Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Ohjeen kohtia "Hakemus rajoitetusta verovelvollisuudesta" ja "Hakemus verosopimuksen mukaisesta asumisesta"on päivitetty 5.6.2020

Yleistä

Tuloverolain mukaan verovelvollisuus jakaantuu yleiseen ja rajoitettuun verovelvollisuuteen. Tuloverolaissa on lisäksi eräitä verovelvollisuuden laajuutta koskevia erityissäännöksiä. Yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt ja rajoitetusti verovelvollisia ulkomailla asuvat henkilöt. Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Rajoitetusti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.

Yleisesti verovelvollinen

Luonnollinen henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hän asuu Suomessa. Henkilö asuu Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Yleisesti verovelvollinen on myös henkilö, joka jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan.

Yhteisö, yhteisetuus ja kuolinpesä ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia, jos ne ovat kotimaisia. Yhteisö on kotimainen, kun se on rekisteröity Suomessa tai perustettu Suomen lainsäädännön mukaan. Kuolinpesä on kotimainen, jos perittävä on asunut kuolinhetkellä Suomessa (TVL 17.4 §).

Yhtymä ei ole itsenäinen verovelvollinen Suomessa, vaan sen saamat tulot jaetaan verotettavaksi osakkaiden tulona. Tämän vuoksi yhtymä ei ole yleensä yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen.

Yleisesti verovelvollista verotetaan Suomessa sekä hänen Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista (TVL 9.1 § 1 k.).

Verosopimuksilla ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetulla lailla (1552/1995) estetään kaksinkertaista verotusta. Verosopimuksen määräyksillä ei kuitenkaan ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilö yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä asia ratkaistaan tuloverolain säännösten perusteella.

Rajoitetusti verovelvollinen

Rajoitetusti verovelvollisia ovat kaikki ne, jotka eivät ole yleisesti verovelvollisia. Jos luonnollinen henkilö ei asu Suomessa, hän on täällä rajoitetusti verovelvollinen. Kuolinpesä on rajoitetusti verovelvollinen silloin, kun perinnönjättäjä oli kuollessaan rajoitetusti verovelvollinen. Ulkomailla rekisteröity yhteisö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.

Rajoitetusti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa vain täältä saamistaan tuloista. Suomesta saatuja tuloja ovat esimerkiksi suomalaiselta maksajalta saatu palkka Suomessa tehdystä työstä ja suomalaisen osakeyhtiön maksama osinko (TVL 10 §). Jos yhteisölle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, yhteisön tulee maksaa Suomeen veroa tähän kiinteään toimipaikkaan liittyvistä tuloista riippumatta siitä, onko tulot saatu Suomesta vai ulkomailta (TVL 9.3 §).

Eräät Suomesta saadut korkotulot eivät ole kuitenkaan veronalaista tuloa rajoitetusti verovelvolliselle. Esimerkiksi talletustilin tai joukkovelkakirjalainan korko on rajoitetusti verovelvolliselle verovapaa (TVL 9.2 §).

Kansainvälistä verotusta on käsitelty Verohallinnon julkaisemassa Kansainvälisen verotuksen käsikirjassa (Verohallinnon julkaisu 284.13).

Luonnollinen henkilö

Suomessa asuminen

Tuloverolaissa määritellään henkilön Suomessa asuminen, koska sen perusteella määräytyy hänen yleinen verovelvollisuutensa Suomessa. Vaikka henkilö asuu tuloverolain tarkoittamassa mielessä Suomessa, hän ei välttämättä fyysisesti oleskele täällä.

Asunto ja koti

Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, kun hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Yleensä henkilöllä on asunto ja koti Suomessa, jos hänet on täällä merkitty väestötietojärjestelmään. Vaikka henkilöä ei ole merkitty väestötietojärjestelmässä Suomessa asuvaksi, hänellä voi kuitenkin olla tuloverolaissa tarkoitetulla tavalla varsinainen asunto ja koti Suomessa.

Esimerkiksi ulkomaille lyhytaikaiselle työkomennukselle lähtenyt henkilö on saatettu merkitä ulkomaille muuttaneeksi väestötietojärjestelmään. Verotuksessa hänen katsotaan kuitenkin asuvan Suomessa.

Yli kuuden kuukauden oleskelu

Ulkomailla asuneesta henkilöstä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen silloin, kun hän oleskelee täällä yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden ajan. Oleskelu ei ole sidottu kalenterivuoteen. Oleskelu voi esimerkiksi alkaa 2.9. ja päättyä seuraavana vuonna 31.3. Suomessa oleskelun ajan ulkomaan kansalainen on täällä yleisesti verovelvollinen, muun osan vuotta rajoitetusti verovelvollinen.

