Arvonlisäveron alarajahuojennus

Tässä ohjeessa käsitellään yleisimpiä arvonlisäveron alarajahuojennukseen liittyviä kysymyksiä.

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräisiä rajoja korotettiin 1.1.2021 siten, että arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostettiin 10 000 eurosta 15 000 euroon. Alarajahuojennuksen yläraja pysyi ennallaan 30 000 eurossa. Korotettua 15 000 euron alarajaa sovelletaan 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Tässä ohjeessa on esitetty euromääräiset rajat siten kuin ne ovat lakimuutoksen astuessa voimaan 1.1.2021.

Tähän ohjeeseen on lisätty esimerkit 11, 19 ja 20. Ohjeen edellisen version esimerkki 18 on poistettu vanhentuneena asiana. Lisäksi ohjeeseen on tehty muita tarkennuksia.

1. Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen?

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotettiin 1.1.2021 alkaen 10 000 eurosta 15 000 euroon. Korotettua 15 000 euron rajaa sovelletaan 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Tässä ohjeessa euromääräiset rajat on esitetty siten kuin ne ovat 1.1.2021 alkavista tilikausista lukien.

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen keskeisenä tarkoituksena on pienyritysten kasvumahdollisuuksien edistäminen. Huojennuksen myötä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneen yrityksen ei yleensä ole maksettava arvonlisäveroa lainkaan liikevaihdosta, joka on enintään vähäisen liiketoiminnan rajan suuruinen. Rajan ylittävästä liikevaihdosta on maksettava arvonlisäveroa, mutta tällöin yritys saa hyväkseen asteittain pienenevän huojennuksen. Tilitettävän arvonlisäveron määrä kasvaa siten, että se on täysimääräinen vuosittaisen liikevaihdon ollessa 30 000 euroa. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä on huojennuksen määrä. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

Liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos 12 kuukauden mittaisen tilikauden arvonlisäverolain (AVL) 3 §:n mukaan laskettava liikevaihto on enintään 15 000 euroa. Yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jos tilikauden liikevaihto on enintään vähäisen liiketoiminnan rajan 15 000 euroa suuruinen. Jos 15 000 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi vaikka raja ei ylity, on arvonlisäveroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain mukaan. Tällöin arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt pienyritys voi kuitenkin saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta.

Jos liikevaihto on enintään 15 000 euroa, arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron.

Jos liikevaihto on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

Huojennusta laskettaessa liikevaihtoon ei lueta kaikkia myyntejä eikä tilitettävään arvonlisäveroon kaikkia veroja. Asiasta kerrotaan tarkemmin jäljempänä ohjeessa.

2. Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?

Arvonlisäveron verokauden pituus vaikuttaa siihen, miltä ajalta huojennukseen oikeuttava liikevaihto lasketaan.

• Jos yrityksen verokausi on kalenterikuukausi, liikevaihdon määrä lasketaan tilikaudelta.
• Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja myös liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
• Jos yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
• Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi ja liikevaihto lasketaan poronhoitovuodelta.

Jos yrityksen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tehdään kertomalla huojennukseen oikeuttava liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä sanotaan jäljempänä liikevaihdon suhteuttamiseksi.

Suhteuttaminen koskee vain liikevaihtoa. Arvonlisäveroa ei suhteuteta koskaan.

Liikevaihdon suhteuttamisesta kerrotaan tarkemmin jäljempänä ohjeen luvussa 14.

Jos yritys aloittaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan verokauden mukaisesti joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisellä arvonlisäveroilmoituksella.

Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään verokautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivä. Jos 12. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, siirtyy ilmoituspäivä seuraavalle arkipäivälle. Jos verokausi on kalenterivuosi, on arvonlisäveroilmoitus annettava kuitenkin vasta verokautta seuraavan helmikuun loppuun mennessä (tai seuraavana arkipäivänä, jos helmikuun viimeinen päivä on lauantai tai pyhäpäivä).

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan viimeiseltä verokaudelta. Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään toiminnan viimeistä verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, verokauden katsotaan päättyvän lopettamispäivään ja arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta loppuu joulukuussa, arvonlisäveroilmoitus on kuitenkin annettava vasta helmikuun loppuun mennessä.

3. Miten huojennus lasketaan?

Arvonlisäverovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa, mutta jää alle 30 000 euron, laskee alarajahuojennuksen seuraavan kaavan mukaisesti:

vero -  (liikevaihto – 15 000 e) x vero
                           15 000 e

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa.

Jos huojennukseen oikeuttava liikevaihto on enintään 15 000 euroa, laskukaavaa ei käytetä. Alarajahuojennuksen määrä on tällöin sama kuin huojennukseen oikeuttava arvonlisävero.

