Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

Antopäivä
30.6.2016
Diaarinumero
A51/200/2016
Voimassaolo
- 24.4.2017
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
A48/200/2014

1 Yleistä

1.1 Tiedonantovelvollisuus

Tiedonantovelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin. Rakentamisen ja rakennustyömaan käsite liittyvät olennaisesti myös rakennusalan veronumeron käyttövelvoitteeseen ja sen valvontaan.

Urakkatietoina on ilmoitettava urakkasopimusta koskevaa tietoa (esim. sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto) ja urakkasopimukseen liittyvää tapahtumatietoa (esim. laskutettu määrä ilmoitusjaksolta). Kukin tilaaja ilmoittaa Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakentamispalvelua.

Työntekijätietoina on ilmoitettava tiedot kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta.  Tiedot annetaan myös itsenäisistä ammatinharjoittajista. Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot Verohallinnolle.

Urakkatiedot ja työntekijätiedot annetaan eri perusteilla. Urakkatietojen ja työntekijätietojen tiedonantovelvollisuuden perusteet ovat siis itsenäisiä, eivätkä ne liity toisiinsa. Urakkatietoja annetaan sellaisistakin urakoista, joita ei ole tehty yhteisillä rakennustyömailla. Työntekijätietoja voidaan antaa sellaisenkin yrityksen osalta, jonka tekemistä töistä ei tarvitse antaa urakkatietoja.

Velvollisuus antaa urakkatiedot syntyy, kun on kyse arvonlisäverolaissa (1501/1993) tarkoitetusta rakentamispalvelusta tai pystytetään tai puretaan rakennustelineitä sekä silloin, kun vuokrataan työvoimaa näihin tehtäviin.

Velvollisuus antaa työntekijätiedot syntyy silloin, kun kyse on rakentamisesta yhteisellä rakennustyömaalla. On huomattava, että tällöin rakentaminen on eri käsite kuin rakentamispalvelu. Sekä rakentaminen että yhteinen rakennustyömaa ovat rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) tarkoittamia käsitteitä. Tiedot annetaan pääsääntöisesti kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä.

Rakennustyömaalla tapahtuvan rakennustoiminnan ja työntekijätietojen lisäksi myös yksityishenkilöt ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia Verohallinnolle aina silloin, kun rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Yksityishenkilön on esitettävä loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. 

Kuva Tiedonantovelvolliset tahot

Kuva: Tiedonantovelvolliset tahot

2 Tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja (urakkailmoitus)

2.1 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Verotusmenettelylain (1558/1995) 15 c §:n mukaan tiedonantovelvollisia urakkatietojen osalta ovat rakentamispalvelua tilaavat tahot. Rakennuttaja on aina tiedonantovelvollinen tilaaja ostamastaan rakentamispalvelusta. Urakalla tarkoitetaan rakentamispalveluja, joita urakoitsija suorittaa sovittua korvausta vastaan. Tilaajana voivat toimia myös pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija.

On huomattava, että alihankintaketjussa kukin tilaaja on omalta osaltaan tiedonantovelvollinen aliurakoitsijoistaan. Näin ollen myös kukin aliurakoitsija ilmoittaa tiedot ostamistaan urakoista ja vuokratyövoiman käytöstä Verohallinnolle.

Useimmiten tilaaja on yritys tai muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö.  Myös valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta tai sen kunta tai kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, muu uskonnollinen yhdyskunta, muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö, yhdistys, yhteisetuus (kuten esim. tiekunta) ja säätiö voi toimia rakennusurakan tilaajana. Lisäksi tiedonantovelvollisena tilaajana voi olla ulkomailla toimiva yritys tai sen Suomessa oleva sivuliike silloin, kun ko. ulkomainen yhteisö tilaa Suomessa tehtävää rakentamistyötä.

Silloin, kun työ tilataan erilliseltä oikeussubjektilta, joka toimii eri y-tunnuksella kuin tilaaja, tiedot on toimitettava, vaikka toimijat kuuluisivat samaan organisaatioon. Urakkatiedot on esimerkiksi annettava, vaikka rakentamistyö tilataan samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä.

Tilaajana voi olla myös luonnollinen henkilö silloin, kun rakentaminen liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan (esim. henkilö toimii yksityisenä liikkeen- tai ammatinharjoittajana ja rakennuttaa liikkeelleen toimitilan tai maataloudenharjoittaja rakennuttaa uuden navetan). Tällaisessa tilanteessa luonnollinen henkilö on kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piirissä.

Verotusmenettelylain 15 c §:ssä säädetään rakennuspalvelun tilaajien tiedonantovelvollisuuksista seuraavasti: 

15 c §

Rakentamispalvelun tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja

Tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolain (1501/1993) 31 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Lisäksi tilaajan on toimitettava tiedot toimeksiannon lajista, kestosta ja työmaan sijainnista sekä tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

Tilaaja voi siirtää ilmoittamisen toiselle taholle, esim. rakennuttaja konsulttiyhtiölle siitä erikseen sopimalla, mutta vastuu urakkatietojen antamisesta säilyy kuitenkin tiedonantovelvollisella.  

2.2 Urakkailmoitus annettava arvonlisäverolain rakentamispalveluista

Verotusmenettelylain 15 c §:n mukaan urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja.

Tiedonantovelvollisuus koskee myös rakentamispalvelua varten ostettuja rakennustelineiden pystytys- ja purkutöitä ja työvoiman vuokrausta, vaikka nämä eivät itsessään ole arvonlisäverolain mukaan rakentamispalveluja.

2.2.1 Rakennus- ja korjaustyö

Arvonlisäverolain (1501/1993) 31.3 §:n 1 kohdan mukaan rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen.

Rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakentamispalvelu voi kohdistua rakennukseen, maapohjaan tai kiinteistöllä olevaan vesialueeseen. Rakentamista voi olla uudisrakentaminen, perusparantaminen, korjausrakentaminen sekä muutos-, laajennus- ja kunnossapitotyöt. Maa- ja vesirakentamiseen (ns. infrarakentamiseen) kuuluvat esim. kulkuyhteyksien ja verkostojen rakentaminen. Erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvat rakennusasennus (esim. sähkö-, LVI- ja kattotyöt), rakentamisen viimeistelytyöt (esim. rappaus, maalaus ja lasitus) sekä rakennuspaikan valmistelutyöt ja rakennuksen purku.

Rakentamiseen kiinteästi kuuluvien rakennuksen yleistä käyttöä palvelevien varusteiden ja laitteiden kuten hissien, yleisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmien sekä muiden vastaavien järjestelmien asentaminen ja huoltaminen on rakentamispalvelua.

Arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin mukaista rakentamispalvelun käsitettä käytetään mm. rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden määrittelyssä. On kuitenkin huomattava, että vaikka tiedonantovelvollinen ei kuuluisikaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, hän on tiedonantovelvollinen, jos työ katsotaan arvonlisäverolain 31 § 3 momentissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi. Näin ollen esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ovat tiedonantovelvollisia silloin, kun tilaavat arvonlisäverolaissa määriteltyä rakentamispalvelua. Tyypillisiä rakentamispalveluja ovatkin uudisrakentamisen ohella asunto-osakeyhtiön teettämät putki- ja sähköremontit, julkisivuremontit, vesikaton uusiminen, rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset maalaustyöt, piha-alueen ja ajoliuskojen päällystystyöt, hissin huoltotyöt sekä lämmitysjärjestelmän tai ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen.

Rakentamispalvelun käsitettä on käsitelty enemmän Verohallinnon ohjeessa käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Lisäksi Rakennusteollisuus RT ry on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon (pdf), jossa on lueteltu yleisimpiä rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvia rakentamispalveluja. Edellä mainituista ohjeista saa tulkinta-apua siihen, katsotaanko tehty työ arvonlisäverolaissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi ja siten tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaksi. 

2.2.2 Kunnossapitotyö

Kiinteistöön kohdistuva kunnossapitotyö on arvonlisäverolain tarkoittamaa rakentamispalvelua.  Kunnossapitotöitä ovat esimerkiksi erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään säilyttämään rakennuksen tai kulkuyhteyden (kadun, tien, rautatien, vesiväylän jne.) kunto.

Kiinteistöä yleisesti palvelevat varusteet ja laitteet, kuten hissit sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmät, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmät ja muut vastaavat järjestelmät tulevat osaksi kiinteistöä asentamisen jälkeen. Tällaisiin kiinteistöön asennettuihin järjestelmiin kohdistuvaa korjaus- ja huoltotyötä pidetään rakentamispalveluna. Edellä mainittujen järjestelmien asentaminen on myös rakentamispalvelua, mutta pelkkää järjestelmien testauspalvelua ei pidetä rakentamispalveluna.

2.3 Urakkailmoitusta ei anneta muista rakennusalan palveluista

2.3.1 Erillinen suunnittelu ja valvonta

Suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Rakennuspalveluna suunnittelua ei pidetä silloinkaan, kun tilaaja ensin tilaa rakennustyön suunnittelun ja sen jälkeen kilpailuttaa varsinaisen rakennusurakan. Vaikka urakoitsijaksi valittaisiin yritys, joka on tehnyt kilpailutusta edeltävän suunnittelun, suunnittelu katsotaan urakkasopimuksesta erilliseksi sopimukseksi, eikä se kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Jos kuitenkin on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä osana kyseistä sopimusta, myös suunnittelu kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

2.3.2 Tavaran kauppa ja muut palvelut

Tavaran kauppaa ja muita rakennustoimialaan liittyviä palveluita ei pidetä arvonlisäverolain tarkoittamana rakentamispalveluna. Tiedonantovelvollisuutta ei siten sovelleta esimerkiksi rakennusalan yrityksen ostaessa tavarantoimittajalta rakennusmateriaaleja tai alihankkijalta muita palveluja kuin rakentamispalveluja eli esimerkiksi konsultointipalveluja tai työterveyshuoltoon liittyviä palveluja.  

Tiedonantovelvollisuus syntyy aina silloin, kun sopimus sisältää vähäisessäkin määrin rakentamispalvelua. Tavaraa, esimerkiksi rakennusurakkaan kuuluvien rakennusmateriaalien osuutta ei eritellä pois, vaan tiedot annetaan sekä rakentamispalveluista että rakennusmateriaaleista.

2.3.3 Erityistä toimintaa palvelevien laitteiden asentaminen ja korjaaminen

Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevia koneita, laitteita ja kalusteita (esim. tuotantotoiminnassa) ei katsota osaksi kiinteistöä. Näin ollen tällaisten laitteiden asennustyön, korjaamisen ja huoltamisen ei ole katsottu olevan arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi tuotantolaitosten prosessiin kuuluvien koneiden ja laitteiden kunnossapitotyöt.

Esimerkki 1: Yritys rakennuttaa omistamaansa kiinteistöön elintarviketuotannossa tarvittavan viilennysjärjestelmän. Kyseessä on erityistä toimintaa palveleva laite, jonka asentaminen, korjaaminen tai huolto ei ole tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaa rakentamispalvelua.

Esimerkki 2: Yritys rakennuttaa kiinteistöön kiinteästi kuuluvan yleistä käyttöä palvelevat liukuportaat. Kyseessä on tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluva rakentamispalvelu.

2.3.4 Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt

Kiinteistönhoitopalvelulla tarkoitetaan tavanomaisesti jatkuvaluonteista palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito sekä kiinteistönhoitoon liittyvät vähäiset korjaukset.

Kiinteistönhoitopalveluun kuuluvat huoltotyöt koostuvat pääosin ennakoivista toimenpiteistä, joilla etsitään vikoja ja estetään niiden syntyminen. Kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön LVI-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset sekä kiinteistön jäähdytyslaitteiden erilaiset tarkastukset, mittaukset ja testaukset.

Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt eivät ole rakentamispalvelua, eivätkä siten kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Jos vähäiset korjaukset ovat osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta, myöskään näitä vähäisiä korjauksia tiedonantovelvollisuus ei koske.  

Kiinteistönhoitosopimuksen lisäksi sopimuskumppaneilla voi olla kokonaan erillinen sopimus korjauspalveluista tai kiinteistönhoitosopimuksessa on sovittu, että kiinteistönhoitoyritys käyttää korjauksissa alihankkijaa ja tehdyt korjaukset veloitetaan näin ollen erikseen. Näitä erillisiä korjauspalveluita pidetään rakentamispalveluna ja siten niitä koskee tiedonantovelvollisuus. 

Esimerkki 3: As.oy tekee vuoden määräaikaisen kiinteistönhoitosopimuksen C oy:n kanssa. Sopimuksessa kiinteistönhoidon osuus on 40 000 euroa. Sopimuksessa on myös sovittu, että C käyttää paikallista lasiliikettä, lukkoseppää ja sähköliikettä sopimuksessa määritellyissä tilanteissa ja laskuttaa niistä erikseen as.oy:tä.

Edellisenä vuonna C laskutti tällaisia alihankkijoiden tekemiä korjauksia 17 000 euron edestä. As.oy arvioikin, että vastaavanlaisia korjauksia tehtäisiin suunnilleen saman verran, noin 20 000 euron edestä. As. oy ilmoittaa urakkailmoituksella sopimuksen kestoksi 1.1.-31.12.2016 sekä urakkasummaksi arvioimansa 20 000 euroa. Urakkailmoitus annetaan ensimmäisen kerran tammikuulta ja sen jälkeen aina kun C on laskuttanut as.oy:tä.

2.4 Tiedonantovelvollisuuden alaraja

Urakkatietojen alarajaa tarkastellaan sopimuskohtaisesti eikä työmaakohtaisesti. Jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa, urakkailmoitus on annettava, vaikka työtä tehtäisiinkin useilla eri työmailla ja yksittäisten työmaiden osuus kokonaisurakkasummasta alittaa 15 000 euroa. Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa.

Esimerkki 4: Sopimuksessa X ja Y ovat sopineet, että Y tekee 30.000 eurolla saneeraustöitä X:n kolmella eri kiinteistöllä seuraavasti: Kohteessa A 10.000 eurolla, kohteessa B 8.000 eurolla ja kohteessa C 12.000 eurolla. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, koska sopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa, vaikka jokainen yksittäisen työmaan urakat ovatkin alle 15 000 euron.

Jos 15.000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän. Tietoja ei tarvitse ilmoittaa takautuvasti ajalta ennen raja-arvon ylittymistä. 

Esimerkki 5: Saneerausliike S on tilattu korjaamaan asunto-osakeyhtiön vuotavaa kattoa. Arvio katon korjauskustannuksista on 10.000 euroa. Työ alkaa huhtikuussa. Yhtiö laskuttaa huhtikuussa 5.000 euroa. Työn edistyessä kesäkuussa huomataan, että vaurio onkin oletettua suurempi ja kustannusten tiedetään nousevan 25.000 euroon. Yhtiö laskuttaa kesäkuussa 3.000 euroa. Asunto-osakeyhtiön on ilmoitettava kesäkuussa laskutettu 3.000 euroa, koska urakkasumman tiedetään nousevan yli alarajan. Urakkasummana ilmoitetaan arvio 25.000 euroa. Huhtikuulta ei tietoja tarvitse ilmoittaa.

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen.

Verohallinto on vahvistanut edellä mainitun tiedonantovelvollisuuden euromääräisen alarajan 11.3.2016 antamallaan päätöksellä (A24/200/2016).  

2.5 Yksi urakkasopimus vai useita erillisiä sopimuksia?

Pääsääntöisesti kukin sopimus muodostaa oman kokonaisuutensa ja kutakin sopimusta tarkastellaan itsenäisesti tiedonantovelvollisuuden osalta. Useiden peräkkäisten (=uusi sopimus jatkuu välittömästi tai vain lyhyen keskeytyksen jälkeen alkuperäisen sopimuksen päättymisestä) sopimusten osalta tarkastelu on kuitenkin suoritettava laajemmin.

Jos peräkkäisillä sopimuksilla on oma liiketaloudellinen tai muu hyväksyttävä perusteensa, sopimukset katsotaan erillisiksi. Liiketaloudellinen peruste on esimerkiksi olemassa, jos urakoitsija on voittanut kahden perättäisen työvaiheen tarjouskilpailut.

Esimerkki 6: Asunto-osakeyhtiö ja kattojen korjauksia tekevä yritys K ovat sopineet, että K asentaa uudet lumiesteet katolle asunto-osakeyhtiön vuosikorjaussuunnitelman mukaisesti.  Hinnaksi on ilmoitettu 6.000 euroa. Työn kestäessä katto alkaa vuotaa ja asunto-osakeyhtiön hallitus tilaa K:lta katon korjauksen. Työn hinnaksi arvioidaan 10.000 euroa. Koska sopimukset katsotaan toisistaan riippumattomiksi, kumpaakin sopimusta arvioidaan tiedonantovelvollisuuden osalta erikseen. Tiedonantovelvollisuutta ei synny kummankaan urakan osalta. 

Ellei sopimusten erillisyydelle ole olemassa liiketaloudellista tai muuta hyväksyttävää perustetta, peräkkäisiä sopimuksia pidetään tiedonantovelvollisuuden osalta yhtenä sopimuksena. Jos esimerkiksi urakan aikana sovitaan töistä, jotka liittyvät alkuperäiseen urakkasopimukseen olennaisesti, kysymys on tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvasta sopimuskokonaisuudesta.

Esimerkki 7: Asunto-osakeyhtiö ja kattojen korjauksia tekevä yritys K ovat sopineet, että K asentaa uudet lumiesteet katolle asunto-osakeyhtiön vuosikorjaussuunnitelman mukaisesti.  Hinnaksi on ilmoitettu 6.000 euroa. Heti lumiesteiden asennuksen jälkeen tilataan myös vuosikorjaussuunnitelmaan kuuluva katonkorjaus hyväksi havaitulta K:lta ilman kilpailutusta. Työn hinnaksi arvioidaan 10.000 euroa. Molemmat korjaustarpeet ovat vuosikorjaussuunnitelman mukaisia ja ajallisesti peräkkäisiä, joten ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta katsoa sopimuksia erillisiksi. Kumpaakin sopimusta arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ja tiedonantovelvollisuus syntyy. 

Esimerkki 8: Urakoitsijan kanssa on sovittu vesivahingon vuoksi korjattavan 200 neliön lattian korjauksesta. Vesivahinko osoittautuukin oletettua suuremmaksi, minkä vuoksi korjaustyö laajenee 500 neliön lattian kunnostamiseksi. Kyseessä on samaan sopimuskokonaisuuteen kuuluva työ.

Esimerkki 9: Rakennusliike X:ltä on tilattu raudoitustyöt kohteeseen. Hinnaksi on sovittu 8.000 euroa. X:ltä tilataan heti perään betonivalutyöt 6.000 euroa samaan työhön. Tämän jälkeen X:ltä tilataan seuraava työvaihe, saman kohteen lattian tasoitustyöt 3.000 euroa. Sopimuksia pidetään yhtenä kokonaisuutena ja ne on ilmoitettava Verohallinnolle.    

Puitesopimusta ei kuitenkaan tarkastella tiedonantovelvollisuuden kannalta yhtenä sopimuksena. Puitesopimuksella tarkoitetaan tässä ohjeessa sopimusta, jonka ehtoja sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet noudattamaan muissa myöhemmissä sopimuksissaan. Jokaista työtilausta pidetään aina erillisenä sopimuksena, vaikka se perustuu sopimuskumppaneiden väliseen puitesopimukseen. Jokaisen yksittäisen tilauksen on siis oltava yli 15 000 euron suuruinen, jotta tiedonantovelvollisuus syntyy.

Esimerkki 10: Tilaaja O ja Kaivinkoneurakoitsija U ovat tehneet toistaiseksi voimassa olevan suullisen sopimuksen, jonka perusteella O tarjoaa tulevilla rakennustyömaillaan maanrakennusurakoita aina ensimmäiseksi U:lle. Urakan laskentaperusteet on sovittu yhteisesti. Jos O käyttää U:n palveluksia yli 100 000 euroa vuodessa, laskentaperusteet muuttuvat edullisemmiksi O:lle. Jokainen tilaus, jonka O tekee U:lle uudesta kohteesta, katsotaan erilliseksi sopimukseksi.

Esimerkki 11: Kiinteistöyhtiö T ja Yritys Y ovat tehneet vuoden määräaikaisen puitesopimuksen, jossa on sovittu Y:n laskutusperusteeksi tuntihinta. Y hoitaa kaikkien kiinteistöyhtiö T:n Kaskisten ja Kristiinankaupungin kaupungeissa omistamien huoltoasemien huolto- ja korjaustyöt erikseen tehtävien tilausten perusteella. Korjaus- ja huoltotöitä arvioidaan tehtäväksi noin 30 000 euron edestä vuosittain. Jos yksikään tilaus ei yksinään ylitä 15 000 euroa, ei tiedonantovelvollisuutta synny, vaikka tilausten arvo yhteensä ylittääkin 15 000 euroa.

2.6 Sopimuskohtainen vai työmaakohtainen ilmoittaminen?

Tiedonantovelvollisuus määräytyy sopimuksen arvon mukaan, vaikkakin ilmoittamisen on edellytetty tapahtuvan työmaakohtaisesti eriteltynä, kun sopimus kattaa useita työmaita. Näin ilmoittamisen vuoksi sopimukset on jouduttu erittelemään jokaisen erillisen työkohteen osalle toisinaan hyvin pieniksikin osuuksiksi.

Työmaakohtaisen ilmoittamisen vaatimuksesta on vuodesta 2016 alkaen luovuttu. Urakkatiedot saa ilmoittaa maaliskuusta lähtien (jolloin ilmoitetaan tammikuun tiedot) sopimuskohtaisesti, jolloin sekä ilmoittamisvelvollisuuden alarajan ratkaiseminen että ilmoittaminen tapahtuvat sopimuskohtaisesti. Tiedonantovelvollisen tulee Verohallinnon pyynnöstä selvittää sopimuksen sisältö, esim. sopimukseen sisältyvät eri työmaat.

On kuitenkin edelleen mahdollista ilmoittaa urakkatiedot työmaakohtaisesti samalla tavoin kuin aikaisemminkin, jotta tilaajien työmaakohtaisesti toimivia tietojärjestelmiä ei tarvitsisi muuttaa.

Esimerkki 12: Yritykset X ja Y ovat vuonna 2014 sopineet, että Y tekee 30.000 eurolla saneeraustöitä X:n kolmella eri kiinteistöllä seuraavasti: Kohteessa A 10.000 eurolla, kohteessa B 8.000 eurolla ja kohteessa C 12.000 eurolla. X ilmoittaa urakkatiedot työmaakohtaisesti sopimusajan loppuun saakka eli A:n osalta kokonaisurakkasummana 10.000 euroa, B:n osalta 8.000 euroa ja C:n osalta 12.000 euroa.

Vuonna 2015 X ja Y ovat tehneet uuden 50 000 euron sopimuksen, joka koskee viittä uutta saneerauskohdetta X:n omistamissa kiinteistöissä. Sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun. X siirtyy sopimuskohtaiseen ilmoittamiseen loppuajaksi eli antaa yhden urakkailmoituksen, jossa kokonaisurakkasummana ilmoitetaan 50 000 euroa eikä erikseen jokaisen työmaan osalta.

