Verovapaus toisen Pohjoismaan osinkoverosta

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Kansainvälinen verotus

---

Tässä ohjeessa käsitellään Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 10 artiklan 7 kappaleen säännöstä, jonka mukaan yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos voidaan vapauttaa toisessa sopimusvaltiossa saadusta osingosta suoritettavasta verosta. Aiempaa ohjetta (antopäivä 19.12.2012) on päivitetty verovapaussopimuksen voimassaoloajan osalta. Samalla ohjetta on päivitetty myös muilta osin siten, että aiempaan ohjeeseen on tehty sisältöä selventäviä tarkennuksia.

Yleishyödyllisen taikka osittain tai kokonaan verovapaan yhteisön saama osinkotulo on lähtökohtaisesti verovapaata. Yhteisöllä voi olla osinkotuloa myös ulkomailta, jolloin ulkomaisen yhtiön maksamasta osingosta saatetaan periä lähdevero ulkomaisen yhtiön kotivaltiossa. Pohjoismaiden välillä solmitun verosopimuksen mukaan Verohallinto ja osingon lähdevaltion veroviranomainen voivat edellä mainituissa tilanteissa keskenään sopia, että yleishyödyllisen yhteisön saamasta osinkotulosta ei peritä lähdeveroa.

Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää, miten haetaan verovapautta toisesta Pohjoismaasta, eli Ruotsista, Norjasta, Tanskasta tai Islannista, saadusta osinkotulosta.

Hakijan kotivaltion ja osingon lähdevaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät keskenään sopimuksen osinkotulon verovapaudesta kunkin hakijan osalta erikseen. Asian saa vireille tekemällä sitä koskevan hakemuksen hakijan kotivaltion viranomaiselle. Kotivaltion veroviranomainen selvittää verovapauden edellytysten täyttymisen ja tekee sopimuksen lähdevaltion kanssa. Saatuaan kotivaltionsa viranomaiselta verovapautta koskevan sopimuksen voi verovelvollinen hakea sen nojalla veron palauttamista toisesta valtiosta.

2 Kuka voi hakea verovapautta

Verovapauden edellytyksistä säädetään Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 10 artiklan 7 kappaleessa. Verovapauden edellytyksenä on, että

1. hakija on tarkoitukseltaan yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos ja
2. hakija on Suomessa verovapaa osingosta suoritettavasta verosta.

Verovapauden saajana ei voi olla yksityishenkilö. Verovapaus voi koskea vain toisesta Pohjoismaasta saatua osinkotuloa.

2.1 Yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos

Yleisesti hyvää tekevänä tai muutoin yleishyödyllisenä laitoksena voidaan pitää seuraavia yhteisöjä:

1. Tuloverolain (TVL) 22 §:n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Yhteisö on TVL 22 §:n mukaan yleishyödyllinen, jos

• se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
• sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;
• se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

TVL 22 §:ssä on esimerkkiluettelo yhteisöistä, joita voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä. Luettelossa mainitaan maatalouskeskus, maatalous- ja maamiesseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura, näihin rinnastettava vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävä yhdistys, puoluerekisteriin merkitty puolue sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistys sekä muu yhteisö, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.

Yleishyödyllisyyden arviointia käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille.

2. TVL 21 §:n mukainen osittain verovapaa yhteisö, jos yhteisön toiminta tai sen osa on yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen. Esimerkkeinä voidaan mainita:

• kuntien hallinnoimat lahjoitus- ja testamenttirahastot, mikäli varojen käyttötarkoitus on tieteen, taiteen, opiskelun, urheilun tai yhteiskunnan vähävaraisten ja syrjäytyneiden tukeminen;
• yliopistojen ja oppilaitosten stipendirahastot;
• uskonnolliset yhteisöt, mikäli toimintaan sisältyy yhteiskunnan vähäosaisiin tai syrjäytyneisiin kohdistuvaa taloudellista tai muuta vastaavaa tukea.

3. TVL 20 §:n mukainen tuloverosta vapaa yhteisö, jos yhteisöä voidaan pitää yleisesti hyvää tekevänä tai muutoin yleishyödyllisenä yhteisönä. Asiaa ratkaistaessa johtoa saa edellä kohdissa 1 ja 2 mainituista perusteista.

2.2 Tulkintakäytäntö

Suomessa verosopimuksen 10 artiklan 7 kappaleen mukaisena yhteisönä ei ole pidetty esimerkiksi sairaus- tai työttömyyskassaa. Verovapautta ei myöskään ole myönnetty hakijoille, joiden toiminnan tarkoituksena on ollut työntekijöiden lakisääteisten etuuksien, kuten esimerkiksi eläketurvan tai lisäetuuksien myöntäminen rajoitetulle henkilöpiirille. Tällaisia hakijoita ovat olleet mm. eläkelaitokset, -säätiöt ja -kassat.