Ohjeeseen lisätty 28.5.2021: Huojennuksen laskemiseen voit käyttää alarajahuojennuksen laskuria. Laskuri, kun tilikausi on alkanut vuonna 2021 tai myöhemmin.

4. Miten huojennukseen oikeuttava liikevaihto määritellään?

Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain arvonlisäverolliset myynnit ilman arvonlisäveron osuutta, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit (AVL 8 a–8 d §) sekä seuraavat arvonlisäverottomat myynnit:

• tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
• vientimyynti (AVL 70 §)
• veroton matkailijamyynti (AVL 70 b §)
• verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
• vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
• verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
• verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72 e §)
• muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit (AVL 41 § ja 44 §)
• kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi).

Muita arvonlisäverottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan.

Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverojärjestelmää ja matkatoimistopalvelujen marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan ostajalta veloitettu myyntihinta vähennettynä myynnistä suoritetun arvonlisäveron osuudella.

Saadut ennakkomaksut lasketaan sen tilikauden liikevaihtoon, jona ne on saatu. Saaduista ennakkomaksuista tilitettävä arvonlisävero otetaan huomioon siltä tilikaudelta, jona ne on maksettu.

5. Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?

Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan mm. seuraavia eriä:

• arvonlisäveron osuus
• metsätaloudesta saatu vastike (turpeen tai turpeen nosto-oikeuden myynti ei ole metsätalouden myyntiä ja nämä tulot lasketaan siten mukaan liikevaihtoon)
• kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
• käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
• palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65 §)
• veikkausasiamiehen palkkiot
• arvonlisäverottomat tuet.

6. Miten huojennukseen oikeuttava arvonlisävero lasketaan?

Huojennukseen oikeuttava arvonlisävero on arvonlisäverovelvollisen omasta myynnistä suoritettavien arvonlisäverojen ja ostosta vähennettävien arvonlisäverojen erotus.

Huojennukseen oikeuttavaan arvonlisäveroon eivät kuulu seuraavat:

1) EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista tai EU-palveluostoista suoritettava arvonlisävero (yhteisöhankinnasta tai EU-palveluostosta suoritettava arvonlisävero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen omasta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Yhteisöhankinnan ja EU-palveluoston vähennettävä arvonlisävero otetaan kuitenkin huomioon).

2) Arvonlisävero, jonka ostaja maksaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2 a, 8 a–8 d ja 9 §) (ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa, mutta ostosta vähennettävä arvonlisävero otetaan huomioon).

Ostaja on verovelvollinen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §). Tarkempia tietoja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta on Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Tarkempia tietoja romukaupan käännetystä verovelvollisuudesta on Verohallinnon ohjeessa Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

3) Metsätaloudesta tilitettävä arvonlisävero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa eikä ostoista vähennettävää arvonlisäveroa).

4) Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (AVL 30 §) tilitettävä arvonlisävero silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa eikä ostoista vähennettävää arvonlisäveroa).

5) Käyttöomaisuuden myynnistä ja käyttöomaisuuden omasta käytöstä suoritettava arvonlisävero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa, mutta ostosta vähennettävä arvonlisävero otetaan huomioon).

6) Tavaran maahantuonnista suoritettava arvonlisävero (maahantuonnista suoritettava arvonlisävero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen omasta myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Maahantuonnista vähennettävä arvonlisävero otetaan kuitenkin huomioon).

7. Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena?

Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Arvonlisäveron verokausi ratkaisee, ilmoitetaanko tiedot kalenterivuoden vai tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella.

Jos arvonlisäveron verokausi on

• kalenterikuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli tilikauden viimeisen kalenterikuukauden arvonlisäveroilmoituksella
• neljänneskalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli kalenterivuoden viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella)
• kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla arvonlisäveroilmoituksella.

Alarajahuojennusta voi vaatia ainoastaan arvonlisäveroilmoituksella. Tarkempia tietoja alarajahuojennusta koskevien tietojen ilmoittamisesta arvonlisäveroilmoituksella on arvonlisäveroilmoituksen täyttöohjeessa.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan viimeiseltä verokaudelta. Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään toiminnan viimeistä verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, verokauden katsotaan päättyvän toiminnan lopettamispäivään ja arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta loppuu joulukuussa, arvonlisäveroilmoitus on kuitenkin annettava vasta helmikuun loppuun mennessä.

Katso myös luku 14 "Liikevaihdon suhteuttaminen".

8. Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava?

Alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman verokauden arvonlisäveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu (ks. kohta ”Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena”).

Jos yrityksen tilikausi ei ole kalenterivuosi ja verokausi on kalenterikuukausi, lasketaan kolmen vuoden määräaika sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee. Jos verokausi on poronhoitovuosi, kolmen vuoden määräaika lasketaan sen poronhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee.

