Rajankävijän verotus
Avainsanat:
- Antopäivä
- 19.12.2018
- Diaarinumero
- VH/3080/00.01.00/2018
- Voimassaolo
- 1.1.2019 - 29.7.2019
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
- Korvaa ohjeen
- A223/200/2017
Tässä ohjeessa käsitellään rajankävijän verotusta ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä.
1 Johdanto
Tässä ohjeessa käsitellään Pohjoismaisen verosopimuksen (SopS 26/1997) rajankävijöitä koskevia määräyksiä ja niiden vaikutusta rajakunnassa työskentelevän henkilön palkkatulon verotukseen.
Rajankävijäsäännöstä voidaan soveltaa palkkatuloon silloin, kun henkilö asuu Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisessa valtiossa. Lisäksi henkilön tulee oleskella säännöllisesti kotivaltiossaan olevassa vakituisessa asunnossa. Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä rajakuntatyöstä saatua palkkatuloa verotetaan vain työntekijän asuinvaltiossa. Työskentelyvaltion veroviranomaisella on tulkintaoikeus säännön soveltuvuudesta.
Rajankävijän verotuksesta säädetään Pohjoismaisen verosopimuksen pöytäkirjan kohdassa VI.
Ohjeessa kuvattu työnantajan menettely koskee palkkoja, jotka maksetaan 1.1.2019 alkaen. Vuonna 2018 maksetuista palkoista työnantaja antaa ilmoituksen aiemman ohjeen (diaarinumero A223/200/2017) mukaisesti.
2 Rajankävijäsäännöksen soveltamisala
Rajankävijäsäännös koskee henkilökohtaisesta työstä saatua palkkatuloa. Säännös soveltuu sekä julkisyhteisön että yksityisen työnantajan maksamaan palkkaan. Säännös ei sovellu muun muassa taiteilija- ja urheilijatoiminnasta saatuun tuloon, sosiaalietuuksiin, eläkkeisiin eikä yritystuloon.
Esimerkki 1. Torniossa asuva henkilö työskentelee Ruotsissa Haaparannan kunnan palveluksessa sairaanhoitajana. Työvuoron päätyttyä työntekijä palaa päivittäin Torniossa olevaan vakituiseen asuntoonsa. Henkilöä pidetään rajankävijänä ja hän maksaa verot palkkatulostaan Suomeen.
Esimerkki 2. Ruotsissa Haaparannan kunnassa asuva kampaaja harjoittaa elinkeinotoimintaa Torniossa. Kampaaja käy Torniossa olevassa toimipaikassaan päivittäin. Kampaajaa ei pidetä rajankävijänä, koska säännös ei sovellu yritystuloon.
Henkilöstörahastosta saatuun tuloon voidaan soveltaa rajankävijöitä koskevia säännöksiä, jos saatu tulo perustuu rajankävijän rajakunnassa tekemään työhön. Henkilöstörahastosta saatujen tulojen verotusta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Henkilöstörahastosta saatujen tulojen verotus.
Työkorvaukseen ei sovelleta rajankävijöitä koskevia säännöksiä. Esimerkiksi omaishoitajan tuki sekä perhehoitajan palkkio ovat saajalleen työkorvausta, joten niihin ei sovelleta rajankävijöitä koskevia säännöksiä.
3 Koti- ja työskentelykunta
Rajankävijänä pidetään henkilöä, joka asuu Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisessa valtiossa. Asuin- ja työskentelykunnalla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa.
Pohjoismaisen verosopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen perusteella verosopimuksessa erikseen määrittelemättömille käsitteille annetaan ensisijaisesti kansallisen verolainsäädännön mukainen tulkinta. Verosopimuksen rajankävijöitä koskevan lisäpöytäkirjan sanontaa "kunnassa asuva" ei ole erikseen määritelty. Siten myös tämän sanonnan sisältö on haettava ensisijaisesti kansallisesta verolainsäädännöstä.
