Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2011

Antopäivä
5.1.2011
Diaarinumero
1191/31/2010
Voimassaolo
Toistaiseksi

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/96) 6 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 516/2010, nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten henkilökohtaisten prosenttien laskentaperusteet seuraavasti:

1 Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläkettä tai suoritusta varten

1.1 Henkilöt, joille lasketaan pidätysprosentti eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläkettä tai suoritusta. Suorasiirron ulkopuoliset eläkkeet otetaan laskentaan, jos verotoimisto on niitä päivittänyt vuotta 2011 varten. Jos tieto suorasiirron ulkopuolisesta eläkkeestä on otettu talteen vuonna 2009 vuodelle 2010 tehdyistä tallennuksista, korotetaan suorasiirron ulkopuolista eläkettä1,4 %.

Ulkomaan ansiotulona laskentaan otetaan mukaan verovelvollisen pohjatiedoissa olevat Ulkomaan eläkkeet, jotka verotetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vain Suomessa verotettavat ulkomaan eläkkeet otetaan laskennassa huomioon 3 000 €:on asti. Tätä suuremmat vain Suomessa verotettavat ulkomaan eläkkeet otetaan huomioon vain ennakkoveron laskennassa. Verojen laskennassa noudatetaan käytettyä verotusmenetelmää.

Ulkomaan eläkkeen sairaanhoitomaksun laskenta muuttuu vuodesta 2011 alkaen. Muutoksen johdosta ulkomaan eläkkeet ja suoritukset sekä Suomen eläkkeet jaotellaan sairaanhoitomaksun laskennan osalta uuden lainsäädännön mukaisiin tietoihin.

Suomesta maksettava vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutussopimukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva eläke tai suoritus merkitään ei-asetuksen mukaiseksi muuksi eläkkeeksi. Suomesta maksettavat kansaneläke ja asetuksen mukaiset muut eläkkeet muodostavat sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset Suomen eläketulot.

Verotuslaskennasta 2009 saadaan tieto onko eläke EU/ETA-maasta. Muutoslaskennasta 2010 ja vuodelle 2011 tallennetuista tiedoista saadut ulkomaan eläkkeet oletetaan EU/ETA-maasta saaduiksi, jos eläkkeelle on laskettu tai voimassa sairaanhoitomaksuvähennyksen laskentatieto ulkomaan eläkkeestä.

Jos verovelvollinen saa EU/ETA-eläkkeen lisäksi Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä, ulkomaan eläke merkitään eläkkeeksi, jonka sairaanhoitomaksun laskentaa koskee maksukatto. Jos verovelvollinen ei saa Suomesta asetuksen mukaista eläkettä, EU/ETA-eläke merkitään eläkkeeksi, josta ei lasketa sairaanhoitomaksua. Muut eläkkeet merkitään eläkkeiksi, joista määrätään täysi sairaanhoitomaksu.

Jos verovelvollinen saa vain luopumiskorvausta, hänelle ei luopumiskorvauksen lisäksi oleteta palkkaa. Myöskään silloin, jos verovelvollinen saa vain Suomesta ulkomaille maksettavaa eläkettä, josta määrätään vain sairaanhoitomaksu, hänelle ei oleteta palkkaa.

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan niille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on vain eläkettä tai suoritusta  tai joiden eläkkeen määrä muiden tulojen ohella on vuodessa yli 1 800 euroa. Prosentti lasketaan lisäksi kaikille alle 18-vuotiaille perhe-eläkettä saaville.

Kaikkien työeläkettä saavien 1.12.2010-30.11.2011 välisenä aikana 65 vuotta täyttäneiden tai täyttävien oletetaan saavan lisäksi kansaneläkettä syntymäkuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien, vaikka Kansaneläkelaitos ei kansaneläkkeen määrää ilmoittaisikaan. Kansaneläkkeen määrä lasketaan muiden eläkkeiden perusteella ja luetaan mukaan eläketuloon.

Jos henkilöllä on pelkästään pääomatuloa olevaa eläkettä tai suoritusta eikä muita tuloja, hänelle lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkeläisten laskennassa.

