksessa sovelletaan asuinvaltion verosopimusta. Jos asuinvaltio ei ole verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä niiden suorituslajeista riippumatta. Jos verosopimusta ei sovelleta tai Verosopimus soveltuu -tietoa ei ole, vaikka asuinvaltio on verosopimusmaa, verovelvolliselle määrätään verot eläkkeistä riippumatta siitä, mikä verosopimusvaltio on kyseessä.

Jos verovelvollinen asuu Ranskassa, Egyptissä, Japanissa tai Tansaniassa ja saa yksityissektorin tai julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittua eläkettä, ja Verosopimus soveltuu -tieto on, hänelle ei määrätä valtion tuloveroa ja kunnallisveroa Suomessa.

Kansaneläkelaitoksen ilmoitus vastaako Suomi sairaanhoitokustannusten korvaamisesta

Laskennassa otetaan huomioon Kansaneläkelaitokselta (Kela) saatu tieto, vastaako Suomi verovelvollisen sairaanhoidon kustannuksista. Jos Suomi vastaa kustannuksista, verovelvolliselle lasketaan sairaanhoitomaksu korotuksineen.

2 Ennakkoveron laskeminen ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja varten

2.1 Ennakkoveron laskeminen

Rajoitetusti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero lähdeverolain 2 §:n ja ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti vastaavalla tavalla kuin on määrätty Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista (jäljempänä palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa).

2.2 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Ennakonkannon alaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan vastaavin säännöin kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

3 Tulot

3.1 Ennakonpidätysprosenttien laskennan perusteena käytettävät ansio- ja pääomatulot

Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina. Jos eläkelaitos on ilmoittanut, että pääomatuloa oleva vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus luetaan verovelvollisen tuloksi 20 tai 50 prosentilla korotettuna, korotus otetaan huomioon laskennassa.

Muut laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2024 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Oikaistun verotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos oikaisusta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Eläkkeenmaksajat ilmoittavat eläkkeet ja suoritukset seuraavien suorituslajien mukaisesti.

Taulukko eläkkeenmaksajille eläkkeiden ja suoritusten suorituslajeista

Tunnus	Selite
B1	Julkisyhteisön maksama työeläke (ei liiketoiminnassa ansaittu)
B2	Muu sosiaaliturvalainsäädäntöön perustuva työeläke (mm. työeläke, luopumiseläke ja tapaturmaeläke)
B3	Kansaneläkelaitoksen tai Valtiokonttorin maksama muu kuin työeläke
B4	Ansiotuloa oleva ostettu eläke (mm. itse otettuun tai työnantajan ottamaan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B5	Julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke
B7	Muu kuin kohdissa B1-B5 tai B8 tarkoitettu eläke (esim. liikennevakuutukseen ja muuhun riskivakuutukseen perustuva eläke)
B8	Pääomatuloa oleva ostettu eläke (mm. itse otettuun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke)
B9	Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna
B0	Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke tai muu suoritus, joka verotetaan pääomatulona 50 prosentilla korotettuna
P4	Ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus
P5	Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona
P6	PPitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona 20 prosentilla korotettuna
P7	Pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, joka verotetaan pääomatulona 50 prosentilla korotettuna

3.1.1 Eläkkeen ja suorituksen jaottelu verotuksen mukaan

Eläkkeet ja suoritukset jaotellaan verovelvollisen asuinvaltion, kansalaisuuden, verosopimus soveltuu -tiedon, verosopimuksen, eläkkeiden suorituslajien ja vastaako Suomi sairaanhoidon kustannuksista tietojen mukaisesti eri tavalla verotettavien eläkkeiden tai suoritusten yhteissummiksi.

Päättelyn tuloksena eläkkeet jaotellaan seuraavasti:

• Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero, kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa valtionvero ja kunnallisvero mutta ei sairaanhoitomaksua
• Ansiotuloa oleva eläke, josta määrätään Suomessa vain sairaanhoitomaksu
• Ansiotuloa oleva eläke, josta ei määrätä Suomessa veroja eikä sairaanhoitomaksua
• Pääomatuloa oleva eläke tai suoritus, josta määrätään Suomessa pääomatulovero
• Pääomatuloa oleva eläke, jota ei veroteta Suomessa

Suorituslajien B8, B9 ja B0 mukainen eläke tai suoritus verotetaan pääomatulona pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) ja pääomatulon korotetun tuloveroprosentin (34 %) mukaan. Verosopimuksessa voi kuitenkin olla määriteltynä enimmäisprosentti. Suorituslajien P4, P5, P6 ja P7 mukainen suoritus verotetaan Suomessa asuinvaltiosta riippumatta.