Suomessa verovelvollisen luonnollisen henkilön verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) tarkoitettuna kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on verovuotta edeltäneen vuoden lopussa katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu asuinpaikka (laki verotusmenettelystä 5 §:n 1 momentti). Verotuksessa henkilön kotikunta ei siten muutu verovuoden aikana. Tästä syystä henkilöä ei pidetä rajankävijänä vielä sinä vuonna, jonka aikana hän muuttaa rajakuntaan. Sen sijaan rajakunnasta poismuuttavaa henkilöä pidetään rajankävijänä koko verovuoden ajan, jos säännöksen muut edellytykset täyttyvät.
Esimerkki 3. Henkilö on muuttanut Kemistä Tornioon 1.3. ja aloittaa työskentelyn Haaparannassa myöhemmin saman vuoden aikana. Rajankävijäsäännöstä sovelletaan henkilön palkkatuloon vasta seuraavan vuoden alusta lukien.
Ruotsissa ja Norjassa henkilön kotikuntana pidetään sitä kuntaa, jonka asukkaana hän on ollut 1. marraskuuta verovuotta edeltävänä vuonna (Inkomstskattelag 65 kap. 3 § 2 st. ja Lov om skatt av formue og inntekt § 3-1).
| Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan rajakunnat | |
| Suomen ja Ruotsin rajakunnat | Suomen ja Norjan rajakunnat |
| Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello, Tornio, Ylitornio | Enontekiö, Inari, Utsjoki |
| Haparanda, Kiruna, Pajala, Övertorneå | Karasjok, Kautokeino, Kåfjord, Nesseby, Nordreisa, Storfjord, Sör-Varanger, Tana |
Esimerkki 4. Enontekiön kunta rajoittuu Ruotsiin ja Norjaan. Enontekiöllä asuva henkilö voi siten työskennellä rajankävijänä sekä Ruotsin että Norjan rajakunnissa. Torniossa asuva voi työskennellä rajankävijänä vain Ruotsissa.
Esimerkki 5. Inarissa asuva henkilö voi työskennellä rajankävijänä Norjan Kåfjordissa, vaikka kunnilla ei ole yhteistä rajaa.
Esimerkki 6. Utsjoella asuva henkilö työskentelee Kiirunassa Ruotsissa. Rajankävijäsäännös ei sovellu, koska Utsjoen kunta ei rajoitu Suomen ja Ruotsin väliseen maarajaan.
4 Rajankävijäsäännös maahan- ja maastamuuttotilanteissa
Kun ulkomailla asunut, Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö muuttaa Suomeen katsotaan hänen verotuskotikunnakseen se kunta, johon hän tänne muuttaessaan ensiksi asettui. Jos tällainen henkilö Suomeen muuttaessaan asettuu rajankävijäsäännöksen tarkoittamaan suomalaiseen rajakuntaan, voidaan häntä säännöksen muiden edellytysten täyttyessä pitää rajankävijänä heti muuttohetkestä lukien.
Suomesta ulkomaille muuttaneen henkilön kotikuntana pidetään sitä kuntaa, jonka asukkaana hän oli ennen ulkomaille muuttoaan. Tätä kuntaa pidetään henkilön verotuksellisena kotikuntana Suomessa niin kauan kuin henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos henkilö osoittaa, että hänen verosopimuksen mukainen asuinvaltionsa on Ruotsi tai Norja, rajankävijäsäännöstä voidaan soveltaa heti muutosta muiden edellytysten täyttyessä.
Esimerkki 7. Torniossa asuva henkilö muuttaa Haaparantaan Ruotsiin kesäkuussa ja jatkaa työskentelyä Torniossa. Henkilön varsinainen asunto ja koti on muuton jälkeen Ruotsissa. Henkilö on rajankävijä heti muutosta, jos hän esittää Ruotsin veroviranomaisen antaman todistuksen Ruotsissa asumisesta.
