Yleisradiovero

Tässä ohjeessa käsitellään yleisradioveroa. Yleisradioverosta annetun lain 2 §:n 2 momenttia on muutettu lailla yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (817/2017) siten, että henkilön yleisradioveron pienimmästä maksuunpantavasta veron määrästä on luovuttu. Muutos tulee voimaan 1.1.2018.

Ohjetta on päivitetty yllä mainitun lainmuutoksen sekä verojen maksamiseen, palauttamiseen ja perintään tulleiden lakimuutosten vuoksi. Lisäksi ohjeen rakenteeseen on tehty muutoksia.

1 Johdanto

Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi peritään vuotuista yleisradioveroa. Yleisradioveron suorittamisvelvollisuudesta ja verotusmenettelystä säädetään yleisradioverosta annetussa laissa (484/2012, YleveroL). Verohallinto määrää yleisradioveron tuloverotuksen yhteydessä. Vero tilitetään valtiolle.

Luonnolliset henkilöt ja elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat yhteisöt maksavat yleisradioveroa. Alle 18-vuotiaat henkilöt tai luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa, eivät maksa yleisradioveroa.

Vuodesta 2018 alkaen henkilön yleisradioveroa suoritetaan vain puhtaan pääomatulon ja puhtaan ansiotulon yhteismäärän tai sitä korkeamman yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän 14.000 euroa ylittävästä osasta. Henkilön yleisradiovero on tulojen määrästä riippuen enintään 163 euroa.

Yhteisön yleisradiovero on verotettavan tulon määrästä riippuen 140–3.000 euroa. Yhteisö ei maksa yleisradioveroa, jos sen verotettava tulo on alle 50.000 euroa.

2 Henkilön yleisradiovero

2.1 Verovelvolliset

Henkilön yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Esimerkiksi vuonna 2018 verovelvollisia ovat vuonna 2000 ja sitä ennen syntyneet henkilöt. Yleisradioveroa suorittavat myös henkilöt, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia vain osan verovuodesta. Yleisradioveroa suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta. Kuolinpesä ei maksa yleisradioveroa kuolinvuoden jälkeisiltä verovuosilta.

Yleisradioveron suorittamisvelvollisuus on henkilökohtainen. Samassa perheessä tai taloudessa voi siten olla useampikin henkilö, joka suorittaa veroa. Yleisradioveroa on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan televisio. Yleisradioveroa suoritetaan myös riippumatta siitä käyttääkö henkilö Yleisradion palveluita tai voiko hän edes käyttää Yleisradion palveluita.

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, jonka verovuoden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa suoritetaan erillistä Ahvenanmaan maakuntalainsäädäntöön perustuvaa televisiomaksua (landskapslag om radio- och televisionsverksamhet 95/2011 sekä Ålands Landskapsregeringens beslut nr 108/2011).

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, joka on ollut koko verovuoden rajoitetusti verovelvollinen. Tuloverolain (1535/1992, TVL) säännösten perusteella ratkaistaan, onko henkilö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja verotusyhtymät eivät ole yhteisöjä, vaan yhtymiä (TVL 4 §). Yhtymät eivät suorita itse yleisradioveroa. Yhtymää ei veroteta tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona (TVL 15 § ja 16 §). Osakkaan osuus yhtymän tulosta otetaan huomioon laskettaessa osakkaana olevan luonnollisen henkilön puhdasta ansio- tai pääomatuloa ja yhteisön verotettavaa tuloa. Tällä tavoin osuus yhtymän tulosta luetaan yhtymän osakkaana olevan luonnollisen henkilön yleisradioveron laskentaperusteeseen.

Verovuoden aikana kuolleen henkilön yleisradiovero määrätään hänen kuolinpesälleen noudattaen mitä TVL 17 §:n 1 momentissa säädetään (YleveroL 2 §:n 3 momentti). TVL 17 §:n 1 momentin mukaan verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tulosta. Tämän mukaisesti kuolinvuoden puhdasta ansiotuloa ja puhdasta pääomatuloa laskettaessa otetaan huomioon sekä henkilön elinaikaiset että hänen kuolemansa jälkeiset kuolinpesän tulot ja niihin kohdistuvat luonnolliset vähennykset.