Ulkomailla asuneesta henkilöstä voi tulla Suomessa asuva ja Suomessa yleisesti verovelvollinen, vaikka hän oleskelisi Suomessa alle kuusi kuukautta, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on tänä aikana Suomessa.

Pysyvästi ulkomailla asuvan henkilön työ voi edellyttää tiheästi toistuvia lyhyitä työjaksoja Suomessa. KHO:n päätöksessä 1990/4757 Ruotsissa perheineen asuva tehdaskonsultti oli otettu yli kuuden kuukauden ajaksi suomalaisen yhtiön palvelukseen. Konsultti työskenteli myös ulkomailla ja oli Suomessa enimmillään neljä päivää viikossa. Hän oli viikonloput ja vapaat kotonaan Ruotsissa. Poissaolot Suomesta olivat kestäneet 3 - 29 päivää. Hänen katsottiin oleskelleen Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden ajan.

Jos Ruotsissa rajan läheisyydessä pysyvästi asuva henkilö käy Suomen puolella työssä, tämä ei muodosta jatkuvaa oleskelua Suomessa (KHO 1987 II 506).

TVL 11 §:n mukaan oleskelun Suomessa tulee olla yhtäjaksoista, eikä tilapäinen poissaolo estä pitämästä oleskelua yhtäjaksoisena. Lainkohdasta ei ilmene, kuinka pitkä poissaolo voi olla tilapäistä. Verotuskäytännössä on katsottu, että jos Suomessa oleskelu katkeaa noin kahdeksi kuukaudeksi, Suomessa oleskelun ei yleensä katsota enää jatkuvan yhtäjaksoisesti.

Se, milloin poissaolo katsotaan tilapäiseksi, joudutaan kuitenkin arvioimaan tapauskohtaisesti.  Ratkaisuun vaikuttaa esimerkiksi onko Suomeen edelleen jäänyt asunto tai jatkuuko työsuhde edelleen Suomessa.

Yleisen verovelvollisuuden päättyminen

Ulkomaan kansalaisen ja kansalaisuutta vailla olevan henkilön yleinen verovelvollisuus Suomessa päättyy välittömästi, kun hän muuttaa pois Suomesta. Ulkomaille muuttavaan Suomen kansalaiseen sovelletaan TVL 11 §:n erityissäännöstä, niin sanottua kolmen vuoden sääntöä.

Suomen kansalaisia koskeva kolmen vuoden sääntö

Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, häntä pidetään yleensä Suomessa asuvana muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Hänet voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen muuttovuotta seuraavan kolmannen vuoden loppua, jos hän osoittaa, että hänelle ei ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen olennaisia siteitä Suomeen. Kesken vuotta ulkomaille muuttanut Suomen kansalainen katsotaan hänen vaatimuksestaan rajoitetusti verovelvolliseksi muuttohetkestä alkaen, jos olennaiset siteet ovat katkenneet muuttohetkellä. Tällöin häntä voidaan Suomesta muuton jälkeen verottaa vain hänen Suomesta saamistaan tuloista.

Kun Suomen kansalaisen olennaisten siteiden on kerran katsottu katkenneen, hänestä tulee Suomessa uudelleen yleisesti verovelvollinen vain, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa siirtyy Suomeen tai hän oleskelee täällä yli kuusi kuukautta. Hänestä ei tule yleisesti verovelvollista mahdollisten myöhemmin ilmaantuvien olennaisten siteiden perusteella (KHO 1993/1831).

Yleisen verovelvollisuuden jatkuminen Suomessa kolmea vuotta pitempään ei ole mahdollista pelkästään verovelvollisen vaatimuksesta.

Olennaiset siteet Suomeen

Olennaisia siteitä ei ole määritelty laissa, vaan niiden määritelmä on muodostunut lähinnä oikeuskäytännössä. Ratkaisu olennaisten siteitten olemassaolosta tehdään aina verovelvollisen henkilökohtaisia olosuhteita koskevan kokonaisarvioinnin perusteella.

Keskeinen edellytys olennaisten siteitten katkeamiselle on se, että maasta muutto on pysyvä. Vaikka varsinainen asunto ja koti ei säilyisi Suomessa, Suomen kansalaisella on olennaiset siteen Suomeen, kun toiseen maahan ei ole asetuttu pysyvästi. Siteet Suomeen ovat olennaiset esimerkiksi silloin, jos henkilö oleskelee ulkomailla yksinomaan opiskelun vuoksi tai terveydellisistä syistä.

Suomen kansalaisella on olennaiset siteet Suomeen, jos hän maasta muuton jälkeen edelleen harjoittaa täällä elinkeinoa tai hänen perheensä on jäänyt asumaan Suomeen.

Työskentely Suomessa muodostaa myös olennaiset siteet Suomeen

Jos maasta muuton jälkeen Suomeen jää edelleen perheen vakituinen asunto, joka on varattu omaan käyttöön tai jäänyt tyhjilleen, verovelvollisella on olennaiset siteet Suomeen. Pelkästään kesämökki tontteineen ei muodosta olennaisia siteitä.

Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen muodostaa olennaiset siteet Suomeen

Henkilöllä ei katsottane olevan olennaisia siteitä Suomeen vain sen vuoksi, että hänellä on pääomatuloa Suomesta. Jos varallisuuden hoitaminen vaatii huomattavaa työpanosta täällä, henkilöllä lienee tällä perusteella olennaiset siteet Suomeen.

Hakemus rajoitetusta verovelvollisuudesta

Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille hänestä tulee pääsääntöisesti muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden jälkeen rajoitetusti verovelvollinen.

Hänet voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen kuin muuttovuosi ja kolme seuraavaa vuotta ovat kuluneet, jos hän osoittaa, ettei hänelle ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen olennaisia siteitä Suomeen.

Henkilö voi hakea rajoitettua verovelvollisuutta OmaVerossa tai veroilmoituslomakkeella 50A, kohdassa 10 Kansainväliset tilanteet. Päätös rajoitetusta verovelvollisuudesta tehdään verotuksen toimittamisen yhteydessä verotuspäätöksellä. Jos henkilöllä on lähdeveronalaisia tuloja Suomesta, hän voi hakea jo verovuonna lähdeverokorttia näitä tuloja varten (lomake VeroH 6207a). Lähdeverokortti ei kuitenkaan ole päätös rajoitetusta verovelvollisuudesta, vaan lopullinen päätös tehdään vasta verotuksen toimittamisen yhteydessä.

Etukäteen lopullista verotusta sitovan päätöksen saa pyytämällä asiasta maksullisen ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisuhakemus tuloverotuksesta on tehtävä ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa veroilmoitus on annettava. Ennakkoratkaisu voidaan antaa enintään sille verovuodelle, joka päättyy päätöksen antamista seuraavan kalenterivuoden aikana. Ennakkoratkaisun hakemisesta ja toimittamisesta verohallintoon voi lukea lisää verohallinnon ohjeesta Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös.

Hakiessaan rajoitettua verovelvollisuutta henkilön tulee selvittää olennaiset siteet Suomeen, mm. seuraavat seikat:

1. maastalähdön pysyvyys ja ulkomaille muuton pääasialliset syyt
2. selvitys pysyvästä asunnosta ulkomailla, liitteenä esim. kauppakirja tai vuokrasopimus
3. selvitys Suomen kodista luopumisesta, liitteenä esim. kauppakirja myynnistä tai vuokrasopimus asunnon vuokralle antamisesta, todistus vuokra-asunnon irtisanomisesta tms.
4. selvitys Suomeen jäävästä omaisuudesta
5. perhesuhteet, muuttaako perhe mukana
6. selvitys Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta/ Kelan todistus Suomen sosiaaliturvan soveltamisen päättymisestä
7. toisen valtion veroviranomaisen antama todistus maailmanlaajuisesta verovelvollisuudesta tähän valtioon (ns. asuinpaikkatodistus)
8. missä määrin aikoo oleskella Suomessa muuton jälkeen
9. mitä tuloja on muuton jälkeen Suomesta ja mitä ulkomailta

Verosopimusten vaikutus verotukseen

Suomen tekemät verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaista verotusoikeutta. Verosopimukset ovat Suomen tekemiä kahdenvälisiä tai monenkeskisiä sopimuksia, joilla on jaettu Suomen ja muiden sopimuksen osapuolina olevien valtioiden kesken oikeus verottaa henkilön tuloja.

Verosopimuksissa on asumista koskevat määräykset, joiden perusteella ratkaistaan henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Näiden määräysten mukaan henkilöä pidetään verosopimusvaltiossa asuvana, jos hän sopimusvaltion sisäisen lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen kotipaikan, asumisen, liikkeen johdon tai muun sellaisen perusteen nojalla. Jos molemmat valtiot pitävät henkilöä kyseisessä valtiossa asuvana (ns. kaksoisasumistilanne), katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, johon hänellä on kiinteämmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet. Tällaisilla siteillä tarkoitetaan esimerkiksi perhettä.

Verosopimuksen asuinvaltiota koskevien määräysten vuoksi on mahdollista, että Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö on verosopimuksen mukaan toisessa valtiossa asuva. Tällöin Suomi voi yleensä verottaa ainoastaan henkilön Suomesta saamat tulot, vaikka henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen.

Hakemus verosopimuksen mukaisesta asumisesta

Jos ulkomaille muuton jälkeen molemmat valtiot pitävät henkilöä kyseisessä valtiossa asuvana, henkilö voi vaatia, että uutta asuinvaltiota pidetään hänen verosopimuksen mukaisena asuinvaltionaan. Verosopimuksen asuinvaltio-käsite ratkaisee sen, millä valtiolla on asuinvaltiona verotusoikeus henkilön tuloihin, jolloin toisella valtiolla on verotusoikeus ainoastaan lähdevaltiona (oikeus verottaa vain kyseisestä valtiosta saatuja tuloja verosopimuksen asettamin rajoituksin.)

Vaatimuksen uuden asuinvaltion katsomisesta verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi voi esittää OmaVerossa tai veroilmoituslomakkeella 50A, kohdassa 10 Kansainväliset tilanteet . Päätös verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiosta tällöin tehdään verotuksen toimittamisen yhteydessä verotuspäätöksellä.

Jos henkilöllä on Suomesta ennakonpidätyksen alaisia tuloja, joita verotetaan verosopimuksen mukaan vain asuinvaltiossa, hän voi hakea jo verovuonna verokorttiin muutosta sillä perusteella, että Suomi ei enää ole hänen varsinainen (verosopimuksen mukainen) asuinvaltionsa (lomake VeroH 6207a). Muutosverokortti ei kuitenkaan ole päätös varsinaisen asuinvaltion muuttumisesta, sillä lopullinen päätös tehdään vasta verotuksen toimittamisen yhteydessä.

Etukäteen lopullista verotusta sitovan päätöksen saa pyytämällä asiasta maksullisen ennakkoratkaisun.

Vaatiessaan verosopimuksen mukaisen asuinvaltion vahvistamista, henkilön tulee selvittää mm. seuraavat seikat:

1. ulkomaille muuton pysyvyys
2. onko pysyvä asunto käytettävänä toisessa valtiossa, esim. kauppakirja tai vuokrasopimus
3. onko Suomeen jäänyt asunto omaan käyttöön, esim. kauppakirja myynnistä tai vuokrasopimus asunnon vuokralle antamisesta, todistus vuokra-asunnon irtisanomisesta tms.
4. missä perhe asuu
5. kuinka paljon oleskelee Suomessa vuoden aikana
6. minkälaisia tuloja saa Suomesta ulkomaille muuton jälkeen
7. harjoittaako elinkeinotoimintaa Suomessa ulkomaille muuton jälkeen
8. toisen valtion veroviranomaisen antama todistus maailmanlaajuisesta verovelvollisuudesta tähän valtioon (ns. asuinpaikkatodistus)

Erityisryhmät

Suomen ulkomaan edustustot

Suomen ulkomaan edustustoissa palvelevat Suomen kansalaiset ovat palvelun perusteella Suomessa yleisesti verovelvollisia, jos he kuuluvat lähetettyyn henkilöstöön (TVL 11.2 § 1 k.). Tällaisten henkilöiden perheenjäsenten asuinpaikka ratkaistaan kuitenkin yleisten asumista koskevien säännösten mukaan. Samoin ratkaistaan asemamaasta palkattujen henkilöiden verovelvollisuus. Paikalta asemamaasta palkattu Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen Suomessa, jos hänen katsotaan asuvan täällä Suomen sisäisen verolainsäädännön mukaan (varsinainen asunto ja koti Suomessa).

Finpro (Ulkomaankauppaliitto r.y.)

Suomessa asuvaksi katsotaan Finpron (aiemmin Suomen Ulkomaankauppaliitto
r.y:n) tehtävissä ulkomailla työskentelevä Suomen kansalainen, jos hän on välittömästi ennen kyseisen työsopimuksen tekemistä asunut Suomessa (TVL 11.2 § 2 k.). Henkilöt ovat yleensä kaupallisia sihteereitä, jotka ovat siirtyneet ulkoasiainministeriöstä Finpron palvelukseen.

Valtion muu pysyvä palvelus

Suomen valtion pysyväisessä päätoimisessa muussa kuin ulkomaan edustuston palveluksessa ulkomailla työskentelevä Suomen kansalainen katsotaan Suomessa asuvaksi koko palveluksen ajan, jos hän välittömästi ennen tätä palvelusta koskevan sopimuksen tekemistä on asunut Suomessa. Kolmen vuoden aikarajalla ei ole vaikutusta hänen kohdallaan. Jos hän kuitenkin näyttää, ettei hänellä ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen, hänet katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi. Säännökset eivät koske kunniakonsuleita (TVL 11.3 §).

YK:n rauhanturvatehtävissä ulkomailla palvelevat Suomen kansalaiset (YK-sotilaat) ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia. He ovat palvelussuhteessa Suomen valtioon eivätkä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Esimerkiksi palveluksesta Suomen YK-pataljoonassa Kyproksella saatu palkka oli täällä veronalaista tuloa (KHO 1978 II 514).

Kansainväliset järjestöt

Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestössä, Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä tai kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ulkomailla palveleva Suomen kansalainen on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hän välittömästi ennen tätä työtä koskevan sopimuksen tekemistä on asunut Suomessa (TVL 11.3 §).

Jos verovelvollinen näyttää, ettei hänellä ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen, hänet katsotaan kuitenkin rajoitetusti verovelvolliseksi. Verovelvollisen on itse vaadittava tätä ja esitettävä selvitys olennaisten siteiden puuttumisesta.

Euroopan unionin henkilöstö

Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8.4.1965 tehdyn pöytäkirjan 14 artiklan mukaan jäsenvaltiosta olevan henkilön verotuksellinen kotipaikka säilyy ennallaan, jos hän muuttaa toiseen jäsenvaltioon hoitamaan tehtäviään yhteisössä.

Pöytäkirja on osa EU-oikeutta, jolla on etusija Suomen sisäiseen oikeuteen nähden. Näin ollen Euroopan unionin palvelukseen ulkomaille muuttanut henkilö säilyy tuloverolain säännösten estämättä ulkomaille muutostaan huolimatta Suomessa yleisesti verovelvollisena koko sen ajan, jonka hän on Euroopan unionin palveluksessa. Myös Euroopan unionin palveluksessa olevan henkilön puoliso katsotaan ulkomailla oleskeluajasta riippumatta Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jollei hän harjoita omaa ansiotoimintaa. Euroopan unionin oikeus voi siten laajentaa Suomen verotusoikeutta siitä, mitä on tuloverolaissa säädetty (ks. KHO 2011:88).

Vieraan valtion diplomaatit

Vieraan valtion Suomessa olevassa diplomaattisessa tai muussa siihen rinnastettavassa edustustossa tahi lähetetyn konsulin virastossa palvelevat ulkomaan kansalaiset, heidän perheenjäsenensä tai yksityiset palvelijansa ovat usein oleskelun pituuden perusteella Suomessa yleisesti verovelvollisia. Heitä kuitenkin verotetaan Suomessa ainoastaan seuraavista tuloista:

1. täällä olevasta kiinteistöstä saadusta tulosta,
2. täällä harjoitetusta elinkeinosta saadusta tulosta,
3. suomalaisen asunto-osakeyhtiön tai muun osakeyhtiön osakkeiden taikka asunto-osuuskunnan tai muun osuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitusta huoneistosta saadusta vuokratulosta, ja
4. muun kuin edellä tarkoitetun toimen perusteella täältä saadusta palkka- tai eläketulosta (TVL 12.1 §).

Jos ulkomaan kansalainen työskentelee Suomessa Yhdistyneiden Kansakuntien, sen erityisjärjestöjen, Kansainvälisen atomienergiajärjestön tai muun vastaavan merkittävän kansainvälisen organisaation palveluksessa, häntä verotetaan samojen säännösten mukaan kuin Suomessa palvelevaa vieraan valtion diplomaattia.

Rajoitetusti verovelvollinen, joka ei ole Suomen kansalainen, ei maksa täällä veroa palkasta tai palkkiosta, jonka hän on saanut Suomessa pidetylle valtioiden väliselle kokoukselle tekemästään työstä (TVL 12.2 §).

Diplomaattien ja konsulien verotuksesta on lisäksi määräyksiä kansainvälisissä sopimuksissa.

Suomalaiset alukset

TVL 13 §:ssä on erityissäännökset suomalaisessa aluksessa työskentelevän verotuksesta. Jos suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa toimessa oleva henkilö ei ole tuloverolain säännösten mukaan Suomessa asuva, hän on Suomesta saamiensa tulojen ohella velvollinen suorittamaan veroa ainoastaan:

1. aluksessa; tai
2. työnantajan määräyksestä väliaikaisesti muualla aluksen lukuun tekemästään työstä saamastaan palkkatulosta.

Hän on lisäksi velvollinen suorittamaan veroa välittömästi tai välillisesti edellä mainittuun työhön perustuvasta eläketulosta.