Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2006

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/96) 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten henkilökohtaisten prosenttilukujen laskentaperusteet seuraavasti:

1  Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläketuloa varten

1.1  Henkilöt, joille lasketaan pidätysprosentti eläkettä varten

Eläketulojen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeenmaksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläketuloa. Suorasiirron ulkopuoliset eläketulot otetaan laskentaan ainoastaan, jos verotoimisto on niitä päivittänyt vuotta 2006 varten. Ulkomaan ansiotulona laskentaan otetaan mukaan eläketulo, josta pääsääntöisesti määrätään sairaanhoitomaksu. Jos verovelvollinen saa vain luopumiskorvausta, hänelle ei luopumiskorvauksen lisäksi oleteta palkkatuloa. Myöskään silloin, jos verovelvollinen saa vain Suomesta ulkomaille maksettavaa eläketuloa, josta määrätään vain sairaanhoitomaksu, hänelle ei oleteta palkkatuloa.

Eläketulojen ennakonpidätysprosentti lasketaan niille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on vain eläketuloja tai joiden eläketulon määrä muiden tulojen ohella on vuodessa yli 900 euroa. Prosentti lasketaan lisäksi kaikille alle 18-vuotiaille perhe-eläkettä saaville, ei kuitenkaan, jos perhe-eläkelain mukainen lapsen eläke on alkanut ennen 1.7.1990.

Kaikkien työeläkettä saavien 1.12.2005 - 30.11.2006 välisenä aikana 65 vuotta täyttäneiden tai täyttävien oletetaan saavan lisäksi kansaneläkettä syntymäkuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien, vaikka Kansaneläkelaitos ei kansaneläkkeen määrää ilmoittaisikaan. Kansaneläkkeen määrä lasketaan muiden eläketulojen perusteella ja luetaan mukaan eläketuloon. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa kuntakalleusryhmä.

Jos henkilöllä on pelkästään pääomatuloa olevaa eläkettä eikä muita tuloja, hänelle lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkeläisten laskennassa.

1.2  Vuoden 2004 verotuslaskennan osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2005 alusta. Vuoden 2004 verotuslaskennasta olevia osinkotuloja ei oteta huomioon vuoden 2006 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa.

Vuoden 2005 muutoslaskennoista ja vuodelle 2006 tallennettuina laskentaan otetaan mukaan kotimaan osingot, jotka ovat julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja tai muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Vuoden 2005 muutoslaskennoista ja vuodelle 2006 tallennettuina otetaan mukaan laskentaan myös julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot.

1.3  Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun ja päivärahamaksun laskentaperusteena

Jos eläkevakuutusyhtiö on ilmoittanut eläketuloa saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, hänelle lasketaan eläkkeen ja mahdollisen palkan pidätysprosentti palkansaajien laskennassa. Tällöin verovelvollisella ei saa olla ulkomaan eläketuloa, josta määrätään sairaanhoitomaksu.

1.4  Pääomatulot

Pääomatulot otetaan pääsääntöisesti huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosenttia laskettaessa.

Enintään 7 000 euron suuruiset vuokratulot pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen otetaan mukaan, kun lasketaan eläkkeen ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on muita kannonalaisia tuloja tai on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei oteta mukaan laskentaan.

Pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 %-yksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon eläkkeen pidätysprosentin laskennassa. Vuokratuloa ei oteta huomioon silloinkaan, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Jos eläkkeen pidätysprosentin laskennan yhteydessä on jo tehty 15 prosenttiyksikön enimmäisnousun tarkistus, tätä ei enää tarkisteta eläkeläisen palkan pidätysprosentin laskennassa.

Jos eläketulon pidätysprosentin laskennassa on huomioitu vuokratulon pääomatulo, palkkatulon pidätysprosentin laskennassa ei tarkisteta 15 %:n nousua vaan ainoastaan 60 %:n katto.

Jos edellä kerrotulla tavalla vuokratuloa ei voida ottaa huomioon, verovelvolliselle määrätään ennakkovero kuten ennenkin.

Pääomatuloa olevalle vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvalle eläkkeelle lasketaan enintään 28 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti.

1.5  Pienten pääomatulojen huomioiminen eläkeläisten pidätysprosenteissa

Jos verovelvollisella on pääomatuloa ja on kannonalaisia ansiotuloja enintään 500 euroa ja ei ole kotimaan eläketuloa, josta määrätään vain sairaanhoitomaksu, enintään 170 euron pääomatulovero huomioidaan veron tarpeen määrässä, kun lasketaan eläketulolle pidätysprosenttia.