5 Oleskelu asuinvaltiossa
Rajankävijäsäännöksen mukaan henkilön on säännöllisesti oleskeltava kotivaltiossaan. Oleskelua pidetään säännöllisenä silloin, kun verovelvollinen normaalitapauksessa vähintään kerran viikossa oleskelee kotivaltiossaan olevassa vakinaisessa asunnossaan ja tämä oleskelu kestää vähintään kahden päivän ja yhden yön ajan. Viikolla tarkoitetaan maanantain ja sunnuntain välistä aikaa. Päivän osakin katsotaan päiväksi. Sanonta "normaalitapauksessa" tarkoittaa tässä yhteydessä verovelvollisen tavanomaista oleskelua kotivaltiossaan olevassa asunnossaan esimerkiksi vapaa-aikanaan. Tavanomaista oleskelua kotivaltiossa ei katkaise esimerkiksi hälytys- tai ylityön, loman tai muun vastaavanlaisen seikan johdosta muualla tilapäisesti vietetty aika.
Esimerkki 8. Kolarissa asuva kaivostyöntekijä työskentelee Ruotsissa Kiirunan kunnassa paikallisen kaivosyhtiön palveluksessa. Hän oleskelee Kiirunassa sijaitsevassa vuokra-asunnossaan maanantaista perjantaihin kestävien työskentelyjaksojensa ajan. Viikonloput hän oleskelee Kolarissa olevassa vakituisessa asunnossaan. Henkilöä pidetään rajankävijänä ja hän maksaa verot palkkatulostaan Suomeen. Henkilön on annettava selvitys ulkomaantyöskentelystään veroilmoituksella.
Jos henkilö oleskelee tavanomaisesti kotivaltiossaan olevassa vakituisessa asunnossaan harvemmin kuin kerran viikossa, ei rajankävijäsäännöstä voida soveltaa.
Esimerkki 9. Kolarissa asuva kaivostyöntekijä työskentelee Ruotsissa Kiirunan kunnassa paikallisen kaivosyhtiön palveluksessa. Hän oleskelee Kiirunassa sijaitsevassa vuokra-asunnossaan kaksi viikkoa kestävän työskentelyjaksonsa ajan. Vapaaviikkonsa hän viettää Kolarissa olevassa vakituisessa asunnossaan. Henkilöä ei pidetä rajankävijänä, koska hän oleskelee Suomessa harvemmin kuin kerran viikossa. Henkilö maksaa palkkatulostaan verot Ruotsiin. Henkilön on annettava selvitys ulkomaantyöskentelystään esitäytetyllä veroilmoituksella. Henkilön Ruotsista ansaitsema palkkatulo otetaan Suomessa huomioon niin sanotulla progressioehtoisella vapautusmenetelmällä. Lisätietoa tästä on Verohallinnon syventävässä vero-ohjeessa Ulkomaantyöskentelyn verotus.
6 Rajankävijän vakuuttaminen
Työntekijä on pääsääntöisesti vakuutettava työskentelyvaltiossa, vaikka rajankävijöitä koskevat verosopimusmääräykset voivat estää palkkatulon verottamisen työskentelyvaltiossa. Työeläkevakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu on suoritettava Suomeen, kun työ tehdään täällä suomalaisen työnantajan palveluksessa. Vastaavasti työntekijältä on perittävä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu.
Jos henkilö työskentelee Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, on suomalaisen työnantajan edellä mainittujen maksujen lisäksi yleensä suoritettava palkan perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksu. Tällöin työnantaja perii työntekijän palkasta myös sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksun.
Edellä mainittu neljän kuukauden aikaraja on esitetty poistettavaksi 1.4.2019 lähtien. Samoin on esitetty muutoksia työssäoloehdon vähimmäisedellytyksiin (HE 188/2018). Esitettyjä muutoksia ei ole otettu huomioon tässä ohjeessa.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen sekä sairaanhoito- ja päivärahamaksujen maksu- ja perimisvelvollisuutta ei ole, jos työntekijä esittää tätä työskentelyä varten toisesta valtiosta saamansa todistuksen A1 (E101) tai vastaavan.