Verovapausasioita Ruotsissa käsittelevän viranomaisen Skatteverketin tulkinnan mukaan edellytyksenä on, että hakijaa voidaan myös Ruotsin sisäisen lainsäädännön mukaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä, jos sen kotipaikka olisi Ruotsissa. Ruotsin tuloverolain mukaan yhteisön on täytettävä kolme vaatimusta, jotta sitä voitaisiin pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Vaatimukset koskevat yhteisön tarkoitusta, toimintaa ja tarkoituksen toteuttamista. Yleishyödyllisyyden edellytyksistä Ruotsissa löytyy lisätietoa Skatteverketin ohjeista yhdistyksille ja säätiöille.

Ruotsin vallitsevan oikeuskäytännön mukaan yleishyödyllisen yhteisön on muun muassa käytettävä vähintään 80 prosenttia tuotoistaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Hakijat, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti taloudellisen toiminnan tai toimialaintressien edistäminen, eivät täytä Ruotsissa yleishyödyllisyyden edellytyksiä. Tällaisissa tapauksissa verovapautta ei voida myöntää, vaikka hakija täyttäisikin verovapaudelle Suomessa asetetut edellytykset. Ensisijaisesti taloudellista toimintaa tai toimialaintressejä edistävinä järjestöinä on Skatteverketin tulkinnan mukaan pidetty esimerkiksi suomalaisia ammattiyhdistyksiä, toimialajärjestöjä sekä erilaisia elinkeinoelämän intressijärjestöjä.

Muissa Pohjoismaissa tulkintakäytäntö on pitkälti yhdenmukainen Suomen tulkintakäytännön kanssa. Verovapauden edellytyksiä tutkitaan aina kokonaisarvioinnin perusteella.

Yleishyödyllisyyden edellytykset Norjassa (Norjan verohallinto, sivusto on norjaksi)

Yleishyödyllisyyden edellytykset Tanskassa (Tanskan verohallinto, sivusto on tanskaksi)

3 Verovapauden hakeminen

Verovapautta koskevan asian saa vireille tekemällä hakemuksen Lounais-Suomen verotoimistolle.

Hakemus on vapaamuotoinen ja sen tulee olla asianmukaisesti nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön tai henkilöiden allekirjoittama. Hakemusmallina voidaan käyttää oheista mallia (liite 1).

Hakemuksessa pyydetään Verohallintoa ryhtymään toimenpiteisiin osinkotulon verovapautta koskevan sopimuksen tekemiseksi toisen Pohjoismaan viranomaisen kanssa.

Hakemuksessa tulee mainita ajankohta, josta lähtien hakija on omistanut ulkomaisen yhtiön osakkeita.

Hakemuksessa tulee esittää perustelut sille, miksi hakija katsoo olevansa oikeutettu verovapauteen sekä miten hakija on käytännössä toteuttanut säännöissään, säädekirjassa tai vastaavassa asiakirjassa mainittua tarkoitustaan.

Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:

• yhdistys- tai säätiörekisterin ote
• yhdistyksen tai säätiön säännöt
• toimintakertomus (viimeisin)
• tuloslaskelma ja tase viideltä edelliseltä vuodelta
• valtakirja hakijalta, jos hakija ei itse ole allekirjoittajana

Jos kysymyksessä on lahjoitus- tai testamenttirahasto, kuten esimerkiksi stipendirahasto, hakemukseen on liitettävä myös jäljennös lahjakirjasta tai testamentista sekä selvitys varojenjaosta.

Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen:

Verohallinto
Lounais-Suomen verotoimisto
PL 1 
00052 VERO

4 Verovapauden myöntäminen

Vastaanotettuaan hakemuksen Verohallinto tutkii, onko hakijalla edellä kuvattujen ratkaisuperusteiden mukaisesti oikeus saada verovapaus, eli täyttääkö hakija ne verovapauden edellytykset, joista säädetään Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 10 artiklan 7 kappaleessa.

Verohallinto tekee esityksen toisen Pohjoismaan toimivaltaiselle viranomaiselle hakijaa koskevan sopimuksen hyväksymisestä, jos sopimuksen edellytysten katsotaan olevan olemassa. Mikäli myös toisen Pohjoismaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että hakija täyttää verovapauden edellytykset, sopimus lähetetään hakijalle. Sopimuksessa mainitaan, mistä ajankohdasta lukien sopimusta noudatetaan.

Jos hakijan ei todeta täyttävän Suomessa edellä mainittuja verosopimuksen mukaisia edellytyksiä, tekee Verohallinto asiassa kielteisen päätöksen. Hakijalla on oikeus valittaa päätöksestä toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Päätökseen liitetään valitusosoitus, josta valituksessa sovellettava menettely ilmenee. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Mikäli toisen Pohjoismaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että verovapauden edellytykset eivät täyty hakijan osalta, päättyy hakemuksen käsittely, koska verosopimuksessa tarkoitettua toimivaltaisten viranomaisten tekemää sopimusta ei voida tehdä. Asiasta ilmoitetaan erikseen hakijalle. Ratkaisusta ei voi valittaa.

4.1 Verovapauden voimassaoloaika

Verovapaussopimus on voimassa viisi vuottaa kerrallaan, kuitenkin enintään niin kauan kuin Pohjoismaiden välinen verosopimus on voimassa. Verovapaus voi koskea myös hakemuksen tekemistä edeltävää aikaa. Ennen 1.10.2016 tehty toistaiseksi voimassa oleva sopimus jatkuu edelleen toistaiseksi voimassa olevana.

Jos hakijan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, että verovapauden edellytykset eivät enää täyty, Verohallinto voi poistaa myönnetyn verovapauden. Hakija on velvollinen ilmoittamaan Lounais-Suomen verotoimistolle niistä olosuhteissaan tai toiminnassaan tapahtuneista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta verovapauden myöntämiselle.

4.2 Osingosta pidätetyn veron palautushakemus

Saatuaan osinkotulon verovapautta koskevan sopimuksen, hakija voi hakea toisessa valtiossa perityn veron palauttamista. Hakemus tehdään toisen valtion viranomaiselle. Hakemukseen liitetään kopio verovapautta koskevasta sopimuksesta, minkä vuoksi on tärkeää, että hakija säilyttää itsellään alkuperäisen sopimusasiakirjan.

Mikäli perittyä lähdeveron palautusta haetaan takautuvasti, sovelletaan muun muassa palautusta koskevien aikamääreiden osalta sen maan palautusta koskevia säännöksiä, josta palautusta haetaan.

Palautushakemuksessa käytettävät lomakkeet ja lisätietoja:

Ruotsi

Ansökan om återbetalning av svensk skatt på utdelning/ Claim for repayment of Swedish tax on dividends

Norja

Palautushakemus tehdään vapaamuotoisella hakemuksella, kts. Application for refund of Norwegian withholding tax under a Double Taxation Treaty

Tanska

Claiming refund of Danish dividend tax

Islanti

Application under Double Taxation Agreements for a Refund of Taxes Paid in Iceland

Suomi

Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi osinko-, korko- ja rojaltituloista

Tarkempia ohjeita hakemusmenettelyyn liittyvistä seikoista voi kysyä hakemuksen käsittelevältä ulkomaan viranomaiselta.

5 Lisätietoja

Lisätietoja verovapauteen liittyvistä asioista saa Verohallinnosta:

Lounais-Suomen verotoimisto
Postiosoite: PL 1, 00052 VERO
Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu 14-18 (katutaso), DataCity, Turku
Valtakunnallinen puhelinvaihde: 029 512 000
 

johtava veroasiantuntija Lauri Savander
veroasiantuntija Charlotta Långström

 

Liite 1

Hakemusmalli

Verohallinto
Lounais-Suomen verotoimisto
PL 1
00052 VERO
 

Asia: Hakemus osinkotulon verovapaudesta

Pyydämme, että Verohallinto tekisi allekirjoittaneesta hakijasta osinkotulon verovapautta koskevan sopimuksen Ruotsin/ Norjan/ Tanskan/ Islannin toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Hakemuksen perusteena on Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 10 artiklan 7 kappale.

Hakemus koskee ruotsalaiselta/norjalaiselta/tanskalaiselta/ islantilaiselta yhtiöltä/sijoitusrahastolta saatua osinkotuloa/sijoitusrahaston voitto-osuutta. Hakija on omistanut hakemuksessa tarkoitetun yhtiön osakkeita/ sijoitusrahasto-osuuksia vuodesta ….alkaen.

Katsomme, että olemme verosopimuksen 10 artiklan 7 kappaleessa tarkoitettu yleisesti hyvää tekevä tai muutoin yleishyödyllinen laitos, koska:

Paikka ja päiväys

Hakijan nimi

Allekirjoitus

Osoite- ja yhteystiedot