Puun myynnin arvonlisäverotus

Ohje on päivitetty sisällöllisesti lähinnä teknisluonteisilla muutoksilla. Ohjeen rakenne mukailee edellisen korvatun ohjeen rakennetta. Esimerkkitapaukset on päivitetty, osin uusittu ja ne on sijoitettu osaksi tekstiä.

Päivityksessä on huomioitu yleisen arvonlisäverokannan muutos 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Uutta yleistä arvonlisäverokantaa sovelletaan tavaran tai palvelun myyntiin, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan aikaisempaa lainsäädäntöä.

Päivityksessä on huomioitu myös 1.1.2025 voimaan tulleet arvonlisäverottoman vähäisen liiketoiminnan harjoittamista koskevat muutokset. Vähäisen toiminnan euromääräinen alaraja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon ja alarajahuojennus poistui käytöstä 1.1.2025 alkaen. Vähäisen toiminnan liikevaihtoraja lasketaan tilikauden sijasta kalenterivuodelta ja verovelvollisuuden alkamisajankohta muuttui. Vähäisen toiminnan osalta tarkastellaan sekä kuluvan että edeltävän kalenterivuoden liikevaihtoa.

1 Yleistä puun myynnistä

Tämän ohjeen tarkoituksena on toimia arvonlisäverotuksen yleisohjeena tavanomaisimmissa puukaupan tilanteissa. Puun myynti on arvonlisäverotuksessa yleisen 25,5 prosentin verokannan alaista tavaran myyntiä. Arvonlisäveron myynnistä suorittaa yleensä myyjä. Puukaupassa myyjinä ovat metsänomistajat eli yleisimmin yksityishenkilöt, kuolinpesät ja näiden muodostamat verotusyhtymät. Puun myyjiä ovat myös yhteisöt, kuten Metsähallitus sekä yhteismetsät ja muut yhteisetuudet. Puukaupassa ostajia ovat yleensä suuret metsäyhtiöt, sahayritykset ja lämpölaitokset. Ostajia ovat myös kuluttajat silloin, kun he ostavat esimerkiksi polttopuuta tai joulukuusia suoraan metsänomistajilta.

Puun myynti ja metsän hakkuuoikeuden myynti ovat arvonlisäverotuksessa verotettavia tapahtumia, joista myyjä on verovelvollinen. Myös puun myyjän toiselle metsänomistajalle suorittamat metsänhoitoon sekä puunkorjuuseen ja puunkuljetukseen liittyvät palvelut ovat verollisia. Puukauppa sovitaan myyjän ja ostajan välillä yleensä arvonlisäverottomin yksikköhinnoin. Jos puun myyjä on arvonlisäverovelvollinen, verottomiin hintoihin sovitaan lisättäväksi arvonlisäveron määrä, joka ostajan on maksettava myyjälle sovitun verottoman kauppahinnan lisäksi. Ostaja voi tarkistaa myyjän arvonlisäverovelvollisuuden YTJ-yrityshausta (www.ytj.fi)

Puun myynti käsitellään samoilla periaatteilla arvonlisäverotuksessa riippumatta siitä, onko kyseessä puun pysty-, hankinta- tai käteiskauppa, jossa myydään jalostamatonta puutavaraa. Jalostamatonta puutavaraa ovat muun muassa:

• tukit
• pylväät
• kuitupuu
• halot
• pilkkeet tai hake
• hakkuutähteet
• kannot
• muu metsäenergiapuu
• joulukuuset
• koristehavut ja
• tienviittakepit.

Edellä mainittuihin liittyvät hintalisät (esimerkiksi bonukset) ovat osa puun myyntihintaa.

Pystykaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa ostaja huolehtii hakkuusopimuksessa määritellyn puutavaran hakkuusta ja kuljettamisesta käyttöpaikalleen. Puun kauppahinta sisältää vain puutavaran kantoraha-arvon. Hankintakaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa metsänomistaja etukäteen sitoutuu toimittamaan sovitun puutavaran ostajalle tiettynä aikana tiettyyn paikkaan. Käteiskaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa puutavara kuljetetaan myyntipaikalle ja myydään ostajalle ilman etukäteissopimusta. Hankinta- ja käteiskaupassa puun kauppahinta sisältää korvauksen sekä myydystä puusta että puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta.

