Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus

Avainsanat:

Versiohistoria

Antopäivä: 4.7.2018
Diaarinumero: A93/200/2018
Voimassaolo: 4.7.2018 - Toistaiseksi
Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen: A31/200/2013

Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön toiselle luonnolliselle henkilölle tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön tuloverotusta ja ennakkoperintää. Tämä ohje korvaa aikaisemman Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus -nimisen ohjeen. Ohjeeseen on tehty pieniä lainsäädäntömuutoksista johtuvia termimuutoksia. Myös siinä olevia viittauksia muihin Verohallinnon ohjeisiin on päivitetty ja joitakin ohjeviittauksia on tarpeettomina poistettu. Muutoin ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään aikaisempaa ohjetta.

1 Johdanto

1.1 Yleistä

Ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön tekemää talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotusta eri tilanteissa. Talkootyötä voidaan tehdä toisen henkilön lisäksi myös yhdistyksen hyväksi. Yhdistyksen lukuun tehtävän talkootyön verotusta on käsitelty Verohallinnon -ohjeessa Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset.

Tuloverolaissa (TVL) ei ole erityisiä talkootyön, naapuriavun tai vaihtotyön verottamista koskevia säännöksiä, vaan niiden verokohtelu ratkaistaan tuloverolain yleissäännösten nojalla. Tuloverolain mukaan työsuoritusten vaihtaminen toiseen työsuoritukseen on vastikkeellinen tapahtuma, joka aiheuttaa veroseuraamuksia molemmille osapuolille. Vaihtotyöstä voidaan sopia kahdenkeskisesti tai työsuorituksia voidaan vaihtaa monenkeskisesti myös erilaisten vaihtopiirien (esimerkiksi aikapankkien) kautta.

Toisaalta verotuskäytännössä on jo pitkään vakiintuneesti pidetty talkootyön tekemistä ja vähäisten naapuriaputyyppisten työsuoritusten vaihtamista keskenään verovapaana. Naapuriaputyötä tehdään tyypillisesti sukulaisten, ystävien ja lähinaapureiden hyväksi. Selvää on ollut myös se, että henkilön toiselle henkilölle ilman korvausta tekemä työ ei aiheuta veroseuraamuksia kummallekaan.

Aina ei ole aivan selvää, milloin kyse on veronalaisesta vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta ja milloin ilman korvausta verovapaasti tehtävästä talkoo- tai naapuriaputyyppisestä työstä. Ohjeessa on käsitelty esimerkkien avulla erilaisia rajanvetotilanteita. Talkootyön, naapuriavun ja vaihtotyön verotusta on käsitelty tarkemmin jäljempänä ohjeen kohdissa 3, 4 ja 5.

Ohjeessa on myös selvitetty sitä, miten vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta muodostuva tulo lasketaan ja ilmoitetaan verotuksessa. Ennakonpidätyksen toimittamisesta ja vuosi-ilmoituksen antamisesta veronalaisesta ansiotulosta on kerrottu jäljempänä kohdassa 5.4 Vaihtotyön ennakonpidätys ja ilmoittaminen.

Ohjeessa ei käsitellä talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön eläke- ja tapaturmavakuuttamista eikä arvonlisäverotusta. Ohjeessa ei käsitellä myöskään tilanteita, joissa palkataan henkilö suorittamaan tiettyä työtä tai maksetaan työkorvausta ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle työn suorittamisesta. Näitä tilanteita on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Kotitalous työn teettäjänä.

1.2 Talkootyö

Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta ja satunnaisesti tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on luonteeltaan niin sanottua "jokamiehentyötä", joka ei yleensä edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä. Myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi osallistua talkoisiin ja tehdä tällaisia työsuorituksia osana talkootyötä. Talkootyön luonne ei siten rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Myös asunto-osakeyhtiöissä ja vuokrakerrostaloissa järjestetään talkoita (kevättalkoot, syystalkoot).

Talkootyölle ei määritetä rahamääräistä tai muutakaan arvoa, jonka perusteella talkootyön tekijä olisi oikeutettu saamaan rahallista tai muuta korvausta talkoissa tekemästään työstä.

1.3 Naapuriapu

Naapuriavussa on talkootyön tavoin kyse korvauksetta toisen henkilön (esimerkiksi sukulaisen, ystävän, naapurin) hyväksi tehtävästä satunnaisesta työstä. Myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi tehdä naapuriapuna tällaisia työsuorituksia lähipiiriinsä kuuluville henkilöille, kun hän tekee työn ilman korvausta.

Naapuriapuna tehdyt työsuoritukset ovat yleensä talkootöihin verrattuna luonteeltaan pienimuotoisempia (lasten vahtiminen vanhempien ostoksilla käynnin ajan, autottoman vanhuksen kyyditseminen asioille, nurmikon leikkuu tai haravointi, lumitöiden tekeminen jne.). Lisäksi naapuriaputilanteissa kyse on tyypillisesti yksittäisen henkilön suorittamasta työstä, kun taas talkootyössä on yleensä kyse useamman henkilön tai porukan yhdessä suorittamasta työstä.

Talkootyön ja naapuriavun käsitteet saattavat mennä lomittain. Yhteistä ja verotuksen kannalta olennaista niille on kuitenkin työn tekeminen ilman korvausta, jolloin niistä ei aiheudu veroseuraamuksia.

1.4 Kahdenkeskinen vaihtotyö

Vastavuoroisuus- eli vaihtotyö perustuu kahdenkeskiseen sopimukseen, jonka perusteella toinen sopimuspuoli tekee työtä toiselle sillä ehdolla, että tämä puolestaan tekee hänelle työtä. Kyse on siten kahdenkeskiseen sopimukseen perustuvasta vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta keskenään. Sopimus vaihtotyöstä voi olla kirjallinen tai suullinen. Kahdenkeskistä vaihtotyötä voidaan tehdä joko suoraan osapuolten välisen keskinäisen sopimuksen perusteella tai organisoitujen niin sanottujen vaihtopiirien (esimerkiksi aikapankit) kautta.