9. Missä tapauksissa huojennusta ei saa?

Huojennusta ei saa, jos

• tilikauden (12 kk) huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 30 000 euroa tai enemmän
• tilikausi poikkeaa 12 kuukaudesta ja suhteutettu liikevaihto on 30 000 euroa tai enemmän
• tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä arvonlisävero on suurempi kuin myynneistä suoritettava arvonlisävero lukuun ottamatta tilannetta, jossa negatiivisuus johtuu metsätalouden tai kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen vähennettävistä arvonlisäveroista. Huojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa laskettaessa mukaan otetaan vain huojennukseen oikeuttavan toiminnan suoritettavat ja vähennettävät arvonlisäverot.
• koko liikevaihto muodostuu toiminnasta, josta alarajahuojennusta ei voi saada (esim. metsätalous tai AVL 30 §:n mukainen kiinteistöjen vuokraustoiminta, ks. luku 5 "Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?")
• kyseessä on kunta tai sellainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

10. Palautettavalle arvonlisäverolle maksetaan korkoa

Huojennuksena palautettavalle arvonlisäverolle maksetaan korkoa veronkantolain mukaisesti.

11. Alarajahuojennus tuloverotuksessa

Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Tarkempia tietoja alarajahuojennuksesta tuloverotuksessa

12. Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä

Puun myyntituloa ei lasketa mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Vastaavasti metsätalouden tilitettävää arvonlisäveroa ei oteta huomioon, kun alarajahuojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa lasketaan.

Peltojen vuokrauksesta saadut tulot ovat yleensä arvonlisäverottomia, ja ne lasketaan mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Jos asiakas on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi pellon vuokrauksesta, tuloja ei lueta mukaan liikevaihtoon, eikä tilitettävää arvonlisäveroa huomioida alarajahuojennukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa laskettaessa.

13. Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta

14. Liikevaihdon suhteuttaminen

Liikevaihdon suhteuttamisella tarkoitetaan tilikauden liikevaihdon muuntamista vastaamaan 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihtoa. Liikevaihto on suhteutettava, jos yrityksen tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta. Liikevaihto on suhteutettava myös eräissä muissa tilanteissa arvonlisäverolain mukaisen tilikauden poiketessa kirjanpitolain mukaisesta tilikaudesta. Suhteuttaminen tehdään kertomalla huojennukseen oikeuttava liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden täysien kalenterikuukausien lukumäärällä. Vajaita kalenterikuukausia ei siis lasketa mukaan liikevaihtoa suhteutettaessa. Suhteuttaminen koskee vain liikevaihtoa. Arvonlisäveroa ei suhteuteta koskaan.

Liikevaihtoa ei suhteuteta seuraavissa tapauksissa:

• Yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.
• Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa kesken tilikauden.

• Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus päättyy kesken tilikauden mutta liiketoiminta jatkuu. Vain arvonlisäverollinen toiminta siis päättyy. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska tilikauteen ei tule muutoksia.

Liikevaihto suhteutetaan seuraavissa tapauksissa:

• Toimintansa aloittavan yrityksen ensimmäinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta.

• Toimintansa lopettavan yrityksen viimeinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta

• Yritys muuttaa toiminta-aikana tilikautta.

• Verokausi muuttuu AVL149 f §:ssä tarkoitetulla tavalla

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu AVL 216 §:n perusteella kalenterivuodeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta, joka päättyy tilikauden muutospäivänä tai sen jälkeen (AVL 149 f § 1 momentti). Huojennuksen saa arvonlisäverosta, joka tilitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutosta edeltäneiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutosta edeltäviä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

Tilikauden muutoksesta katsotaan olevan kyse myös silloin, kun arvonlisäverotonta toimintaa harjoittavan yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, yritys aloittaa arvonlisäverollisen toiminnan ja arvonlisäveron verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi.

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu kalenterivuodesta (AVL 216 §) kirjanpitolain mukaiseksi tilikaudeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus tilikauden muutospäivän jälkeen päättyvältä kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta (AVL 149 f § 2 momentti). Huojennuksen saa arvonlisäverosta, joka tillitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutoksen jälkeisiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutoksen jälkeisiä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

15. Lisätietoja alarajahuojennuksesta

Lisätietoja saa Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumeroista 029 497 008 (oy, yhdistys) ja 029 497 014 (tmi, ay, ky). Voit tarkistaa numeron ja palveluajan osoitteesta vero.fi/palvelunumerot. Puhelun hinta on lankaliittymästä paikallisverkkomaksu (pvm) ja matkapuhelinliittymästä matkapuhelinmaksu (mpm). Ulkomailta soittaessa hinnan määrittelee paikallinen puhelinoperaattori.

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

veroasiantuntija Juha Pamppunen