Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten sekä ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2025

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 § laissa 499/2024 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätysprosentin laskeminen eläkettä tai suoritusta varten

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkoa koskevan lain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan ennakonpidätysprosentti eläkettä tai suoritusta varten

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolle eläkkeen- tai suorituksen maksaja on eläke- ja etuustietojen ilmoittamisen rajapinnan kautta tai suorasiirrossa ilmoittanut eläkettä tai suoritusta. Ennakonpidätysprosentti lasketaan myös alle 18-vuotiaalle perhe-eläkettä saavalle. Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin lisäksi määrätään ennakkovero mahdolliselle ennakonkannon alaiselle tulolle.

2 Ennakkoveron laskeminen ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja varten

2.1 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti vastaavalla tavalla kuin on määrätty Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista (jäljempänä palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa).

2.2 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Ennakonkannon alaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan vastaavin säännöin kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

Ennakonkannon alaisia tuloja ei oteta huomioon eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomesta ulkomaille maksettava eläke, josta määrätään pelkästään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu Suomeen.

Suurin mahdollinen ennakonpidätysprosentti on 60,0. Ennakonkannon alaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa, jos ennakonpidätysprosentti nousisi edellä mainittua suuremmaksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon ennakonpidätysprosentissa, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

3 Tulot

3.1 Ennakonpidätysprosenttien laskennan perusteena käytettävät ansio- ja pääomatulot

Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina. Jos eläkelaitos on ilmoittanut, että pääomatuloa oleva vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus luetaan verovelvollisen tuloksi 20 tai 50 prosentilla korotettuna, korotus otetaan huomioon laskennassa.

Muut ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2023 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2024 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Oikaistun verotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos oikaisusta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskentaan otetaan mukaan myös pääomatuloa oleva käyttökorvaus. Pääomatuloa olevalle käyttökorvaukselle ei lasketa ennakonpidätysprosentteja, vaan eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan käyttökorvaus ja tulosta arvioitu kertyvä ennakonpidätys.

Osinkotuloa, osuuskunnan maksamaa ylijäämää ja tuloverolain (1535/1992) 43 §:n mukaista puun myyntituloa ei oteta ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioon, koska tulojen ei oleteta jatkuvan.

3.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot otetaan eläkkeensaajalla huomioon vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Ulkomailta Suomeen maksettavana tulona laskentaan otetaan mukaan ulkomailta saadut ansio- ja pääomatulot sekä eläkkeet.

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

3.3 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2025 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla. Jos eläkevakuutuslaitos on ilmoittanut eläkettä saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, työtulo korvaa yritystoiminnan tulot sairaanhoitomaksun laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 15 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkatuloa ja yrittäjätuloa.

4 Eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa tulosta tehtävät vähennykset

4.1 Pääomatulosta tehtävät vähennykset

Veronalaisesta pääomatulosta vähennettävät tulonhankkimismenot ja tulonhankkimisvelan korot sekä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut otetaan huomioon vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4.2 Puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

4.2.1 Eläketulovähennys

Eläketulovähennys on enintään 11 030 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen 11 030 määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 19,6 prosentilla ylittävältä osalta. 

4.2.2 Perusvähennys

Perusvähennys on enintään 4 115 euroa. Jos verovelvollisen verotettava puhdas ansiotulo on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 4 115 euroa suurempi, perusvähennystä pienennetään 18 prosentilla ylimenevästä tulosta.

4.3 Puhtaasta ansiotulosta Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.3.1 Eläketulovähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa eläketulovähennys on enintään 11 180 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 180 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 51 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 11 180 euroa.

4.3.2 Perusvähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan perusvähennys vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

4.3.3 Invalidivähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan invalidivähennys ja vuoden 1982 mukainen invalidivähennys vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

5 Verotettava tulo

5.1 Verotettava pääomatulo

Verotettava pääomatulo on saman suuruinen kuin verovuoden pääomatulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja pääomatulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan pääomatulon laskennassa.

5.2 Verotettava ansiotulo

Verovuoden ansiotulo sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa lasketaan vähentämällä edellä luetellut puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Verotettava ansiotulo on samansuuruinen kuin verovuoden ansiotulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja ansiotulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan ansiotulon laskennassa.

6 Verosta tehtävät vähennykset

6.1 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

6.2 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys otetaan huomioon laskennassa vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

7 Verojen ja maksujen määrän laskeminen eläkkeen ennakonpidätysprosentin laskennassa

7.1 Valtion ansiotulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaalla, valtion ansiotulovero lasketaan Ahvenanmaan verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan alentamalla asteikon veroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä.  

Eläketuloa saaville lasketaan valtion ansiotuloveron lisäksi eläketulon lisävero. Eläketulon lisävero lasketaan, jos eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 47 000 euroa. Lisäveron määrä on 5,85 prosenttia sen perusteena olevista tuloista.

Kunnallisvero ja kirkollisvero lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin mukaan. Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta ansiotulosta.

Lasketaan ansiotuloa olevien eläkkeiden perusteella sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu lasketaan kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta sairausvakuutuslaissa tarkoitetusta maksuperusteesta. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa otetaan huomioon Suomesta maksettavat eläkkeet ja ulkomailta Suomeen maksettavat eläkkeet. EU/ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen maksettua sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä ei oteta huomioon, jos verovelvolliselle ei makseta Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä. Jos verovelvollinen saa EU/ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen maksettua sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä ja lisäksi Suomesta sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaista eläkettä, ulkomailta Suomeen maksettava eläke otetaan huomioon eläkkeenä, jonka sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaa koskee sairaanhoitomaksukatto. Jos EU/ETA-maasta tai Sveitsistä maksetun eläkkeen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua koskee sairaanhoitomaksukatto, sairaanhoitomaksu korotuksineen ei saa ylittää Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärää.

EU/ETA-maasta tai Sveitsistä ja Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden perusteella määrättävä sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus saadaan vertaamalla maksua ilman eläketuloja ja maksua, joka saadaan, kun myös sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaiset eläkkeet otetaan huomioon. Erotus on mainittujen asetusten mukaisten eläkkeiden perusteella määrätty sairaanhoitomaksu korotuksineen. Tätä sairaanhoitomaksua korotuksineen verrataan Suomesta maksettavien sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisten eläkkeiden yhteismäärään. Ylittävästä osasta muodostuu sairaanhoitomaksuvähennys ulkomailta Suomeen maksettavan eläkkeen johdosta, joka vähennetään lasketusta sairaanhoitomaksusta, joka sisältää korotuksen.

Muusta kuin EU/ETA-maasta tai Sveitsistä saadusta eläkkeestä lasketaan täysi sairaanhoitomaksu korotuksineen.

Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla (1,06 %). Sairaanhoitomaksun korotus saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun korotuksen perusteena oleva tulo sairaanhoitomaksun korotusprosentilla (0,39 %).

Eläkkeisiin kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vieraalle valtiolle maksetuista veroista hyvitettävät määrät ja vähennettävät määrät vähennetään valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista näiden suhteessa.

7.2 Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu

Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu lasketaan vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verojen ja maksujen yhteismäärään. Ahvenanmaan mediamaksu lisätään verovelvollisen verojen ja maksujen yhteismäärään, jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

7.3 Pääomatulovero

Pääomatulovero lasketaan verotettavasta pääomatulosta 30 000 euroon asti 30 prosentin mukaan ja ylimenevästä osasta 34 prosentin mukaan.

8 Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentin laskenta

Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen ja maksujen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista erikseen ansiotulolle ja pääomatulolle.

Eläkkeen tai suorituksen suurin mahdollinen ennakonpidätysprosentti on 60,0. Ennakonpidätysprosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin.

Suomesta ulkomaille maksettavan eläkkeen, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, ennakonpidätysprosentiksi asetetaan 1,5, joka on sairaanhoitomaksuprosentin 1,06 ja eläkkeistä perittävän sairaanhoitomaksun korotusprosentin 0,39 yhteissumma pyöristettynä ylöspäin.

9 Ennakonpidätysprosenttien laskeminen eläkkeensaajan palkkaa ja muita tuloja varten

9.1 Ennakonpidätysprosentin laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on eläkkeitä tai suorituksia sekä palkkaa tai muita tuloja, lasketaan ennakonpidätysprosentti erikseen palkkaa ja muita tuloja varten. Ennakonpidätysprosentti palkkaa ja muita tuloja varten lasketaan, jos viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskennan tiedoissa on palkkaa tai muita tuloja. Ennakonpidätysprosenttia palkkaa, merityötuloa ja Ahvenanmaan maantielauttatuloa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2023, 2024 tai 2025 ja eläke on työ- tai virkasuhde-eläke, työuraeläke taikka pakolliseen tapaturmavakuutukseen tai liikennevakuutukseen perustuva eläke. Ennakonpidätysprosenttia palkkaa, merityötuloa ja Ahvenanmaan maantielauttatuloa varten ei myöskään lasketa, jos verovelvollinen saa eläkettä, josta määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Jos palkan ennakonpidätysprosenttia ei lasketa, laskennasta poistetaan palkkatulot ja tulonhankkimismenot.

Jos laskennassa on täyseläkettä sekä lisäksi palkkaa tai muuta tuloa, lasketaan ensin ennakonpidätysprosentti eläkettä varten ja mahdollinen ennakkovero. Täyseläkkeitä ovat kansaneläke, takuueläke, työ- ja virkasuhde-eläke, työuraeläke, luopumis- ja sukupolvenvaihdoseläke, maatalousyrittäjän luopumistuki, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvan eläkkeen ansiotulo-osuus, ansiotuloa oleva pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus, vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvan eläkkeen pääomatulo-osuus ja pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuva suoritus. Tämän jälkeen lasketaan ennakonpidätysprosentti palkkaa ja muita tuloja kuin eläkettä varten. Jos laskennassa on muuta eläkettä kuin täyseläkettä sekä lisäksi palkkaa tai muuta tuloa, lasketaan eläkkeelle sekä palkalle ja muille tuloille yhtä suuri ennakonpidätysprosentti.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettäviin tuloihin luetaan mukaan ennakonpidätyksen alainen palkka, merityötulo, Ahvenanmaan maantielauttatulo, luontoisedut, omaishoitajan palkkio, perhehoitajan palkkio, ennakkoperintärekisteriin kuulumattoman työkorvaus (arvonlisäverovelvollinen ja ei arvonlisäverovelvollinen), ansiotuloa oleva käyttökorvaus ja urheilijan palkkio.

Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa vahvistettu palkkatulo korotettuna 6,5 prosentilla. Jos tieto palkasta on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,5 prosentilla.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläkkeen, suorituksen ja palkan yhteismäärää. Jos eläkelaitos on ilmoittanut verovelvolliselle eläketuloa, 10 000 tai 15 000 euron oletuspalkkaan perustuvaa ennakonpidätys- ja lisäprosenttia palkkatulolle ei lasketa.

Palkan ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan täyseläkkeet sekä tuloista arvioitu kertyvä ennakonpidätys ja mahdollinen määrätty ennakkovero ennakonkannon alaisesta tulosta.

9.2 Päivärahamaksun laskeminen

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista vastaavalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

10 Palkan ja muiden tulojen ennakonpidätysprosenttien laskennassa tulosta tehtävät vähennykset

10.1 Luonnolliset vähennykset

10.1.1 Tulonhankkimisvähennys

Vähennyksen suuruus on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

10.1.2 Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut, muut tulonhankkimismenot ja Ahvenanmaan matkakulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

10.2 Puhtaasta ansiotulosta tehtävät vähennykset

10.2.1 Eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksu

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

10.2.2 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys ja merityötulovähennys Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan samalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

11 Verosta tehtävät vähennykset

11.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkan ennakonpidätysprosenttien laskennassa.

12 Verojen ja maksujen määrän laskeminen eläkkeensaajan palkasta ja muista tuloista

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut uudelleen, jos verovelvollisella on täyseläkettä ja hänelle lasketaan ennakonpidätysprosentti erikseen eläkettä ja muuta tuloa kuin eläkettä varten. Verojen ja maksujen määrät lasketaan edellä tässä päätöksessä kerrotulla tavalla.

13 Palkan ja muun tulon ennakonpidätysprosentin laskenta

Valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero tai Ahvenanmaan mediamaksu, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan yhteen. Näin saadaan maksettavaksi määrättävien verojen ja maksujen yhteismäärä, josta vähennetään eläkkeistä ja suorituksista näiden ennakonpidätysprosentin mukaan kertyvä määrä.

Ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen ja maksujen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista. Ennakonpidätysprosentti voi olla enintään 60,0.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saavalle leskelle, sekä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea, osatapaturmaeläkettä tai osaliikennevahinkoeläkettä saavalle ennakonpidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

14 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja yleisradioveron pääomatulo-osuuden yhteismäärälle. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja Ahvenanmaan mediamaksun pääomatulo-osuuden yhteismäärälle.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on sekä ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa ennakonpidätyksen ja ennakonkannon alaisiin tuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on ennakonpidätyksen alaisia tuloja, ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja sekä tuloja, joista määrätään vain sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, veron tarve jaetaan tulojen suhteessa ennakonpidätyksin kertyväksi ja ennakkoveroina kertyväksi. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

15 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.1.2025 lukien tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2025 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2024

 

Pääjohtaja Markku Heikura

Johtava asiantuntija Mia Keskinen