2 Arvonlisäverovelvollisuus

2.1 Yleistä

Myyjä on arvonlisäverovelvollinen tavaran tai palvelun myynnistä, kun arvonlisäverolaissa tarkoitettu kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa (AVL 3 §). Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle on jätetty vähäinen liiketoiminta. Puun myyjällä on kuitenkin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi myynnin ollessa alle vähäisen toiminnan rajan 20 000 euroa kalenterivuodelta. Vähäisen toiminnan rajan ylittymistä arvioitaessa otetaan huomioon kuluvan kalenterivuoden liikevaihto ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto.

Arvonlisäverovelvollisen on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero Verohallinnolle verokautensa mukaisesti. Verokausi on yleensä kalenterikuukausi, jolloin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnolle kuukausittain. Metsänomistaja tai maataloudenharjoittaja on kuitenkin alkutuottajana oikeutettu kalenterivuoden pituiseen verokauteen arvonlisäverotuksessa liikevaihdon suuruudesta riippumatta. Tämä koskee luonnollista henkilöä, kuolinpesää tai yhtymää, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa kuin maa- tai metsätaloutta.

Arvonlisäverovelvollisuus voi alkaa esimerkiksi silloin, kun:

• puut toimitetaan (mittausajankohta)
• puun myynnin kauppahinta kertyy
• puun myyjä saa ennakkomaksun
• puun myyjä ryhtyy tekemään hankintoja toimintaa varten tai
• puun myyjä on hakeutunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (hakeutumisajankohdasta alkaen).

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen liittyvää lisätietoa sekä lomakkeet löytyvät YTJ-palvelusta.

2.2 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen

Myyjän on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi arvonlisäverolaissa tarkoitetun liikevaihdon ollessa yli 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Liikevaihtoon luetaan kaikkien arvonlisäverolain mukaan verollisten tavaroiden ja palveluiden myyntihinnat. Verollista myyntiä ovat esimerkiksi maatalouden tulot ja lyhytaikainen lomamökkien vuokraustoiminta. Lisäksi liikevaihtoon luetaan myös eräät arvonlisäverottomat myynnit. Jos esimerkiksi puun myyjän yhteenlasketut arvonlisäverolliset myynnit puukaupasta ja maataloudesta ovat suuremmat kuin 20 000 euroa kalenterivuoden aikana, myyjä on velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Vähäisen toiminnan rajan ylittymistä arvioitaessa otetaan huomioon kuluvan kalenterivuoden liikevaihto ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto. Jos elinkeinonharjoittajan liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan kesken kalenterivuoden, verovelvollisuus alkaa siitä ajankohdasta lukien, jolloin liikevaihto on ylittänyt 20 000 euroa.

Kun myyjä havaitsee, että 20 000 euron liikevaihtoraja ylittyy, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Myyjä merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin siitä hetkestä, kun raja ylittyy. Velvollisuus suorittaa arvonlisäveroa alkaa liikevaihtorajan ylittämisajankohdasta lukien. Liikevaihtorajan ylittävä myynti on kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen. Kaikki liiketoiminnan muodossa tapahtuvat arvonlisäveronalaiset myynnit kuuluvat tällöin arvonlisäveron piiriin. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvana toimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Esimerkiksi tavanomaiselta omakotitalo- tai kesämökkitontilta kertaluontoisesti tapahtuva puun myynti ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä, vaikka puun myynti ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Puutavarayhtiöt ja muut puun ostajat maksavat puun myyjälle arvonlisäverollisen hinnan vain, jos myyjä on merkitty arvonlisäverovelvolliseksi.

Myyjän on seurattava kahden vuoden liikevaihtoa eli sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäverovelvollisten rekisteristä ei voi poistua heti sinä vuonna, kun liikevaihto pienenee alle vähäisen toiminnan rajan.

Vähäisen toiminnan raja on ollut 15 000 euroa 31.12.2024 asti. Raja on noussut 20 000 euroon 1.1.2025 alkaen.

Lue lisää vähäisen toiminnan rajasta ja liikevaihtoon mukaan luettavista eristä Verohallinnon ohjeesta Arvonlisäveroton vähäinen toiminta.