Lisätietoa työeläkevakuuttamisesta sekä A1-todistuksesta saa Eläketurvakeskuksesta, osoitteesta www.etk.fi ja työeläkelaitoksilta. Sairausvakuuttamista koskevaa lisätietoa saa Kelasta, osoitteesta www.kela.fi.
7 Erityistilanteet
7.1 Työskentely rajakunnassa sekä rajakuntien ulkopuolella
Lähtökohtaisesti palkkatulojen (mukaan lukien esimerkiksi sairausajan palkka, bonus ym.) katsotaan perustuvan työskentelyyn siinä kunnassa, jossa tavallisesti työskennellään. Jos työntekijä siirtyy tietyksi ajanjaksoksi työskentelemään rajakunnan ulkopuolelle, katsotaan tällaisen työskentelyjakson aikana maksettujen palkkojen ja muiden palkkana pidettävien korvausten perustuvan tässä muussa kunnassa tehtyyn työhön.
Esimerkki 10. Haaparannalla asuva linja-autonkuljettaja aloittaa työvuoronsa Torniossa olevalta linja-autovarikolta. Linja-auto liikennöi reitillä Haaparanta – Tornio – Keminmaa – Kemi kahdesti tunnissa. Rajankävijäsäännöstä sovelletaan Tornion kunnan alueella tehtyyn työhön. Keminmaan ja Kemin kuntien alueella tehtyyn työhön rajankävijäsäännös ei sovellu ja tältä osin ansaittu palkka verotetaan Suomessa. Suomella ei ole Pohjoismaisen verosopimuksen nojalla verotusoikeutta Haaparannalla tehtyyn työhön. Verotusoikeus Suomen ja Ruotsin välillä voidaan jakaa eri kunnissa tehtyjen työtuntien perusteella.
Lomapalkka ja lomakorvaus jaetaan rajankävijän palkaksi ja muuksi palkaksi samassa suhteessa kuin ne maksetaan rajakunnassa ja sen ulkopuolella tapahtuneen työskentelyn perusteella. Jakosuhde määräytyy samalta ajalta, jolta tulo on kertynyt.
Esimerkki 11. Pajalassa asuva työntekijä työskentelee suomalaisessa yrityksessä. Lomanmääräytymisvuoden aikana hän on työskennellyt viisi kuukautta Kolarissa ja seitsemän kuukautta Rovaniemellä. Yritys maksaa työntekijälle lomapalkkaa ja lomarahaa 3.000 euroa. Korvauksista 1.250 euroa (3.000 x 5/12) on rajankävijän tuloa ja 1.750 euroa (3.000 x 7/12) Suomessa veronalaista palkkatuloa.
Rajankävijöitä koskevia määräyksiä voidaan kuitenkin soveltaa palkkaan, joka saadaan saman työnantajan palveluksessa tapahtuvasta, enintään muutamia päiviä kestävästä, rajankävijän työhön olennaisesti liittyvästä rajakunnan ulkopuolelle tehdystä työmatkasta.
Esimerkki 12. Rajakunnassa työskentelevän henkilön toimenkuvaan sisältyy vuosittainen muutaman päivän mittainen kouluttautumisjakso työnantajan pääkonttorilla Helsingissä. Rajankävijöitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa tällaisen työmatkan aikana ansaittuun palkkaan.
7.2 Ulkomaisten vakuutusmaksujen vähentäminen
Tuloverolain (1535/1992) 96 §:n 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan lakisääteinen työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Myös ulkomaille suoritetut maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne vastaavat suomalaisia maksuja. Ulkomaille suoritetut sairausvakuutusmaksut ovat Suomessa vähennyskelpoisia niiltä osin, kuin maksujen tarkoituksena on kattaa sairauden aikaista ansionmenetystä. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Verovelvollisella on selvitysvelvollisuus vähennyksen perusteesta. Jos verovelvollinen ei esitä selvitystä maksujen jakautumisesta, voidaan vähennykseksi hyväksyä Suomen maksuja vastaavat määrät, kuitenkin enintään ulkomaille maksettu määrä.