1.2 Vuoden 2009 verotuslaskennan osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Vuoden 2009 verotuslaskennasta olevia osinkotuloja ei oteta huomioon vuoden 2011 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa.

Vuoden 2010 muutoslaskennoista ja vuodelle 2011 tallennettuina laskentaan otetaan mukaan kotimaan osingot, jotka ovat julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatulona verotettavia osinkoja tai muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Vuoden 2010 muutoslaskennoista ja vuodelle 2011 tallennettuina otetaan mukaan laskentaan myös julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut pääomatulona verotettavat ulkomaan osingot.

1.3 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun ja päivärahamaksun laskentaperusteena

Jos eläkevakuutusyhtiö on ilmoittanut eläkettä saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, hänelle lasketaan eläkkeen tai suorituksen ja mahdollisen palkan pidätysprosentti palkansaajien laskennassa. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos verovelvollisella on jotain ulkomaan eläkettä, josta määrätään sairaanhoitomaksu.

1.4 Pääomatulot

Pääomatulot otetaan pääsääntöisesti huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosenttia laskettaessa.

Pääomatuloa olevalle vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvalle eläkkeelle ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvalle suoritukselle lasketaan enintään 28 %:n suuruinen ennakonpidätysprosentti.

1.5 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen eläkeläisten ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet kannonalaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin. Muulla pääomatulolla tarkoitetaan muita pääomatuloja kuin osinkotuloa ja vuokratuloa.

Jos verovelvollisella on muita pääomatuloja, mutta ei ole kannonalaista ansiotuloa ja laskettu pääomatulovero on enintään 280 euroa, verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos muiden pääomatulojen ja kannonalaisten ansiotulojen yhteismäärä on enintään 1 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan verojen ja maksujen laskentaan. Verojen ja maksujen yhteismäärään lisätään pääomatulovero, kun lasketaan ennakonpidätysprosenttia verokortille.

Jos verovelvollisella ei ole muita pääomatuloja, mutta on kannonalaista ansiotuloa enintään 1 000 euroa, kannonalaiset ansiotulot otetaan mukaan vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos edellä mainituissa tilanteissa laskennassa on mukana pääomatulona verotettavaa eläkettä tai suoritusta, sille lasketaan oma ennakonpidätysprosentti.

Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen vuokratulo on enintään 7 000 euron suuruinen, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan tai eläkkeen/suorituksen ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei oteta mukaan verokortin laskentaan.

Kannonalaisia tuloja ja vuokratuloa ei oteta huomioon, jos palkan verokortti on portaikkoverokortti tai oletuspalkalle laskettu verokortti tai merityötulolle laskettu verokortti taikka jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläke, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Kannonalaisia tuloja ja vuokratuloja ei oteta huomioon verojen ja maksujen laskennassa, jos verovelvolliselle on tallennettu vuokratulojen verokortilla huomioimisen esto-tieto.

Vuokratuloista johtuvaksi pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 prosenttiyksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon verokortilla.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60. Kannonalaista tuloa ja vuokratuloa ei oteta verokortille, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Jos eläketulon pidätysprosentin laskennassa on huomioitu vuokratulon pääomatulo, palkkatulon pidätysprosentin laskennassa ei tarkisteta 15 %:n nousua vaan ainoastaan 60 %:n katto.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero kuten ennenkin.

2 Eläkeprosentin laskennassa huomioon otettavat vähennykset

2.1 Pääomatuloeläkkeestä tai -suorituksesta tehtävät vähennykset

Pääomatuloista vähennetään tulonhankkimismenot ja korot sekä vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut. Vähennykset tehdään ensisijaisesti muista pääomatuloista kuin pääomatuloa olevasta eläkkeestä tai suorituksesta. Jos syntyy alijäämää, pääomatuloeläkkeelle ja -suoritukselle asetetaan ennakonpidätysprosentiksi 0.

2.2 Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

2.2.1 Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 11 150 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 150 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 44 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 11 150 euroa.