2.3 Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin hakeutuminen

Puun myyjä voi halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka hänen kalenterivuoden liikevaihtonsa jää alle 20 000 euroon. Hakeutuja merkitään arvonlisäverovelvolliseksi aikaisintaan hakemuksen tekemisestä (AVL 173 §:n 3 momentti). Tällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin hakeutumista koskeva ilmoitus saapuu Verohallintoon tai Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ilmoitus on annettu sähköisesti YTJ:ssä tai OmaVerossa. Hakeutujaa ei siis voida merkitä takautuvasti arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Ennen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitsemistä myyjä ei voi tehdä hankinnoista arvonlisäverovähennyksiä, eikä myynneistä tule suorittaa arvonlisäveroa. Kun puun myyjä hakeutuu vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, hän saa vähentää puun myyntiin kohdistuvien tavaroiden ja palveluiden ostohintaa sisältyvän arvonlisäveron. Jos esimerkiksi myyjän puukaupan liikevaihto on alle 20 000 euroa, mutta myyntejä on toistuvasti vuodesta toiseen, myyjä voi hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Korkein hallinto-oikeus on antanut ennakkopäätöksen KHO 14.12.2015 T 3678, jossa oli kyse metsän myyntitoiminnasta vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneesta yleishyödyllisestä yhteisöstä. Päätöksessä metsän myyntitoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista ei ulotettu koskemaan yleishyödyllisen yhteisön muita, metsän myyntitoiminnasta täysin erillisiä toimintoja.

Lisätietoja ja tarkempia esimerkkitapauksia on Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäveroton vähäinen toiminta sekä ohjeessa Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus.

2.4 Arvonlisäverovelvollisuuden päättyminen

Verohallinto poistaa verovelvollisen arvonlisäverovelvollisten rekisteristä siitä hetkestä alkaen, kun arvonlisäverollinen liiketoiminta on päättynyt. Arvonlisäverovelvolliseksi vapaaehtoisesti hakeutunutta ei poisteta takautuvasti arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Poistaminen tehdään tällöin aikaisintaan verovelvollisen asiaa koskevan vaatimuksen tekemisajankohdasta lukien (AVL 174 §:n 2 momentti). Tällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin arvonlisäverollisen asiaa koskeva muutos-/lopettamisilmoitus saapuu Verohallintoon tai Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ilmoitus annetaan sähköisesti YTJ:ssä tai OmaVerossa.

Arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä kertymättä olevista myyntihinnoista on suoritettava vero (AVL 137 §:n 3 momentti). Lisäksi arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä elinkeinonharjoittajan on suoritettava arvonlisävero haltuunsa jääneestä loppuvarastosta, eli

• tavaroista(AVL 21 §:n 3 momentti), joista on voitu tehdä vähennys tai jotka on valmistettu verollisen liiketoiminnan yhteydessä ja
• palveluista (AVL 22 §:n 3 momentti),
  • joista on voitu tehdä vähennys tai
  • jotka on itse suoritettu verollisen liiketoiminnan yhteydessä ja elinkeinonharjoittaja myy vastaavia palveluja ulkopuolisille.

Loppuvarastosta suoritettava vero kohdistetaan toiminnan viimeiselle verokaudelle. Lopettamistilanteissa arvonlisäveroilmoitus tulee antaa päättymiskautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos verovelvollisen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta päättyy kesken vuotta, verokauden katsotaan päättyvän toiminnan lopettamispäivään. Tällöin arvonlisäveroilmoitus tulee antaa ja vero maksaa lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos kalenterivuoden verokauden valinneen verovelvollisen toiminta päättyy 31.12, tulee arvonlisävero ilmoittaa ja vero maksaa viimeistään verokautta seuraavan vuoden helmikuun viimeisenä päivänä.

Lisää tietoa arvonlisäverovelvollisuuden päättymisestä on Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi.

3 Arvonlisäveron ilmoittaminen

3.1 Arvonlisäveroilmoitus

Arvonlisäverorekisteröinnin tultua voimaan puun myyjän on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero jokaiselta verokaudelta. Arvonlisävero ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Veroilmoitus annetaan sähköisesti. Paperilla ilmoittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä, esimerkiksi silloin kun sähköinen ilmoittaminen on mahdotonta teknisen esteen vuoksi.

Arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Jos verovelvollisen verokausi on kalenterivuosi, verokauden veroilmoitus on annettava viimeistään verokautta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä.

Lisää tietoa arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta on Verohallinnon sivulla Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksuohjeet.

3.2 Verokausi

Arvonlisäverotuksessa verokausi voi olla:

• kalenterikuukausi
• neljänneskalenterivuosi
• tai kalenterivuosi.

Arvonlisäveron verokausi on pääsääntöisesti kalenterikuukausi.

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain (OVML 11 §:n 2 momentin) mukaan sellaisen metsätaloutta harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän tai luonnollisten henkilöiden muodostaman verotusyhtymän, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa kuin alkutuotantoa, verokausi on kalenterivuosi liikevaihdon määrästä riippumatta.

Metsätaloutta harjoittava voi halutessaan hakeutua valinnaiseen neljänneskalenterivuoden tai kalenterikuukauden verokauteen. Jos metsätalouden harjoittaja haluaa siirtyä valinnaiseen, lyhennettyyn verokauteen, hänen tulee tehdä Verohallinnolle erillinen hakemus asiasta. Valittu verokausi sitoo vähintään 12 kuukauden ajan. Lisää tietoa pidennettyyn verokauteen hakeutumisesta on Verohallinnon sivuilla Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi.

3.3 Puun myynti EU:n alueella

Puun, kuten muidenkin tavaroiden, myynti Suomesta toisiin EU-maihin on verotonta yhteisömyyntiä vain, jos verottoman yhteisömyynnin aineelliset edellytykset täyttyvät. Myynti voidaan käsitellä verottomana yhteisömyyntinä, jos ostaja on muussa EU-maassa kuin Suomessa toimiva elinkeinonharjoittaja tai muu oikeushenkilö kuin elinkeinonharjoittaja, jolla on muussa EU-maassa annettu arvonlisäverotunniste, ja hän on ilmoittanut tämän tunnisteen myyjälle. Lisäksi yhteisömyynnin verottomuuden edellytyksenä on, että myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa puutavarat ostajalle Suomesta toiseen EU-maahan ja että myyjä on täyttänyt myyntinsä osalta velvollisuuden antaa myyntiä koskeva yhteenvetoilmoitus.

Tavaroiden myynti Suomesta toisiin EU-maihin on arvonlisäverotonta yhteisömyyntiä vain, jos edellä mainitut verottoman yhteisömyynnin edellytykset täyttyvät. Jos edellytykset eivät täyty eikä muutakaan perustetta verottomuudelle ole, tavaroiden myyjän on suoritettava arvonlisävero tavaroiden myynnistä Suomessa.

Lisää tietoa yhteisökaupan arvonlisäverotuksesta ja ilmoittamisesta on Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa.

Tavaroiden myynti kuljetettuna Suomesta toisiin EU-maihin yksityishenkilöille ja heihin rinnastettaville ei-arvonlisäverovelvollisille ostajille on pääsääntöisesti yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä.

Lisää tietoa tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotuksesta on Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus.

4 Ajallinen kohdistaminen

4.1 Yleistä

Tavallisesti yritykset tilittävät arvonlisäveron suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperuste tarkoittaa sitä, että yritys tilittää arvonlisäveroa, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu. Yritys voi käyttää myös laskutusperustetta tilikauden aikana. Siinä tapauksessa yritys kohdistaa myynnin sille verokaudelle, jonka aikana ostajaa on veloitettu toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta.

Yritykset, joiden kalenterivuoden liikevaihto on enintään 500 000 euroa voivat tilittää arvonlisäveroa maksuperusteisesti. Yritys voi itse valita, tilittääkö se arvonlisäveron suorite-, laskutus- vai maksuperusteisesti. Ennakkomaksun arvonlisävero kohdistetaan kuitenkin aina sille verokaudelle, jonka aikana ennakkomaksu on kertynyt.

Metsätalouden harjoittajat ovat pääsääntöisesti verovelvollisia, joihin ei sovelleta kirjanpitolakia. Verovelvollisella, johon ei sovelleta kirjanpitolakia, tai jolla on kirjanpitolain mukaan oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös, on arvonlisäverolain mukaan niin halutessaan oikeus tilittää vero saatujen maksujen mukaan (ns. maksuperuste). Tällaisen verovelvollisen ei tarvitse oikaista tilityksiä suoriteperusteiseksi edes tilinpäätöksen yhteydessä.

