Lahjus ja eräät muut menot yritysten verotuksessa
- Antopäivä
- 16.6.2011
- Diaarinumero
- 383/345/2011
- Voimassaolo
- 16.6.2011-13.3.2017
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/10) 2 § 2 momentti
Lokakuussa 2010 julkaistussa OECD:n Suomea koskevan maatarkastuksen tarkastusraportissa on kiinnitetty huomiota mm. lahjontaa koskevan verovelvollisille annetun erityisen ohjeen puuttumiseen. Verohallinto antaa tämän vuoksi ohjeen lahjuksen antamisesta aiheutuvien menojen vähennyskelvottomuudesta yritysten verotuksessa. Lahjoitusten ja edustusmenojen käsittelystä verotuksessa on lisäksi aikaisemmin annettu jäljempänä mainitut Verohallinnon ohjeet.
Valtionhallinnon henkilöstöä koskee Valtiovarainministeriön henkilöstöosaston 23.8.2010 antama ohje vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista (VM/1592/00.00.00/2010). Ohjeessa selvitetään seikkoja, joita valtionhallinnon henkilöstön on otettava huomioon, jos heille tarjotaan vieraanvaraisuutta eri muodoissa.
Lahjuksia koskeva säännös
EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. EVL 16 §:n 8-kohdan mukaan lahjukset ja lahjusten luonteiset edut eivät ole tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja.
Lahjusten ja lahjusten luonteisten etujen antamisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelvottomia. Säännös koskee kaikkia lahjuksia ja muita vastaavia epäasiallisessa tarkoituksessa annettuja etuja. Kotimaassa annettujen lahjusten lisäksi ovat vähennyskelvottomia myös ulkomailla annetut tai rajan ylittäviin toimiin liittyvät lahjukset. Lahjusmenot eivät ole vähennyskelpoisia edes silloin, kun lahjuksen antaminen on antajan näkökulmasta välttämätöntä tulon hankkimiseksi. Säännös kattaa kaikki tilanteet, joissa lahjuksen antajan tarkoituksena on vaikuttaa lahjottavan virkatoimiin tai tehtäviin siitä riippumatta, missä asemassa edun saaja on. Lahjukseksi katsottavan edun saaja voi olla esimerkiksi suomalainen tai ulkomainen virkamies tai toisen yrityksen palveluksessa oleva henkilö. Lahjus voi olla vastikkeeton tai puettu näennäisen vastasuorituksen muotoon, kuten lahjottavalle tai hänen intressipiirilleen suoritetuksi konsulttipalkkioksi. Lahjus voidaan toteuttaa myös alihintaisena omaisuuden luovutuksena. (HE 187/2005)
Tuloverolakiin tai maatilatalouden tuloverolakiin ei sisälly erityistä lahjuksia koskevaa säännöstä. Lahjuksia ei voida kuitenkaan pitää TVL 29 §:n tai MVL 4 §:n mukaisina tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneina menoina (luonnolliset vähennykset). Lahjukset eivät ole vähennyskelpoisia tuloverolain mukaan verotettavasta tulosta tai maatalouden tulosta.
Lahjusrikos
Rikoslain (1889/39) lahjusrikoksia koskevissa säännöksissä (16, 30 ja 40 luku) kriminalisoidaan lahjan tai muun edun antaminen ja vastaanottaminen tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Lahjusmenon vähennyskelvottomuus verotuksessa ei riipu lahjuksen rikosoikeudellisen tunnusmerkistön täyttymisestä eikä vähennyskelvottomuus rajoitu niihin tilanteisiin, joissa lahjusrikoksesta on syyte vireillä tai asiassa on annettu tuomio rikosprosessissa. Vähennyskelvottomia menoja ovat sekä rikoslain mukaisten lahjusten että muiden lahjusten luonteisten etujen antamisesta aiheutuvat menot.
Eräät muut menot verotuksessa
Lahjoitukset
Myös yritysten antamien muiden lahjojen ja lahjoitusten vähennyskelpoisuus on verotuksessa rajoitettua. Lahjoituksia pidetään lähtökohtaisesti voiton käyttönä, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista. Poikkeuksen tästä tekevät vain TVL 57 §:ssä tarkoitetut, lähinnä yleishyödyllisiin tarkoituksiin annetut lahjoitukset, jotka ovat yhteisöjen verotuksessa vähennyskelpoisia. Tämän lisäksi vähennyskelpoisia ovat lähinnä tavanomaiset mainoslahjat.
Lahjoitusten vähennyskelpoisuutta on ohjeistettu Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten (Dnro 919/32/2010, 5.1.2011). TVL 57 §:n lahjoitusvähennyksistä on annettu erillinen Verohallinnon ohje Lahjoitusten vähentäminen verotuksessa ja nimeämispäätöksen hakeminen.
Edustusmenot
Edustusmenoista puolet on verotuksessa vähennyskelpoista EVL 8 §:n 8-kohdan nojalla. Edustusmenojen sekä niitä lähellä olevien markkinointi-, mainos- ja neuvottelumenojen käsittelyä verotuksessa on ohjeistettu Verotiedotteessa 4/1993 Edustusmenot verotuksessa.
Oikeustapauksia
KHO 1957 II: 91
Ratkaisussa ei hyväksytty vähennyskelpoisiksi virkamiehille annettuja joululahjoja, jotka olivat suurimmalta osin rahalahjoja.
KHO 1974 taltio 1390
Lahjoman luonteista provisiota, jonka maalaus- ja korjausliike oli suorittanut toimeksiantajansa palveluksessa olevalle toimihenkilölle, ei pidetty maalaus- ja korjausliikkeen verotuksessa vähennyskelpoisena menona. Liike ei myöskään saanut vähentää mainitun toimihenkilön esimiehen puolesta suoritettuja ulkomaanmatkan kustannuksia.
KHO 1985 taltio 5265
Rakennusliikkeen katsottiin antaneen apulaiskaupunginjohtajalle lahjan luontoisen etuuden rakentaessaan hänelle saunan tappiolla. Tuota määrältään arvioitua tappiota ei voitu pitää liiketulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneena kuluna eikä rakennusliikkeellä ollut siten oikeutta vähentää sitä tulostaan.
Johtava veroasiantuntija Jari Salokoski
Erityisasiantuntija Sirpa-Liisa Venesjärvi