2.3  Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

2.3.1  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 8 170 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 8 170 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 55 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 8 170 euroa. Ns. puolisoiden eläketulovähennys on poistettu vuodesta 2009 alkaen. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on samansuuruinen yksinäisinä ja puolisoina käsiteltäville henkilöille.

2.3.2 Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 2 250 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo ulkomaan eläke mukaan luettuna on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 2 250 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 20 %:lla ylimenevästä tulosta.

2.3.3 Invalidivähennys

Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen määrä on vähintään 30 prosentin suuruisen verovelvollisen invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuoden 2011 kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

2.4 Verosta tehtävät vähennykset

2.4.1 Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.4.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.5 Verojen määrät

Tulosta kertyvä valtion tulovero lasketaan vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa sovellettavan tuloveroasteikon mukaan. Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu sekä päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä vuodelle 2011 vahvistetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuprosentin, sairaanhoitomaksun korotusprosentin, päivärahamaksuprosentin ja päivärahamaksun korotusprosentin mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella.

Pääomatuloa olevasta verotettavasta eläkkeestä tai suorituksesta lasketaan vero pääomatuloveroprosentin (28) mukaisesti.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa ulkomaan eläkettä ei huomioida lainkaan, jos se on EU/ETA-maasta saatua eläkettä, josta ei määrätä sairaanhoitomaksua. Jos EU/ETA-maasta saadun eläkkeen sairaanhoitomaksua koskee kattosääntö, sairaanhoitomaksu korotuksineen ei saa ylittää Suomen asetuksen mukaisten eläkkeiden bruttomäärää.

Vertailun tekemiseksi lasketaan sairaanhoitomaksun verotettava ansiotulo eläkkeiden kanssa ja ilman eläkkeitä ja näistä lasketaan sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus. Eläkkeet mukana lasketusta sairaanhoitomaksusta korotuksineen vähennetään ilman eläkkeitä laskettu sairaanhoitomaksu korotuksineen ja tulokseksi saadaan asetuksen mukaisista eläkkeistä aiheutunut sairaanhoitomaksu korotuksineen. Tätä sairaanhoitomaksua korotuksineen verrataan Suomen asetuksen mukaisten eläkkeiden bruttomäärään. Ylittävästä osasta muodostuu sairaanhoitomaksuvähennys ulkomaan eläkkeen johdosta, joka vähennetään lasketusta sairaanhoitomaksusta korotuksineen.

Muusta ulkomaan eläkkeestä lasketaan täysi sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Jos eläkeläisellä on yrittäjän ja maatalousyrittäjän vakuutuksen perusteena olevaa työtuloa, hänen pidätysprosenttinsa lasketaan palkansaajien laskennassa. Tällä tavalla työtulo otetaan huomioon sairaanhoitomaksun laskennassa.

Edellä kuvatulla tavalla saadaan eläkkeestä ja suorituksesta menevän veron määrä.

3. Ansiotuloa olevan eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Eläkkeen tai suorituksen pidätysprosentti saadaan pääsääntöisesti laskemalla, montako prosenttia edellä kohdassa 2.5. laskettu vero on eläkkeestä tai suorituksesta.

Eläkkeen tai suorituksen pidätysprosentti voidaan laskea enintään 60 prosentin suuruiseksi. Prosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen, josta saadaan määrätä vain sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 1,5, jos laskettu prosentti olisi tätä suurempi. Tällöin muille eläkkeille tai suorituksille lasketaan uusi ennakonpidätysprosentti ottamalla huomioon tästä eläkkeestä ennakonpidätyksin kertyvä määrä verontarpeen vähennyksenä ja eläketulo tulevan tulon vähennyksenä.

4. Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläkkeensaajan palkkaa varten

Kaikille yleisesti verovelvollisille, joiden eläkkeen tai suorituksen määrä on yli 900 euroa vuodessa ja joilla on vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa palkkatuloja, lasketaan pidätysprosentti erikseen palkkaa varten. Pidätysprosenttia palkkaa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle 2009 tai 2010. Tällöin laskennasta poistetaan päätoimen palkkatulo ja tulonhankkimismenot. Palkan pidätysprosentti lasketaan erikseen maissa ja merillä ansaittua palkkatuloa varten.