Maksuperusteisuuden soveltaminen tarkoittaa, että myyjällä on oikeus tilittää arvonlisävero saatujen maksujen mukaan. Kun verokausi on kalenterivuosi, kyseisen kalenterivuoden liikevaihdoksi lasketaan kaikkien kalenterivuoden aikana kertyneiden maksujen yhteismäärä.

Ennakkoon saadut maksut kohdistetaan veron tilityksessä aina maksujen kertymiskuukaudelle myyjän kirjanpitomenettelystä riippumatta (AVL 15 §).

Keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisussa KVL 4/2016 oli kysymys järjestelystä, jossa metsänomistaja sopi puun ostajan kanssa sellaisesta puukaupan rahoituspalvelusta, jossa puun myyntisaatava siirtyy pankille. Metsäomistajan pankilta saamaa kauppahintaa oli pidettävä vastikkeena metsänhakkuusopimuksen perusteella myydylle puutavaralle. Kun vastike kertyi ennen puutavaran luovuttamista, kyse oli ennakkomaksusta. Arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyi ennakkomaksun kertymishetkellä. Pankin veloittama korko ja käsittelymaksu olivat vastiketta pankin suorittamasta palvelusta.

Kirjanpitoverovelvollisiin puun myyjiin sovelletaan ajallisen kohdistamisen pääsääntöä, jonka mukaan myynnistä suoritettava arvonlisävero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyty tavara on toimitettu asiakkaalle, tai jonka aikana palvelu on suoritettu. Tilikauden aikana juoksevassa suoriteperusteisessa kirjanpidossa myynnit saa kohdistaa sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana ostajaa on laskutettu toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta. Jos verovelvollinen on käyttänyt tilikauden aikana laskutusperiaatetta, hänen on tilikauden päättyessä ilmoitettava laskuttamatta olevat erät tilikauden viimeisen kalenterikuukauden myyntinä. Kun noudatetaan suoriteperustetta, merkitystä ei ole sillä, milloin tavara tai palvelu on veloitettu tai maksettu.

Lisää tietoa yhteisökaupan ajallisesta kohdistamisesta on Verohallinnon ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa, sekä arvonlisäveron maksuperusteisesta tilittämisestä Verohallinnon ohjeessa Maksuperusteinen alv.

4.1.1 Muistiinpanovelvollisuus

Vuosimenettelyssä olevat puun myyjät, kuten palkansaajat, eläkeläiset ja maatalouden harjoittajat, ovat pääsääntöisesti verovelvollisia, joihin ei sovelleta kirjanpitolakia. Heillä on kuitenkin velvollisuus pitää muistiinpanoja metsätalouden tuloista ja menoista (OVML 27 §). He noudattavat sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa maksuperustetta. Sen mukaan kauppahinta katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona verovelvollinen on saanut maksun.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen (KHO 20.12.1996 taltio 3930) mukaan maatalouden harjoittaja, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, saa kohdistaa myynnistä suoritettavan arvonlisäveron ja vähennettävän veron kunkin myynnin ja oston osalta valintansa mukaan joko suorite- tai maksuperusteen mukaan.

4.1.2 Kirjanpitovelvollisuus

Kirjanpitovelvollisuus koskee oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä, jotka harjoittavat liike- tai ammattitoimintaa. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja merkitsee kirjanpitoonsa vain ne tapahtumat, jotka liittyvät hänen liiketoimintaansa.

Ajallista kohdistamista koskevan pääsäännön mukaan myynnistä suoritettava arvonlisävero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyty tavara on toimitettu asiakkaalle tai jonka aikana palvelu on suoritettu. Yritykset, joiden kalenterivuoden liikevaihto on enintään 500 000 euroa voivat tilittää arvonlisäveroa maksuperusteisesti. Tällainen yritys voi itse valita, tilittääkö se arvonlisäveron suorite-, laskutus- vai maksuperusteisesti. Yritys voi myös valita, milloin se siirtyy käyttämään maksuperustetta. Jos yritys valitsee maksuperusteisen tilityksen, valinta koskee sekä yrityksen myyntejä että ostoja.