Norjassa työskenteleviltä peritään Norjaan trygdeavgift -maksua, jos työntekijä kuuluu Norjan sosiaaliturvan piiriin. Trygdeavgift -maksulla katetaan Norjassa pakollista sairaus-, sosiaali- ja eläketurvaa. Verohallinnon tietojen mukaan maksun kohdistumista edellä mainittuihin osuuksiin ei ole erikseen määritelty. Verotuskäytännössä trygdeavgift -maksua on Suomen verotuksessa vähennetty enintään se määrä, joka vastaa tuloverolain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettuja Suomessa perittäviä maksuja. Trygdeavgift ei ole Pohjoismaiden verosopimuksessa tarkoitettu vero, eikä sitä voida Suomen verotuksessa hyvittää ulkomaille maksettuna verona.
Ruotsin sosiaaliturvaan kuuluvat verovelvolliset ovat velvollisia maksamaan tuloistaan yleistä eläkemaksua (allmän pensionsavgift). Ruotsalaisesta vähennysjärjestelmästä johtuen useimpien ei kuitenkaan käytännössä tarvitse tätä maksaa (Skatteverket 2015, Allmän pensionsavgift). Jos verovelvollinen esittää selvityksen Ruotsiin maksamastaan eläkemaksusta, voidaan maksettu määrä vähentää verotuksessa.
7.3 Ulkomaisen työnantajan maksamien suoritusten verotus Suomessa
Ulkomaantyöskentelytilanteissa palkka, palkanlisät ja kustannusten korvaukset määräytyvät työntekovaltion lainsäädännön mukaisesti. Rajankävijän saama palkkatulo verotetaan kuitenkin asuinvaltion lainsäädännön mukaan. Suomessa asuvien rajankävijöiden tulojen ja korvausten veronalaisuus määräytyvät siten Suomen lainsäädännön perusteella.
Esimerkki 13. Ruotsalainen työnantaja on maksanut Suomessa asuvalle rajankävijälle kilometrikorvauksia, joista osa on lisätty työntekijän palkkatuloon. Työnantaja on antanut työntekijälle myös todistuksen Ruotsiin maksetuista eläkevakuutusmaksuista. Työntekijä vaatii palkkaan lisätyn kilometrikorvauksen ja maksettujen eläkevakuutusmaksujen vähentämistä veroilmoituksessaan.
Kilometrikorvauksen veronalaisuus määräytyy Suomessa tuloverolain 71 §:n ja Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaan. Työntekijän on siten toimitettava kilometrikorvausten maksuperusteista selvitys (esimerkiksi ajopäiväkirja tai matkalasku), josta käy ilmi matkan ajankohta, matkareitti ja matkan tarkoitus. Lisäksi työntekijän on eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuuden selvittämiseksi toimitettava työnantajan tai eläkelaitoksen antama selvitys siitä, onko kyseessä lakisääteinen työntekijältä peritty eläkevakuutusmaksu vai kollektiivisen lisäeläketurvan maksu.
8 Menettelyohjeita
8.1 Suomessa asuva rajankävijä
Ulkomaisella työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa Suomessa asuvalle rajankävijälle maksamastaan palkasta ennakonpidätystä Suomeen. Rajankävijän on siten huolehdittava veron maksamisesta itse hakemalla Verohallinnolta palkkatuloaan varten ennakkoveroa. Ennakkoveroa voidaan hakea kansainvälisen henkilöverotuksen palvelunumerosta, OmaVerossa tai lomakkeella VEROH 5010.