Vaihtotyölle määritetään tyypillisesti rahamääräinen tai muutoin määritelty arvo, jonka perusteella työn tekijä on oikeutettu saamaan korvaukseksi omasta työstään työsuorituksen toiselta osapuolelta. Korvaukseksi saatava työsuoritus voidaan tehdä myös myöhemmin kuin sen perusteena oleva työsuoritus. Vaihtotyössä kumpikin osapuoli on omaan työsuoritukseensa nähden työn suorittaja ja toisen työsuoritukseen nähden työn teettäjä.

Kahdenkeskisenä vaihtotyönä tehtävä työ on lähtökohtaisesti verotettavaa työtä, mutta se voi olla luonteeltaan myös naapuriapuun rinnastettavaa verovapaata työtä.

1.5 Monenkeskinen vaihtotyö

Työsuorituksia voidaan vaihtaa myös erilaisissa järjestelmissä, yhteisöissä tai verkostoissa mukana olevien henkilöiden kesken monenkeskisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi useat Suomessa toimivat aikapankit. Tässä ohjeessa käytetään näistä erilaisista monenkeskisen vaihtotyön foorumeista nimitystä vaihtopiiri.

Vaihtopiiri on tarkoitettu kaikille sen toiminta-alueella asuville ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen. Vaihtopiirissä jaetaan taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa vastaavasti itselleen apua tarvitsemissaan töissä, kuten esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

Vaihtopiirissä ei käytetä euroja, vaan valuuttana on muu vaihtopiirin käyttämä vaihtoyksikkö (esimerkiksi tovi). Koska vaihtopiirin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, vastaa yksi vaihtoyksikkö yleensä yhtä työtuntia. Palveluita ja palveluksia vaihdetaan jäsenten välillä aikaan perustuvan luoton avulla. Tunti mitä tahansa verkoston toiselle jäsenelle suoritettua palvelua kirjataan jäsenen tilille vaihtopiirin vaihtoyksikön avulla. Voidakseen hankkia vaihtoyksikköjä, on jäseneksi liittyvän vaihtopiirin sääntöjen mukaan sitouduttava itse suorittamaan niitä vastaan työsuorituksia muille yhteisön jäsenille.

Maksajan roolissa oleva vaihtopiirin jäsen luovuttaa toiselle vaihtopiirin jäsenelle (työsuorituksen tekijä) sovitun mukaisen määrän vaihtoyksikköjä tämän tilille. Toisin sanoen tunnin työsuorituksen perusteella siirretään yksi yksikkö maksajan tililtä työn suorittajan tilille. Saaja voi, mutta hänen ei ole pakko, käyttää ansaitsemiansa vaihtoyksikköjä hankkiessaan itse yhteisössä tarjolla olevia haluamiaan palveluja ja haluamaansa aikaan.

Vaihtoyksiköillä hankittavien palvelujen tarjonta ja laatu määräytyy jäsenten ilmoitusten mukaan. Niillä voidaan siis hankkia sellaisia työsuorituksia, joita saman yhteisön jäsenet ovat ennakkoilmoituksensa mukaan valmiita niitä vastaan toteuttamaan. Työn tilaaja ja suorittaja sopivat tapauskohtaisesti keskenään palvelun hinnan, eli kuinka monta vaihtoyksikköä suorituksesta merkitään saajan tilille.

2 Veronalainen tulo ja kustannusten vähentäminen verotuksessa

2.1 Korvausta vastaan tehtävä työ on veronalaista

Tuloverolain mukaan työn tekemisestä saatu vastike on veronalaista. Työn tekemisestä suoritettava korvaus (vastike) on veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, maksetaanko se rahana vai työsuorituksena tai vapauttaako tehty työ tekijänsä jostakin hänelle kuuluvasta maksuvelvollisuudesta. Tuloverolain mukaan työstä korvaukseksi saatuja tuloja verotetaan ansiotulona sovitun vastikkeen laadusta ja määrästä riippumatta.

2.2 Ilman korvausta tehtävä työ on verovapaata

Ilman korvausta tehty työ ei aiheuta saajalleen tai työn tekijälle veroseuraamuksia. Tuloverolaissa tarkoitettua veronalaista tuloa ei siis muodostu, vaikka tehty työ olisi luonteeltaan sellaista, että se edellyttää tekijältä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä.

Esimerkki 1. Sähköasentaja voi talonrakennukseen liittyvissä talkoissa tehdä sähköasentajan pätevyyttä vaativia töitä tai veroasiantuntija voi laatia sukulaiselleen veroilmoituksen, taikka puutarha-alan yrittäjä voi leikata naapurinsa pensasaidan ilman veroseuraamuksia, kunhan he tekevät työt vastikkeetta.

Työtä tehdään ilman korvausta silloin, kun sen tekemisestä ei ole sovittu korvauksen suorittamisesta rahana tai muussa muodossa, tai työn tekijä kieltäytyy ottamasta vastaan työsuorituksen saajan hänelle mahdollisesti myöhemmin tarjoamaa korvausta. Vastaanotettua arvoltaan vähäistä tavaralahjaa ei pidetä veronalaisena korvauksena, vaan hyviin tapoihin kuuluvana kiitollisuuden osoituksena.