4.2 Laskunantovelvollisuus

Arvonlisäverolaissa laskutusta koskevat säännökset löytyvät 22 luvusta (209 a–209 t §:t). Myyjän on annettava verollisesta tavaran tai palvelun myynnistä ostajalle lasku, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (AVL 209 b §). Arvonlisäverolain laskunantovelvollisuus ei koske verosta vapautettuja vähäisen liiketoiminnan harjoittajia eikä yleishyödyllisten yhteisöjen tai uskonnollisten yhdyskuntien verosta vapautettua toimintaa.

Puukaupassa ostaja on yleensä metsäyhtiö tai muu elinkeinonharjoittaja, jolloin kaupasta täytyy laatia lasku, jos myyjä on arvonlisäverovelvollinen. Ostaja voi laatia laskun myyjän puolesta. Ostajan laatima lasku katsotaan myyjän antamaksi, jos myyjä ja ostaja ovat sopineet asiasta ja jos on olemassa järjestely, jonka mukaan myyjä hyväksyy laskun. Ostajan laatimassa laskussa tulee näkyä maininta itselaskutuksen soveltamisesta. Laskuun merkitään ”itselaskutus” tai vastaava muun kielinen ilmaus. Lisätietojen laskunmerkintävaatimuksista on Verohallinnon ohjeessa Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa.

Puukaupassa ja alkutuotannon jatkojalostusteollisuudessa on yleinen käytäntö, että ostaja laatii myyntiasiakirjat kuten laskun, metsänhakkuu- tai hankintasopimuksen tai mittaustodistuksen. Myyntiasiakirjoihin merkitään muun ohella tieto myyjän arvonlisäverovelvollisuudesta. Jos esimerkiksi verotusyhtymä tai kuolinpesä myy puuta, laskuun merkitään yhtymän tai kuolinpesän Y-tunnus eikä asiaa hoitavan osakkaan henkilö- tai Y-tunnusta. Myyjä on aina vastuussa laskun oikeellisuudesta.

Arvonlisäverotuksessa vähennysoikeuden edellytyksenä on myyjän antama tai edellä mainittu arvonlisäverolain laskuvaatimusten mukainen lasku tai muu tosite.

5 Käytännön esimerkki

Myyjä saa 1.10.2024 ennakkomaksua 10 000 euroa. Myyjä saa kaksi ennakkomaksua vuonna 2025, yhteensä 25 775 euroa. Myyjä ilmoittautuu arvonlisävelvolliseksi 1.10.2025 alkaen. Puut mitataan 1.12.2025. Myyjä saa 1.4.2026 puukaupasta loppusuorituksen 8 785 euroa. Myyjällä ei ole muita myyntituloja vuosina 2024-2026.

2024	2025	2025	2025	2025	2026
1.10.2024	1.3.2025	1.10.2025	1.10.2025	1.12.2025	1.4.2026
ennakkomaksu 10 000 €	ennakkomaksu 19 500 €	alv-rekisteröinti	ennakkomaksu 6 275 €	mittaus	loppusuoritus 8 785 €

Puun myyjällä ei ole muuta myyntitoimintaa kuin puun myyntiä. Myyjä on tapahtumista muistiinpanovelvollinen. Hänen verokautensa on kalenterivuosi ja hän voi tilittää myynnistä suoritettavan veron maksuperusteen mukaan.

Vuonna 2024 myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen. Myyjä ei ole velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi, koska tilikauden liikevaihto jää alle 15 000 euroon.

1.1.2025 alkaen vähäisen liiketoiminnan raja nousi 20 000 euroon kalenterivuodessa. Vuonna 2025 myyjä ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi, koska kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Myyjä merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin siitä hetkestä, kun raja ylittyy. Velvollisuus suorittaa arvonlisäveroa alkaa liikevaihtorajan ylittämisajankohdasta lukien.

Myyjä ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveroa 6 275 euron (ALV 1 275 euroa) ennakkomaksusta. Hänen on annettava arvonlisäveroilmoitus ja maksettava vero viimeistään 28.2.2026. Loppusuoritus 8 785 euroa (ALV 1 785 euroa) ilmoitetaan vuodelta 2026 annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa ja vero on maksettava viimeistään 28.2.2027.

 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

ylitarkastaja Samu Honkanen