Urakkatietojen ilmoittaminen ei edellytä, että tiedonantovelvollinen tilaaja antaa kaikki urakkailmoituksensa sopimuskohtaisesti tai työmaakohtaisesti, vaan kunkin sopimuksen osalta voi tehdä omaan liiketoimintaan sopivan valinnan. Ilmoittamistapaa ei yksittäisen sopimuksen osalta kuitenkaan voi vaihdella.

Esimerkki 13: Yritys A on tilannut B:lta työtä viidelle työmaalleen. Muut A:n käyttämät urakoitsijat työskentelevät kukin vain yhdellä A:n työmaalla, joten A antaa B:n osalta sopimuskohtaisen urakkailmoituksen ja muut urakkailmoitukset työmaakohtaisesti. B ei tällöin ole mukana työmaakohtaisilla ilmoituksilla.

Olennaista ilmoittamisessa on, että tilaajan ja urakoitsijan sopimukseen sisältyvästä urakasta on ilmoitettu joko työmaakohtaisella tai sopimuskohtaisella ilmoituksella, mutta ei kummallakin.

2.7 Urakkailmoituksen antaminen urakan aikana

Ensimmäinen urakkailmoitus on aina annettava, kun rakennustyö on alkanut työmaalla tai silloin, kun siitä on maksettu ennakkomaksu. Tiedonantovelvollisuuden alkaminen ei riipu siitä, onko urakoitsija laskuttanut jo urakasta vai ei. Tältä osin menettely ei ole muuttunut.

Tietoja ei tarvitse ilmoittaa takautuvasti, jos urakkasumma on urakan alkaessa ollut alle tiedonantovelvollisuuden alarajan ja raja-arvo ylittyy vasta urakan aikana. Kun raja-arvon tiedetään ylittyvän, annetaan ensimmäinen urakkailmoitus. Ilmoituksella kerrotaan urakan todellinen alkamisajankohta, urakan kokonaissumma sekä kohdekuukaudelta laskutettu määrä, mutta ei aikaisempien kuukausien laskutettuja määriä. 

Pelkän toiminnan perusteella urakkailmoitusta ei kuitenkaan enää tarvitse antaa, kuten Verohallinto aikaisemmin edellytti. Urakkailmoitus annetaan jatkossa ainoastaan niiltä kuukausilta, joina urakoitsija laskuttaa tilaajaa.

Myöskään aikaisemmin vapaaehtoisena annettavaa tietoa siitä, onko yritys urakka-ajan kuluessa jonakin tai joinakin kuukausina poissa työmaalta, (ns. ei toimintaa –tieto), ei enää ole tarpeellista ilmoittaa edes vapaaehtoisesti. Toimintaa/ei toimintaa -tieto on osoittautunut laadultaan epäluotettavaksi ja tiedonkeruu tiedonantovelvollisille tahoille haastavaksi, joten ilmoitettavasta tiedosta päätettiin luopua.

Ei toimintaa – tieto on kuitenkin säilytetty tietuekuvauksella ja se on mahdollista ilmoittaa edelleen urakkailmoituksella, jotta tietojärjestelmiä, joihin tämä tieto on rakennettu, ei tarvitsisi välttämättä muuttaa.

Viimeinen urakkailmoitus annetaan siltä kuukaudelta, jona urakoitsijan laskutus tapahtuu viimeisen kerran. Jos urakan viimeinen erä maksetaan vasta takuuajan jälkeen, urakkailmoitus annetaan tällöin viimeisen kerran. Varsinainen urakka on voinut päättyä jo aikaisemmin. Urakan todellinen päättymisajankohta pitää ilmoittaa sillä urakkailmoituksella, jota annettaessa todellinen päättymisajankohta on tiedossa.

Takuukorjauksista ei tarvitse enää erikseen antaa urakkailmoitusta Verohallinnolle, jos koko urakkasumma on jo laskutettu tilaajalta. Jos takuuaikana kuitenkin tilataan alkuperäiseen urakkaan kuulumatonta lisätyötä, se katsotaan erilliseksi sopimukseksi ja lisätyöstä on annettava ilmoitus 15 000 euron rajan ylittyessä.

2.8 Suorite-, laskutus- ja maksuperuste urakkailmoituksilla

2.8.1 Yleistä urakkailmoituksen laskutetusta ja maksetusta määrästä

Urakkailmoitus kohdistetaan samalle kuukaudelle, jolta urakasta aiheutuva suoritettava ja vähennettävä arvonlisävero ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Tilaajan oma kirjaustapa on ratkaiseva siinä, minkä kuukauden rakentamisilmoituksella ilmoitetaan urakasta laskutettu tai maksettu määrä.

Ilmoitus voidaan kohdistaa sille kohdekuukaudelle, jona urakka tai sen osa on luovutettu tilaajalle tai siitä on laskutettu tilaajaa tai tilaaja on tehnyt maksusuorituksia urakoitsijalle.

Tiettynä kohdekuukautena laskutettu määrä ilmoitetaan vain kyseisenä kohdekuukautena eikä sitä lisätä myöhempinä kohdekuukausina ilmoitettavaan laskutettuun määrään. Tiettynä kohdekuukautena ilmoitettua urakasta laskutettua määrää ei myöskään myöhemmin ilmoiteta uudelleen maksettuna määränä, kun lasku maksetaan. 

Mahdollisista urakan ennakkomaksuista on tehtävä rakentamisilmoitus ennakkomaksun maksuajankohdan mukaisesti. Ilmoitettua ennakkomaksua ei ilmoiteta uudelleen myöhempinä kohdekuukausina annettavilla rakentamisilmoituksilla osana laskutettua tai maksettua urakkasummaa.

Esimerkki 14: Urakoitsija A (rakentamispalvelun myyjä) ja Tilaaja B (tilaaja/rakentamispalvelun ostaja) ovat sopineet, että urakka suoritetaan heinäkuussa 2016. Sopimuksen mukaan Tilaaja B maksaa Urakoitsija A:lle kesäkuussa 2016 ennakkomaksun. Tilaaja B ilmoittaa ennakkomaksun kohdekuukauden 6/2016 rakentamisilmoituksella.

2.8.2 Laskutettu määrä

Laskutettu määrä voidaan tilaajan kirjaustavasta riippuen ilmoittaa sinä kohdekuukautena, jona urakoitsija on suorittanut urakan tai sen osan ja tilaaja on sen vastaanottanut (suoriteperuste) tai urakoitsija on antanut tilaajalle urakasta laskun (laskutusperuste).

Jos tilaajalla on suoriteperusteinen kirjaustapa, tilaaja ilmoittaa urakkatiedoissa laskutetut määrät sille kohdekuukaudelle, jonka aikana urakka tai sen osa on luovutettu ja tilaaja on sen vastaanottanut.

Esimerkki 15: Urakoitsija A (rakentamispalvelun myyjä) on suorittanut ja luovuttanut Tilaajalle B (tilaaja/rakentamispalvelun ostaja) keskinäisen sopimuksen mukaisen työn heinäkuussa 2016. Tilaaja B ilmoittaa urakasta laskutetun määrän kohdekuukauden 7/2016 urakkailmoituksella.

Esimerkki 16: Urakoitsija A on sopinut Tilaaja B:n kanssa usean vuoden kestävästä rakennusurakasta. Osapuolet ovat sopineet, että urakka laskutetaan vaiheittain useassa maksuerässä työn edistymisen mukaan ja viimeinen erä laskutetaan, kun urakka kokonaisuudessaan on tilaajalle luovutettu ja tilaaja on sen hyväksynyt. Urakan ollessa kesken Tilaaja B ilmoittaa urakkailmoituksen laskutettuna määränä kunkin urakan osan sitä mukaa, kun urakoitsija on ne tilaajalle luovuttanut.

Laskutetun määrän ilmoittamisessa voidaan soveltaa myös laskutusperusteista kirjaustapaa. Tällöin tilaaja kohdistaa urakasta laskutetut määrät sille kohdekuukaudelle, jona lasku on kirjoitettu. Laskun eräpäivällä tai saapumispäivällä ei ole merkitystä. Esimerkiksi jos lasku on kirjoitettu elokuussa, tiedot annetaan elokuun tietoina, vaikka lasku saapuisi syyskuun puolella ja eräpäivä olisi syyskuussa.

Silloinkin, kun suoritettu urakka laskutetaan kokonaisuudessaan luovutuksen yhteydessä ja tilaaja soveltaa laskutusperusteista kirjaustapaa, urakan tilaaja ilmoittaa laskutetun määrän sen kohdekuukauden urakkailmoituksella, jonka aikana urakan tilaajaa on suoritetusta palvelusta tai tavarasta laskutettu. Tällöin laskun antamispäivämäärän kuukausi määrää, mille kohdekuukaudelle urakan tilaajan tulee laskutettu määrä ilmoittaa.

Esimerkki 17: Urakoitsija A (rakentamispalvelun myyjä) on suorittanut ja luovuttanut Tilaajalle B (tilaaja / rakentamispalvelun ostaja) keskinäisen sopimuksen mukaisen urakan heinäkuussa 2016. Urakoitsija A on laskuttanut heinäkuussa luovuttamansa urakan kokonaisuudessaan Tilaajalta B elokuussa 2016. Tällöin Tilaaja B ilmoittaa Urakoitsija A:n heinäkuussa luovuttaman ja elokuussa 2016 laskuttaman urakan laskun antamispäivämäärän mukaisesti kohdekuukauden 8/2016 urakkailmoituksella.

Esimerkki 18: Urakoitsija A on sopinut Tilaaja B:n kanssa usean vuoden kestävästä rakennusurakasta. Osapuolet ovat sopineet, että urakka laskutetaan vaiheittain useassa maksuerässä työn edistymisen mukaan ja viimeinen erä laskutetaan, kun urakka kokonaisuudessaan on tilaajalle luovutettu ja tilaaja on sen hyväksynyt. Urakan ollessa kesken Tilaaja B ilmoittaa häneltä laskutetut erät sitä mukaa kun urakoitsija laskuttaa tilaajaa.

2.8.3 Maksettu määrä

Liikevaihdoltaan pienemmät yritykset (esim. ammatinharjoittajat) kirjaavat liiketapahtumat usein myös maksuperusteisesti. Kun tällainen yritys on urakan tilaaja, se voi kohdistaa urakasta maksetun määrän sille kohdekuukaudelle, jona urakasta laskutettu summa on maksettu riippumatta siitä, milloin tuote/palvelu on luovutettu.

Esimerkki 19: Urakoitsija A (rakentamispalvelun myyjä) on suorittanut ja luovuttanut Tilaajalle B (tilaaja / rakentamispalvelun ostaja) keskinäisen sopimuksen mukaisen urakan heinäkuussa 2016. Urakoitsija A on laskuttanut heinäkuussa luovuttamansa urakan kokonaisuudessaan Tilaajalta B elokuussa 2016. Tilaaja B maksaa laskun syyskuussa 2016. Tilaaja B ilmoittaa Urakoitsija A:n heinäkuussa luovuttaman ja elokuussa 2016 laskuttaman urakan maksupäivämäärän mukaisesti kohdekuukauden 9/2016 urakkailmoituksella.

2.9 Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden ilmoittaminen

2.9.1 Käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus tarkoittaa, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verosta vastaa ostaja eikä myyjä.

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun (tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten), jos ostaja (= urakkailmoituksella tilaaja) on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Tällöin tilaajayritys ilmoittaa urakkailmoituksella soveltavansa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Tilaajan tulee käyttää urakkailmoituksellaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamistietoa sen saaman laskun mukaisesti. Laskusta tämä ilmenee muun muassa laskumerkinnästä ”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus” ja siitä, ettei laskun loppusummaan ole lisättyä arvonlisäveroa. Urakkailmoituksella tilaaja ilmoittaa kohdassa ”käännetty alv” kyllä, jos sen saamaan laskuun on sovellettu tätä menettelyä. Toisaalta, kun laskuun on sisältynyt arvonlisävero, tilaaja ilmoittaa urakkailmoituksella, ettei käännettyä verovelvollisuutta ole sovellettu.

Esimerkki 20: Urakoitsija A tilaa rakentamispalvelua urakoitsijalta B 20 000 eurolla. Urakoitsijat A ja B myyvät rakentamispalvelua muutoin kuin satunnaisesti. Urakoitsija A, joka on tässä tapauksessa rakentamispalvelun tilaaja, on tiedonantovelvollinen. Urakkailmoituksillaan tämä ilmoittaa käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltuvan. Ilmoitushetkellä tilaaja voi varmistaa tämän urakoitsijalta B saadusta laskusta, jossa tulee tässä tapauksessa soveltaa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

2.9.2 Tilaajat, jotka eivät itse myy rakentamispalvelua

Kun tilaaja ei ole rakennusalan yritys eikä myy itse rakentamispalvelua, kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai kukkakauppa, tämä ilmoittaa urakkailmoituksella, ettei urakkaan sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Laskusta tämä ilmenee niin, että suoritus sisältää arvonlisäveron.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus voi soveltua muustakin syystä kuin rakentamiseen liittyvästä käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Kun urakoitsijana on ulkomaalainen yritys, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, tilaaja ilmoittaa urakkailmoituksella soveltavansa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Tällöin tilaajalla on velvollisuus suorittaa arvonlisävero tilaamastaan urakasta. Tilaaja voi tarkastaa yritystietojärjestelmästä (YTJ) urakoitsijan rekisteröintiaseman.

Esimerkki 21: As Oy C tilaa linjasaneeraustyöt urakoitsijalta D, jonka toimialana on rakentaminen. Urakkasopimuksella on sovittu 400 000 euron rakentamispalvelusta, joka sisältää myös tarvittavat materiaalit. As Oy C ei ole arvonlisäverovelvollinen eikä myöskään harjoita liiketoimintaa tai myy rakentamispalveluita, joten käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei sovelleta. Tilaaja As Oy C on tilaamastaan urakasta tiedonantovelvollinen ja ilmoittaa urakkailmoituksilla, että käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei sovelleta.

Esimerkki 22: As Oy C tilaa huoneistossa tapahtuneeseen vesivahinkoon korjaustyöt ulkomaiselta urakoitsijalta E. Ulkomaisella urakoitsijalla E ei ole kiinteää toimipaikkaa eikä se ole hakeutunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällöin As Oy C on ostajana arvonlisäverovelvollinen ja velvollinen suorittamaan arvonlisäveron tilaamastaan urakasta. Tilaajana As Oy C ilmoittaa urakkailmoituksella, että käännetty arvonlisäverovelvollisuus soveltuu. Tällöin As Oy C tulee rekisteröityä ostajana arvonlisäverovelvolliseksi, ellei se ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä.

2.10 Perustajaurakointi ja tiedonantovelvollisuus urakkatiedoista

Perustajaurakoitsijalla tarkoitetaan rakennusyritystä, joka hankkii tontin ja perustaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön. Tämän jälkeen perustajaurakoitsija solmii perustetun yhtiön kanssa urakkasopimuksen, jossa sovitaan rakennusliikkeen hoitavan rakennusurakoinnin. Asunto-osakeyhtiö nostaa lainan, jolla rakentaminen (pääosin) rahoitetaan.  Rakennusyritys myös myy huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet.

Vaikka perustajaurakoitsija ja kohdeyhtiö eivät olekaan toisistaan riippumattomia sopimusosapuolia, pidetään niiden välisiä urakkasopimuksia kahden erillisen juridisen oikeushenkilön välisinä. Tiedonantovelvollisuus urakkatiedoista syntyy näin ollen tilaajan asemassa olevalle asunto- tai kiinteistöosakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö voi valtuuttaa rakennusliikkeen antamaan urakkailmoitukset puolestaan. 

Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa urakkailmoituksella sopimuksella sovitun urakan kokonaismäärän sekä rakennusliikkeen asunto-osakeyhtiöltä laskuttamat urakkaerät sen mukaan kuin perustajaurakoitsija ne asunto-osakeyhtiöltä laskuttaa ja tulouttaa kirjanpidossaan; joko valmiusasteen mukaisesti tai rakennuksen valmistuttua ja tultua luovutetuksi asunto-osakeyhtiölle. Rakennusliikkeen osakkeiden myynnistä saamat tulot, vaikkakin myynti olisi tapahtunut urakan aikana rakentamisen rahoittamiseksi, eivät kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Esimerkki 23: Perustajaurakoitsija sijoittaa apporttina tontin perustamansa yhtiön osakepääomaan ja tekee asunto-osakeyhtiön kanssa sopimuksen rakennusurakasta, jonka kokonaisarvo on 900 000 euroa. (Kokonaisurakkasummana urakkailmoituksella ilmoitetaan siis 900 000 euroa). Rakennusurakan kustannukset ovat rakennusaikana 800 000 euroa, jota varten asunto-osakeyhtiö ottaa pankkilainan. Asunto-osakeyhtiö siirtää sopimuksen mukaisesti osan, 300 000 euroa, lainasta perustajaurakoitsijan käytettäväksi heti eli suorittaa ensimmäisen osan urakasta, myöhemmät osat asunto-osakeyhtiö suorittaa valmiusasteen mukaisesti. Lisäksi asunto-osakeyhtiöllä on 100 000 euron rakennusrahasto, jolla yhtiö maksaa rakennusliikkeen erikseen laskuttamia urakkaeriä.

Asunto-osakeyhtiö antaa ensimmäisen urakkailmoituksen, kun rakentaminen alkaa ja seuraavan ilmoituksen 300 000 euron laskutuksen (pankkilainan siirtäminen rakennusliikkeelle) perusteella. Seuraavien erien perusteella asunto-osakeyhtiö antaa urakkailmoitukset vastaavasti. Rakennusrahastosta maksettavat suoritukset ilmoitetaan laskutuksen perusteella ko. kuukausilta

2.11 Urakkatietojen tietosisältö

Rakennustyömaan urakkatietoina annetaan tietoja ilmoittajasta, urakoitsijasta ja urakasta. Kukin tilaaja ilmoittaa tiedot suoraan omista urakoistaan Verohallinnolle. Annettavat tiedot koskevat työmaalla toimivia urakoitsijoita ja heidän urakoitaan. Tiedot annetaan myös vuokratyönantajista ja heille maksetuista suorituksista.

Tarkemmat kuvaukset tiedoista löytyy tietuekuvaukselta.  Tietuekuvauksessa on kerrottu, mitkä tiedot ovat pakollisia, vapaaehtoisia ja mitkä ehdollisesti pakollisia, jolloin tieto on pakollinen vain tietyissä tilanteissa. Ehdollisesti pakollisissa tiedoissa tiedon täyttäminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

Tarkemmat kuvaukset toimitettavasta tiedoista löytyvät tietuekuvaukselta VSRAKYHT ja VSURAKKA.

3 Päätoteuttajan velvollisuus antaa yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä koskevia tietoja (työntekijäilmoitus)

3.1 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Yhteisen rakennustyömaan työntekijätiedot antaa päätoteuttaja. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä.

Päätoteuttaja on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) 2 §:n 4 kohdassa. Sen mukaan päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Tiedonantovelvollisuus kohdistuu siten viime sijassa rakennuttajaan itseensä, jollei rakennuttaja ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa.

Verotusmenettelylain (1558/1995) 15 b §:ssä säädetään päätoteuttajan tiedonantovelvollisuuksista ja muiden työmaalla toimivien yritysten velvollisuudesta antaa päätoteuttajalle tietoja seuraavasti: 

15 b §

Työmaan päätoteuttajan velvollisuus antaa työntekijöitä koskevia tietoja

Työturvallisuuslain (738/2002) 7 §:ssä tarkoitetun yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedot työnantajan kotivaltiosta, työ- ja toimeksiantosuhteen laadusta sekä työskentelyä ja Suomessa oleskelua samoin kuin vakuuttamista koskevat tiedot. Tietoja ei kuitenkaan toimiteta tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavista henkilöistä.

Yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava työmaan pääurakoitsijalle tai muulle päätoteuttajalle työmaalla työskentelevistä työntekijöistään 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Itsenäisen työnsuorittajan on annettava itseään koskevat vastaavat tiedot. Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista, ja niissä tapahtuneista muutoksista on annettava tieto viipymättä.

Mitä tässä pykälässä säädetään pääurakoitsijasta tai muusta päätoteuttajasta, sovelletaan rakennuttajaan, jos työmaalla ei ole pääurakoitsijaa tai muuta päätoteuttajaa.

Tässä pykälässä tarkoitetun tiedonantovelvollisen on säilytettävä ne tiedot ja asiakirjat, joista tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja on saatavissa, kuuden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä, jona työmaa valmistui, ellei muualla laissa säädetä pidempää säilytysaikaa.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

3.2 Työntekijäilmoitus yhteiseltä rakennustyömaalta

Työturvallisuuslain (738/2002) 7 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä on annettava työntekijäilmoitus Verohallinnolle.

3.2.1 Mikä on yhteinen rakennustyömaa?

Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 § 1 kohdan mukaan työpaikkaa, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä (rakentamista) ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Yhteisen rakennustyömaan muodostumiselle ei asetuksessa ole esimerkiksi työmaan keston tai tehdyn työn määrän perusteella määräytyvää alarajaa, jonka alittuessa kyseessä ei olisi yhteinen työmaa. Määräävää on ainoastaan, että rakentamistyötä suorittaa vähintään kaksi eri yritystä. Yhteinen työmaa voi siten muodostua verrattain vähäisessäkin kunnostustyössä, esimerkiksi vaikka jos maalausliikkeen suorittamaan pintakäsittelytyöhön liittyy sähköliikkeen suorittama asennustyö.

Yhteisen työmaan muodostumisessa oleellista on tieto siitä, että kyseinen työmaa on suunniteltu tehtäväksi useamman kuin yhden työnantajan toimesta. Näin siitäkin huolimatta, että työmaan alkaessa siellä toimii vain yksi työnantaja ja vasta myöhemmissä työvaiheissa seuraavat työnantajat tulevat työmaalle. Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt työmaalla.

Esimerkki 24: Kunnan omat työntekijät tekevät kunnan saneerauskohteessa rakennustöitä kun toinen sähköalan yritys tulee työmaalle. Työmaa on yhteinen ja kunnan on ilmoitettava myös omat työntekijänsä päätoteuttajalle ja päätoteuttajan Verohallinnolle. 

Työsuojeluviranomainen on antanut yhteisen työmaan ja rakentamistyön käsitteistä ohjeen (tyosuojelu.fi), jossa on myös esimerkkitapauksia.

Yhteisen rakennustyömaan käsite perustuu jo ennen rakentamisen tiedonantovelvollisuutta voimassa olleeseen työturvallisuuslainsäädäntöön. Siten työsuojeluviranomaisen (Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue) ja Verohallinnon työnjako on seuraava: Työsuojeluviranomainen vastaa kysymyksiin yhteisen rakennustyömaan muodostumisen perusteista, ohjaa ja valvoo rakennustyömailla toimijoita erilaisissa yhteiseen rakennustyömaahan liittyvissä asioissa. Verohallinto puolestaan vastaa yhteiseltä rakennustyömaalta ilmoitettaviin työntekijätietoihin liittyviin kysymyksiin.

3.2.2 Yhteisen rakennustyömaan rajaaminen

Rakennustyömaa rajataan useimmiten siten, että ainoastaan rakennustöitä tekevillä on pääsy alueelle. Rakennustyömaa-alue on rajattu esimerkiksi aidalla, esteellä tai lippusiimalla tai lukittavien ovien tai porttien kautta pääsee sisälle rakennukseen tai rakennuksen osaan, jossa töitä tehdään.

Yhteinen rakennustyömaa voi kuitenkin muodostua myös siten, että työmaata ei rajata samalla alueella tapahtuvasta muusta, alueella päivittäin tapahtuvasta varsinaisesta toiminnasta, työ tehdään esimerkiksi vaikkapa kauppakeskuksen aulassa, jossa asiakkailla on vapaa kulkumahdollisuus.  Kun kaksi rakennustyötä suorittavaa yritystä vain toimii samanaikaisesti, edellytykset täyttyvät.

Esimerkki 25: Ison toimistorakennuksen aulaa saneerataan urakoitsijan sekä sähköyrityksen ja lasiliikkeen toimesta. Tilaajan toimistohenkilökunta ja asiakkaat kulkevat saneerattavan tuloaulan läpi päivittäin eikä rakennustyömaan rajaaminen esimerkiksi lippusiimalla ole mahdollista. Yhteinen rakennustyömaa syntyy.

Siltä osin kun kysymys on siitä, muodostuuko yhteinen rakennustyömaa vai ei, sitovan vastauksen saamiseksi on siis aina käännyttävä työsuojeluviranomaisen puoleen.

3.2.3 Mikä on yhteisen rakennustyömaan syntyedellytyksenä olevaa rakentamista?

Yhteisen rakennustyömaan syntyedellytyksenä on se, että rakennustyömaalla suorittaa vähintään kaksi työnantajaa tai itsenäistä työnsuorittajaa rakennustyötä.

Rakennustyön turvallisuudesta annettu valtioneuvoston asetus (205/2009) on tarkoitettu sovellettavaksi varsin laaja-alaisesti rakentamiseen. Asetuksen soveltamisalaan kuuluu kaikki rakentamiseen liittyvä toiminta. On huomattava, että urakkailmoituksen perusteena oleva rakentamispalvelun käsite on eri asia kuin yhteisen rakennustyömaan syntymisen perusteena käytetty rakennustyön käsite.

Seisokkityömaat ovat työmaatoiminnot ja hankkeen laajuus huomioon ottaen verrattavissa perinteisiin rakennustyömaihin. Seisokkityömailla saatetaan tehdä tuotantolaitokseen tai sen rakennelmiin kohdistuvia korjaamis- ja kunnossapitotöitä sekä asennuksia. Tällaisia töitä ovat mm. lämmönvaihtimien, kolonnien, säiliöiden, sähköverkon, putkistojen ja teräsrakenteiden huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt (sisältäen mm. osien purkamista, irrotusta, vaihtoa, kiinnitystä, hiekkapuhallusta, maalausta jne.) ja niihin liittyvä työtasojen ja kulkuteiden pystytys ja purkaminen.

Työsuojeluviranomainen on muistiossaan katsonut, että seisokkityömaita ovat esimerkiksi sellaiset työmaat,

  • joiden kesto on yli kuukauden ja jolla työskentelee samanaikaisesti yhteensä vähintään 10 työntekijää sekä
  • joiden työn määrä on yli 500 henkilötyöpäivää

Näihin työmaihin sovelletaan rakennustyön turvallisuudesta annettuja määräyksiä, jolloin turvallisuuden hallintamenettelyt tulee järjestää asetuksen mukaisesti. Seisokkityömaat siis kuuluvat näin ollen tiedonantovelvollisuuden piiriin.

3.2.4 Mikä on muuta rakentamista?

Työsuojeluviranomaisen muistiossa on prosessin käynnissä pitämiseen liittyvät kunnossapitotyöt rajattu pois rakennustyön turvallisuudesta säädetyn valtioneuvoston asetuksen (205/2009) piiristä. Näin ollen esimerkiksi teollisten tuotantolaitosten koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat kunnossapitotyöt sekä koneiden osien uusiminen tai muut kunnossapitotyöt esim. koneiden, laitteiden sekä putkistojen osalta eivät ole rakennustyötä.

Työtasojen tai kulkuteiden pystytys ja turvallisten kulkuteiden asennus esimerkiksi koneiden huoltoa tai muuta kunnossapitoa varten ei ole rakennustyötä, jollei siihen samalla liity rakentamista.

3.2.5  Työntekijäluettelosta yhteisellä rakennustyömaalla

Pääurakoitsija toimii yleensä päätoteuttajana. Uuden rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden yhteydessä päätoteuttajalle myös säädettiin työturvallisuuslain (738/2002) 52 b §:ssä velvollisuus pitää yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä luetteloa. Työsuojeluviranomainen valvoo työntekijäluetteloa. Luettelon on oltava ajantasainen ja helposti viranomaisten tarkistettavissa.

Päätoteuttajalla on verotusmenettelylain perusteella myös velvollisuus antaa kuukausittain työntekijäilmoitus Verohallinnolle. Työntekijäilmoituksella on kysymys henkilöistä, joiden on pidettävä kuvallista tunnistekorttia ja joiden pitää olla merkittynä työntekijäluetteloon. Työntekijäluettelo työmaalla työskentelevistä henkilöistä on sisällöltään kuitenkin hieman suppeampi kuin Verohallinnolle toimitettava työntekijäilmoitus.

Työturvallisuuslain ja verotusmenettelylain säädöksillä on yhteinen tavoite: kaikki yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä henkilöillä pitää olla kuvallinen tunnistekortti ja heidät pitää merkitä sekä päätoteuttajan pitämään ajantasaiseen työntekijäluetteloon että ilmoittaa työntekijäilmoituksilla Verohallintoon ajantasaisesti työskentelykuukausiltaan.  

Verohallinto edellyttää, että työntekijäilmoituksella ilmoitetaan kaikki kyseisen kuukauden aikana yhteisellä rakennustyömaalla työskennelleet työntekijät, vaikka työntekijä olisi ollut työmaalla ainoastaan yhden päivän aikana. Sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ko. kuukauden aikana ole työmaalla vielä aloittaneet työskentelyään tai ovat jo työskentelyn siellä lopettaneet tai ovat muuten väliaikaisesti koko kuukauden poissa työmaalta, ei saa ilmoittaa työntekijäilmoituksella.

Työsuojeluviranomaisen vaatimukset työntekijäluettelon ajantasaisuudesta poikkeavat Verohallinnon työntekijäilmoitusten ajantasaisuuden vaatimuksista.   

3.2.6  Yrityksen velvollisuus antaa työntekijätiedot päätoteuttajalle

Jokaisen yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot omista työmaalla työskentelevistä työntekijöistään. Myös itsenäinen työnsuorittaja on velvollinen toimittamaan tiedot omalta osaltaan. Samat velvollisuudet koskevat sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita.

Työnantajan on annettava tiedot ennen työskentelyn aloittamista. Työskentelyn aikana muuttuneet tiedot on ilmoitettava päätoteuttajalle viipymättä, jotta päätoteuttaja voi ilmoittaa oikeat työntekijätiedot Verohallinnolle.

Jos päätoteuttaja kerää työntekijätiedot suoraan työntekijöiltä, työnantajan on varmistettava, että työntekijä on antanut samat tiedot kuin työnantajalle. Työskentelyajan pitää olla todenmukainen tai ellei sitä voida työskentelyn alkaessa tietää, tieto on korjattava päätoteuttajalle heti, kun työskentelyn kesto on tiedossa. Päätoteuttajan tulisi myös varmistua työntekijän ilmoittaman työnantajatiedon oikeellisuudesta.

Työntekijästä ei saa antaa tietoa sellaiselta kuukaudelta, jona hän ei ole tosiasiallisesti työskennellyt työmaalla. Työntekijää ei esimerkiksi saa ilmoittaa Verohallinnolle kulkuluvan voimassaolon perusteella.

3.3 Kenestä päätoteuttajan täytyy antaa työntekijätiedot?

Päätoteuttajan tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä, vaikka henkilö ei konkreettista rakentamistyötä tekisikään. Näin ollen esimerkiksi rakennustyömaalla työskentelevät toimistotyöntekijät, siivoojat, vartijat, työnjohtoon kuuluvat henkilöt, suunnittelijat, projektipäälliköt sekä työturvallisuuskoordinaattorit on ilmoitettava Verohallinnolle. Jos rakennustyön tekemisaluetta ei voida rajata alueen muusta toiminnasta, tiedot annetaan kuitenkin vain rakennustyöhön osallistuvista henkilöistä.

Työmaalla työskentelevät opiskelijat ja harjoittelijat ilmoitetaan työntekijäilmoituksella kuten muutkin työsuhteiset työntekijät, jos työtä ohjaava yritys on tehnyt opiskelijan kanssa työsopimuksen.

Opiskelijan työnantajana ilmoitetaan oppilaitos ja opiskelijan työsuhteen laatuna ilmoitetaan ”4=harjoittelija”, jos yrityksen ja opiskelijan välillä ei ole työsopimusta, eikä opiskelijalle makseta palkkaa tai muuta korvausta.

Myös yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt, esimerkiksi yhdistysten talkootyöläiset ilmoitetaan työntekijäilmoituksella ja heille merkitään työsuhteen laaduksi ”5=talkootyö”.

3.3.1 Rakennustyöntekijän ns. verotuksellinen työsuhde ja työntekijäilmoitukset

Määritelmä

Rakennustyömaalla työskentelevä henkilö voi olla rakennustyömaalla työskentelevän yrityksen työntekijä, itsenäinen ammatinharjoittaja tai henkilö voi käyttää laskutuspalvelua, jossa laskutuspalveluyritys laskuttaa hänen tekemästään työstä toimeksiantajayritystä. Jälkimmäisessä tilanteessa osapuolet sopivat työsuhteesta ja korvaus maksetaan työntekijälle palkkana. Työntekijä on kuitenkin itse hankkinut toimeksiannon urakoitsijalta, mutta ei ole työsuhteessa urakoitsijaan.

Korvaus maksetaan palkkana, josta laskutuspalveluyritys hoitaa työnantajan velvoitteet eli toimittaa ennakonpidätyksen, maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun ja antaa vuosi-ilmoituksen. Laskutuspalveluyritysten toiminta eroaa esimerkiksi tilitoimistoista siinä, että laskutuspalvelussa työntekijä ja laskutuspalveluyritys sopivat nimenomaisesti työsuhteen muodostumisesta välilleen.

Tällaista laskutuspalveluyrityksen ja työntekijän välistä suhdetta pidetään ns. verotuksellisena työsuhteena. Laskutusyritys maksaa suorituksen työn tehneelle nettomääräisenä ja vähentää normaalin työnantajan tapaan työnantajasuoritukset, joihin lukeutuvat esimerkiksi ennakonpidätykset ja työeläkemaksut. Laskutusyritys myös vähentää suorituksesta muun muassa oman välityspalkkionsa ja arvonlisäveron ennen kuin se suoritetaan työntekijälle.

3.3.1.1 Työntekijäilmoitus

Työntekijöitä koskevassa tiedonantovelvollisuudessa laskutusyritystä pidetään työtä tekevän henkilön työnantajana. Päätoteuttaja siis ilmoittaa työntekijäilmoituksella työtä tekevän henkilön laskutusyrityksen työntekijänä.

Laskutusyrityksen vastuu työntekijöiden ilmoittamisesta voidaan rinnastaa vuokratyönantajan vastuuseen vuokratyöntekijöistä. Työntekijää koskevien yksilöintitietojen oikeellisuudesta on vastuussa laskutusyritys ja toisaalta käyttäjäyrityksellä on parempi tieto työn tekemiseen liittyvistä seikoista. Käyttäjäyrityksellä on näin ollen vastuu ilmoittaa em. tiedot yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalle.

3.4 Kenestä päätoteuttajan ei tarvitse toimittaa työntekijätietoja?

3.4.1 Tavaraa työmaalle kuljettavat

Työsuojeluviranomaisen muistion mukaan yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien piiristä on rajattu pois työmaalle tavaraa kuljettavat henkilöt. Kuljettajien ei siis katsota työskentelevän yhteisellä rakennustyömaalla. Jos kuljettaja kuitenkin osallistuu työmaalla työntekoon muualla kuin auton lavalla tai sen välittömässä läheisyydessä, häntä pidetään työmaalla työskentelevänä. Elementtien kuljettajan katsotaan työskentelevän työmaalla, kun hän purkaa lastin muualle kuin varastopaikkaan tai osallistuu itse asennustyöhön. Jos betonipumppuauton kuljettaja ryhtyy pumppaamaan betonia kohteeseen, kyse on työmaalla työskentelystä.

Jos kyse on henkilöstä, jonka ei työsuojeluviranomaisen ohjeen mukaan katsota työskentelevän yhteisellä rakennustyömaalla, ei luonnollisesti synny myöskään ilmoittamisvelvollisuutta Verohallinnolle.

3.4.2 Vierailijat ja viranomaiset

Työsuojeluviranomaisen muistiossa on yhteisellä työmaalla työskentelystä rajattu pois esimerkiksi viranomaiset ja vierailijat, jotka eivät työskentele työmaalla rakennuttajan tai urakoitsijoiden tekemän sopimuksen perusteella. Työsuojeluviranomaisen muistiossa (tyosuojelu.fi) on selvitetty tarkemmin, milloin kyse on työmaalla vierailevasta henkilöstä ja milloin kyse on jo työmaalla työskentelystä.

Koska Työsuojeluviranomaisen mukaan vierailijat ja viranomaiset eivät työskentele yhteisellä rakennustyömaalla, ei vierailijoita eikä viranomaista ilmoiteta työntekijätiedoissa.

3.4.3 Rajaamattomalla alueella muuta kuin rakennustyötä tekevät

Verohallinto puolestaan on rajannut tiedonantovelvollisuutta yhteiseltä rakennustyömaalta, jossa rakennustyön tekemisen aluetta ei voi rajata alueen päivittäistoiminnasta, esim. tehtaissa prosessityöntekijöistä, kouluissa, kauppakeskuksissa tai sairaaloissa henkilökunnasta.

Tällaiselta rajaamattomalta yhteiseltä rakennustyömaalta ilmoitetaan vain rakennustyöhön osallistuvat työntekijät.

Näissä tapauksissa on huomattava, että työsuojeluviranomaisen muistion mukaan työmaa-aluetta, jota ei voi rajata esimerkiksi aidalla, esteellä tai lippusiimalla siten, että siellä työskentelisi vain rakennustyössä olevia, tulee kaikilla alueella työskentelevillä työntekijöillä olla kuvallinen tunnistekortti (toisin sanoen heitä pidetään yhteisellä työmaalla työskentelevinä).

3.5 Tiedonantovelvollisuuden alaraja

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joiden merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos työmaakohtaisen hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa. Hankkeen kokonaisarvoa laskettaessa otetaan huomioon vain rakennuttajan ulkopuoliselta tilaamien urakoiden arvo, ei rakennuttajan oman yrityksen kustannuksia, esim. henkilökunnan palkkakustannuksia.

Esimerkki 26: Kunnan omat kunnossapitotyötä tekevät työntekijät tekevät kunnan saneerauskohteessa kuukauden töitä. Palkkakustannukset tältä osin ovat 16.000 euroa. Kunta tilaa ulkopuoliselta saneerausyritykseltä 8.000 eurolla lisätöitä. Tietoja ei tarvitse ilmoittaa, koska ulkopuoliselta tilatun urakan arvo jää alle tiedonantovelvollisuuden alarajan.

Jos ulkopuoliselta tilatun urakan arvo ylittää 15.000 €, tiedonantovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä ovat ulkopuolisen urakoitsijan työntekijöiden lisäksi myös kunnan omat työntekijät.

Jos kokonaisarvo ylittää 15.000 euroa, päätoteuttajan tai rakennuttajan on ilmoitettava tiedonantovelvollisuuden alkamisesta muille työmaalla toimiville työnantajille, jotta nämä voivat täyttää oman tiedonantovelvollisuutensa päätoteuttajalle.

Jos pääurakan arvo ylittää 15.000 euroa, pääurakoitsijan on ilmoitettava raja-arvon ylittymisestä muille työmaalla toimiville yrityksille. Jos taasen pääurakan arvo on 10.000 euroa ja kolmen rakennuttajan sivu-urakan arvo kukin on 2.000 euroa, rakennuttajan on ilmoitettava pääurakoitsijalle ja muille yrityksille raja-arvon ylittymisestä.

Jos raja-arvon ylittyminen on tiedossa jo sopimuksen tekovaiheessa, tiedonantovelvollisuudesta voidaan tiedottaa jo sopimuksessa. Jos taasen raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän.

Verohallinto on vahvistanut edellä mainitun tiedonantovelvollisuuden euromääräisen alarajan 11.3.2016 antamallaan päätöksellä (A24/200/2016).  

3.6 Työntekijätietojen tietosisältö

Kukin yhteisellä työmaalla toimiva yritys on velvollinen ilmoittamaan työntekijöidensä tiedot ennen työskentelyn alkua työmaan päätoteuttajalle, joka on velvollinen ilmoittamaan tiedot Verohallinnolle kootusti. Jollei työmaalle ole asetettu päätoteuttajaa, ilmoitusvelvollinen on rakennuttaja.

Jos työntekijä ei jonain kuukautena työskentele työmaalla, esimerkiksi sen vuoksi, että hän on siirtynyt kahdeksi kuukaudeksi toiselle työmaalle, häntä ei ilmoiteta ko. työmaan työntekijätiedoissa. Tietuekuvauksessa on kerrottu, mitkä tiedot ovat pakollisia, vapaaehtoisia ja mitkä ehdollisesti pakollisia, jolloin tieto on pakollinen vain tietyissä tilanteissa. Ehdollisesti pakollisissa tiedoissa tiedon täyttäminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

Tarkemmat kuvaukset toimitettavasti tiedoista löytyvät tietuekuvaukselta VSRAKYHT ja VSTYONTE.

4 Kotitalous rakennuttajana

4.1 Mikä on tiedonantovelvollisuuden alaista rakennustyötä?

Yksityishenkilön on ilmoitettava Verohallinnolle kaikki rakennusluvan alaiset työt, mutta tiedonantovelvollisuuden syntymiselle ei ole samanlaista euromääräistä alarajaa kuin yritysten menettelyssä. Jos rakennustyö on edellyttänyt vain toimenpide- tai purkamislupaa, tietoja ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle. Myöskään ilmoituksenvaraisista rakennustöistä ei tietoja tarvitse toimittaa.

Rakennusluvan myöntää kunkin kunnan oma rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvan alaiset työt saattavat vaihdella kunnittain. Tältä osin on syytä olla yhteydessä oman kotikunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa ei enää edellytetä rakennuslupaa kaikissa sellaisissa rakennustöissä, joissa rakennuslupa aiemmin vaadittiin.

Tiedot annetaan kaikista rakennusluvan alaisista töistä, olipa ne tehty omakotikiinteistöllä tai osakkaan omistamassa kerrostalohuoneistossa. Vaikka asunto-osakeyhtiö hakeekin osakkaan puolesta rakennusluvan huoneistossa tehtäviin muutostöihin, tiedonantovelvollisena toimii huoneiston omistava henkilö, koska hän on työn tilaajana tiedonantovelvollinen. 

Rakennusluvan alaisista töistä on annettava tieto siinäkin tapauksessa, että työstä ei olisikaan maksettu suorituksia (esim. työ on tehty hartiapankkirakentamisena tai talkootyönä).

4.2 Mitä kotitalouden on ilmoitettava?

Rakennuttajan on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista. Työn tehneiden yritysten työntekijöitä ei kotitalouden tarvitse ilmoittaa.

Jos rakennuttaja on itse palkannut työntekijän, työntekijätiedot ilmoitetaan samoin kuin työntekijöille maksetut palkat ja muut vastikkeet.

Talkootyöstä ja ennen lain voimaantuloa tehdyistä rakennustöistä ilmoitetaan ainoastaan rakennuskohdetta koskevat tiedot ja tieto siitä, ettei palkkoja tai muita vastikkeita ole maksettu ollenkaan tai lain voimaantulon jälkeen. Talkootyöntekijöiden nimiä ei tarvitse ilmoittaa. 

Verotusmenettelylain (1558/1995) 15 d §:ssä säädetään rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuudesta seuraavasti:

15 d §

Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja

Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön, jonka lukuun rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan, taikka maapohjaan kohdistuvaa työtä suoritetaan, on silloin, kun rakennustyö ei liity hänen harjoittamaansa yritystoimintaan, 15 b ja 15 c §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden sijasta toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä yksilöinti- ja yhteystietoineen. Lisäksi hänen on toimitettava tiedot näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista. Tiedonantovelvollisuus ei koske rakentamista, johon maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ei ole haettava rakennuslupaa.

Rakennuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Verohallinnolle ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. Rakennuttajan on esitettävä katselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä.

Jos 2 momentissa tarkoitettua todistusta ei ole esitetty 2 momentissa tarkoitetun katselmuksen yhteydessä, rakennusvalvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta Verohallinnolle.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

4.3 Todistus Verohallinnolta loppukatselmusta varten

Rakentamisilmoitus on annettava Verohallinnolle ennen käyttöönottoa edellyttävää loppukatselmusta. Loppukatselmusta varten rakentamisilmoitus on annettava, vaikka rakennustyö tai osa siitä on tehty ennen lain voimaantuloa (1.7.2014).

Loppukatselmus voidaan kuitenkin pitää vaiheittain esimerkiksi silloin, kun rakennus tai sen osa on valmis, mutta rakennustyöt muussa osassa kohdetta vielä jatkuvat. Jos loppukatselmus toteutetaan vaiheittain, tiedonantovelvollisuus on täytettävä kutakin rakentamisvaihetta koskevan osittaisen loppukatselmuksen (esimerkiksi käyttöönottokatselmuksen) yhteydessä siihen mennessä maksetuista palkoista ja vastikkeista.

Rakentamisilmoituksen toimitettuaan ilmoittaja saa Verohallinnolta postitse (ilman eri pyyntöä) todistuksen tietojen toimittamisesta. Kotitalouden on esitettävä loppukatselmuksessa Verohallinnon antama todistus rakennusvalvontaviranomaiselle.

Jos rakentajana toimii kaksi henkilöä, esimerkiksi puolisot yhdessä, rakennuskohteesta riittää yksi ilmoitus eikä siitä myöskään anneta kuin yksi todistus.

4.4 Ilmoitustavat

Tiedot voidaan antaa Verohallinnolle joko paperilomakkeella tai sähköisesti verkkolomakkeella suomi.fi-palvelun kautta. Sähköiseen palveluun kirjautuminen edellyttää tunnistautumista. Yksityishenkilö voi käyttää kirjautuessaan pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (HST-korttia).

4.5 Talotehdas tai rakennusliike yksityishenkilön rakennustyömaalla

Yksityishenkilön tai kotitalouden tiedonantovelvollisuus kattaa ainoastaan hänen itsensä solmimat sopimukset. Jos kotitalouden rakennuttamishankkeissa toimii urakoitsijana esimerkiksi rakennusliike tai talotehdas (esim. omakotitalon rakentamisen yhteydessä), kotitalous ilmoittaa tekemänsä sopimuksen talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa ja ainoastaan itse palkkaamansa työntekijät, jos sellaisia on.

Kyseisten yritysten tiedonantovelvollisuus määräytyy urakkailmoitusten ja työntekijäilmoitusten tiedonantovelvollisuuden perusteiden mukaisesti. Kukin urakoitsija on siten tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla. Päätoteuttajaksi nimetty talotehdas tai rakennusliike on tiedonantovelvollinen kaikista työntekijöistä yhteiseksi rakennustyömaaksi muodostuneella omakotityömaalla.

Työmaalla, jossa rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan rakennuttajana olevan yksityishenkilön omaan käyttöön, ei edellytetä kuvallisen henkilötunnisteen käyttöä. Päätoteuttajana olevan rakennusliikkeen tai talotoimittajan on kuitenkin toimitettava työntekijätiedot Verohallinnolle kuukausittain. Kukin urakoitsija on siten ilmoitusvelvollinen päätoteuttajalle omista työntekijöistään myös omakotityömaalla.

Jollei yritystä ole nimetty sopimuksessa päätoteuttajaksi, ei ilmoitusvelvollisuus siirry rakennuttajana olevalle kotitaloudelle.  

5 Milloin urakka- ja työntekijäilmoitukset on annettava?

5.1 Tietojen antamisajankohta

Urakkatiedot ja työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivä, esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan viimeistään maaliskuun viidentenä päivä. Perusilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena kohdekauden alusta kohdekautta toiseksi seuraavan kuukauden viidenteen päivään saakka. Jos määräpäivä on viikonloppu tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi. Tietoja ei voi ilmoittaa etukäteen, esim. helmikuun tietoja ei voi ilmoittaa tammikuussa.

Esimerkki 27: Kohdekauden 07/2014 perusilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena aikavälillä 1.7.-5.9.2014.

5.2 Urakka- ja työntekijäilmoituksen tiedonantovelvollisuuden alkaminen

Tiedonantovelvollisuus koskee 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Vaikka työmaa olisikin alkanut jo ennen 1.7.2014, tiedot on annettava heinäkuun ensimmäisenä päivänä ja sen jälkeen tapahtuneesta työntekijän työskentelystä ja maksetuista urakkasuorituksista.

Urakkaa ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus alkaa silloin, kun rakennustyö tai työmaa alkaa. Ennakkomaksuista annetaan kuitenkin urakkailmoitus heti maksukuukautena.

Urakkatiedoissa rakennustyö katsotaan alkaneeksi silloin, kun rakennustyöt työmaalla tosiasiallisesti aloitetaan, esim. rakennuspaikan raivaamisella. Näin myös silloin, vaikka lupia tai ilmoituksia ei olisikaan vielä tehty, mutta työmaalla tehdään ensimmäistä työtehtävää. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden alkamista tarkastellaan sopimuskohtaisesti.

Tiedot on annettava, vaikkei työtä olisi vielä ehditty laskuttaa.

Jos tilaaja maksaa ennakkomaksuja ennen töiden aloittamista, ennakkomaksuista on annettava tieto, vaikkei töitä olisi vielä aloitettukaan. Tietuekuvauksessa on oma kohtansa ennakkomaksuille. Ennakkomaksun jälkeisiltä kuukausilta (ns. välikuukausilta), jolloin töitä ei vielä ole aloitettu, ei tietoja tarvitse toimittaa. Kun työt alkavat, ennakkomaksu sisällytetään urakan yhteissummaan ja sitä ei enää ilmoiteta erikseen (ennakkomaksu- kohdassa).

Työntekijätietojen toimittamisen osalta yhteisen työmaan muodostumisessa oleellista on tieto siitä, että kyseinen työmaa on suunniteltu tehtäväksi useamman kuin yhden työnantajan toimesta. Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt työmaalla.

5.3 Tiedonantovelvollisuuden päättyminen

5.3.1 Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden päättyminen

Urakka päättyy silloin, kun työ on luovutettu tilaajalle ja tilaaja on sen vastaanottanut. Tiedonantovelvollisuus urakasta päättyy kuitenkin vasta sitten, kun urakoitsija ei enää laskuta urakasta tilaajaa.  Ellei urakoitsija laskuta viimeistä urakkaerää tilaajalta takuuajan päätyttyä, urakkailmoitusta ei siis tarvitse enää antaa takuuajan jälki- ja korjaustöistä.

Takuuaikana tilatusta, varsinaisten takuu- ja korjaustöiden ulkopuolisesta lisätyöstä, on tilaajan kuitenkin annettava urakkailmoitus normaalisti.

Esimerkki 28: Tilaaja on sopinut saneerausliikkeen kanssa 30.000 €:n saneeraustyöstä, joka tehdään 2.1.-15.2.2016 välisenä aikana. Saneerausliike laskuttaa työn vasta toukokuussa.

Tilaaja antaa ensimmäisen urakkailmoituksen tammikuulta, jolloin työt ovat alkaneet. Kokonaisurakkasummana ilmoitetaan 30 000 euroa ja laskutettuna määränä 0 euroa sekä urakka-aikana 2.1. -15.2.2016. Helmi-, maalis- ja huhtikuulta tilaajan ei tarvitse ilmoittaa mitään tietoja. Toukokuun ilmoituksella tilaaja ilmoittaa laskutetuksi määräksi 30.000 €, kokonaisurakkasummaksi 30.000 € ja urakka-ajaksi 2.1.- 15.2.2016 

5.3.2 Työntekijätietojen tiedonantovelvollisuuden päättyminen

Työntekijäilmoitus on annettava Verohallinnolle niin kauan kuin yhteinen rakennustyömaa on käynnissä. Työsuojeluviranomainen ohjaa yhteisen rakennustyömaan päättymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Työsuojeluviranomaisen mukaan yhteinen rakennustyömaa voi jatkua, vaikka päätoteuttaja on jo luovuttanut oman työnsä tilaajalle, eikä toimi enää työmaalla. Tiedonantovelvollisuus työntekijätiedoista siirtyy rakennuttajalle tai rakennuttajan nimeämälle uudelle päätoteuttajalle.

6 Tietojen antamisen tapa

6.1 Ilmoitustavat

Urakka- ja työntekijäilmoitukset voidaan toimittaa Verohallinnolle sähköisesti tai paperilomakkeilla. Sähköisesti tiedot voidaan toimittaa joko Ilmoitin.fi-palvelun kautta tai suomi.fi-verkkolomakkeella.

Ilmoitin.fi –palvelua käytetään ohjelmistojen tuottamien ilmoitustiedostojen lähettämiseen. Palvelussa voi myös lähettää tietuekuvauksen mukaisia tiedostoja tekstitiedostoina. Tarkempi kuvaus tiedoston muodosta ja tietosisällöstä löytyy tietuekuvauksilta. Lisätietoja ja ohjeita saa Ilmoitin.fi –palvelun Lähetysohjeesta.

Suomi.fi –palvelussa täytetään sähköinen verkkolomake. Sähköisellä verkkolomakkeella tiedot syötetään käyttöliittymällä ja palvelu ohjaa antamaan tiedot oikean muotoisina. Suomi.fi –palvelun arkistotoiminnossa voidaan käyttää aiemmin annetun ilmoituksen tietoja uuden ilmoituksen pohjatietona.

Lomakkeen täyttämisen jälkeen lomake lähtee suoraan Verohallinnon sähköiseen järjestelmään, kun ilmoittaja painaa lähetä-painiketta.

Yrityksen tai yhteisön puolesta toimivat tarvitsevat sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katso-tunnisteen. Katso-tunnisteen tarvitsevat esimerkiksi tilitoimistot tai asunto-osakeyhtiöiden puolesta toimivat isännöintiyritykset. Yksityishenkilöt, kuten yksityinen elinkeinonharjoittaja tai alkutuottaja, voivat käyttää kirjautuessaan myös pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (ns. HST-korttia). Lisätietoa ja ohjeita Katso -tunnisteista saa osoitteesta www.vero.fi/Katso.

Urakka- ja työntekijäilmoituslomakkeet voi tulostaa Vero.fi-sivulta.

6.2 Katso-roolit ilmoittamiseen

Verohallinnon sähköinen ilmoittaminen edellyttää Katso-tunnisteen käyttämistä yrityksen ja yhteisön puolesta toimittaessa. 

Yrityksen nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön Katso-tunnisteeseen voidaan liittää pääkäyttäjyys. Pääkäyttäjä voi hallinnoida yrityksen tietoja Katso-palvelussa sekä myöntää valtuutuksia alitunnisteella toimimista varten.

Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voi antaa kahdella eri Katso-roolilla. Pääkäyttäjä voi valtuuttaa ilmoittajan joko Vertailutietojen ilmoittaja-roolin käyttöön. Tällä roolilla voidaan antaa vain urakka- ja työntekijätietoja koskevia tietoja Verohallinnolle. Vertailutietojen ilmoittaja-rooli voidaan antaa myös alitunnisteelle.

Tiedot voi antaa myös Kausiveroilmoittaja-roolilla, jolloin erillistä valtuutusta ei tarvita, jos ilmoittajalla on jo käytössään kausiveroilmoittaja-rooli.

Toimintaohjeet tunnisteen perustamiseksi löytyvät sähköisen asioinnin sivustolta.

Myös ulkomaiset ilmoittajat tarvitsevat sähköisessä ilmoittamisessa Katso-tunnisteen. Katso -tunniste on mahdollista antaa

  • Suomeen rekisteröidyn yrityksen edustajille, jotka ovat ulkomaalaisia ja
  • Ulkomaille rekisteröidyn yrityksen edustajille, jotka voivat olla ulkomaalaisia tai suomalaisia.

Ulkomaisen henkilön tulee todentaa henkilöllisyytensä ja nimenkirjoitusoikeutensa julkisen notaarin vahvistamin asiakirjoin.

6.3 Perusilmoitus

Kohdekuukauden tiedot annetaan ensimmäisen kerran aina perusilmoituksella (P)., vaikka ilmoitus annettaisiinkin myöhässä vasta eräpäivän jälkeen. Perusilmoituksen annettuaan ilmoitus saa yksilöllisen ilmoitustunnisteen ja ilmoituksen antamisajankohdan. Tunnus on ilmoituskohtainen, sisälsipä ilmoitus yhden tai useamman työmaan tai sopimuksen tiedot.

Perusilmoituksen ilmoitustunniste vaihtuu joka kuukausi, vaikka ilmoittaja (ja työmaat tai sopimukset) pysyisivätkin entisinä.

6.4 Korjausilmoitus

Jos urakka- tai työntekijäilmoituksella on virhe, jonka Verohallinto edellyttää korjattavaksi kohdekuukaudelta tiedonantovelvollisen on annettava kyseisestä kuukaudesta korjausilmoitus (K). Korjausilmoituksella on aina annettava kaikki tiedot uudestaan, vaikka se sisältäisi samalla useamman työmaan tai sopimuksen virheettömät tiedot.

Korjausilmoituksessa on aina ilmoitettava perusilmoituksen yhteydessä saatu ilmoitustunnus. Korjausilmoitusta ei voi antaa, ellei samalla anneta aiemmin samalta kuukaudelta annetun perusilmoituksen ilmoitustunnusta.

6.5 Poistoilmoitus

Annettu ilmoitus voidaan poikkeuksellisesti myös poistaa kokonaan. Ilmoituksen poisto tapahtuu poistoilmoituksella (D). Tällöinkin ilmoittajan on annettava perusilmoituksen yhteydessä saamansa ilmoitustunnus.

Esimerkki 29: Poisto voi tulla kysymykseen esim. silloin, jos ilmoittaja antaa vahingossa tammikuun tiedot uudelleen helmikuun tietoina. Tällöin virheellinen ilmoitus helmikuun tiedoilla poistetaan kokonaan poistoilmoituksella (D). Poistoilmoituksen yhteydessä ilmoitetaan perusilmoituksen toimittamisen yhteydessä Verohallinnosta saatu ilmoitustunnus. Tämän jälkeen tiedot annetaan uudestaan helmikuun perusilmoituksena (P) oikeilla tiedoilla.

Tietojen korjaamisessa (K) tai poistamisessa (D) on käytettävä samaa ilmoituskanavaa kun alkuperäisessäkin aineistossa.

7 Tietojen korjaaminen

7.1 Virheen korjaaminen Verohallinnon kehotuksesta

Verohallinnon lähettämän korjauspyynnön johdosta pyydetyt tiedot on korjattava kirjeessä esitetyssä määräajassa. Tällöin urakka- tai työntekijäilmoitus on annettava alkuperäiseltä kohdekuukaudelta.

7.2 Virheen korjaaminen oma-aloitteisesti

Pääsääntöisesti tiedonantovelvollinen voi korjata itse huomaamansa virheet seuraavan kuukauden urakka- ja/tai työntekijäperusilmoituksella. Esimerkiksi kaikki yhteystiedot voidaan muuttaa ja korjata seuraavan kuukauden perusilmoituksella.

Esimerkki 30: Työntekijä aloittaa työskentelyn maaliskuussa ja työskentelyn työmaalla on sovittu jatkuvan kesäkuun loppuun. Toukokuussa kuitenkin ilmenee, että työ jatkuukin elokuun loppuun. Riittää, että oikea päättymisajankohta ilmoitetaan kesäkuun perusilmoituksella ja sitä myöhemmillä ilmoituksilla. 

Seuraavissa tapauksissa on tiedot kuitenkin aina korjattava alkuperäisellä kohdekuukaudella:

  • Jos tieto urakasta, urakoitsijasta tai työntekijästä puuttuu kohdekuukauden perusilmoitukselta, on annettava alkuperäisen kohdekuukauden korjausilmoitus, jolle on lisätty puuttuvat tiedot.
  • Jos ilmoitusta, jolla urakan, urakoitsijan tai työntekijän kuuluisi olla, ei ole annettu kohdekuukaudelta ollenkaan, on annettava perusilmoitus oikealta kohdekuukaudelta.

Esimerkki 31: Työntekijän työskentelyaika on ilmoitettu helmi- ja maaliskuun työntekijäilmoituksilla 1.2.-30.4. Huhtikuussa huomataan, että työskentelyaika on ilmoitettu edellisiltä kuukausilta virheellisesti ja sen olisi pitänyt olla 1.1.-30.4. Tammikuusta ei ole annettu ollenkaan työntekijäilmoitusta. Tiedonantovelvollinen ilmoittaa huhtikuun perusilmoituksella työskentelyajaksi 1.1.-30.4. sekä antaa tammikuun perusilmoituksen, joka puuttui.

Jos virhe huomataan vasta työskentelyn päättymisen jälkeen, esimerkiksi elokuussa, tiedonantovelvollisen on annettava tammikuusta perusilmoitus, jolla ilmoitetaan todellinen työskentelyaika 1.1.-30.4. Myöhempiä työntekijäilmoituksia ei enää tarvitse korjata.  

Ilmoittaja voi oma-aloitteisesti korjata tietojaan taannehtivasti kohdekautta edeltävän 12 kuukauden ajan. Tämän jälkeen korjauksia ei enää voi tehdä.

Esimerkki 32: Toukokuun 2015 tiedossa, jotka ilmoittaja on antanut 5.7.2015, on ollut virhe. Ilmoittaja voi korjata tietoa viimeistään 5.7.2016.

7.3 Tiedonantovelvollisuuteen liittyviä yleisiä virhetilanteita

Urakka- ja työntekijäilmoituksilla esiintyy toistuvia virheitä, jotka vaikeuttavat rakennusalan yritysten ja työntekijöiden verovalvontaa. Seuraavassa on ohjeita yleisimpien virheiden oikein ilmoittamiseksi:

Urakkailmoituksilla ei ole huomioitu:

  • Urakkailmoitus pitää antaa urakan alkamiskuukauden lisäksi jokaiselta laskutus tai maksukuukaudelta. Tiedot on annettava myös urakan päätyttyä työmaalla niin kauan kuin yritys laskuttaa tilaajaa.
  • Urakasta ilmoitetaan ainoastaan joko ”laskutettu määrä” tai ”maksettu määrä” tilaajan kirjaustavan mukaan, mutta ei molempia.
  • Kohdekuukauden urakkailmoituksella ilmoitetaan vain ko. kuukaudelta laskutettu määrä eli aiemmilta kuukausilta ilmoitettuja summia ei enää lisätä urakkailmoitukselle ”laskutettu” tai ”maksettu” - kohtaan. 
  • Urakka-ajaksi ilmoitetaan ilmoitushetkellä tiedossa oleva urakan kesto. Jos urakka-aikaa ei tiedetä, ilmoitetaan arvio, jota tarkennetaan myöhemmillä ilmoituksilla kulloinkin olemassa olevan tiedon perusteella.
  • Kokonaisurakkasummana ilmoitetaan urakan kokonaisarvo sopimuksesta tai arvio kokonaisurakkasummasta. Kokonaisurakkasummaa voidaan tarkentaa seuraavilla urakkailmoituksilla.
  • Urakkailmoituksella on ilmoitettava tieto käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta silloin, kun laskuttava urakoitsija on sitä laskussaan soveltanut.
  • Kun yritys on valtuuttanut toisen yrityksen antamaan työntekijäilmoitukset puolestaan, on tiedonantovelvollisena kuitenkin ilmoitettava varsinainen tiedonantovelvollinen (y-tunnus ja nimi) eikä ilmoittaja.

Työntekijäilmoituksilla ei ole huomioitu:

  • Työntekijäilmoitus annetaan ainoastaan niistä työntekijöistä, jotka ilmoitettavan kohdekuukauden aikana tosiasiallisesti ovat työskennelleet yhteisellä rakennustyömaalla. Työskentely voidaan todeta esim. työmaalla olevan läsnäololuettelon avulla tai sähköisen kulunvalvontajärjestelmän avulla, jos sellainen on käytössä. Päätoteuttajan on syytä varmistua siitä, että kaikki työmaalla kohdekuukautena työskennelleet henkilöt sisältyvät kohdekuukauden työntekijäilmoitukseen.
  • Päätoteuttajan tulee ilmoittaa kaikkien yhteisellä rakennustyömaalla toimivien työnantajien työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat.  
  • Työntekijän työnantajana pitää ilmoittaa työntekijälle palkkaa maksava yritys eikä esim. työmaalla työnantajayrityksen sopimuskumppanina toimivaa yritystä. Kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten työnantajana ilmoitetaan kommandiittiyhtiö. Ammatinharjoittajan työnantajana ilmoitetaan hänen toiminimensä ja tämän työntekijänä ammatinharjoittaja.
  • Kun yritys on valtuuttanut toisen yrityksen antamaan työntekijäilmoitukset puolestaan, on tiedonantovelvollisena kuitenkin ilmoitettava varsinainen tiedonantovelvollinen (y-tunnus ja nimi) eikä ilmoittaja.

8 Menettely, jos tietoja ei anneta

8.1 Laiminlyöntimaksu

Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä VML 22 a §:n mukaan enintään 15.000 euron laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksu on ilmoituskohtainen. Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon annettavien tietojen määrä. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin, eli alin mahdollinen laiminlyöntimaksu on 100 €. Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä:

Enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  • ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus,
  • ilmoitus, tieto tai asiakirja on annettu myöhässä ilman pätevää syytä.

Enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

  • ilmoitus, muu tieto tai asiakirja on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen,
  • ne on annettu kehotuksen jälkeen.

Enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos tiedonantovelvollinen

  • on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen,
  • ei ole lainkaan antanut ilmoitusta.

Rakennuttajana olevalle luonnolliselle henkilölle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu silloin kun kyse on

  • hänen elinkeinotoimintaansa varten tapahtuvaan rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä tai
  • hänen yksityiskäyttöönsä tapahtuvaan rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä yksityiskäyttöön tapahtuvassa rakennuttamisessa myös silloin kun luonnollinen henkilö ei esitä Verohallinnon antamaa todistusta tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä rakennusvalvontaviranomaiselle.

8.2 Päätoteuttajan vastuu tiedoista

Päätoteuttaja on vastuussa työntekijätietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle. Ilmeisenä päätoteuttajan laiminlyöntinä pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijäilmoituksella ilmoitetaan selkeästi vähemmän työntekijöitä kuin mitä työmaan vahvuus on kohdekuukautena ollut. 

Päätoteuttaja voi vapautua vastuusta ilmoittamalla työnantajan laiminlyönnistä Verohallinnolle siinä tapauksessa, että työnantaja jättää antamatta jotakin työntekijää tai itsenäinen työnsuorittaja itseään koskevat tiedot kokonaan tai osittain päätoteuttajalle. Myös siinä tapauksessa, että työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja ilmoittaa tiedon, jonka virheellisyys on päätoteuttajalle ilmeinen, päätoteuttajan on vastuusta vapautuakseen ilmoitettava puutteesta Verohallinnolle.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä päätoteuttajalle, jos tiedoissa on työnantajasta tai itsenäisestä työnsuorittajasta johtuvasta syystä puute tai virhe, josta päätoteuttajan ei voida kohtuudella edellyttää tienneen.

8.3 Käyttäjäyrityksen ja vuokratyönantajan vastuu vuokratyövoiman ilmoittamisesta

Lain mukaan jokaisen yhteisellä työmaalla toimivan yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistään. Laissa ei kuitenkaan oteta erikseen kantaa siihen, kummalla yrityksellä, vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä vai käyttäjäyrityksellä on velvollisuus ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä päätoteuttajalle.   

Vuokratyönantaja ei välttämättä tiedä, millä työmailla vuokratyöntekijä työskentelee, minkä johdosta työmaalla toimivalla vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä on tosiasiallisesti paremmat edellytykset ilmoittaa päätoteuttajalle tiedot myös sen lukuun työskentelevistä vuokratyöntekijöistä. Vuokratyöntekijää koskevien yksilöintitietojen oikeellisuudesta on kuitenkin vastuussa vuokratyönantaja, kun taas käyttäjäyrityksen voidaan edellyttää tietävän paremmin työn tekemiseen liittyvistä seikoista.

Edellä mainituilla perusteilla käyttäjäyrityksen on annettava tiedot päätoteuttajalle myös yhteisellä työmaalla käyttämistään vuokratyöntekijöistä. Jos käyttäjäyritys laiminlyö ilmoittaa nämä tiedot päätoteuttajalle, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Käyttäjäyrityksen tulisi sopimussuhteessaan vuokratyönantajaan varmistaa, että vuokratyönantaja antaa käyttäjäyritykselle tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tarpeelliset tiedot. 

8.4 Ennakkoperintärekisteristä poistaminen

Tiedonantovelvollisuutensa laiminlyönyt voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Ennen poistamista rekisteriin merkitylle lähetetään kuulemiskirje ja annetaan tilaisuus korjata laiminlyönnit.

Laiminlyöntimaksu on ensisijainen ennakkoperintärekisteristä poistoon nähden.

9 Tietojen säilyttämisaika

Verotusmenettelylain 15 b § 4 momentin mukaan tiedonantovelvollisen on säilytettävä työntekijätietoja kuusi vuotta työmaan valmistumisvuoden päättymisestä. Työmaan katsotaan päättyneen silloin, kun työ on vastaanotettu ja luovutettu tilaajalle.

Urakkatietojen osalta ei verotusmenettelylain 15 c §:ssä ole mainintaa aineiston säilytysajasta. Kirjanpitolain 10 § nojalla kirjanpitovelvollisella on säilyttämisvelvollisuus raportoinnin kohteena olevasta materiaalista. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kuin 1 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Tiedot voidaan säilyttää sähköisessä muodossa. Suomi.fi- ja Ilmoitin.fi-palvelut arkistoivat annetut ilmoitukset 1,5 vuoden ajan.

Sivu on viimeksi päivitetty 12.9.2016