Verohallinto laskee maksuunpantavan ennakkoveron rajankävijän esittämän tuloarvion perusteella ja lähettää tilisiirtolomakkeet veron maksamista varten. Jos arvioidun tulon määrä myöhemmin muuttuu, voidaan ennakkoveroa tarvittaessa muuttaa.
Suomessa asuvan rajankävijän on yleensä toimitettava todistus verosopimuksen mukaisesta asuinpaikastaan työskentelyvaltion veroviranomaiselle. Todistuksen voi tilata kansainvälisen henkilöverotuksen palvelunumerosta. Todistukseen merkitään se kunta, jossa verovelvollinen asui edellisen vuoden päättyessä.
Jos Suomessa asuvan rajankävijän työnantaja on tehnyt maksamastaan palkasta tulorekisteri-ilmoituksen Suomeen, ilmoitettu palkka näkyy verovelvollisen esitäytetyllä veroilmoituksella. Jos tuloa ei ole esitäytetyllä veroilmoituksella, on verovelvollisen itse ilmoitettava saamansa palkka OmaVerossa ulkomaan tulona tai lomakkeella 16A (VEROH 3063), Selvitys ulkomaantulosta, ansiotulot. Lisäksi OmaVerossa tai lomakkeelle tulee merkitä lisätieto "tulo on Ruotsin tai Norjan puolella rajakuntalaisena ansaittua tuloa".
Ulkomaille maksetut työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ilmoitetaan OmaVerossa tai veroilmoituksella.
8.2 Ruotsissa tai Norjassa asuva rajankävijä
8.2.1 Rajankävijätulon verotus
Suomalaisessa rajakunnassa työskentelevän rajankävijän on toimitettava työnantajalleen tätä työtä varten annettu lähdeverokortti tai verokortti. Lähdeverokorttia haetaan lomakkeella 5057. Verokorttia haetaan lomakkeella 5042. Lähdeverokortin tai verokortin saamiseksi rajankävijän on esitettävä asuinvaltionsa veroviranomaisen antama todistus verosopimuksen mukaisesta asuinpaikastaan. Asuinpaikkatodistuksessa tulee olla merkintä verovelvollisen kotikunnasta. Asuinpaikkatodistuksena voidaan käyttää Verohallinnon lomakepohjaa 6132f tai asuinvaltion veroviranomaisen vastaavaa todistusta.
Suomalaisessa rajakunnassa työskentelevä rajankävijä maksaa palkastaan Suomeen sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksun. Maksuja ei peritä, jos rajankävijä esittää Verohallinnolle todistuksen (A1) siitä, että hän ei ole Suomessa sairausvakuutettu.
Rajankävijän työnantaja ilmoittaa rajankävijälle maksamansa palkan palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin. Lisätietoa 1.1.2019 alkaen annettavista ilmoituksista ja määräajoista: Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet.
Yleisesti verovelvollinen rajankävijä saa Suomesta esitäytetyn veroilmoituksen, jonka tiedot hänen tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Rajoitetusti verovelvollisen saama lähdeveronalainen tulo ei ole esitäytetyllä veroilmoituksella eikä sitä tarvitse ilmoittaa. Lisätietoa yleisestä ja rajoitetusta verovelvollisuudesta on Verohallinnon ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus.
8.2.2 Muun kuin rajankävijätulon verotus
Jos ulkomailla asuva henkilö saa Suomesta myös muuta kuin rajankävijän tuloa, verotetaan tämä muu tulo yleensä Suomessa. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa tästä tulosta Suomeen lähdeveroa. Lähdeverotuksen sijaan rajoitetusti verovelvollinen voi vaatia tulon verottamista verotusmenettelystä annetun lain mukaan, jolloin tuloa verotetaan progressiivisen valtionveron ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Tällöin henkilön rajankävijänä ansaitsema tulo sekä hänen muut tulonsa huomioidaan muun ansiotulon veroa määritettäessä. Lisätietoa rajoitetusti verovelvollisen verotuksesta on Verohallinnon ohjeessa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus.
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
veroasiantuntija Heidi Mattila