Palkan pidätysprosentin laskennassa käytettävä tulo on sama kuin vuodelta 2009 toimitetun verotuksen palkkatulo korotettuna 3,5 prosentilla. Jos tieto palkasta on vuodelta 2010, sitä korotetaan 2,5 prosentilla. Palkan pidätysprosentin laskennassa otetaan huomioon eläkeprosentin laskennassa mainittujen vähennysten lisäksi myös työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut tulonhankkimismenot sekä tulonhankkimisvähennys, työtulovähennys ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Palkkaprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläkkeen tai suorituksen ja palkan yhteismäärää. Jos verotustiedoista poimittu palkka jää alle 335 euron tai alle 300 euron silloin, kun tieto on tallennettu vuotta 2011 varten tai jos vuodelta 2009 toimitetun verotuksen tiedot puuttuvat, palkalle ei lasketa pidätysprosenttia. Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista 1.7.1990 jälkeen alkanutta 900 euroa suurempaa lapsen eläkettä saaville iältään 10 – 18-vuotiaille lasketaan palkkaa varten prosenttiportaikko. Jos eläke on suuruudeltaan vähintään kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys vähennettynä 675 eurolla, verovelvolliselle lasketaan prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 1 210 euroa ja 16 200 euroa. Pidätysprosentti lasketaan jo 1 210 eurolle. Jos eläke on mainittua pienempi, lasketaan henkilölle prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 1 210 euroa ja 16 200 euroa. Pidätysprosentiksi 1 210 eurolle määrätään 0.

Perhe-eläkkeen tai osa-aika eläkkeen saajalle, jonka palkkatuloihin rinnastettavat ansiotulot ovat alle 6 050 euroa vuodessa, lasketaan erikseen pidätysprosentti eläkkeelleja palkanluonteisille ansiotuloille. Palkan pidätysprosentin laskennassa huomioidaan eläkkeestä arvioitu kertyvä ennakonpidätys. Jos palkkatuloihin rinnastettavat ansiotulot ovat yli 6 050 euroa vuodessa, lasketaan yhteinen pidätysprosentti eläkkeelle ja palkanluonteisille ansiotuloille.

Jos verovelvollinen saa kotimaan tai ulkomaan eläkettä, josta määrätään vain sairaanhoito maksu, palkan pidätysprosentin laskentaa ei tehdä.

Päivärahamaksun perusteena oleva tulo

Päivärahamaksun (0,82 %) perusteena olevia palkanluonteisia ansiotuloja ovat päätoimen palkkatulo, sivutulo ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Päivärahamaksun perusteena olevana tulona laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, ennakonpidätyksen alainen nettotyökorvaus (ALV-velvollinen), ennakonpidätyksen alainen työkorvaus (ei ALV velvollinen), omaishoitajan palkkio ja perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 2.3 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena oleva ansiotulo huomioon. Päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtävä vähennys.

Jos laskennassa on kohdan 1.5. mukaisesti mukana kannonalaisia ansiotuloja, ne huomioidaan päivärahamaksun perusteessa. Näitä tuloja ovat ennakonkannon alainen työkorvaus, elinkeinotoiminnan ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo yhtymistä, maatalouden ansiotulo, maatalouden ansiotulo yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

Päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneille sen kuukauden loppuun asti kun verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa tätä nuoremmille tai vanhemmille.

Kesken vuoden 16-vuotta tai 68-vuotta täyttäville lasketaan päivärahamaksun perusteena oleva tulo, jaetaan 12:lla ja kerrotaan 16-vuotta täyttämiskuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä tai 68-vuotta täyttämiskuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä ja saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan päivärahamaksun määrä.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,10 % 18-68-vuotiaille.