Henkilö voi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen vain osan verovuodesta esimerkiksi tilanteessa, jossa hän muuttaa Suomeen verovuoden aikana. Tällöin hän suorittaa yleisradioveroa niiden tulojen perusteella, joista häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena. Esimerkiksi palkkaa, jonka hän on saanut ennen Suomeen tuloaan, ei lueta puhtaaseen ansiotuloon, jota käytetään yleisradioveron laskentaperusteena.

2.2 Henkilön yleisradioveron määrä

Henkilön yleisradioveron laskentaperusteesta ja määrästä säädetään YleveroL 2 §:ssä. Yleisradiovero on 2,5 prosenttia tuloverolaissa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän tai sitä korkeamman hänelle yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän 14.000 euroa ylittävästä osasta. Jos henkilölle ei ole vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, yleisradioveron määrä lasketaan suoraan hänelle tuloverotuksessa lasketun puhtaiden tulojen yhteismäärän perusteella. Vero on 2,5 prosenttia tulon yhteismäärän 14.000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa ei kuitenkaan ole suoritettava 163 euroa enempää.

Puhdas ansiotulo lasketaan vähentämällä veronalaisista ansiotuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (TVL 30 §:n 3 momentti). Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä veronalaisista pääomatuloista niistä tehtävät luonnolliset vähennykset (TVL 30 §:n 2 momentti). Luonnollisia vähennyksiä ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot, kuten palkkatulon perusteella vähennettävä tulonhankkimisvähennys ja asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten vähennyskelpoinen määrä. Luonnollisia vähennyksiä eivät ole esimerkiksi asunto-, opinto- tai tulonhankkimisvelan korot, palkansaajan eläkevakuutusmaksut tai eläketulovähennys.

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon ja maatalousyrittäjän työtulon niille henkilöille, joilla on yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen eläkevakuutus. Eläkelaitos ilmoittaa Verohallinnolle kunkin verovuoden työtulon määrän. Jos henkilölle on vahvistettu yrittäjän tai maatalousyrittäjän työtuloa, yleisradioveron laskentaperuste on suurempi seuraavista:

1. puhdas ansiotulo + puhdas pääomatulo
2. YEL-työtulo + MyEL-työtulo

Kun henkilön yleisradiovero lasketaan vaihtoehtoisesti vahvistetun työtulon määrän perusteella, yleisradioveroa voi joutua suorittamaan yrittäjä, jonka harjoittaman yritystoiminnan verotuksellinen tulo on pieni tai tappiollinen, tai joka harjoittaa yritystoimintaa osakeyhtiömuodossa ja saa yhtiöstään verovapaita osinkotuloja.

Yleisradioveroa ei suoriteta, jos edellä esitetty laskentaperuste jää alle 14.000 euron. Käytännössä veroa maksetaan vasta 14.750 euroa ylittävistä palkkatuloista ja 14.000 euroa ylittävistä eläketuloista ja päivärahatuloista. Ero johtuu siitä, että palkkatuloja saava verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksen, joka on 750 euroa. Eläketulosta tai päivärahatulosta ei tehdä tulonhankkimisvähennystä. Verohallinto tekee tulonhankkimisvähennyksen palkkatulosta viran puolesta.

Veronmaksukynnyksen ylittyessä yleisradiovero kasvaa liukuvasti. Yleisradioveron enimmäismäärä vuodessa on 163 euroa. Veron enimmäismäärä saavutetaan noin 21.270 euron palkkatuloilla ja 20.520 euron eläke- ja päivärahatuloilla.

YleveroL 2 §:n mukaisesti lasketusta henkilön yleisradioveron määrästä vähennetään mahdollista ulkomaisen veron hyvitystä tai ulkomaan tulosta johtuva veron määrä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti. Yleisradioverosta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka henkilö on maksanut vieraassa valtiossa sieltä saamastaan eläketulosta tai joka kohdistuu tuohon eläketuloon. Yleisradioverosta voidaan vähentää myös esimerkiksi lähdeveroa, jonka henkilö on suorittanut vieraassa valtiossa sieltä saamastaan osinkotulosta.

