Peruskorko on noussut

Verotukseen vaikuttaa kaksi eri korkoa – peruskorko ja viitekorko. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa. Nyt ilmoitettavaa viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2009 – 31.12.2009. Vuoden 2008 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.–31.12.2007 vahvistamaa viitekorkoa. 2009 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta.

Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 5,00 prosenttia ajalle 1.1.2009–30.6.2009. Tätä ennen peruskorko on ollut 1.1.2008–31.12.2008 4,75 prosenttia.

Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka
   • on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
   • on annettu ennen 3.4.1998,
   • on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.
2. Työsuhdelainasta (TVL 67 §) on perittävä peruskoron suuruista korkoa; korkoetu katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin, kuin se alittaa peruskoron.

Ns. negatiivisen pääoman koron laskemisessa. Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.2008–31.12.2008 on 4,5 prosenttia. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen ja viivekorkoon. Nyt ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2009–31.12.2009.

Palautuskorot

Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, joten vuonna 2009 palautuskorko on 2,5 prosenttia. Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien veronpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun.

Veronpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvolisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Palautuskorko on verovapaata tuloa.

Jäännösveron korot

Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko on sama kuin palautuskorko eli 2,5 prosenttia vuonna 2009. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 6,5 prosenttia. Verovuoden 2008 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2009 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.

Jäännösveron korko maksuunpannaan vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Verovuoden 2008 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 950 euroa. Välttyäkseen jäännösveron korolta asiakkaan tulee maksaa 2.2.2009 mennessä ennakon täydennysmaksua vähintään erotus, joka saadaan vähentämällä jäännösveron määrästä noin 950 euroa. Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään 30.9.2009. Täydennysmaksun maksamisesta on ohjeet sivulla Henkilöasiakkaan ennakon täydennysmaksu.

Maksettava yhteisökorko

Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 6,5 prosenttia vuonna 2009. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Viivästyskorot

Myös verotuksen viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle, jonka maksaminen viivästyy. Viivekoron suuruus on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä eli 11,5 prosenttia vuonna 2009. Oma-aloitteisesti maksettavien verojen (esimerkiksi arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten) viivästymisen vuoksi laskettava veronlisäys on niin ikään 11,5 prosenttia vuonna 2009.

Viivästysseuraamuksia on maksettava säädetyn maksupäivän jälkeen suoritettavalle oma-aloitteiselle verolle. Veronlisäystä peritään myös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan verotuksen oikaisun yhteydessä. Viivekorko ja veronlisäys ovat aina vähintään kolme euroa. Ne eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. 

• Viivekorkolaskuri (www.vero.fi/viivekorkolaskuri)

Verotuksen korot vuosina 2008 ja 2009

Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen

Ylitarkastaja  Anna Sirén