3.1.2 Pääomatuloa olevan eläkkeen ja suorituksen laskenta

Jos verosopimus estää pääomatulona verotettavan eläkkeen verottamisen Suomessa, asetetaan kyseisen eläkkeen ennakonpidätysprosentiksi nolla. Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat eläkkeet, joiden verottamisen Suomessa verosopimus estää.

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat suoritukset ja eläkkeet, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä.

Lasketaan P6 suorituslajin suorituksesta 20 prosentin korotus. Lasketaan P7 suorituslajin suorituksesta 50 prosentin korotus.

Jos verosopimus ei estä suorituslajin B9 verottamista Suomessa, lasketaan eläkkeestä 20 prosentin korotus. Jos verosopimus ei estä suorituslajin B0 verottamista Suomessa, lasketaan eläkkeestä 50 prosentin korotus.

3.1.3 Ansiotuloa olevan eläkkeen ja suorituksen laskenta

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja ansiotuloa olevat pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja ansiotuloa olevat pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvat suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja joista ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua.

Lasketaan yhteen eläkkeet, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Lisäksi lasketaan yhteen suorituslajikohtaisesti eläkkeet, joiden verottamisen Suomessa verosopimus estää ja joista ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Näiden suorituslajien maksajille palautetaan vastaustietona ennakonpidätysprosentti nolla.

Lasketaan yhteen ansiotuloa olevat eläkkeet ja suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä ansiotuloa olevat eläkkeet ja suoritukset, joiden verottamista Suomessa verosopimus ei estä ja josta ei määrätä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Tulokseksi saadaan valtion- ja kunnallisverotuksen veronalaiset ansiotulot.

3.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Rajoitetusti verovelvollisen ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään seuraavia ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja: elinkeinotoiminnan tulot (myös yhtymistä), maatalouden tulot (myös elinkeino- ja verotusyhtymistä), porotalouden tulot, tulonhankkimistoiminnan tulos, vuokratulot ja muut ennakonkannon alaiset pääomatulot. Osakehuoneiston vuokratuloa ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa, jos verosopimus estää vuokratulon verottamisen Suomessa.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta saatua luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymästä saatavaa elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 3,5 prosentilla ja maatalouden tuloa sekä yhtymästä saatavaa maatalouden tuloa alennetaan 9,0 prosentilla. Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan. 

4 Tulosta tehtävät vähennykset

4.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Veronalaisesta pääomatulosta vähennettävät tulonhankkimismenot ja tulonhankkimisvelan korot sekä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut otetaan huomioon vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4.2 Puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

4.2.1 Eläketulovähennys

Eläketulovähennys lasketaan vastaavalla tavalla kuin on määrätty Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten sekä ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista (jäljempänä eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa).

4.2.2 Perusvähennys

Perusvähennys lasketaan vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4.3 Puhtaasta ansiotulosta Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.3.1 Eläketulovähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan eläketulovähennys vastaavalla tavalla kuin eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa.

4.3.2 Perusvähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan perusvähennys vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4.3.3 Invalidivähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan invalidivähennys ja vuoden 1982 mukainen invalidivähennys vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4.4 Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

Niiden eläkkeiden ja suoritusten perusteella, joista määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, tehdään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetut kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset.

5 Verotettava tulo

5.1 Verotettava pääomatulo

Verotettava pääomatulo on saman suuruinen kuin verovuoden pääomatulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja pääomatulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan pääomatulon laskennassa.

5.2 Verotettava ansiotulo

Verovuoden ansiotulo sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa lasketaan vähentämällä edellä luetellut puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Verotettava ansiotulo on saman suuruinen kuin verovuoden ansiotulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja ansiotulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan ansiotulon laskennassa.

6 Verosta tehtävät vähennykset

6.1 Elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

6.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

7 Verojen ja maksujen määrän laskenta

Kunnallisvero lasketaan kertomalla kunnallisverotuksen verotettava ansiotulo kuntien keskimääräisellä tuloveroprosentilla (7,5 %).

Valtion ansiotulovero lasketaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan valtionverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Eläketuloa saaville lasketaan valtion ansiotuloveron lisäksi eläketulon lisävero. Eläketulon lisävero lasketaan, jos eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 47 000 euroa. Lisäveron määrä on 5,85 prosenttia sen perusteena olevista tuloista.

Kirkollisveroa, yleisradioveroa ja Ahvenanmaan mediamaksua ei määrätä rajoitetusti verovelvolliselle.