Tulonhankkimisvähennys (valtion- ja kunnallisverotus)

Vähennyksen suuruus on 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

Asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, muut tulonhankkimiskulut ja Ahvenanmaan matkakulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Eläkevakuutus- ja päivärahamaksu (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,7 % päätoimen palkasta siitä alkaen kun verovelvollinen täyttää 18 vuotta siihen asti, kun hän täyttää 53 vuotta. 53-vuotta täyttäneen työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 6,0 % siihen asti, kunnes hän täyttää 68 vuotta. Laskentatapa on sama kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan vastaavalla tavalla 0,60 % 17-65–vuotiaille päätoimen palkasta ja merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi 11,1 % merityötulosta 18–68-vuotiaille. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on päivittänyt tiedon laskennan estosta. Sivutulosta maksut lasketaan vain, jos verotoimisto on vuodelle 2011 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta.

Päivärahamaksu ja yrittäjän korotettu päivärahamaksu vähennyksinä lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Merityötulovähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys (puhtaasta ansiotulosta)

Vähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa opintorahaa saavalle opiskelijalle.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (puhtaasta ansiotulosta ennen perusvähennystä)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.
Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

4.1  Veron määrän laskeminen

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut. Valtion ansiotuloverosta vähennetään työtulo-, invalidi- ja elatusvelvollisuusvähennys. Valtion ansiotuloverosta vähentämätön osuus työtulovähennyksestä vähennetään kunnallisveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun yhteismäärästä, jossa ei ole mukana päivärahamaksua. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään myös verojen ja maksujen yhteismäärästä, jossa ei ole mukana päivärahamaksua. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan suhteutettuna, jos laskennassa on mukana ulkomaan sairaanhoitomaksullista eläkettä.

Alijäämähyvitystä vähennetään 3/4 valtion ansiotuloverosta ja loput 1/4 suhteutettuna kaikkien jäljellä olevien verojen ja maksujen yhteismäärään.

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, käyttämätön osuus erityisestä alijäämähyvityksestä suhteutetaan kunnallisveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun suhteessa.

Jos laskennassa on ulkomaan sairaanhoitomaksullista eläkettä lasketaan maksimihyvityksen laskennan avulla veroista hyvitettävät määrät. Maksimihyvitys suhteutetaan valtion-, kunnallis- ja kirkollisverojen suhteessa.

Valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista vähennetään suhteutetut hyvitykset. Valtion-, kunnallis- ja kirkollisverot sekä sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu lasketaan yhteen. Näin saadaan maksuunpantavien verojen ja maksujen yhteismäärä.

Näin saadusta luvusta vähennetään eläkkeestä tai suorituksesta eläkeprosentin mukaan kertyvä määrä.

Palkkatulon pidätysprosentti saadaan laskemalla, montako prosenttia jäljelle jäävä määrä on muiden kuin eläkkeiden ja suoritusten määrästä. Palkkaprosentti on kuitenkin vähintään kunnan tuloveroprosentin, seurakunnan tuloveroprosentin, sairaanhoitomaksun (1,19) ja päivärahamaksun (0,82) osoittama määrä, jos tulot ovat verotustiedoista tai vuoden 2010 ennakkorekisteristä. Palkkaprosentti on enintään 60 prosenttia.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saaville leskille, sekä osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä saaville pidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

Verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti tulostetaan näkyviin lomakkeelle "Selvitys ennakonpidätysperusteista". Verovelvolliselle tulostetaan lisäksi palkkaverokortti, johon merkitään verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti erikseen maissa ja merillä ansaittua tuloa varten. Iältään 10-18-vuotiaille eläketuloa saaville verovelvollisille, joilla palkkatulot ovat alle 6 050 euroa ja eläketulot alle 7 455 euroa, tulostetaan palkkaverokorttiin 0 %:n pidätys 1 210  euroon asti, kuten edellä kohdassa 4 on tarkemmin selvitetty.

5. Henkilökohtaisten pidätysprosenttien soveltaminen

Edellä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja henkilökohtaisia pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2011 lukien.

Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2011


Pääjohtaja    Mirjami Laitinen

Ylitarkastaja   Tomi Peltomäki



Sivu on viimeksi päivitetty 5.1.2011