Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti

Kiinteistöverolain (654/1992) 12 a §:n mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan laissa määriteltyihin rakentamattomiin rakennuspaikkoihin. Tietyissä kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa erillinen veroprosentti on määrättävä. Tässä ohjeessa käsitellään rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttiin liittyviä säännöksiä ja niiden soveltamista.  

1 Yleistä

Asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeamman veroprosentin. Esimerkiksi verovuonna 2019 veroprosentin on oltava vähintään 2,00  ja enintään 6,00. Korkeampi kiinteistöveroprosentti ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennuspaikkoja.

Erillistä veroprosenttia ei ole pakko määrätä. Jos veroprosenttia ei ole määrätty, kiinteistövero asuntotarkoitukseen kaavoitetusta rakentamattomasta rakennuspaikasta maksuunpannaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan.

Pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntia koskee erityissäännös, jonka mukaan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on pakko määrätä. Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin alaraja  verovuonna 2019 on 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin verovuonna 2019 enintään 6,00.

2 Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin soveltamisedellytykset

Rakentamattoman rakennuspaikan vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan, jos kaikki jäljempänä kohdissa 1 - 7 mainitut edellytykset täyttyvät.

1) Asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua

Asemakaavalla tarkoitetaan sekä uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavaa että vanhan rakennuslain mukaista asema- ja rakennuskaavaa. Siten esimerkiksi verovuoden 2019 kiinteistöverotuksessa vero voidaan määrätä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin mukaan, jos asema- tai rakennuskaava on tullut voimaan ennen vuoden 2017 loppua.

2) Asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen.

Asuinrakentamiseen kaavoitettua maata on sellainen maa, joka kaavamerkinnöin tai määräyksin on osoitettu asuntorakentamiseen. Näin on myös silloin, kun aluetta voi käyttää osittain myös muuhun tarkoitukseen. Asuntotarkoitukseen kaavoitetun osuuden on kuitenkin oltava yli puolet rakennusoikeudesta.

Säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät siten muuhun kuin asuntotarkoitukseen, esimerkiksi liike-, toimisto- tai teollisuusrakentamiseen, kaavoitetut alueet.

3) Rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua.

Veroa ei voida määrätä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin mukaan sellaisesta rakennuspaikasta, jolla on asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Asuinkäytössä olevana asuinrakennuksena pidetään myös asuinkäytössä olevaa vapaa-ajan asuinrakennusta. Rakennus voi olla myös vuokrattu asuinkäyttöön. Merkitystä ei myöskään ole sillä, että vain osa rakennusoikeudesta on käytetty, jos vain rakennuspaikalla on käytössä oleva asuinrakennus.

Jos sitä vastoin asuinrakennus on muutoin kuin tilapäisesti pois käytöstä (esim. autiotalo) tai sitä käytetään muuhun kuin asumiseen, vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan.

Rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun on ryhdytty perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentamiseen. Koska kiinteistöverovelvollisuus määräytyy kalenterivuoden alun (1.1.) tilanteen mukaan, rakentaminen on aloitettava edellä kerrotulla tavalla viimeistään 31.12. edellisenä vuonna, jotta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia ei sovellettaisi. Esimerkiksi verovuoden 2019 kiinteistöverotuksessa rakentamattomina rakennuspaikkoina ei pidetä rakennuspaikkoja, joille on alettu rakentaa viimeistään 31.12.2018.

4) Rakennuspaikalla on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen.

Erillisen kiinteistöveroprosentin soveltamisen edellytyksenä on, että rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 135 §:ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. Käyttökelpoisella pääsytiellä tai mahdollisuudella sellaisen järjestämiseen tarkoitetaan siten samaa kuin rakennusluvan edellytyksenä olevalla kulkuyhteydellä.

Jos käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen puuttuu, rakennuspaikkaan ei voida soveltaa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia.

5) Rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain (119/2001) 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Vesihuoltolain 10 §:ään sisältyvän pääsäännön mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä vesihuoltolain 12 §:n nojalla jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä.

Jos kunnallisteknillinen valmius rakennuspaikan liittämiseksi vesijohtoon ja viemäriin puuttuu, rakennuspaikkaan ei voida soveltaa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia.

6) Rakennuspaikka ei ole rakennuskiellossa.

Jos kunta on määrännyt rakennuskiellon alueelle, jolla asema- tai yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, tai kunta on asemakaavassa kieltänyt uuden rakennuksen rakentamisen kaavan toteuttamisen ajoittamisen vuoksi, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin soveltamiselle ei ole edellytyksiä. Soveltamisedellytyksiä ei myöskään ole, jos rakennuskielto johtuu hyväksytystä asemakaavasta tai asemakaavan muutoksesta, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

7) Rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin soveltamisen edellytyksenä on, että rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa esimerkiksi silloin, kun puolisot yhdessä omistavat rakennuspaikan tai rakennuspaikka on muutoin määräosaisessa yhteisomistuksessa. Siten esimerkiksi yhtymänä omistettuun rakennuspaikkaan voidaan soveltaa korkeampaa veroprosenttia.

Rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa myös silloin, kun sen omistaa kuolinpesä.

Niin ikään rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa silloin, kun osa siitä on verovelvollisen pääasiallisesti omistaman yhtiön tai muun yhteisön omistuksessa taikka kun rakennuspaikka on samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden omistuksessa.

Asemakaavan mukainen asuinrakennuksen rakennuspaikka

Asemakaavan mukaisella asuinrakennuksen rakennuspaikalla tarkoitetaan:

1. asemakaavan mukaista kiinteistörekisteriin merkittyä tonttia tai muuta rakennuspaikkaa;
2. asemakaavan mukaista sitovan tai ohjeellisen tonttijaon mukaista rakennuspaikkaa; ja
3. asemakaavaan merkittyä korttelia, jolla ei ole sitovaa tai ohjeellista tonttijakoa.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti koskee näin ollen asemakaavaan merkittyä rakennuspaikkaa tai tonttia, joka täyttää muut ehdot erillisen veroprosentin soveltamiselle. Sillä, onko kortteliin laadittu tonttijako, tai tontti merkitty kiinteistörekisteriin, ei ole merkitystä erillisen veroprosentin soveltamisen kannalta.

3 Kunnan tiedonantovelvollisuus

Kunta, joka määrää rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, selvittää samalla vuosittain kyseiset rakennuspaikat ja ilmoittaa ne samoin kuin muut tarpeelliset tiedot ja asiakirjat Verohallinnolle verotuksen toimittamista ja muutoksenhakua varten. Siten viimekädessä kunnan selvitettäväksi jää se, täyttääkö jokin rakennuspaikka laissa säädetyt veron määräämisen edellytykset.

Verohallinto on 25.10.2016 antanut ohjeen rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittamisesta (diaarinumero A34/200/2016).

4 Verosta vapauttaminen

Kunta tai Verohallinto voi osittain tai kokonaan vapauttaa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin mukaan määrätystä kiinteistöverosta, jos rakennushanke on viivästynyt muusta syystä kuin rakennuspaikan omistajan omasta menettelystä. Tällainen syy voi esimerkiksi olla se, että rakennusluvan saaminen on viivästynyt kunnasta johtuvasta syystä eikä rakentamista tämän vuoksi ole voitu aloittaa ennen kalenterivuoden alkua.

Vapautushakemusta koskeva ratkaisuvalta on kunnalla, jos kunta on pidättänyt kiinteistöveroa koskevan ratkaisuvallan itsellään. Luettelo ratkaisuvallan pidättäneistä kunnista 14.12.2018  VH/2740/00.01.00/2018. Jos kunta ei ole pidättänyt ratkaisuvaltaa itsellään, päätöksen tekee Verohallinto. Vapautuksen hakemisesta on kerrottu enemmän vero.fi:n artikkelissa Verosta vapauttaminen (verohuojennus). Vapautusta voi hakea sen jälkeen kun vero on maksuunpantu.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä 

ylitarkastaja Auli Hirsjärvi