1.6  Pienten kannonalaisten ansiotulojen huomioiminen eläkeläisten pidätysprosenteissa

Tulot, joista ennakkoveroa ei tulon vähäisyyden vuoksi tulisi maksuunpantavaksi (veron alaraja 170 euroa), otetaan huomioon verokortin pidätysprosentissa seuraavasti.

Jos verovelvollinen saa yksinäisen eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat enintään 14 800 euroa ja pääomatuloa on enintään 100 euroa, niin enintään 525 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaa.

Jos verovelvollinen saa yksinäisen eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat yli 14 800 euroa ja pääomatuloa on enintään 100 euroa, niin enintään 480 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos verovelvollinen saa puolisoiden eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat enintään 13 300 euroa ja pääomatuloa on enintään 100 euroa, niin enintään 475 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaa.

Jos verovelvollinen saa puolisoiden eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat yli 13 300 euroa ja pääomatuloa on enintään 100 euroa, niin enintään 480 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaa.

2  Eläkeprosentin laskennassa huomioon otettavat vähennykset

2.1 Pääomatuloeläkkeestä tehtävät vähennykset

Pääomatuloista vähennetään tulonhankkimiskulut ja korot sekä vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut. Vähennykset tehdään ensisijaisesti muista pääomatuloista kuin pääomatuloa olevasta eläkkeestä. Jos syntyy alijäämää, pääomatuloeläkkeelle asetetaan ennakonpidätysprosentiksi 0. 
 
2.2 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

2.2.1  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 1 460 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 1 460 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 1 460 euroa.

2.3  Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

2.3.1  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 6 950 euroa (ns. yksinäisen eläketulovähennys) tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 6 950 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 6 950 euroa.

Verovelvolliselle, johon sovelletaan tuloverolain (TVL) puolisoa koskevia säännöksiä, myönnettävän eläketulovähennyksen suuruus on enintään 5 960 euroa (ns. puolison eläketulovähennys). Vähennys pienenee 70 %:lla siltä osin, kun puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. Niille puolisoille, joihin sovellettiin TVL:n puolisoa koskevia säännöksiä vuonna 1996 ja jotka saivat tai joilla olisi ollut oikeus vuonna 1996 yksinäisen eläketulovähennyksen jatkuvasta eläketulosta, lasketaan yksinäisen eläketulovähennys vuodelle 2006, jos he TVL:n mukaan ovat edelleen puolisoja (sama puoliso kuin 1996).

2.3.2  Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 1 480 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo ulkomaan eläketulo mukaan luettuna on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 1 480 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 20 %:lla ylimenevästä tulosta.

2.3.3  Invalidivähennys

Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Sellainen verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuoden 2005 kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

2.4  Verosta tehtävät vähennykset

2.4.1  Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.4.2  Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.5  Verojen määrät

Tulosta kertyvä valtion tulovero lasketaan vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu sekä päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2006 vahvistetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentin, sairaanhoitomaksun korotusprosentin, päivärahamaksuprosentin ja yrittäjän korotetun päivärahamaksun prosentin mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Pääomatuloa olevasta verotettavasta eläkkeestä lasketaan vero pääomatuloveroprosentin (28) mukaisesti.

Paluumuuttajalle ei määrätä ulkomaan eläketulosta sairaanhoitomaksua, jos ulkomaan eläke on EY-asetuksen mukaista, verovelvollisella ei ole Suomen eläkettä ja verovelvolliselle ei synny työntekijä-statusta muiden ansiotulojen johdosta. Jos paluumuuttajalla on EY-asetuksen mukaista Suomen eläkettä, sairaanhoitomaksu EY-asetuksen mukaisen ulkomaan eläkkeen osalta määrätään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruisena. Verovelvollisen oikeus sh-maksuttomuuteen tai sh-maksun vähennykseen tunnistetaan ohjelmissa tätä tarkoittavan tiedon avulla.

Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, ja vuoden 2004 verotuksen tietojen mukaan taikka verotoimiston vuotta 2006 varten tallentamana tietona verovelvollisella katsotaan olevan oikeus sh-maksun vähennykseen tai poistoon, ulkomaan eläketulosta jätetään määräämättä sairaanhoitomaksu taikka sairaanhoitomaksu vähennetään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruiseksi.

Edellä mainitun oikeuden ei katsota olevan voimassa, jos verovelvollisen muut Suomen ansiotulot kuin eläketulot ylittävät 2 000 euroa (nk. työntekijästatus-olettama). Mainittua oikeutta ei myöskään katsota olevan voimassa, jos vuoden 2004 verotuslaskennassa verovelvolliselle ei ole laskettu nk. sairausvakuutusmaksun vähennystä taikka jos hänen ulkomaan eläketulonsa on käsitelty sv-maksullisena. Verotoimisto on myös voinut päivittää em. oikeuden päättyneeksi.

Jos mainittu oikeus sh-maksun vähennykseen tai poistoon on voimassa ja verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa ja Suomen eläketuloa, ja lisäksi on tai ei ole muita ansiotuloja, laskettu sairaanhoitomaksu alennetaan enintään Suomen eläkkeiden bruttomäärän suuruiseksi. Jos verovelvollisella ei ole Suomen eläketuloa, ulkomaan eläketulon osuudesta ei määrätä sairaanhoitomaksua.

Jos eläkeläisellä on yrittäjän ja maatalousyrittäjän vakuutuksen perusteena olevaa työtuloa, hänen pidätysprosenttinsa lasketaan palkansaajien laskennassa. Tällä tavalla työtulo otetaan huomioon sairaanhoitomaksun laskennassa.

Edellä kuvatulla tavalla saadaan eläketulosta menevän veron määrä.

3.  Ansiotuloa olevan eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskenta

Eläkkeen pidätysprosentti saadaan pääsääntöisesti laskemalla, montako prosenttia edellä kohdassa 2.4. laskettu vero on eläketulosta. Jos henkilö saa kansaneläkettä tai perhe-eläkelain mukaista perhe-eläkettä enintään 900 euroa vuodessa eli 75 euroa kuukaudessa, tämä määrä vähennetään eläketulosta, josta pidätysprosentti lasketaan.

Kansaneläkkeestä toimitettavaa pidätystä varten pidätysprosentti määrätään vain, jos verovelvollisen kansaneläke on suurempi kuin 900 euroa vuodessa eli 75 euroa kuukaudessa, tai verovelvollinen saa ulkomaan eläkettä.

Kansaneläkkeen pidätysprosentti määrätään 0-prosentiksi enintään 900 euron suuruisesta kansaneläkkeestä, ellei verovelvollinen saa ulkomaan eläkettä tai kun pidätysprosentti eläkkeiden määrän perusteella laskettuna on 0.

Perhe-eläkelain mukaisen perhe-eläkkeen pidätysprosentti määrätään 0-prosentiksi, kun eläke on ennen 1.7.1990 alkanut lapsen eläke, josta aiheutuva veron määrä voidaan pidättää muista tuloista tai kun pidätysprosentti eläkkeiden määrän perusteella laskettuna on 0.

Eläkkeen pidätysprosentti voidaan laskea enintään 60 prosentin suuruiseksi. Prosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen, josta saadaan määrätä vain sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 1,5, jos laskettu prosentti olisi tätä suurempi. Tällöin muille eläkkeille lasketaan uusi ennakonpidätysprosentti ottamalla huomioon tästä eläkkeestä ennakonpidätyksin kertyvä määrä verontarpeen vähennyksenä ja eläketulo tulevan tulon vähennyksenä.

4. Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläkkeensaajan palkkatuloa varten

Kaikille yleisesti verovelvollisille, joiden eläketulon määrä on yli 900 euroa vuodessa ja joilla on vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa palkkatuloja lasketaan pidätysprosentti erikseen palkkatuloa varten. Pidätysprosenttia palkkaa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle 2004 tai 2005. Tällöin laskennasta poistetaan päätoimen palkkatulo ja tulonhankkimiskulut. Palkan pidätysprosentti lasketaan erikseen maissa ja merillä ansaittua palkkatuloa varten.

Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa käytettävä tulo on sama kuin vuodelta 2004 toimitetun verotuksen palkkatulo korotettuna 6,0 prosentilla. Jos tieto palkkatulosta on vuodelta 2005, sitä korotetaan 2,0 prosentilla. Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa otetaan huomioon eläkeprosentin laskennassa mainittujen vähennysten lisäksi myös työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut tulonhankkimiskulut sekä tulonhankkimisvähennys ja ansiotulovähennys.

Palkkaprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläketulon ja palkkatulon yhteismäärää. Jos palkkatulo jää alle 400 euron tai jos vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen tiedot puuttuvat, palkkatulolle ei lasketa pidätysprosenttia. Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista 1.7.1990 jälkeen alkanutta 900 euroa suurempaa lapsen eläkettä saaville iältään 10 – 18-vuotiaille lasketaan palkkatuloja varten prosenttiportaikko. Jos eläke on suuruudeltaan vähintään kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys vähennettynä 675 eurolla, verovelvolliselle lasketaan prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 2 135 euroa ja 12 600 euroa. Pidätysprosentti lasketaan jo 2 135 eurolle. Jos eläke on mainittua pienempi, lasketaan henkilölle prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 2 135 euroa ja 12 600 euroa. Pidätysprosentiksi 2 135 eurolle määrätään 1,0.

