Perus- ja viitekorko ovat pysyneet ennallaan

Tässä ohjeessa käsitellään peruskorkoa ja viitekorkoa verotuksessa. Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2016 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2017–31.12.2017. Vuoden 2016 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.2015–31.12.2015 vahvistamaa viitekorkoa.

Vuoden 2017 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta Verotuksen korot vuosina 2015, 2016 ja 2017.

1 Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0 prosenttia ajalle 1.1.2017–30.6.2017. Peruskorko on ollut 0 prosenttia 1.1.2016−31.12.2016, 0,25 prosenttia 1.1.2015–31.12.2015 ja 0,5 prosenttia 1.7.2013−31.12.2014.

Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainan koron laskemisessa.

Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53 a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka

• on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
• on annettu ennen 3.4.1998,
• on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

2. Niin sanotun negatiivisen pääoman koron laskemisessa.

Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

2 Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.1.−30.6.2017 on 0 prosenttia. Viitekorko on ollut 0 prosenttia 1.7.–31.12.2016, 0,5 prosenttia 1.7.2013−30.6.2016 ja 1 prosentti 1.1.2012−30.6.2013. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, huojennettuun viivästyskoroon, veronlisäykseen, viivekorkoon, viivästyskorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. Ajalle 1.7.2016−31.12.2016 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2017−31.12.2017.                     

3 Palautuskorot vuonna 2017

Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2017 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veronpalautuksille laskettavan palautuskoron laskeminen alkaa joko verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai maksupäivää seuraavasta päivästä, jos vero on maksettu verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen. Palautuskoron laskeminen päättyy veronpalautuspäivään eli päivään, jolloin veronpalautus joko veloitetaan Verohallinnon tililtä tai käytetään muun veron suoritukseksi. Palautuskorko lasketaan jatkossa todellisten päivien mukaan.

Verovuodelta 2017 yhteisöille ja yhteisetuuksille laskettavan palautuskoron laskeminen alkaa verovuoden päättymishetken mukaan seuraavasti:

• Jos yhteisön tai yhteisetuuden verovuosi päättyy tammi- ja kesäkuun 2017 välisenä aikana, veronpalautukselle lasketaan palautuskorkoa veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä alkaen. Jos vero on suoritettu myöhemmin, korko lasketaan maksupäivää seuraavasta päivästä
• Jos yhteisön tai yhteisetuuden verovuosi päättyy heinä- tai elokuussa 2017, veronpalautukselle lasketaan palautuskorkoa 1.11.2017 alkaen. Jos vero on suoritettu myöhemmin, korko lasketaan maksupäivää seuraavasta päivästä.
• Jos yhteisön tai yhteisetuuden verovuosi päättyy syys- ja joulukuun 2017 välisenä aikana, veronpalautukselle lasketaan palautuskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta alkaen. Jos vero on suoritettu myöhemmin, korko lasketaan maksupäivää seuraavasta päivästä.

Verovuodelta 2017 yhteisöille ja yhteisetuuksille laskettavan palautuskoron laskeminen päättyy verovuoden päättymishetken mukaan seuraavasti:

• Jos yhteisön tai yhteisetuuden verovuosi päättyy tammi- tai helmikuussa 2017, jäännösverolle laskettavan huojennetun viivästyskoron laskenta päättyy vasta 7.3.2018, koska yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyy poikkeuksellisesti 31.1.2018.

Luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille maksettaville ennakonpalautuksille lasketaan myös palautuskorkoa. Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun.

Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

4 Jäännösveron korot vuonna 2017

Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Jäännösveron korko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2017 jäännösveron korko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10.000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,0 prosenttia. Verovuoden 2016 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2017 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.

Jäännösveron korko määrätään maksettavaksi vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Verovuoden 2017 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 4.788 euroa. Välttyäkseen verovuoden 2017 jäännösveron korolta asiakkaan on ollut maksettava ennakon täydennysmaksua viimeistään 1.2.2017 vähintään erotus, joka saadaan vähentämällä jäännösveron määrästä noin 4.788 euroa. Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään 30.9.2017. Täydennysmaksun maksamisesta on ohjeet sivulla Henkilöasiakkaan ennakon täydennysmaksu.

5 Huojennettu viivästyskorko vuonna 2017

Huojennettu viivästyskorko korvaa maksettavan yhteisökoron verovuodesta 2017 alkaen. Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään huojennettua viivästyskorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Huojennettu viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Huojennettu viivästyskorko on edellä mainittu viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Huojennetun viivästyskoron korkoprosentti on 2 vuonna 2017.

Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä jäännösveron eräpäivään.

Verovuoden verotuksen päättyessä määrättävälle jäännösverolle laskettavasta huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Huojennettu viivästyskorko määrätään maksettavaksi siis vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Yhteisön ja yhteisetuuden verovuoden 2017 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 1.220 euroa.

Huojennetun viivästyskoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen lisäennakon viimeistään kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä lukien. Huojennetun viivästyskoron määrää voi alentaa maksamalla lisäennakkoa verotuksen päättymiseen saakka.

6 Maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot

Myös maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot ovat sidottuja Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Maksun viivästymisen vuoksi määrättäviä korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys. Korot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle (kuten jäännösvero ja kiinteistövero), jonka maksaminen viivästyy. Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. 

Viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle oma-aloitteiselle verolle ja yhteisön ja yhteisetuuden erääntyneille jäännösveroille ja ennakoille 1.11.2017 alkaen. Oma-aloitteisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset.

Säännöksiä viivästyskorosta sovelletaan ensimmäisen kerran yhteisöjen ja yhteisetuuksien maksamatta olevaan veroon 1.11.2017 ja muiden verovelvollisten maksamatta olevaan veroon 1.11.2018.

1.11.2017 edeltävältä ajalta korko lasketaan niiden säännösten mukaan, jotka ovat voimassa silloin kun laki tulee voimaan. Jos yhteisön tai yhteisetuuden erääntynyt vero on maksamatta 31.10.2017 ja se maksetaan vasta 1.11.2017 tai myöhemmin, erääntyneeseen veroon ei sovelleta viivekoron 3 euron vähimmäismäärää.

Veronlisäys lasketaan muun muassa varainsiirtoverolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Veronlisäystä peritään myös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan verotuksen oikaisun yhteydessä.

Veronlisäys on aina vähintään 3 euroa. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. Maksamatta oleville veroille kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero).

Maksamatta oleville oma-aloitteisille veroille kuten arvonlisävero ja työnantajasuoritukset, kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka. Maksettavan määrän ja koron voi tarkistaa OmaVerosta (vero.fi/omavero). 

Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri

7 Verotuksen korot vuosina 2015, 2016 ja 2017

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Petri Manninen