Yleisradioverosta ei vähennetä tuloverolain mukaisia verosta tehtäviä vähennyksiä kuten kotitalousvähennystä, valtionverotuksen invalidivähennystä tai työtulovähennystä. Henkilön yleisradiovero ei ole myöskään tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno (TVL 31 §:n 8 momentti).

Yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja verotuksen muutos muuttaa yleisradioveron laskentaperustetta. Verovuodelta suoritettavan yleisradioveron määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä. Yleisradioveroa palautetaan tai maksetaan lisää osana verotuksen muutoksen johdosta palautettavaa tai lisää maksettavaa määrää.

3 Yhteisön yleisradiovero

3.1 Verovelvolliset

Yhteisön yleisradioveroa suorittavat elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/1968, EVL) tarkoitettua liike- tai ammattitoimintaa tai maatilatalouden tuloverolaissa (543/1967, MVL) tarkoitettua maataloutta Suomessa harjoittavat yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50.000 euroa. Yhteisön yleisradioveroa ei suorita yhteisö, jonka verovuoden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Yhteisöt on määritelty TVL 3 §:ssä. TVL 3 §:n mukaisista yhteisöistä yleisradioveron suorittamiseen velvollisia eivät kuitenkaan ole valtio ja sen laitos, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, uskonnollinen yhdyskunta, asunto-osakeyhtiö, TVL 20 §:ssä tarkoitettu tuloverosta vapaa yhteisö ja ulkomainen kuolinpesä, vaikka ne harjoittaisivatkin elinkeinotoimintaa tai maataloutta.

Verovelvollisia yhteisöjä voivat olla esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, keskinäinen vakuutusyhdistys, yhdistys ja säätiö. Myös yleishyödyllinen yhteisö voi olla verovelvollinen, jos sillä on verotettavaa elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa. Ulkomainen yhteisö voi olla velvollinen suorittamaan yleisradioveroa, jos se harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa tai maataloutta kiinteästä toimipaikasta.

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja verotusyhtymät eivät ole yhteisöjä, vaan yhtymiä (TVL 4 §). Yhtymät eivät suorita itse yleisradioveroa. Yhtymää ei vero-teta tuloverotuksessa erillisenä verovelvollisena, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona (TVL 15 § ja 16 §). Siten yhtymän osakkaana olevan yhteisön osuus yhtymän tuloon luetaan yhteisön yleisradioveron laskentaperusteeseen.

Yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden laajuudella, voitollisuudella tai tappiollisuudella ei ole sinänsä merkitystä, vaan yhteisö on verovelvollinen jo vähäisenkin elinkeinotoiminnan tai maatalouden perusteella, jos yhteisön koko toiminnan verovuoden verotettava tulo on vähintään 50.000 euroa.

Jos yhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa tai maataloutta, vaan sillä on yksinomaan niin sanottuun muun toiminnan tulolähteeseen (henkilökohtainen tulolähde) luettavaa toimintaa, se ei ole velvollinen suorittamaan yleisradioveroa. Muuta toimintaa voi esimerkiksi olla kiinteistön vuokraaminen ulkopuoliselle taholle niin, ettei kiinteistön vuokraaminen palvele osakeyhtiön omaa elinkeinotoimintaa välittömästi eikä välillisesti.

3.2 Yhteisön yleisradioveron määrä

Yhteisön yleisradioveron laskentaperuste on yhteisön verovuoden verotettava tulo. TVL 30 §:n 4 momentin mukaan yhteisön elinkeinotoiminnan verotettava tulo, maatalouden verotettava tulo ja muun toiminnan verotettava tulo lasketaan erikseen vähentämällä verovuoden tulosta aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut samanlajiset tappiot.

Muun yhteisön kuin osittain verovapaan tai yleishyödyllisen yhteisön verotettava tulo on yhteisön elinkeinotoiminnan verotettava tulon, maatalouden verotettavan tulon ja muun toiminnan verotettavan tulon yhteismäärä. Yhteisön verotettavaan tuloon ja yleisradioveron laskentaperusteeseen luetaan siis elinkeinotoiminnan ja maatalouden verotettavan tulon lisäksi myös muun toiminnan tulolähteen verotettava tulo. Siten yleisradiovero lasketaan saman verotettavan tulon perusteella kuin yhteisön tulovero.

Ulkomainen yhteisö, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, suorittaa yleisradioveroa Suomen verotuksessa vahvistetun verovuoden verotettavan tulonsa perusteella.

Yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50.000 euroa, on suoritettava yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50.000 euroa ylittävältä osalta. Yhteisön yleisradioveron enimmäismäärä on 3.000 euroa. Vero on 3.000 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 867.142 euroa tai suurempi. Jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on vähemmän kuin 50.000 euroa, yhteisö ei maksa yleisradioveroa.

YleveroL 3 §:ssä määritellyllä tavalla lasketusta yhteisön yleisradioveron määrästä vähennetään mahdollinen ulkomaisen veron hyvitys vieraassa valtiossa suoritetun veron perusteella kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesti. Yleisradioverosta voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi veroa, jonka yhteisö on suorittanut toisessa valtiossa siellä olevan kiinteän toimipaikkansa tulosta tai toisesta valtiosta saamastaan osinkotulosta. Ulkomaan veron vähentämisen jälkeen maksuunpantava yhteisön yleisradiovero voi siten olla pienempi kuin 140 euroa.

Yleisradioveron määrä voi muuttua, jos verovuodelta toimitettua verotusta myöhemmin muutetaan esimerkiksi verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta ja muutos pienentää tai suurentaa verotettavan tulon määrää. Verovuodelta suoritettavan yleisradioveron määrä voi tällöin vähentyä tai lisääntyä.

3.3 Yhteisön yleisradioveron vähentäminen

EVL 8 §:n 1 momentin 19 kohdan mukaan yhteisön yleisradiovero on elinkeinotoiminnan tulosta vähennyskelpoinen meno. Maatalouden tuloon kohdistuva yhteisön yleisradiovero on puolestaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967, MVL) mukaan vähennyskelpoinen maatalouden tulosta. Sen sijaan yhteisön yleisradiovero ei ole vähennyskelpoinen TVL:n mukaan verotettavasta muun toiminnan tulolähteen tulosta.

Laissa ei ole erikseen säädetty siitä, miten yhteisön yleisradiovero jaksotetaan vähennyksenä. Jaksottamiseen ei ole otettu kantaa myöskään lain esitöissä (VaVM 14/2012 vp ja HE 28/2014). Tämän vuoksi yleisradioveron jaksottamiseen sovelletaan EVL:n mukaisessa verotuksessa EVL 22 §:n yleissäännöstä, jonka mukaan meno on sen verovuoden kulua, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Vähäiset menoerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut.

Verohallinto katsoo, että yhteisön yleisradiovero tulee jaksottaa tuloverotuksessa ensisijaisesti sen verovuoden kuluksi, jonka aikana lopullinen vero on maksuunpantu. Vastaavaa jaksotusperiaatetta noudatettiin esimerkiksi katumaksun jaksottamista koskevassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1981-B-II-524.

Jaksottamiskysymystä arvioitaessa on huomattava myös, että verovuoden vähennettävää yleisradioveroa ei voida kaikissa tapauksissa määrittää täsmälleen oikein samalta verovuodelta annettavassa veroilmoituksessa ja toimitettavassa säännönmukaisessa verotuksessa, koska yhteisön yleisradioveron perusteena on yhteisön verotettava tulo, jonka määrään yleisradioverotoisaalta vaikuttaa vähennyskelpoisena eränä. Sitä vastoin, jos jaksotus tapahtuu verotuspäätöksen tekohetken mukaan, maksuunpannun veron ja vähennyksen tarkka määrä on tiedossa. Tällöin ei ole tarvetta veron jälkikäteisiin oikaisuihin säännönmukaisessa verotuksessa tapahtuneiden, suoritettavan yleisradioveron määrään vaikuttavien muutosten perusteella.

Verohallinto katsoo, että yhteisö voi halutessaan jaksottaa verovuodelta suoritettavan yleisradioveron saman verovuoden kuluksi arviomääräisenä. Jos näin vähennetty vero poikkeaa verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätystä yleisradioverosta, poikkeama tulee ottaa huomioon siten, että se vaikuttaa yhteisön verotettavaan tuloon veron määräämisvuonna.

EVL 22 §:n mukaan vähäiset menoerät saadaan lukea myös sen verovuoden kuluksi, jona niiden maksu on tapahtunut. Yhteisön yleisradiovero voidaan vaihtoehtoisesti lukea maksuperusteen mukaisesti verovuoden kuluksi yleisradioveron suoritukseksi verovuonna maksettujen ennakkojen ja lisäennakkojen määräisenä.

Jos ennakkona ja lisäennakkona maksettu yleisradiovero on pienempi kuin verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätty yleisradiovero, lisää maksettava määrä vähennetään maksuhetkellä kuluvan verovuoden veronalaisesta tulosta. Jos ennakkona ja lisäennakkona maksettu yleisradiovero on suurempi kuin verovuodelta toimitetussa verotuksessa määrätty yleisradiovero, liikaa maksettu ja vähennetty yleisradioveron määrä lisätään maksuhetkellä kulumassa olevan verovuoden veronalaiseen tuloon.

Verovuodelta määrätyn yleisradioveron määrä voi myöhemmin muuttua, kun yhteisön verotettavan tulon määrä muuttuu esimerkiksi verotuksen oikaisun johdosta. Yleisradioveron määrän muutos jaksotetaan verotuksessa sen verovuoden kuluksi tai tuotoksi, jonka aikana päätös verotuksen muuttamisesta on tehty.

Maatilatalouden tuloverolain mukaisessa verotuksessa yleisradiovero jaksotetaan maksuperusteen mukaisesti veron maksuvuoden kuluksi.

4 Verotusmenettely

Verohallinto määrää yleisradioveron maksettavaksi tuloverotuksen toimittamisen yhteydessä siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995, VML) säädetään. Yleisradioveron kantoon, perintään ja palauttamiseen sovelletaan veronkantolakia (769/2016) ja tilitykseen verontilityslakia (532/1998).

Yleisradioveroa suoritetaan verovuoden aikana osana ennakonpidätystä tai ennakonkantoa. Henkilön yleisradiovero otetaan huomioon laskettaessa ennakonpidätysprosenttia ennakonpidätyksen alaisille tuloille, kuten palkka- ja eläketulolle. Yleisradiovero otetaan huomioon myös määrättäessä ennakkoveroa esimerkiksi vuokratulosta. Ennakonpidätysprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

Yhteisön yleisradiovero otetaan vastaavasti huomioon määrättäessä yhteisön ennakkoveroa. Yhteisön ennakkoverojen maksamista käsitellään tarkemmin vero.fi-sivustolla.

Tuloveron tapaan yleisradioveroa voi tulla verovuodelta toimitettavassa verotuksessa maksettavaksi lisää osana jäännösveroa tai palautettavaksi osana veronpalautusta. Lisää maksettavalle yleisradioverolle lasketaan osana jäännösveroa korkoa. Jäännösverolle määrättävän koron laskemisesta säädetään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa. Veronpalautukselle lasketaan osana veronpalautusta korkoa. Veronpalautukselle maksettavan koron laskemisesta säädetään veronkantolaissa.

Yleisradioveroa koskevaan verotuksen muuttamiseen ja muutoksenhakuun sovelletaan samoja säännöksiä kuin tuloverotuksessa. Verovelvollisen muutoksenhakuaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, ja muutosta haetaan ensi asteessa oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

Kun yleisradiovero lasketaan kaavamaisesti puhtaiden tulojen yhteismäärän tai yhteisön verotettavan tulon perusteella, yleisradioveron määrä voi käytännössä muuttua vain, jos verovuoden verotusta muutetaan siten, että puhtaiden tulojen yhteismäärä tai yhteisön verotettava tulo muuttuu.

Yleisradioverosta annetun lain mukaan se, että verovelvollisella ei ole televisiota tai verovelvollinen ei käytä tai ei voi käyttää Yleisradion palveluja, ei vaikuta velvollisuuteen suorittaa yleisradioveroa eikä veron määrään. Näillä perusteilla verovelvolliset eivät siis voi saada muutosta verotukseensa.

5 Ohjeen soveltaminen

Ohjetta sovelletaan verovuodelta 2018 tai sen jälkeen toimitettavaan verotukseen.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Nina Salakka