Päivärahamaksun perusteena oleva tulo

Päivärahamaksun (0,77 %) perusteena olevia palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo, ennakonkannonalaiset palkkatulot ja kustannusten korvaus. Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio ja perhehoitajan palkkio.

Eläkkeensaajalla, jos ennakonkannon alaiset tulot ovat sovituissa rajoissa, lisätään päivärahamaksun perusteena olevaan tuloon myös ennakonkannon alainen työkorvaus, elinkeinotoiminnan ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, maatalouden ansiotulo, maatalouden ansiotulo yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,25 %.

Tulonhankkimisvähennys (valtion- ja kunnallisverotus)

Vähennyksen suuruus on 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

Asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä muut tulonhankkimiskulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Eläkevakuutusmaksuvähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,3 % päätoimen palkasta siitä alkaen kun verovelvollinen täyttää 18 vuotta ja vain siihen asti, kunnes hän täyttää 65 vuotta. Laskentatapa on sama kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan vastaavalla tavalla 0,58 % päätoimen palkasta ja merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi 11,0 % merityötulosta. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on vuodelle 2006 päivittänyt tiedon laskennan estosta. Sivutulosta maksut lasketaan vain, jos verotoimisto on vuodelle 2006 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta.

Päivärahamaksu ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu vähennyksinä lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Merityötulovähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys (puhtaasta ansiotulosta)

Vähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa opintorahaa saavalle opiskelijalle.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (puhtaasta ansiotulosta ennen perusvähennystä)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Valtionverotuksen ansiotulovähennys

Valtionverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Vähennys tehdään ennen alijäämähyvitystä ja erityistä alijäämähyvitystä. Jos valtion tulovero ei riitä, käyttämättä jäänyt osuus vähennetään verontarpeesta pidätysprosentin laskennan yhteydessä.

4.1  Veron määrän laskeminen

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan suhteutettuna, jos laskennassa on mukana ulkomaan sh-maksullista eläketuloa.

Alijäämähyvitystä vähennetään 3/4 valtion ansiotuloverosta ja loput 1/4 suhteutettuna kaikkien jäljellä olevien verojen ja maksujen yhteismäärään.

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos valtion tulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, käyttämätön osuus erityisestä alijäämähyvityksestä suhteutetaan kunnan tuloveron, kirkollisveron ja sh-maksun suhteessa.

Jos laskennassa on ulkomaan sh-maksullista eläketuloa, lasketaan maksimihyvityksen laskennan avulla veroista hyvitettävät määrät. Maksimihyvitys suhteutetaan valtion-, kunnallis- ja kirkollisverojen suhteessa.

Valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista vähennetään suhteutetut hyvitykset. Valtion-, kunnallis- ja kirkollisverot sekä sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu lasketaan yhteen. Näin saadaan maksuunpantavien verojen ja maksujen yhteismäärä.

Näin saadusta luvusta vähennetään eläketulosta eläkeprosentin mukaan kertyvä määrä.

Palkkatulon pidätysprosentti saadaan laskemalla, montako prosenttia jäljelle jäävä määrä on muiden kuin eläketulojen määrästä. Palkkaprosentti on kuitenkin vähintään kunnan tuloveroprosentin, seurakunnan tuloveroprosentin, sairaanhoitomaksun (1,33) ja päivärahamaksun (0,77) osoittama määrä. Palkkaprosentti on enintään 60 prosenttia.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saaville leskille, sekä osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja osa yksilöllistä varhaiseläkettä saaville pidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

Verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti tulostetaan näkyviin lomakkeelle "Selvitys ennakonpidätysperusteista". Verovelvolliselle tulostetaan lisäksi palkkaverokortti, johon merkitään verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti erikseen maissa ja merillä ansaittua tuloa varten. Iältään 10 - 18 -vuotiaille eläketuloa saaville verovelvollisille, joilla eläketulot ovat alle 6 050 euroa tulostetaan palkkaverokorttiin 1,0 %:n pidätys 2 135 euroon asti, kuten edellä kohdassa 4 on tarkemmin selvitetty.

5.  Henkilökohtaisten pidätysprosenttien soveltaminen

Edellä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja henkilökohtaisia pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2006 lukien.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2005

Pääjohtaja     Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja