Peruskorko on pysynyt ennallaan

Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2011 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2012–31.12.2012. Vuoden 2011 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.2010–31.12.2010 vahvistamaa viitekorkoa. Vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta.

Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 2 prosenttia ajalle 1.1.2012- 30.6.2012. Peruskorko on 1.7.2011 - 31.12.2011 ollut 2 prosenttia, 1.1.2011 - 30.6.2011 ollut 1,5 prosenttia ja 1.1.2010–31.12.2010 se on ollut 1,25 prosenttia.

Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka

• on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
• on annettu ennen 3.4.1998,
• on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

2. Ns. negatiivisen pääoman koron laskemisessa. Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.2011–31.12.2011 on 1,5 prosenttia. Viitekorko on 1.7.2009 – 30.6.2011 ollut 1 prosentti. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Nyt ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2012–31.12.2012

Palautuskorot vuonna 2012

Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, 1.1.2010 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2012 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia

Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun.

Ennakonpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös verotilin hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Jäännösveron korot vuonna 2012

Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, 1.1.2010 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2012 jäännösveron korko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3,5 prosenttia. Verovuoden 2011 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2012 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.

Jäännösveron korko maksuunpannaan vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Verovuoden 2011 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 4 780 euroa. Välttyäkseen verovuoden 2011 jäännösveron korolta asiakkaan tulee maksaa viimeistään 1.2.2012 ennakon täydennysmaksua vähintään erotus, joka saadaan vähentämällä jäännösveron määrästä noin 4 780 euroa. Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään 30.9.2012. Täydennysmaksun maksamisesta on ohjeet sivulla Henkilöasiakkaan ennakon täydennysmaksu.

Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Maksettava yhteisökorko vuonna 2012

Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3,5 prosenttia vuonna 2012. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä.

Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Viivästyskorot

Myös verotuksen viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Viivästyskorkoja ovat viivekorko, verotilin viivästyskorko sekä veronlisäys. Viivästyskorot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorkojen määrää alennettiin väliaikaisesti yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2010.

Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle, jonka maksaminen viivästyy. Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. Verotilin viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle kausiveroilmoituksella ilmoitettavalle velvoitteelle. Verotilimenettelyssä ovat mukana mm. arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset. Veronlisäys lasketaan verotilimenettelyn ulkopuoliselle oma-aloitteiselle verolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäystä peritään myös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan verotuksen oikaisun yhteydessä. Veronlisäys on aina vähintään 3 euroa. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. Verotilimenettelyssä mukana olevien verojen viivästysseuraamusten maksamisessa auttaa Verotili-palvelun saldolaskuri.

• Viivekorkolaskuri (www.vero.fi/viivekorkolaskuri)

Työsuhdelainan korkoetu

Työsuhdelainan korosta säädetään tuloverolain 67 §:ssä. Tuloverolain 67 §:ää on muutettu lailla 1251/2009, jota sovelletaan taannehtivasti jo vuodelta 2009 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Työsuhdelainasta saatu korkoetu katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Viitekorolla tarkoitetaan säännöksessä esimerkiksi 1, 3, 6, ja 12 kuukauden euribor-korkoa tai pankin yleisesti asiakkaiden luotoissa käyttämää omaa viitekorkoa.

Jos lainan korkoa ei ole sidottu viitekorkoon, veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan korkoetu siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin 12 kuukauden euribor-korko vuoden ensimmäisenä päivänä.

Ennen lain voimaantuloa (1.1.2010) otetuissa lainoissa viitekorko voi olla myös peruskorko

Verotuksen korot vuosina 2010, 2011 ja 2012

Erkki Laanterä
Johtaja

Petri Manninen
Ylitarkastaja