Työtä tehdään ilman korvausta myös silloin, kun työn suorittajalle ei muodostu henkilökohtaista oikeutta, saatavaa tai kirjanpidossa tai muutoin korvamerkittyä mahdollisuutta korvauksen saamiseen myöhemmin työn vastaanottajan tai jonkun muun henkilön tekemän työsuorituksen muodossa.

Tuloverolain laajan tulokäsitteen ulkopuolelle jäävät myös tilanteet, joissa kotona asuvat alaikäiset lapset viikko- tai kuukausirahaa ym. vastaan auttavat vanhempiaan tavanomaisissa kotitöissä. Puolisoiden tekemien tavanomaisten kotitöiden perusteella ei myöskään muodostu kummallekaan veronalaista tuloa. Myöskään työssä käyvän puolison suorittama perheen elantomenojen maksaminen ei ole veronalaista tuloa kotona olevalle puolisolle tai lapsille.

2.3 Kustannusten vähentäminen

Verovelvollisella on tuloverolain nojalla oikeus vähentää veronalaisista tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Verovapaan talkootyön tekemisestä tai naapuriavun antamisesta aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole verovähennyskelpoisia miltään osin.

3 Talkootyö verotuksessa

Talkootyö on vapaaehtoisesti ilman korvausta tehtävää työtä, josta ei muodostu tekijälle veronalaista tuloa. Talkootyön perusteella ei järjestäjän ja tekijöiden välille muodostu työsuhdetta. Ilman korvausta tehdystä talkootyösuorituksesta saatu hyöty ei ole myöskään talkootyön järjestäjän veronalaista tuloa.

Talkootyö ei yleensä edellytä mitään erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä. Myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi osallistua talkoisiin ja tehdä tällaisia työsuorituksia osana talkootyötä. Työn luonne ei siten periaatteessa rajoita kenenkään osallistumista talkootyöhön.

Rakennustalkoilla tarkoitetaan esimerkiksi rakentajan auttamiseksi tehty vapaaehtoista ja palkatonta työtä. Esimerkiksi muuttaminen tai taloyhtiön pihan siivoaminen tai lumityöt hoidetaan usein talkootyönä. Omakotitaloa ja huvilaa saatetaan rakentaa talkoilla, joihin liittyy talkooväen kestitys. Talkoilla tehdään yleensä jokin määrätty työ tai työvaihe.

Koska esimerkiksi erittäin laajat talkootyönä tehdyt työt ovat epätavallisia, verovelvollisella on tällaisissa tapauksissa todistustaakka siitä, että kyse on aidosti verovapaasta talkootyöstä eikä korvausta vastaan tehtävästä työstä (laki verotusmenettelystä, VML, 26 §:n 4 momentti). Omakotitaloa ei korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisun mukaan voitu rakentaa kokonaan talkootyönä (KHO 1983-B-II-613). Tapauksessa jäi näyttämättä, että työn tekijät eivät saaneet korvausta työstään.

Talkootyötä tekeville voidaan järjestää tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua verovapaasti. Korvauksesta sopiminen tekee talkootyöstä veronalaista riippumatta korvauksen määrästä ja laadusta. Samoin alun perin ilman korvausta tehtäväksi tarkoitetun talkootyösuorituksen jälkeen vastaanotettu korvaus on lähtökohtaisesti veronalaista korvausta työstä, ellei kyse ole arvoltaan vähäisestä tavaralahjasta tai kohteliaisuudesta annettavasta tarjoilusta.

Esimerkki 2. Henkilö järjestää pihatalkoot. Talkootöihin osallistuvat tuttavat. Henkilö järjestää osallistujille aterian juomineen talossaan pihatöiden suorittamisen jälkeen. Kyse on verovapaasta talkookestityksestä.

Esimerkki 3. Putkiasentaja vaatii illallisen hyvityksenä vesihanan vaihtotyöstä, kun asuntoa sinänsä remontoidaan porukalla talkootyönä. Vesihana vaihtotyö ei ole verovapaata talkootyötä, koska hananvaihtoa ei tehdä ilman korvaukseksi vaadittua illallista. Kyse on normaalista korvausta vastaan tehtävästä veronalaisesta työstä.

Esimerkki 4. Sähköasentaja osallistuu talonrakennustalkoisiin ja tekee pätevyytensä perusteella osana talkootyöporukkaa sähkörasioiden asennustyötä ilman korvausta. Kyse on verovapaasta talkootyön tekemisestä.

4 Naapuriapu verotuksessa

Naapuriavussa on talkootyön tavoin kyse korvauksetta toisen hyväksi tehtävästä satunnaisesta työstä. Tällaisesta naapuriavusta ei muodostu avun saajalle veronalaista tuloa eikä lahjaa. Naapuriaputyötä voi tehdä ilman veroseuraamuksia riippumatta tehdyn työn laadusta, määrästä tai sen arvosta. Siten myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi antaa naapuriapua.

Korvausta vastaan tehtäväksi sovittu työ ei ole verovapaata naapuriapua. Työstä korvauksena saatu raha on aina veronalaista ansiotuloa työn tekijälle. Jos tekijä saa rahan lisäksi muutakin korvausta, on myös se hänen veronalaista ansiotuloaan. Veronalaisena korvauksena ei kuitenkaan pidetä työn suorittajalle annettavaa arvoltaan vähäistä tavaralahjaa tai järjestettävää vastaavanlaista tarjoilua kuin perinteisen talkootyön yhteydessä. Tällaista suoritusta ei pidetä veronalaisena korvauksena, vaan hyviin tapoihin kuuluvana kiitollisuuden osoituksena.

Esimerkki 5. Henkilö kastelee naapurien kukkia tämän loman aikana ilman korvausta. Veronalaista tuloa ei tällaisessa tapauksessa synny. Veronalaista etua ei synny myöskään siinä tapauksessa, että naapuri antaa henkilölle jälkikäteen arvoltaan vähäisen tavaralahjan.

Esimerkki 6. Veroasiantuntijana asianajotoimistossa työskentelevä lakimies laatii sukulaiselleen veroilmoituksen ilman korvausta. Kyse on verovapaasta naapuriavusta.

Esimerkki 7. Puutarha-alan yrittäjä leikkaa naapurinsa pensasaidan ilman korvausta. Kyse on verovapaasta naapuriavusta.

Esimerkki 8. Henkilö tarjoutuu vaihtamaan tuttavansa auton renkaat ilman korvausta. Jos auton haltija renkaiden vaihtamisen jälkeen kuitenkin antaa renkaidenvaihtajalle 50 euroa ja renkaidenvaihtaja ottaa tämän vastaan, kyse on työstä saadusta veronalaisesta ansiotulosta.

Esimerkki 9. Henkilö hoitaa satunnaisesti sukulaistensa lapsia rahaa vastaan. Kyseessä on työstä saatu veronalainen ansiotulo sen määrästä riippumatta.

Verovapaana naapuriapuna ei pidetä myöskään sellaista työsuoritusta, jonka perusteella työn tehnyt henkilö vapautuu hänelle kuuluvasta maksuvelvollisuudesta. Kyse on tällöinkin työn tekemisestä korvausta vastaan.

Esimerkki 10. Pienessä taloyhtiössä on sovittu, että yhtiöön kuuluvassa huoneistossa asuva isännöitsijä saa korvauksena isännöitsijän tehtävien hoitamisesta alennusta yhtiövastikkeesta. Yhtiövastikkeen alennuksen muodossa saatu korvaus on isännöitsijän veronalaista ansiotuloa.

Esimerkki 11. Vuokralainen suorittaa remontin vuokrasopimuksen nojalla hallitsemassaan asunnossa ja vuokranantaja antaa hänen tämän takia asua asunnossa kaksi kuukautta ilman vuokraa. Vuokralaisen remonttityön perusteella vuokranmaksuvapautuksen muodossa saama etu on hänen veronalaista ansiotuloaan.

5 Vaihtotyö verotuksessa

5.1 Kahdenkeskisen vaihtotyön verotus

5.1.1 Korvaukseksi saatu vaihtotyö on lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa

Vaihtotyö ei ole sen vastikkeellisuuden vuoksi verotonta talkootyötä tai naapuriapua. Vaihtotyössä on kaksi toisistaan irrallista työsopimusta tai toimeksiantoa, joista osapuolten toiselle tekemän työn käypä arvo on työsuorituksen saajan veronalaista ansiotuloa tuloverolain mukaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan vaihtotyön arvo on sen vuoden tuloa, jona vaihtotyö on tehty verovelvollisen hyväksi (KHO 1969-II-562). Veronalaisen ansiotulon määrä on vaihtotyössä se käypä arvo, mitä työn vastaanottanut henkilö olisi joutunut maksamaan vastaavasta työstä jollekin yritykselle tai yrittäjälle kyseisellä paikkakunnalla tai, mikä olisi kohtuullinen palkka kyseisestä työstä lisättynä työnantajan sivukuluilla kyseisellä paikkakunnalla, jos hän olisi palkannut työn suorittamiseen työntekijän. Työn käypä arvo voidaan määrittää kummalla tahansa tavalla.

Ennakonpidätyksen toimittamisesta vaihtotyönä saadusta veronalaisesta ansiotulosta ja vuosi-ilmoituksen antamisesta on kerrottu jäljempänä kohdassa 5.4 Vaihtotyön ennakonpidätys ja ilmoittaminen.

5.1.2 Verovapaa tavanomaisen ja vähäisen naapuriavun luonteinen vaihtotyö

Verotuskäytännössä on hyväksytty, että veronalaisena vaihtotyönä ei yllä mainitusta pääsäännöstä poiketen kuitenkaan pidetä tavanomaisten ja arvoltaan vähäisten työsuoritusten vaihtamista naapuriapuna toiseen vastaavan tyyppiseen työsuoritukseen.

Tällaista verovapaata vaihtotyötä voi olla esimerkiksi satunnaisesti tapahtuva:

lumitöiden tekeminen,
kukkien kasteleminen,
nurmikon tai pensasaidan leikkaaminen,
auton renkaiden vaihto,
auton peseminen,
lyhytaikainen sukulaisen, naapurin tai ystävän lapsen tai lemmikkieläimen hoitaminen/kaitseminen esimerkiksi kaupassa, teatterissa, elokuvissa tms. käynnin ajan,
koiran tai kissan ulkoiluttaminen,
lehtien haravoiminen,
autottoman vanhuksen kyyditseminen asioille
ikkunoiden peseminen,
muun kuin koulutetun hierojan suorittama hieronta,
vaatteiden korjausompelu,
seuran pitäminen, jne.

Kattavaa listaa naapuriaputyyppisistä työsuorituksista ei voida laatia, koska yhteiskunnan kehittyessä myös käsitys tavanomaisista ja arvoltaan vähäisistä työsuorituksista muuttuu ajan kuluessa.

5.1.3 Muu kuin tavanomaisen ja vähäisen naapuriavun luonteinen vaihtotyö

Verovapaana tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä naapuriapuna työsuoritusten vaihtamista ei voida pitää, jos tehty työ liittyy työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jos jommankumman tai molempien osapuolten tekemä työ liittyy tällaiseen toimintaan, on korvaukseksi saatu työsuoritus aina veronalaista tuloa koko arvostaan.

Esimerkki 12. Ikkunanpesuyrityksen omistaja A lupautuu pesemään paritalonaapurinsa ikkunat ja naapuri B lupautuu tästä hyvästä vaihtamaan ikkunanpesuyrittäjän autoon talvirenkaat. Kyse on sekä A:lle että B:lle veronalaisesta vaihtotyöstä, koska ikkunoiden peseminen liittyy A:n harjoittamaan elinkeinotoimintaan ja työn suorittamisesta on sovittu korvaus (renkaiden vaihtaminen). Kummankin saaman veronalaisen ansiotulon määrä on vastikkeeksi saadun työsuorituksen käypä arvo. A:n saaman tulon määrä on renkaanvaihdon käypä arvo ja B:n saaman tulon määrä on ikkunanpesun käypä arvo kyseisellä paikkakunnalla.

Esimerkki 13. Ikkunanpesuyrityksen omistaja A tarjoutuu leikkaamaan paritalonaapurinsa pensasaidan keväällä. Naapuri B tarjoutuu myöhemmin vaihtamaan ikkunanpesuyrittäjän autoon talvirenkaat. Kyse ei ole veronalaisesta vaihtotyöstä, koska naapuriapuna vaihdetut työt eivät liity kummankaan elinkeinotoimintaan, niitä ei ole sovittu korvaukseksi ja vaihdetut työsuoritukset ovat tavanomaisia ja arvoltaan vähäisiä.

Vaihtotyön verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä alan erityistä koulutusta, ammattitaitoa tai pätevyyttä vaativien työsuoritusten vaihtamisesta on kyse. Tällaisten työsuoritusten vaihtaminen toiseen on veronalaista niiden määrästä riippumatta. Verotukselta ei siis vältytä sillä, että työsuoritukset kuitataan keskenään.

Esimerkkejä veronalaisista vaihtotyösuorituksista ovat:

sähkö-, rakennus- ja putkiasennustyöt,
terveydenhoitopalvelut,
oikeudelliset palvelut,
suunnittelutyöt,
opetustyöt,
käännöstyöt,
kokopäiväiset lasten- tai lemmikkieläinten hoitotyöt,
ATK-työt ja -neuvontatyöt,
ammattihierojan suorittamat hierontapalvelut, jne.

Kummankin vaihtotyön osapuolen veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan osapuolen korvaukseksi saaman työsuorituksen käypä arvo. Osapuolille työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoisia verotuksessa kustannusten vähentämistä koskevien yleisten säännösten mukaisesti (katso edellä kohta 2.3).

Esimerkki 14. Kun puutarha-alalla toiminimellä toimiva yrittäjä A kunnostaa toiminimellä toimivan tilitoimiston pitäjä B:n pihaa kirjanpitotyötä vastaan, kyseessä on veronalainen suoritus kummallekin osapuolelle. Puutarha-alan yrittäjä A saa vähentää toiminimen verotuksessa B:n puutarhan kunnostuksesta aiheutuneet kustannukset kirjanpitotyön hankkimisesta aiheutuneina kustannuksina, koska kyse on hänen yritystoimintaansa liittyvästä kustannuksesta. Tilitoimiston pitäjä B ei saa vähentää toiminimensä verotuksessa mitään, koska hänen vaihtotyönä A:lta hankkimansa pihan kunnostus on hänen yksityistalouteen kuuluva asia.

Myös jos palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä työsuoritus vaihdetaan korvauksena saatavaan tavanomaiseen naapuriapuun, on tällaisen työn tekijän veronalaista ansiotuloa hänen vastineeksi naapuriapuna saamansa työn käypä arvo. Naapuriapuna tehdyn työn tekijän veronalaista ansiotuloa on puolestaan hänen vastineeksi saamansa työn käypä arvo.

Esimerkki 15. Sähköasentaja A tekee päivän sähköasennustöitä henkilölle B ja henkilö B huolehtii korvauksena tästä sähköasentaja A:n lapsista viikon ajan iltapäivisin ja iltaisin tämän ollessa lomalla ulkomailla. Sähköasentaja A:n saama lapsenhoitoetu on hänen veronalaista tuloaan, koska hän on vaihtanut tulonhankkimistoimintaansa liittyvän suorituksen korvausta vastaan. Henkilö B:n veronalaisesta vaihtotyöstä saamaksi tuloksi katsotaan puolestaan sähköasentaja A:n tekemän asennustyön käypä arvo.

Jos henkilö B tarjoaisi sähköasentaja A:lle vain pullakahvit tehdystä asennustyöstä, kyseessä olisi ohjeen kohdan 4 mukainen naapuriapu.

Esimerkki 16. Puutarha-alan yrittäjä A kunnostaa tilitoimistoyrittäjä B:n pihaa kirjanpitotyötä vastaan. Puutarha-alan yrittäjä A tekee työtä 35 tuntia ja tilitoimistoyrittäjä B 24 tuntia. Puutarha-alan työstä yrittäjä A:n normaali tuntiveloitus on 30 euroa tunnilta ja tilitoimistoyrittäjä B:n normaali tuntiveloitus on 28 euroa tunnilta. Puutarha-alan yrittäjä A:n veronalaista ansiotuloa on se, mitä hän olisi normaalisti joutunut maksamaan tilitoimistoyrittäjä B:lle eli 672 euroa (= 24 h á 28 euroa/h). Vastaavasti tilitoimistoyrittäjä B:n veronalaista ansiotuloa on 1.050 euroa (= 35 h x 30 euroa/h).

Vaihtoehtoisesti he voivat määrittää vaihdettujen työsuoritusten käyvän arvon näistä tehtävistä normaalisti maksettavan palkan ja palkkaan liittyvien sivukulujen mukaan.

5.2 Monenkeskisen vaihtotyön verotus

5.2.1 Monenkeskinen vaihtotyö on lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa

Vaihtopiirien, kuten aikapankkien ja muiden vastaavien järjestelmien, yhteisöjen tai verkostojen kautta vaihdetut työsuoritukset ja palvelut eroavat yllä käsitellystä vastavuoroisesta kahdenkeskisestä vaihtotyöstä lähinnä siten, että näissä jäsenet eivät vaihda työsuorituksia suoraan keskenään.

Vaihtopiirin kautta välitetyissä työsuorituksissa työn suorittaja ja työn vastaanottaja voivat myös olla toisilleen ennalta täysin tuntemattomia, minkä vuoksi vaihtopiirin toiminta ei ole täysin rinnastettavissa myöskään lähipiirille tehtävään naapuriapuun.

Vaihtopiirissä työn suorittaja saa toisen jäsenen suoraan tekemän työsuorituksen sijaan hyväkseen vaihtoyksikön (esimerkiksi tovi), jolla hän voi halutessaan hankkia tarvitsemiansa työsuorituksia muilta vaihtopiirin jäseniltä haluamaansa ajankohtaan. Työsuorituksia vaihdetaan ja niitä myös vaihtopiirin sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaan odotetaan vaihdettavan monenkeskisesti vaihtopiirin jäsenten kesken.

Vaihtopiirissä seurataan jäsenten tekemiä ja vastaanottamia työsuorituksia henkilökohtaiselle tilille merkittävien vaihtoyksikköjen avulla. Vaihtopiirin jäsenillä on yhteisön sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti vaihtoyksikköjen perusteella korvamerkitty mahdollisuus saada hyväkseen tekemänsä työn perusteella myöhemmin joko työn vastaanottajan tai jonkun muun vaihtopiirin jäsenen tekemä työsuoritus. Tästä johtuen vaihtopiirin kautta välitettyjen työsuoritusten vaihtamista pidetään verotuksessa vastikkeellisina tapahtumina. Vastikkeellisuus ilmenee myös sitä kautta, että ainakin joissain vaihtopiireissä vaihtoyksiköillä voi saada työsuorituksen sijaan myös tavaraa.

Tuloverolain mukaan vaihtopiirin kautta korvaukseksi saadun työsuorituksen käypä arvo on lähtökohtaisesti sen saajan veronalaista ansiotuloa. Pelkkä vaihtoyksikön mukaisen työsuorituksen tekeminen eli vaihtoyksikköjen ansaitseminen ei kuitenkaan vielä laukaise tuloverotusta.

Vaihtopiirin jäsenen hyväkseen saamien vaihtoyksikköjen käypää arvoa verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun hän saa niitä vastaan toisen vaihtopiirin jäsenen tekemän työsuorituksen. Vaihtoyksikköjen käypä arvo määräytyy vaihtoyksikköjen korvaukseksi saadun työsuorituksen arvon perusteella, kuten edellä ohjeen kohdassa 5.1.1 on todettu.

Kyseessä ei ole työsuoritusten veronalainen vaihtaminen, jos vaihtopiirin sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaan yksittäisen jäsenen tekemistä ja käyttämistä työsuorituksista ei pidetä kirjaa, esimerkiksi henkilökohtaista tiliä tai muuta vastaavaa rekisteriä, joka osoittaa henkilön kulloisenkin oikeuden tai mahdollisuuden saada korvauksena tekemänsä työn perusteella myöhemmin joko työn vastaanottajan tai jonkun muun vaihtopiirin jäsenen tekemä työsuoritus. Tällaisissa vaihtopiireissä on kyse jäsenen yhteisön toisten jäsenten hyväksi ilman korvausta tekemästä työstä, josta ei aiheudu veroseuraamuksia työn tehneelle tai työn vastaanottaneelle vaihtopiirin jäsenelle. Ilman korvausta tehtävää työtä on käsitelty tarkemmin edellä kohdassa 2.2.

5.2.2 Naapuriavun luonteinen vaihtotyö on myös vaihtopiirissä verovapaata

Veronalaisena vaihtotyönä ei kuitenkaan pidetä myöskään vaihtopiirissä välitettyjen tavanomaisten ja arvoltaan vähäisten työsuoritusten vaihtamista naapuriapuna toiseen vastaavan tyyppiseen työsuoritukseen.

Esimerkki 17. Eläkeläinen haravoi lehtiä 3 tovin verran vuonna 2018 ja hankkii niillä vaihtopiirin kautta kukkien kastelutyötä saman verran vuonna 2018. Kukkien kastelutyön käyväksi arvoksi on arvioitu 5 euroa/h ja eläkeläisen vastineeksi saaman työn arvo on siten 15 euroa (= 5 euroa/h x 3 h). Eläkeläinen ei tee tai hanki vaihtopiirin kautta muita töitä vuonna 2018. Hänelle ei synny töiden vaihtamisesta veronalaista tuloa, koska hänen tekemänsä ja vastaanottamansa työsuoritukset ovat luonteeltaan tavanomaista ja arvoltaan vähäistä naapuriapua.

Esimerkki 18. Putkiasentaja tekee lumitöitä 10 tovin verran vuonna 2018. Hän hankkii vaihtopiirin kautta toveilla koiran ulkoilutuspalvelua vuonna 2018. Koiran ulkoilutuksen käyväksi arvoksi on arvioitu 5 euroa/h ja vastikkeeksi saadun koiran ulkoilutuspalvelun arvo on siten 50 euroa (= 10 x 5 euroa/h). Putkiasentaja ei tee tai hanki vaihtopiirin kautta muuta vaihtotyötä vuonna 2018. Hänelle ei synny töiden vaihtamisesta veronalaista tuloa, koska hänen tekemänsä ja vastaanottamansa työsuoritukset ovat luonteeltaan tavanomaista ja arvoltaan vähäistä naapuriapua.

Tällaisista tavanomaisista ja arvoltaan vähäisistä naapuriapuun rinnastettavista työsuorituksista on lisää esimerkkejä edellä kohdassa 5.1.2.

5.2.3 Muu kuin verovapaan naapuriavun luonteinen vaihtotyö vaihtopiirissä

Työsuoritusten vaihtamista vaihtopiirissä ei pidetä tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä verovapaana naapuriapuna, jos tehty työ liittyy työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jos jommankumman tai molempien osapuolten tekemä työ liittyy heidän harjoittamaansa tällaiseen toimintaan, on korvaukseksi saatu työsuoritus aina veronalaista tuloa koko arvostaan.

Esimerkki 19. Putkiasentaja tekee vaihtopiirin välityksellä putkitöitä 5 tovin verran vuonna 2017. Hän hankkii vaihtopiirin kautta 3 tovilla sähköasennustöitä vuonna 2018. Sähköasennustyön kestoksi sovittiin kolme tuntia eli yksi tovi vastaa yhtä tuntia. Putkiasentajalle ei synny veronalaista tuloa vuonna 2017, koska hän ei saa korvaukseksi työsuoritusta vielä kyseisen vuoden aikana.

Putkiasentajalle syntyy vastineeksi saadun sähköasennustyön perusteella veronalaista tuloa 3 tovin verran vuonna 2018, koska kyse on vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta. Sähköasennustyöstä kyseisellä paikkakunnalla veloitetaan normaalisti 60 euroa/h. Putkiasentajan korvaukseksi saaman sähköasennustyön veronalainen käypä arvo on siten 180 euroa (3 h x 60 euroa/h). Vaihtoehtoisesti sähköasennustyön arvo voidaan määrittää tällaisesta työstä normaalisti maksettavan palkan ja palkkaan liittyvien sivukulujen mukaan. Loput 2 tovia verotetaan myöhemmin tulevaisuudessa niiden käypään arvoon, kun putkiasentaja hankkii niillä palveluita vaihtopiiristä.

Lisää esimerkkejä työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvistä työsuorituksista on edellä kohdassa 5.1.3.

Myös jos palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä työsuoritus vaihdetaan vaihtopiirissä korvaukseksi saatavaan tavanomaiseen naapuriapuun, on tällaisen työn tekijän veronalaista ansiotuloa hänen korvaukseksi saamansa työn käypä arvo. Naapuriapuna tehdyn työn tekijän veronalaista ansiotuloa on puolestaan hänen korvaukseksi saamansa työn käypä arvo.

5.3 Veronalainen vaihtotyö ja kotitalousvähennys

Verovelvollinen voi TVL 127a §:n mukaan saada kotitalousvähennyksen käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä. Myös veronalaisesta vaihtotyöstä voi saada kotitalousvähennyksen, jos kotitalousvähennyksen yleiset edellytykset täyttyvät. Tuloverolain mukaan kotitalousvähennyksen voi saada työstä maksetun palkan tai ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle taholle maksetun työkorvauksen perusteella (TVL 127b §).

Yllä mainitun vuoksi kotitalousvähennyksen voi saada vaihtotyöstä maksetun korvauksen perusteella ainoastaan silloin, kun vaihtotyön muodossa maksettu korvaus on käsitelty saajan palkkatulona tai korvaus on katsottu ennakkoperintärekisteriin merkityn saajan työkorvaukseksi. Verovelvollisen on selvitettävä kotitalousvähennykseen oikeuttavan vaihtotyön muodossa maksetun palkan tai työkorvauksen määrä.

Esimerkki 20. Henkilö A teettää kolme tuntia kotitalousvähennyksen oikeuttavaa siivoustyötä ennakkoperintärekisteriin merkityllä toiminimellä toimivalla yrittäjä B:llä. Yrittäjä B:n käypä veloitus kolmen tunnin siivoustyöstä on normaalisti 150 euroa ja tämä katsotaan myös A:lle tehdyn työn arvoksi. A sopii B:n kanssa, että hän suorittaa siivoustyön maksun siten, että hän opettaa viitenä iltana puolitoista tuntia kerrallaan B:n lapselle matematiikan joukko-oppia (ei oikeuta kotitalousvähennykseen). Myös opetustyön käyväksi arvoksi katsotaan tässä tapauksessa 150 euroa.

Henkilö A:n voi saada kotitalousvähennyksen yrittäjä B:n toiminimen tekemän 150 euron arvoisen siivoustyön perusteella, jos B:n yritys laskuttaa siivoustyön A:lta työkorvauksena. B ilmoittaa opetustyön muodossa A:lta saamansa vastaavan suuruisen korvauksen tulona toiminimensä verotuksessa.

Esimerkki 21. Henkilö A teettää kolme tuntia kotitalousvähennyksen oikeuttavaa siivoustyötä ennakkoperintärekisteriin merkityllä toiminimellä toimivalla yrittäjä B:llä. Yrittäjä B:n käypä veloitus kolmen tunnin siivoustyöstä on normaalisti 150 euroa ja tämä katsotaan myös A:lle tehdyn työn arvoksi. A sopii B:n kanssa, että hän suorittaa siivoustyön maksun siten, että hän opettaa viitenä iltana tunnin kerrallaan B:n lapselle matematiikan joukko-oppia (ei oikeuta kotitalousvähennykseen). Opetustyön käyväksi arvoksi katsotaan tässä tapauksessa 100 euroa.

Henkilö A:n voi saada kotitalousvähennyksen yrittäjä B:n toiminimen tekemän siivoustyön perusteella, mutta vähennykseen oikeuttaa tässä tapauksessa vain A:n toiminimi B:lle maksuksi suorittaman työn arvo eli 100 euroa. B:n yritys laskuttaa tämän summan A:lta työkorvauksena ja B ilmoittaa 100 euron suuruisen korvauksen tulona toiminimensä verotuksessa.

Kotitalousvähennyksestä ja sen edellytyksistä on kerrottu laajemmin Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys.

6 Veronalaisen vaihtotyön ennakonpidätys ja ilmoittaminen

Tässä kohdassa käsitellään vastikkeellisen vaihtotyön perusteella määräytyvän veronalaisen tulon ennakonpidätys- ja ilmoittamisvelvollisuuksia. Ilman korvausta tehtävästä talkootyöstä tai tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä pidettävästä naapuriavusta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä tai ilmoittaa työn arvoa vero- tai vuosi-ilmoituksilla.

6.1 Palkka

Ennakkoperintälain (EPL) 13 §:n mukaiseksi palkaksi katsottavasta korvauksesta on toimitettava verokortin mukainen ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Jos verokorttia ei esitetä, on ennakonpidätys 60 %.

Kotitalous ei ole velvollinen suorittamaan ennakonpidätystä samalle saajalle maksetuista alle 1.500 euron palkoista tai työkorvauksista. Tällaisista suorituksista ei myöskään suoriteta työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Työsuhteessa tehdystä vaihtotyöstä saadusta tulosta ei voida toimittaa ennakonpidätystä siksi, että rahapalkkaa ei makseta. Vaikka ennakonpidätystä ei olisikaan velvollisuutta tai mahdollisuutta toimittaa, on vaihtotyön muodossa saatu palkkatulo kuitenkin veronalaista ansiotuloa.

Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka ennakonpidätystä ei olisi toimitettu. Kotitalouden ei kuitenkaan tarvitse antaa vuosi-ilmoitusta, jos samalle työntekijälle vaihtotyönä maksetun palkan määrä ei ylitä 200 euroa kalenterivuodessa. Vaihtotyössä kumpikin osapuoli tekee erikseen vuosi-ilmoituksen toisen tekemän työn arvosta.

Esimerkki 22. Sähköasentaja A tekee päivän sähköasennustöitä henkilölle B ja henkilö B huolehtii korvauksena tästä sähköasentaja A:n lapsista viikon ajan tämän ollessa lomalla ulkomailla. Sähköasentaja A:n saama lapsenhoitoetu (käypä arvo tässä 500 euroa) on hänen veronalaista tuloaan, koska hän on vaihtanut tulonhankkimistoimintaan liittyvän suorituksen korvausta vastaan. Henkilö B:n vaihtotyöstä saamaksi veronalaiseksi tuloksi katsotaan puolestaan sähköasentaja A:n tekemän asennustyön käypä arvo (käypä arvo tässä 400 euroa).

Henkilö B ilmoittaa antamallaan vuosi-ilmoituksella sähköasentaja A:lle maksamaan palkkana sähköasennustyöstä 500 euroa. Sähköasentaja A ilmoittaa antamallaan vuosi-ilmoituksella henkilö B:lle maksamaan palkkana lastenhoitotyöstä 400 euroa.

6.2 Työkorvaus

EPL 25 §:n mukaisesta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, ellei palkkion saaja ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Työkorvauksesta ei ole velvollisuutta suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Vaihtotyönä maksetusta työkorvauksesta ei voida toimittaa ennakonpidätystä siksi, että rahaa ei makseta. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen onko tulo veronalaista. Vaikka ennakonpidätystä ei ole velvollisuutta toimittaa, on vaihtotyöstä saatu työkorvaus kuitenkin veronalaista ansiotuloa.

Vaihtotyöstä maksettua työkorvausta ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella, kun siitä ei voida toimittaa ennakonpidätystä.

6.3 Veronalaisen tulon ja menojen ilmoittaminen veroilmoituksella

Verovelvollisen on ilmoitettava vaihtotyön muodossa saamansa veronalainen ansiotulo veroilmoituksellaan. Hänen on määritettävä korvaukseksi saamansa vaihtotyön käypä arvo edellä kohdassa 5.1.1 todetulla tavalla.

Työsuhteessa saadun vaihtotyön arvo ilmoitetaan palkkana. Muussa toimeksiantosuhteessa saadun vaihtotyön arvo ilmoitetaan muuna ansiotulona. Verohallinto voi arvioida vaihtotyön arvon, jos verovelvollinen ei ole ilmoittanut vaihtotyön muodossa saamansa tulon käypää arvoa.

Jos verovelvolliselle on aiheutunut vaihtotyön tekemisestä vähennyskelpoisia kustannuksia, hän ilmoittaa kustannukset veroilmoituksellaan ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina.

Esimerkki 23. Sähköasentaja A tekee päivän sähköasennustöitä henkilölle B ja henkilö B huolehtii korvauksena tästä sähköasentaja A:n lapsista viikon ajan tämän ollessa lomalla ulkomailla. Sähköasentaja A:n saama lapsenhoitoetu on hänen veronalaista tuloaan, jonka käyvän arvon hän ilmoittaa veroilmoituksellaan muuna ansiotulona, jos se ei ilmene esitäytetyltä veroilmoitukselta. Verovelvollisen on myös korjattava esitäytettyä veroilmoitusta, jos veronalaisen vaihtotyön määrä on virheellinen esitäytetyllä veroilmoituksella.

Hän voi vähentää veroilmoituksellaan ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina B:lle tekemästään sähköasennustyöstä aiheutuneita materiaali yms. kustannuksia.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Petri Manninen

Sivu on viimeksi päivitetty 5.7.2018