Vähennetään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alaisista eläkkeistä ja suorituksista myönnettävät vähennykset. Tulokseksi saadaan sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot. Vähennetään sairaanhoitomaksun perusteena olevista tuloista päivärahamaksun perusteena olevat tulot ja muut yrittäjätulot. Tulokseksi saadaan korotetun sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot.

Sairaanhoitomaksu lasketaan kertomalla sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot sairaanhoitomaksuprosentilla (1,06). Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan kertomalla korotetun sairaanhoitomaksun perusteena olevat tulot sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,39). Lasketaan yhteen sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Tulokseksi saadaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

8 Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

8.1 Pääomatuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Lasketaan yhteen pääomatuloa olevat eläkkeet, pääomatuloa olevat suoritukset ja mahdolliset tehdyt 20 ja 50 prosentin korotukset. Tulokseksi saadaan veronalainen pääomatulo. Pääomatulovero lasketaan verotettavasta pääomatulosta 30 000 euroon asti 30 prosentin mukaan ja ylimenevästä osasta 34 prosentin mukaan.

Jos verosopimus edellyttää, että eläkkeestä peritään lähdeverolain 15 §:n mukaista veroa pienempi vero, lasketaan tällaisesta eläkkeestä maksettavan veron osuus pääomatuloverojen yhteismäärästä ja vähennetään tästä määrästä verosopimuksen mukainen enimmäisvero. Tulokseksi saadaan pääomatuloa olevien eläkkeiden enimmäisprosentista johtuva määräämättä jätettävä pääomatulovero. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti.

8.2 Ansiotuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Lasketaan yhteen valtion ansiotulovero, kunnallisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja pääomatulovero. Tulokseksi saadaan verot ja maksut yhteensä.

Ansiotuloa olevien eläkkeiden ennakonpidätysprosentit lasketaan suorituslajikohtaisesti. Ansiotuloa olevien eläkkeiden veroprogressioon ei vaikuta muualta kuin Suomesta saatu eläketulo.

Eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen ja maksujen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennakonpidätysprosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin. Ennakonpidätysprosentti voi olla enintään 60,0.

Jos verosopimus estää eläkkeen verottamisen Suomessa, mutta eläkkeen perusteella määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentiksi 1,5, joka on sairaanhoitomaksuprosentin 1,06 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,39 yhteissumma pyöristettynä ylöspäin. Jos verovelvollisella on eläkkeen, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, lisäksi muuta ansiotulona verotettavaa eläkettä tai suoritusta ja laskettu ennakonpidätysprosentti on suurempi kuin 1,5, lasketaan ennakonpidätysprosentti uudelleen muita eläkkeitä varten.

Jos verosopimuksessa on mainittu enimmäisprosentti (esimerkiksi 15) ja verojen lisäksi määrätään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, asetetaan ennakonpidätysprosentiksi verosopimuksessa mainittu enimmäisprosentti lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä.

Lasketaan eläkkeestä, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, 1,5 prosentin mukaan kertyvä vero ja vähennetään määrä ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarpeesta. Vähennetään ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten yhteismäärästä eläke, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Tuloksena saadaan muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten yhteismäärä. Muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten verontarpeen prosentuaalinen osuus muiden ansiotuloeläkkeiden ja -suoritusten yhteismäärästä.

Jos verosopimus edellyttää, että eläkkeestä peritään lähdeverolain 15 §:n mukaista veroa pienempi vero, lasketaan tällaisesta eläkkeestä maksettavan veron osuus valtion ansiotuloveron ja kunnallisveron yhteismäärästä ja vähennetään tästä määrästä verosopimuksen mukainen enimmäisvero. Tulokseksi saadaan kyseisen eläketulon verosopimuksen enimmäisprosentista johtuva määräämättä jätettävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero. Tämä laskenta tehdään suorituslajikohtaisesti.

Jos verojen ja maksujen yhteismäärään on lisätty pääomatulovero, uusi eläkkeen ja suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla tulevien eläkkeiden ja suoritusten verontarpeen prosentuaalinen osuus tulevista eläkkeistä ja suorituksista. Ennakonpidätysprosentti voi olla enintään 60,0.

9 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron yhteismäärälle.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on sekä ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin ja ennakkoverotuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on ennakonpidätyksen alaisia tuloja, ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja sekä tuloja, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, veron tarve jaetaan tulojen suhteessa ennakonpidätyksin kertyväksi ja ennakkoveroina kertyväksi. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

10 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.1.2025 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle vuodelta 2025 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2024

 

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen