Arvopaperien luovutusten verotus

Tässä ohjeessa käsitellään arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutukseen liittyviä tuloverokysymyksiä. Ohje korvaa 8.8.2017 annetun Arvopaperien luovutusten verotus –nimisen ohjeen (Dnro A138/200/2017). Ohje korvaa myös Verohallinnon ohjeen Sijoitusrahastosta saatavien tulojen verotus (A23/200/2015).

Ohjeesta on poistettu johdannaisten verotusta koskevat luvut. Näistä on annettu erillinen Verohallinnon ohje Johdannaisten verotus (A117/200/2015).

Tätä ohjetta ei sovelleta osakesäästötilillä tapahtuneisiin arvopaperikauppoihin eikä ohje koske myöskään virtuaalivaluuttojen luovutuksia.

Ohjeen lopussa liitteessä 1 on luettelo sellaisista suomalaisista pörssiyhtiöistä, joiden osakkeet ovat menettäneet arvonsa lopullisesti konkurssin vuoksi ja verovuodesta, jona osakkeiden arvonmenetyksen lopullisuus on todettu.

1 Arvopaperi, arvo-osuus, sijoitusrahasto-osuus

Arvopapereita ovat esimerkiksi osakeyhtiön osakkeet, joukkovelkakirjat, obligaatiot ja sijoitusrahasto-osuudet (arvopaperimarkkinalaki 746/2012). Arvo-osuuksia ovat sellaiset arvopaperit, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuudesta ei anneta osakekirjaa tai muuta oikeuden olemassa oloa tai sisältöä koskevaa asiakirjaa. Oikeus, esimerkiksi henkilön omistusoikeus osakkeeseen, ilmenee sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään (arvo-osuusrekisteriin) tehdyistä kirjauksista. Arvo-osuusjärjestelmään on liitetty muun muassa lähes kaikki Suomessa julkisesti noteeratut osakkeet. Arvo-osuusjärjestelmästä säädetään laissa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (348/2017).

Sijoitusrahasto on varojen kokonaisuus, joka koostuu pääasiallisesti arvopapereista. Sijoitusrahaston omistavat siihen varoja sijoittaneet henkilöt, yhteisöt ja säätiöt rahasto-osuuksiensa määrän suhteessa. Verotuksessa sijoitusrahastoja ja vastaavia ulkomaisia yhteissijoitusyrityksiä pidetään omistajistaan erillisinä yhteisöinä. Sijoitusrahastoa hallinnoi rahastoyhtiö. Rahasto-osuus hankitaan yleensä merkitsemällä se rahastoyhtiössä. Rahasto-osuuden omistaja voi vaatia, että sijoitusrahasto lunastaa hänen rahasto-osuutensa, mikä on käytännössä tavallisin tapa luovuttaa rahasto-osuus. Vaikka sijoitusrahasto-osuudet ovat arvopapereita, ne eivät yleensä kuulu arvo-osuusjärjestelmään. Sijoitusrahastoista säädetään sijoitusrahastolaissa (213/2019).

Arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutuksesta verotetaan eräin poikkeuksin samojen sääntöjen mukaan. Seuraavassa kerrotaan luonnollisen henkilön arvo-osuuksien sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutusten tuloverolain (1535/1992, TVL) mukaisesta verotuksesta. Luovutusvoiton ja -tappion verotuksesta säännellään tuloverolain 45 - 50 §:issä.

Muunlaisen omaisuuden, kuten asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen, luovutusvoiton verotuksesta kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa ja siinä viitatuissa erillisissä ohjeissa. Verohallinto on myös antanut erillisen ohjeen Johdannaisten verotus (A117/200/2015).

Sijoitustoimintaan liittyvästä muistiinpano- ja ilmoitusvelvollisuudesta on kerrottu Verohallinnon ohjeessa Verovelvollisen ilmoitusvelvollisuus.

2 Luovutusvoiton ja -tappion verotuksesta

2.1 Yleistä

Luovutusvoittoa ja -tappiota voi syntyä omaisuuden vastikkeellisista luovutuksista. Vastikkeellisia luovutuksia ovat kauppa (myynti), vaihto ja eräät vaihtoon rinnastettavat tapahtumat, kuten osakkeita vastaavan jako-osuuden saaminen yhtiön purkautuessa. Tietyin edellytyksin myös muun kuin julkisesti noteeratun osakeyhtiön jakama pääomanpalautus on luovutuksena verotettavaa. Pääomanpalautuksen verotuksesta kerrotaan lisää myöhemmin tässä ohjeessa.

Luovutusvoittoa syntyy, kun myyntihinta ylittää luovutetun omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutustappiota puolestaan syntyy kun myyntihinta alittaa luovutetun omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutustappiota voi syntyä myös arvopaperin lopullisessa arvonmenetyksessä.

Hankintamenosta kerrotaan tämän ohjeen luvussa 4.2. Voiton hankkimisesta aiheutuneita menoja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön verotuksessa, luku 9.

2.2 Luovutusvoitto

Sekä kotimaisista että ulkomaisista arvopapereista saadut luovutusvoitot ovat lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa riippumatta siitä, kuinka kauan luovuttaja on omistanut omaisuuden ja siitä, miten hän on saanut omaisuuden (ostamalla, lahjana, perintönä jne.).

Luovutusvoiton -määrä lasketaan siten, että omaisuuden luovutushinnasta (eli saadusta vastikkeesta) vähennetään omaisuuden poistamatta oleva hankintamenoja voiton hankkimisesta syntyneet menot.

Luovutushinta ja hankintameno otetaan huomioon nimellisestä määrästään. Mahdollinen rahan reaaliarvon muutos ei vaikuta luovutusvoiton laskentaan, vaikka omaisuus olisi hankittu kauankin sitten.

Jos omaisuuden hankintahinta on maksettu muussa valuutassa kuin euroina, hankintahinta lasketaan muuntamalla suoritetun valuutan arvo euroiksi hankintapäivän vaihtokurssilla. Jos luovutushinta on saatu muussa valuutassa kuin euroina, luovutushinta muunnetaan euroiksi muun selvityksen puuttuessa luovutushinnan saantipäivän vaihtokurssilla. Suomen markoissa suoritettu hankintameno muunnetaan euroiksi euron ja markan kiinteällä muuntokurssilla 5,94573 markkaa = 1 euro.

Esimerkki 1: Antti myy 500 Yhtiö Oy:n osaketta 50 000 eurolla. Hän maksaa osakkeiden myynnistä välityspalkkiota arvopaperinvälittäjälle 500 euroa. Antti on ostanut Yhtiö Oy:n osakkeet aikoinaan 125 000 markalla ja maksanut tuolloin osakkeiden ostosta välityspalkkiota arvopaperinvälittäjälle 1 500 markkaa.

Antille syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa markat muutetaan euroiksi, mutta mahdollista rahan reaaliarvon muutosta ei huomioida. Luovutushinnasta 50 000 eurosta vähennetään osakkeiden hankintahinta 21 023,49 euroa (= 125 000 markkaa) ja voiton hankkimisesta syntyneet kulut 500 euroa ja 252,28 euroa (=1 500 markkaa). Antille syntyy luovutusvoittoa 28 224,23 euroa (50 000 euroa (luovutushinta) - 21 023,49 euroa (hankintameno) - 752,28 euroa (voiton hankkimisesta syntyneet menot)).

2.3 Luovutustappio

Luovutustappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuden luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja omaisuuden luovuttamiseen sekä hankkimiseen liittyneet kulut. Luovutushinta ja hankintameno otetaan tässäkin huomioon nimellisestä määrästään, eikä rahan reaaliarvon muutoksella ole vaikutusta laskentaan. Mikäli omaisuuden hankinta tai luovutus on tapahtunut muussa valuutassa kuin euroissa, muutetaan valuutta euroiksi luvussa 2.2 esitetyn mukaisesti.

Omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat vähennyskelpoisia, ellei niitä ole erikseen säädetty vähennyskelvottomiksi. Vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään verovelvollisen saamasta omaisuuden luovutusvoitosta tai vuoden 2016 tappioista alkaen myös muista pääomatuloista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

Esimerkki 2: Antti myy 100 Yhtiö Oy:n osaketta 5 000 eurolla. Hän on ostanut osakkeet pari vuotta aikaisemmin 7 000 eurolla. Antille syntyy luovutustappiota 2 000 euroa (5 000 euroa - 7 000 euroa = 2 000 euroa). Antilla ei ole aikaisempia tappioita.

Antti saa vähentää tappion saman vuoden luovutusvoitoistaan tai muista pääomatuloistaan. Muita pääomatuloja Antilla voi olla esimerkiksi vuokratulojen, puun myyntitulojen tai osinkojen muodossa.

Luovutustappioon rinnastetaan esimerkiksi myös arvopaperin lopullinen arvonmenetys. - Luovutustappioista ja -tappioiden vähentämisestä on kerrottu enemmän jäljempänä ohjeen luvussa 23.

2.4 Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan hankintaerittäin

Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan hankintaerittäin. Jos luovutettu omaisuus on hankittu useammassa hankintaerässä, luovutusvoitto ja luovutustappio lasketaan siten erikseen kustakin hankintaerästä.

Esimerkki 3: Bertta myy 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita yhdellä kaupalla vuonna 2017. Kauppahinta on 20 000 euroa. Myymistään osakkeista Bertta on hankkinut 200 osaketta 6 000 eurolla vuonna 2015 (hankintaerä I). Loput 800 osaketta Bertta on ostanut 10 000 eurolla vuonna 2016 (hankintaerä II).

Luovutusvoiton ja/tai -tappion laskemista varten on selvitettävä osakekohtainen myyntihinta. Bertan myydessä 1 000 osaketta 20 000 eurolla, on yhden osakkeen myyntihinta 20 euroa. Tämän jälkeen mahdollinen luovutusvoitto ja/tai -tappio lasketaan hankintaerittäin.

Hankintaerä I (200 kpl): Bertta myy 200 osaketta hintaan 4 000 euroa (200 kpl x 20 euroa/kpl). Kun myyntihinnasta vähennetään osakkeiden hankintahinta 6 000 euroa, syntyy luovutuksesta tappiota 2 000 euroa.

Hankintaerä II (800 kpl): Bertta myy 800 osaketta hintaan 16 000 euroa (800 kpl x 20 euroa/kpl). Kun myyntihinnasta vähennetään osakkeiden hankintahinta 10 000 euroa, syntyy luovutuksesta voittoa 6 000 euroa.

Oletetaan, että Bertalla ei ole aikaisempia tappioita. Bertta saa vähentää nyt syntyvistä luovutusvoitoista nyt syntyvät luovutustappiot. Yhteensä Bertalle syntyy osakkeiden luovutuksesta verotettavaa luovutusvoittoa 4 000 euroa (6 000 euroa (voitto hankintaerästä II) - 2 000 euroa (tappio hankintaerästä I)).

Rahastosäästämisessä on tavallista, että saman sijoitusrahaston rahasto-osuuksia hankitaan vähitellen, esimerkiksi kuukausittaisissa erissä. Kun rahasto-osuudet luovutetaan, kunkin erän luovutuksesta syntynyt voitto lasketaan kunkin hankintaerän osalta erikseen tuon erän hankintamenon, myyntikulujen ja tuosta erästä saadun luovutushinnan perusteella.

2.5 Luovutusvoiton ja -tappion verovuosi

Luovutusvoitto on sen verovuoden tuloa, jonka aikana sitova kauppa tai muu luovutussopimus, esimerkiksi osakkeiden lunastussopimus, on tehty. Kauppahinnan maksuajankohta ei lähtökohtaisesti vaikuta verotusajankohtaan.

Vastaavasti luovutustappio syntyy sinä vuonna, jonka aikana sitova kauppa tai muu luovutussopimus on tehty. Luovutustappioista ja niiden vähentämisjärjestyksestä katso jäljempänä luku 23 Luovutustappio ja sen vähentäminen.

3 Verovapaat luovutukset

3.1 Sukupolvenvaihdosluovutukset

Osakeyhtiön osakkeiden luovutus voi olla verovapaa tietyin laissa säädetyin edellytyksin. Verovapauden edellytyksiä on kolme:

1) Verovelvollinen luovuttaa sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään kymmenen prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä.
2) Saajana on luovuttajan lapsi, lapsen rintaperillinen, luovuttajan sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Verovapaus koskee myös edellä mainitun saajan puolisoa, jos luovutuksensaajina ovat sekä mainittu lähisukulainen että hänen puolisonsa yhdessä.
3) Omaisuus on ollut yhteensä kymmenen vuotta luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.

Asiasta enemmän Verohallinnon ohjeessa Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa.

3.2 Pienet luovutukset

Eräät luovutusvoitot on erikseen säädetty verovapaiksi ja eräät luovutustappiot vähennyskelvottomiksi. Arvopaperien luovutusten verotuksessa on merkitystä erityisesti pienten voittojen verovapaudella ja pienten tappioiden vähennyskelvottomuudella.

Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa. Vastaavasti luovutustappio on vähennyskelvoton, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa.

Mainittuja eurorajoja sovellettaessa otetaan huomioon kaikenlaisen verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ja hankintamenot (arvopaperien lisäksi esimerkiksi kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutushinnat ja hankintamenot). Huomioon ei kuitenkaan oteta luovutushintoja tai hankintamenoja sellaisen omaisuuden luovutuksista, joka on säädetty erikseen verovapaaksi. Tällaisia omaisuuden luovutuksia ovat esimerkiksi oman vakituisen asunnon verovapaa luovutus ja verovapaa sukupolvenvaihdosluovutus.

Myöskään tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaisen omaisuuden luovutuksia ei oteta huomioon. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Kokonaan tai osittain verovapaat luovutusvoitot henkilöverotuksessa.

Esimerkki 4: Antti myy vuonna 2016 Yhtiö Oy:n osakkeita 500 eurolla ja sijoitusrahasto C:n rahasto-osuuksia 400 eurolla. Antti ei ole luovuttanut muuta omaisuutta vuonna 2016. Antti on aikoinaan ostanut Yhtiö Oy:n osakkeet 300 eurolla ja merkinnyt sijoitusrahasto C:n rahasto-osuudet 500 eurolla.

Antin Yhtiö Oy:n osakkeiden luovutuksesta saama voitto (200 euroa) ei ole veronalaista tuloa, koska vuoden 2016 yhteenlasketut luovutushinnat (900 euroa) eivät ylitä 1 000 euroa. Antille sijoitusrahasto C:n rahasto-osuuksien luovutuksesta syntyvä tappio (100 euroa) ei ole vähennyskelpoinen, koska vuoden 2016 yhteenlasketut luovutushinnat (900 euroa) eivät ylitä 1 000 euroa ja koska vuonna 2016 luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot eivät ylitä 1 000 euroa.

Jos Antti olisikin aikoinaan merkinnyt vuonna 2016 myymänsä C:n rahasto-osuudet 750 eurolla, syntynyt tappio (350 euroa) olisi vähennyskelpoinen, koska vuonna 2016 luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot (1 050 euroa) olisivat tuolloin yli 1 000 euroa. Yhtiö Oy:n osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto ei kuitenkaan olisi veronalainen, koska vuoden 2016 yhteenlasketut luovutushinnat (900 euroa) eivät ylitä 1 000 euroa.

4 Luovutusvoiton- ja tappion laskeminen

4.1 Luovutushinta

Luovutushinta on vastike, jonka omaisuuden luovuttaja saa luovutuksen johdosta. Kaupassa luovutushinta on saatu rahavastike (myyntihinta). Vaihdossa vastike saadaan osaksi tai kokonaan muuna omaisuutena kuin rahana. Luovutushinta on vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo luovutushetkellä lisättynä mahdollisesti saadulla välirahalla tai vähennettynä vaihdossa maksetulla välirahalla.

Esimerkki 5: Antti luovuttaa Bertalle kesämökkikiinteistön. Kesämökkikiinteistön käypä arvo luovutushetkellä on 100 000 euroa. Vastikkeena kiinteistöstä Bertta luovuttaa Antille rakentamattoman tontin, 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita ja 2 700 euroa käteistä rahaa. Rakentamattoman tontin käypä arvo on 70 000 euroa ja Yhtiö Oy:n osakkeiden käypä arvo on 27 300 euroa.

Antin luovutus:
Antin kesämökin luovutushinta on vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo lisättynä saadulla välirahalla. Antti saa kesämökkikiinteistöstä luovutushintana 100 000 euroa (70 000 + 27 300 + 2 700 euroa).

Antti on aikoinaan ostanut kesämökkikiinteistön 60 000 eurolla ja maksanut ostosta varainsiirtoveroa 2 400 euroa. Kesämökkikiinteistön hankintameno on siten 62 400 euroa (60 000 euroa + 2 400 euroa).

Antille syntyy kesämökkikiinteistön luovutuksesta voittoa 37 600 euroa (100 000 euroa - 62 400 euroa).

Bertan luovutus:
Bertta luovuttaa Antille rakentamattoman tontin, 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita ja 2 700 euroa käteistä rahaa. Rakentamattoman tontin käypä arvo on 70 000 euroa ja Yhtiö Oy:n osakkeiden käypä arvo on 27 300 euroa. Vastikkeena Bertan luovuttamasta omaisuudesta Antti luovuttaa Bertalle 100 000 euron arvoisen kesämökkikiinteistön.

Bertan luovuttamien varallisuuserien luovutushinta on vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo vähennettynä maksetulla välirahalla. Bertta saa luovuttamastaan omaisuudesta vastikkeeksi Antin 100 000 euron kesämökin. Vaihdon yhteydessä Bertta antaa välirahaa 2 700 euroa. Bertan omaisuuden luovutushinta on siten 97 300 euroa.

Luovutusvoittoa laskettaessa tontin ja osakkeiden luovutushinta on niiden käypä arvo vaihtohetkellä. Bertta on aikoinaan hankkinut tontin 30 000 eurolla ja Yhtiö Oy:n osakkeet 40 000 eurolla. Bertalle syntyy luovutusvoittoa tontista 40 000 euroa (70 000 - 30 000) ja luovutustappiota Yhtiö Oy:n osakkeista 12 700 euroa (27 300 euroa - 40 000 euroa).

4.2 Hankintameno

4.2.1 Hankintahinta ja -kulut

Arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien hankintamenot määräytyvät eri tavoin riippuen siitä, miten ne on aikanaan hankittu. Jos luovutettu omaisuus on hankittu ostamalla, hankintamenoa on maksettu ostohinta. Jos omaisuus on saatu vaihdossa, hankintamenoa on vaihdossa luovutetun omaisuuden käypä arvo vaihdon tapahtuessa lisättynä mahdollisesti maksetulla välirahalla.

Esimerkki 5, jatkuu: Edellä esitetyssä esimerkissä 5 Antin vaihdossa saamalle tontille tulee hankintamenoksi siis 70 000 euroa ja osakkeille 27 300 euroa ja Bertalle kesämökkikiinteistön hankintameno on 100 000 euroa.

Osakkeita on voitu hankkia merkitsemällä niitä yhtiötä perustettaessa tai myöhemmin järjestettävässä osakeannissa. Hankintamenoa on tällöin osakkeiden merkintähinta.

Osakkeiden hankintamenoksi luetaan myös osakeyhtiöön tehty vastikkeeton osakepääomasijoitus tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehty sijoitus. Tällaisen sijoituksen katsotaan jakaantuvan tasan sijoituksen tehneen osakkeenomistajan yhtiöstä omistamien osakkeiden hankintamenoksi riippumatta siitä, milloin ja millä hinnalla osakkeet on alun perin hankittu. Vastikkeeton sijoitus ei vaikuta osakkeiden omistusajan laskentaan.

Jos sijoitus tehdään muuna omaisuutena kuin rahana, kyse on apporttisijoituksesta ja yhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutuksesta käypään arvoon. Myös jos osakkeenomistaja myy osakeyhtiölle omaisuutta alihintaan, luovutuksessa on kysymys apporttiin verrattavasta sijoituksesta yhtiöön. Tällaista omaisuuden sijoittamista osakeyhtiöön käsitellään osakkeenomistajan verotuksessa luovutuksena. Osakeyhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi luovutusvoittoverotuksessa katsotaan mainitun omaisuuden käypä arvo luovutushetkellä (KHO 2009:66).

Osakeyhtiölle annetun pääomalainan vaikutuksesta osakkeiden hankintahintaan kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Pääomalainojen ja muiden yhtiölle annettujen lainojen luovutukset ja menetykset tuloverotuksessa.

Omaisuutta on voitu saada myös esimerkiksi perintönä, lahjana tai osituksessa. Erilaisista hankintatavoista ja niiden perusteella määräytyvästä hankintahinnasta on kerrottu lisää myöhemmin tässä ohjeessa.

Hankintamenoon luetaan myös eräät omaisuuden hankintaan välittömästi liittyvät kulut (hankintakulut). Tällaisia ovat muun muassa ostajan maksama varainsiirtovero tai leimavero, arvopaperinvälittäjälle ostosta maksettu välityspalkkio ja rahastoyhtiölle, pankille tai sijoituspalveluyritykselle maksettu sijoitusrahasto-osuuden merkintäpalkkio. Jos arvopaperi on hankittu pörssikaupalla, varainsiirtoveroa ei ole yleensä suoritettu.

4.2.2 Hankintameno-olettama ja omistusaika

Hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta luovutusvoitto voidaan laskea vähentämällä luovutushinnasta niin sanottu hankintameno-olettama. Hankintameno-olettamaa sovelletaan vain luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa ja vain silloin, kun luovutusvoitto verotetaan tuloverolain mukaan.

Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään aina vähintään

• 20 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä alle 10 vuoden ajan; ja
• 40 prosenttia luovutushinnasta, jos luovuttaja oli omistanut omaisuuden luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan.

Arvopaperien omistusaika lasketaan niiden saantohetkestä. Osakeyhtiötä perustettaessa osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun osakkeet merkitään ja perustamiskirja allekirjoitetaan. Kun osakkeet on saatu kaupalla, omistusaika alkaa yleensä kauppakirjan allekirjoituspäivästä. Osakeannissa saatujen osakkeiden omistusaikaa käsitellään luvussa 9.3. Työsuhdeoption perusteella merkittyjen osakkeiden omistusaika lasketaan osakkeiden merkintähetkestä. Perintönä saadun omaisuuden omistus alkaa kuolinpäivästä ja lahjana saadun omaisuuden lahjakirjan allekirjoituspäivästä. Osituksessa puolisolle tai leskelle siirtyneen omaisuuden hankinta-aika lasketaan ositusta edeltävästä saannosta. Kuolinpesälle osituksessa tulleen omaisuuden hankinta-aikana on vainajan kuolinhetki.

Hankintameno-olettama vähennetään hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta, jos hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys on yhteismäärää suurempi. Voitto lasketaan verovelvolliselle edullisemmalla tavalla.

Esimerkki 6: Antti on ostanut 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 1994. Osakkeiden ostohinta on ollut 4 markkaa osakkeelta eli yhteensä 4 000 markkaa. Osakkeiden ostosta Antti on suorittanut välityspalkkiota 40 markkaa. Osakkeiden hankintameno on siten 4 040 markkaa eli 679,47 euroa.

Antti myy Yhtiö Oy:n osakkeet vuonna 2016. Myyntihinta on 2,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 2 500 euroa. Voiton hankkimisesta johtuneet menot eli myyntikulut ovat 25 euroa.

Antin luovutusvoitto on todellista hankintahintaa ja kuluja käyttäen 1 795,53 euroa (luovutushinta 2 500 euroa vähennettynä todellisella hankintamenolla ja voiton hankkimiseen liittyvillä kuluilla 704,47 eurolla (679,47 + 25).

Antti on omistanut Yhtiö Oy:n osakkeet luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan. Hankintameno-olettama on siten 40 prosenttia luovutushinnasta eli 2 500 eurosta, jolloin olettaman suuruudeksi muodostuu 1 000 euroa (= 2 500 euroa x 40 %). Kun luovutushinnasta 2 500 eurosta vähennetään hankintameno-olettama 1 000 euroa, jää luovutusvoitoksi 1 500 euroa. Voitto verotetaan hankintameno-olettamaa käyttäen, koska se on Antille edullisempaa.

Esimerkki 7: Jos Antti olisi hankkinut osakkeet vasta vuonna 2011 ja myynyt ne vuonna 2016 omistettuaan ne alle 10 vuoden ajan, hankintameno-olettama olisi ollut 20 prosenttia luovutushinnasta eli 500 euroa (2 500 x 20 %). Luovutusvoittoa laskettaessa olisi tällöin vähennetty todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta johtuneiden menojen yhteismäärä 704,47 euroa, koska se olisi Antille edullisempaa kuin hankintameno-olettaman käyttö. Luovutusvoitto olisi tällöin ollut 1 795,53 euroa (= 2 500 euroa - 704,47 euroa).

Hankintameno-olettamaa voidaan käyttää myös silloin, kun luovutetaan perintönä, lahjana tai osituksessa saatua omaisuutta ja olettama on suurempi kuin lahja- tai perintöverotusarvo lisättynä myyntikuluilla. Sen sijaan termiinisopimuksesta saatua voittoa laskettaessa ei vähennetä hankintameno-olettamaa.

4.2.3 Hankintahinnan selvittäminen

Luovutusvoittoa laskettaessa arvopaperien hankintahinta ei aina ole Verohallinnon tiedossa. Myyjän on lähtökohtaisesti pystyttävä esittämään alkuperäinen hankintahinta ja hankintaan liittyvät kulut, jotta luovutusvoitto laskettaisiin todellisen hankintahinnan mukaan. Jos todellista hankintahintaa ei pystytä esittämään, lasketaan luovutusvoitto hankintameno-olettamaa käyttäen.

Hankintahinnan ja –kulujen esittäminen on tärkeää varsinkin tappiollisista kaupoista. Muutoin todellisuudessa tappiollinen kauppa voi verotuksessa kääntyä voitolliseksi hankintameno-olettaman käytön takia.

5 Alihintainen luovutus

Jos omaisuuden luovutushinta ei ylitä 75 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä, katsotaan käyvän arvon ja maksetun hinnan välinen ero lahjaksi. Tällöin luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteessa vastikkeelliseksi kaupaksi ja vastikkeettomaksi lahjaksi. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan tällöin siten, että saadusta luovutushinnasta vähennetään vain vastikkeellista osaa vastaava osa omaisuuden hankintamenosta.

Esimerkki 8: Bertta myy pojalleen Matille 1 000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita 60 000 eurolla. Osakkeiden hankintameno on 75 000 euroa ja käypä arvo myyntipäivänä on 100 000 euroa.

Luovutushinta (60 000 euroa) ei ole yli 75 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta luovutuspäivänä (100 000 euroa). Luovutus jaetaan kaupaksi ja lahjaksi.

Bertan saamasta luovutushinnasta 60 000 eurosta vähennetään vain vastikkeellista (kaupan) osaa vastaava osuus 60 % (60 000 / 100 000 x 100 %) alkuperäisestä hankintamenosta, eli 45 000 (75 000 x 60 %). Bertalle syntyy luovutusvoittoa 15 000 euroa (60 000 euroa - 45 000 euroa). Mikäli hankintameno-olettama olisi suurempi kuin suhteellisesti laskettu hankintameno, voitaisiin luovutusvoittoa laskettaessa käyttää myös hankintameno-olettamaa.

Matti saa Bertalta 40 000 euron suuruisen lahjan, josta hänen on maksettava lahjaveroa.

Luovutuksen alihintaisuudesta johtunut keinotekoinen luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen. Ratkaisussa KHO 2014:85 verovelvollinen oli myynyt lapsilleen pörssiosakkeita myyntipäivän mukaisia pörssikursseja alhaisemmalla hinnalla. Luovutustappiota ei hyväksytty vähennettäväksi siltä osin, kun tappio oli aiheutunut pörssikurssin alle jääneistä myyntihinnoista. Tappiota pidettiin todellisena vain siltä osin, kun se johtui omaisuuden käyvän arvon laskusta.

6 Perintönä tai lahjana saadun arvo-osuuden, sijoitusrahasto-osuuden ja muun arvopaperin luovutus

Myös perityn tai lahjaksi saadun arvo-osuuden, sijoitusrahasto-osuuden ja muun arvopaperin luovutuksesta voi syntyä luovutusvoitto tai -tappio. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan myös näissä tapauksissa vähentämällä luovutushinnasta hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruus (40 % tai 20 %) ratkaistaan omistusajan perusteella. Perintönä tai testamentilla saadun omaisuuden omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta. Lahjana saadun omaisuuden omistusaika lasketaan lahjoituksesta.

Perintönä tai lahjana saadun arvopaperin hankintamenoksi katsotaan se verotusarvo, jota on käytetty toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa. Osituksessa tai perinnönjaossa käytettyä arvopaperin arvoa ei voida vähentää hankintamenona. Maksettua perintö- tai lahjaveroa ei voida lukea hankintamenoon eikä muutenkaan vähentää luovutusvoiton verotuksessa.

Arvopaperin perintöverotusarvo vähennetään hankintamenona sekä silloin, kun arvopaperin luovuttaa jakamaton kuolinpesä että silloin, kun perillinen luovuttaa perinnönjaossa saamaansa omaisuutta.

Esimerkki 9: Bertan ja Antin äidin jäämistöön on kuulunut Yhtiö Oy:n osakkeet, joiden arvoksi on vahvistettu 50 000 euroa äidin jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa. Osakkeet myydään 80 000 eurolla, myynnin yhteydessä syntyy myyntikuluja 80 euroa. Ennen myyntiä ei toimiteta perinnönjakoa. Bertan ja Antin äidin kuolinpesän tulona verotetaan osakkeiden luovutusvoittoa 29 920 euroa (= 80 000 euroa - 50 000 euroa - 80 euroa).

Esimerkki 10: Bertan ja Antin äidin jäämistöön on kuulunut Yhtiö Oy:n osakkeet, joiden arvoksi on vahvistettu 50 000 euroa äidin jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa. Bertta ja Antti toimittavat perinnönjaon, jossa kumpikin saa puolet osakkeista. Myöhemmin Bertta ja Antti myyvät osakkeet. Bertta myy osakkeensa 50 000 eurolla. Hän maksaa myynnistä välityspalkkiota 50 euroa. Bertan osakkeistaan saama luovutusvoitto on 24 950 euroa (= 50 000 euroa - 25 000 euroa - 50 euroa). Antti myy osakkeensa 45 000 eurolla. Hän maksaa myynnistä välityspalkkiota 45 euroa. Antin osakkeistaan saama luovutusvoitto on 19 955 euroa (= 45 000 euroa - 25 000 euroa - 45 euroa).

Hankintahintana vähennetään siis perintöverotuksessa käytetty verotusarvo ja voiton hankkimisesta syntyneet kulut tai vaihtoehtoisesti hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruuteen vaikuttava omistusaika lasketaan kuolinpäivästä.

7 Lahjana saadun arvo-osuuden, sijoitusrahasto-osuuden ja muun arvopaperin edelleen luovutus vuoden sisällä lahjoituksesta

Lahjaverotusarvoa ei vähennetä arvopaperin hankintamenona, jos lahjaksi saatu arvopaperi luovutetaan ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta. Hankintamenona pidetään tällaisessa tilanteessa lahjoittajan hankintamenoa myöhempine muutoksineen.

Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan myös tässä tapauksessa vähentämällä luovutushinnasta omaisuuden poistamatta olevan hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on tässä tapauksessa aina 20 prosenttia luovutushinnasta, koska lahjansaajan omistusaika alkaa lahjoituksesta.

Esimerkki 11: Antti on aikanaan ostanut 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osaketta 50 000 eurolla. Antti on maksanut kaupan perusteella varainsiirtoveroa 800 euroa (= 50 000 euroa x 1,6 %). Antin osakkeiden hankintameno on siten ollut 50 800 euroa.

Antti lahjoittaa 1 000 kpl Yhtiö Oy:n osakettaan Matille 30.6.2015. Osakkeiden käypä arvo on tällöin yhteensä 100 000 euroa. Matille määrätään lahjavero 100 000 euron arvoisesta lahjasta. Matti myy osakkeet 120 000 eurolla 1.2.2016. Hän maksaa myynnistä välityspalkkiota 500 euroa.

Matti luovuttaa osakkeet alle vuoden kuluessa, joten hänen luovutusvoittonsa lasketaan siten, että osakkeiden myyntihinnasta 120 000 euroa vähennetään Antin osakkeiden hankintameno 50 800 euroa ja voiton hankkimisesta syntyneet menot 500 euroa. Luovutusvoitto on siten 68 700 euroa (= 120 000 euroa - 50 800 euroa - 500 euroa).

Kun lahjana saatuja osakkeita myydään edelleen ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta, on syytä huomata, että arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, jos verovelvollinen ei muuta näytä. Lahja on luovutus, jossa lahjanantaja luovuttaa samalla arvo-osuustilillä olevia saman yhtiön arvo-osuuksia FIFO-periaatteen mukaisesti siinä järjestyksessä kuin hän on ne saanut.

Jos samalla kertaa lahjoitetaan samanlaisia arvo-osuuksia useammalle eri lahjansaajalle, katsotaan arvopaperit luovutetuksi siinä järjestyksessä, jona lahjaksi saatavat arvo-osuudet kirjataan saajiensa arvo-osuustileille. Arvopapereita ei katsota luovutetuksi siinä järjestyksessä, mitä lahjakirjassa luovutusjärjestyksestä määrätään.

Menettelyyn, jossa lahjoitettuja osakkeita myydään pian lahjoittamisen jälkeen ja osapuolten välillä on intressiyhteys, voidaan mahdollisesti puuttua verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla, jos järjestely tuottaa erityisiä veroetuja järjestely kokonaisuutena arvioiden. Veron kiertämiseen liittyviä tilanteita kuvataan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Veron kiertämissäännöksen soveltaminen.

Lahjana saadusta arvopaperista toimitetaan myös lahjaverotus, jossa saajalle määrätään lahjavero omaisuuden käyvästä arvosta lahjoitushetkellä. Jos lahjansaaja on luovuttanut arvopaperin edelleen vuoden sisällä lahjoituksesta ja luovutusvoitto on laskettu edellä kerrotulla tavalla lahjoittajan hankintamenosta, toimitettua lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjan arvosta vähennetään lahjansaajalle luovutusvoitosta maksuunpantu vero. Vähentää ei kuitenkaan voida enempää kuin se veron määrä, joka olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo.

Esimerkki 12: Edellisen esimerkin Matille on tullut määrätä lahjavero Yhtiö Oy:n osakkeiden käyvästä arvosta 100 000 eurosta.

Matin myytyä lahjaksi saamansa osakkeet vuoden sisällä lahjoituksesta, Matin lahjaverotusta oikaistaan siten, että lahjaverotusarvosta vähennetään Matille luovutusvoitosta määrätty vero. Osakkeiden myyntihinta (120 000 euroa) on suurempi kuin niiden lahjaverotusarvo (100 000 euroa). Luovutusvoitosta määrätty vero lasketaan tässä tapauksessa käyttämällä luovutushintana lahjaverotusarvoa.

Luovutusvoitosta (= 100 000 euroa - 50 800 euroa - 500 euroa) määrättynä verona pidetään vuoden 2016 pääomatulon tuloveroprosenttien mukaan laskettuna 15 358 euroa. Matin saaman lahjan arvo alennetaan siten 84 642 euroon (= 100 000 euroa - 15 358 euroa) ja hänelle palautetaan liikaa maksettu lahjavero.

8 Osituksessa saatujen arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien luovutus

Jos puoliso luovuttaa omaisuutta, jonka hän on saanut avio-oikeuden nojalla osituksessa, hänen hankintamenonaan pidetään hänelle omaisuuden osituksessa luovuttaneen toisen puolison hankintamenoa myöhempine muutoksineen.

Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan myös näissä tapauksissa vähentämällä arvopaperin--luovutushinnasta hankintamenon ja voiton hankkimisesta syntyneiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettama. Osituksessa avio-oikeuden nojalla saadun arvopaperin omistusaika lasketaan ositusta edeltäneen omistajanvaihdoksen mukaan eli yleensä siitä hetkestä, jolloin omaisuutta osituksessa luovuttanut osapuoli on hankkinut omaisuuden.

Osituksella tarkoitetaan avioliittolain (234/1929) mukaista määrämuotoista ositusta avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Perintöverotusta toimitettaessa tehtävä laskennallinen ositus on tässä vailla merkitystä.

Esimerkki 13: Antti ja Bertta eroavat. Heillä on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Antti ja Bertta toimittavat omaisuutensa osituksen vuonna 2016.

Antin avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu osakehuoneisto (arvo 50 000 euroa) ja 1 200 Yhtiö Oy:n osaketta (arvo 50 euroa/osake eli yhteensä 60 000 euroa). Antti on ostanut Yhtiö Oy:n osakkeet 25 000 eurolla vuonna 2001. Bertan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu kesämökkikiinteistö (arvo ositushetkellä 40 000 euroa) ja henkilöauto (arvo 20 000 euroa).

Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 170 000 euroa (= Antin omaisuus 110 000 euroa + Bertan omaisuus 60 000 euroa). Kummallakin on oikeus saada puolet yhteenlasketusta säästöstä eli 85 000 euroa. Antti suorittaa Bertalle tasinkoa 25 000 euroa luovuttamalla Bertalle 500 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita.

Bertta myy osituksessa saamansa 500 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 2016 yhteensä 30 000 eurolla. Bertan saama luovutusvoitto lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään Antin Yhtiö Oy:n osakkeista maksama hankintahinta. Bertan luovutusvoitto on siten 19 584,34 euroa (= 30 000 euroa - (500/1 200 * 25 000 euroa).

9 Osakeannissa saatujen osakkeiden luovutus

9.1 Yleistä

Osakeyhtiön järjestäessä osakeannin osakkeenomistajilla on yleensä etuoikeus annettaviin uusiin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita. Tämä koskee sekä maksullisessa osakeannissa merkittäviä että maksuttomassa osakeannissa ilmaiseksi saatavia osakkeita.

Osakeanteja voidaan järjestää myös siten, että vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta luovutaan. Tällöin kyseessä on esimerkiksi tietylle sijoittajaryhmälle suunnattu osakeanti.

9.2 Osakeannin vaikutus osakkeiden hankintamenoon

9.2.1 Osakeanti viimeistään 31.12.2004

Ennen vuotta 2005 kaupparekisteriin merkitty osakeanti ei vaikuta merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankintamenoon. Osakeannissa saadun osakkeen hankintameno määräytyy siitä maksetun merkintähinnan perusteella. Jos osake on saatu rahastoannissa, sen todellinen hankintameno on nolla.

Kun merkinnän perusteena ollut osake, uusmerkintäosake tai rahastoantiosake luovutetaan, saadaan luovutushinnasta vähentää joko osakkeen hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai sitä suurempi hankintameno-olettama.

Esimerkki 14: Antti on ostanut vuonna 2000 yhden Yhtiö Oy:n osakkeen hintaan 100 euroa. Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2003 osakeannin, jossa on ollut sekä uusmerkintä että rahastoanti. Yhdellä vanhalla osakkeella on saanut merkitä yhden uuden osakkeen hintaan 50 euroa ja saanut yhden uuden osakkeen ilmaiseksi. Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa. Osakeannin jälkeen Antilla on kolme Yhtiö Oy:n osaketta.

Osakeannin jälkeen Antti ei ole hankkinut tai saanut lisää Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän myy kolme Yhtiö Oy:n osaketta vuonna 2016 hintaan 70 euroa/osake. Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan seuraavasti:

• Vuonna 2000 ostettu osake: 70 euroa - 100 euroa = luovutustappio 30 euroa.
• Vuoden 2003 uusmerkinnässä merkitty osake: 70 euroa - 50 euroa = luovutusvoitto 20 euroa.
• Vuoden 2003 rahastoannissa saatu osake: 70 euroa - (40 % x 70 euroa) = luovutusvoitto 42 euroa.

Antin osakkeiden luovutusvoitot yhteensä 62 euroa, luovutustappio 30 euroa.

9.2.2 Osakeanti 1.1.2005 tai sen jälkeen

Jos osakkeen perusteella merkitään tai saadaan uusia osakkeita 1.1.2005 tai sen jälkeen toimeenpannussa osakeannissa, merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno ja merkityn osakkeen mahdollinen hankintameno jaetaan merkinnän perusteena olevan osakkeen ja merkityn osakkeen hankintamenoksi (TVL 47 §:n 3 momentti). Hankintamenon jakaminen koskee milloin tahansa hankittuja osakkeita, jos osakeanti on tapahtunut 1.1.2005 tai sen jälkeen.

Maksuttoman osakeannin johdosta merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno jakautuu merkinnän perusteena olevan osakkeen ja rahastoannissa saadun osakkeen hankintamenoksi.

Esimerkki 15: Antilla on ollut yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 100 euroa. Yhtiö Oy on toimeenpannut vuonna 2006 rahastoannin, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella kaksi uutta Yhtiö Oy:n osaketta ilmaiseksi. Annin jälkeen Antilla on kolme Yhtiö Oy:n osaketta. Merkinnän perusteena olleen osakkeen hankintameno 100 euroa jaetaan tasan merkinnän perusteella olleelle osakkeelle ja saaduille uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 33,33 euroa (= 100:3).

Maksullisen osakeannin johdosta merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenon ja merkityn osakkeen hankintamenon yhteenlaskettu määrä jakautuu merkinnän perusteena olevan osakkeen ja uusmerkinnässä saadun osakkeen hankintamenoksi.

Esimerkki 16: Antilla on ollut yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 100 euroa. Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2006 uusmerkinnän, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yhden uuden Yhtiö Oy:n osakkeen 50 euron osakekohtaisesta merkintähinnasta. Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa.

Annin jälkeen Antilla on kaksi Yhtiö Oy:n osaketta. Merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintahinnan (100 euroa) ja maksetun merkintähinnan (50 euroa) yhteenlaskettu määrä eli 150 euroa jaetaan merkinnän perusteena olevalle osakkeelle ja merkitylle uudelle osakkeelle. Kummankin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 75 euroa.

Esimerkki 17: Antilla on yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 100 euroa. Lisäksi hänellä on yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintameno on 0 euroa (osake on saatu vuonna 2003 järjestetyssä rahastoannissa edellä mainitun 100 eurolla hankitun osakkeen perusteella).Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2006 uusmerkinnän, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yhden uuden Yhtiö Oy:n osakkeen 50 euron osakekohtaisesta merkintähinnasta. Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa molempien osakkeidensa perusteella.

Annin jälkeen Antilla on kaksi Yhtiö Oy:n osaketta, joiden hankintameno on 75 euroa osakkeelta (= (100 euroa + 50 euroa)/2), sekä kaksi Yhtiö Oy:n osaketta, joiden hankintameno on 25 euroa osakkeelta (= (0 euroa + 50 euroa)/2).

Osakeantitilanteessa on mahdollista, että merkintäoikeuksien irtoamisen jälkeen sijoittaja myy vanhan osakkeen pois ennen kuin hän käyttää vanhan osakkeen perusteella saamiaan merkintäoikeuksia osakemerkintään. Myös tässä tilanteessa vanhan osakkeen hankintamenon ja merkityn uuden osakkeen hankintamenon yhteenlaskettu määrä jakautuu merkinnän perusteena olleelle osakkeelle ja merkitylle uudelle osakkeelle.

Esimerkki 18: Bertalla on yksi Yhtiö Oy:n osake. Osakkeen hankintameno on vuonna 2014 ollut 100 euroa. Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2016 uusmerkinnän, jossa Yhtiö Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet merkitä yhden vanhan osakkeen perusteella yhden uuden osakkeen 50 euron kappalehintaan. Merkintäajaksi on ilmoitettu 15.8. - 31.10.2016.

Bertta myy omistamansa Yhtiö Oy:n osakkeen 60 euron hintaan 30.8.2016. Hänelle jää vanhan osakeomistuksen perusteella merkintäoikeus, joka on voimassa 31.10.2016 saakka. Mikäli Bertta ei käytä merkintäoikeutta, se raukeaa. Luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa Bertan osakkeen myynnistä saamasta luovutusvoitosta vähennettäisiin alkuperäisen osakkeen hankintahinta tai hankintameno-olettama. Tässä tapauksessa luovutuksesta syntyisi Bertalle 40 euron tappio (60 - 100).

Bertta kuitenkin käyttää vanhan osakkeen perusteella saamansa merkintäoikeuden ja merkitsee 15.10.2016 Yhtiö Oy:n osakkeen 50 eurolla. Bertan luovutusvoittoa laskettaessa katsotaan, että Bertalla on ollut kaksi osaketta, joiden yhteenlasketut hankintahinnat ovat olleet 150 euroa (100 + 50), eli 75 euroa osake. Bertan myydessä vuonna 2014 hankkimansa osakkeen 60 eurolla, hänen luovutustappiokseen muodostuu 15 euroa (60 - 75). Jäljelle jäävän osakkeen hankintahinnaksi jää 75 euroa.

Jos rahastoanti ja maksullinen uusmerkintä tapahtuvat samanaikaisesti, merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintameno ja merkittyjen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno jakautuu tasan kaikkien näiden osakkeiden hankintamenoksi.

Esimerkki 18: Antilla on yksi Yhtiö Oy:n osake, jonka hankintahinta on 100 euroa. Yhtiö Oy korottaa osakepääomaansa samanaikaisesti toimeen pantavilla rahastoannilla ja maksullisella uusmerkinnällä. Yhtiö Oy:n osakkeenomistajalla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella rahastoannissa yksi uusi osake ilmaiseksi ja yksi uusi osake 50 euron merkintähintaan. Antti käyttää merkintäoikeutensa sekä rahastoannissa että uusmerkinnässä.

Annin jälkeen Antilla on kolme Yhtiö Oy:n osaketta. Merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintahinnan (100 euroa) ja uusmerkinnässä maksetun merkintähinnan (50 euroa) yhteenlaskettu määrä eli 150 euroa jakautuu tasan vanhalle ja uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on 50 euroa (= 150:3).

Hankintameno jaetaan osakeantitilanteessa osakekohtaisesti. Jos merkinnän perusteena olevilla osakkeilla on erisuuruinen hankintameno, myös osakeannin jälkeinen hankintameno on laskettava kunkin osake-erän osalta erikseen.

Esimerkki 19: Antilla on ollut 20 Yhtiö Oy:n osaketta. Hän on hankkinut osakkeet kahdessa erässä. 15 osakkeen (I erä) hankintameno on 100 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 500 euroa. Loppujen 5 osakkeen (II erä) hankintameno on 75 euroa osakkeelta eli yhteensä 375 euroa.

Yhtiö Oy on järjestänyt vuonna 2005 rahastoannin, jossa sen osakkeenomistajat ovat saaneet yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yhden uuden osakkeen ilmaiseksi.

I erän (15 osaketta) perusteella Antti on saanut 15 osaketta lisää. Merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankintameno 1 500 euroa jakautuu merkinnän perusteena olleille osakkeille ja niiden perusteella saaduille uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 50 euroa (= 1 500/30).

II erän (5 osaketta) perusteella Antti on saanut 5 osaketta lisää. Merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankintameno 375 euroa jakautuu merkinnän perusteena olleille osakkeille ja niiden perusteella saaduille uusille osakkeille. Kunkin osakkeen hankintameno on annin jälkeen 37,50 euroa (= 375/10).

Esimerkki 20: Antilla on 100 Yhtiö Oy:n osaketta. Osakkeiden hankintameno on 10 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 000 euroa. Yhtiö Oy järjestää maksullisen uusmerkinnän, jossa sen osakkeenomistajilla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yksi uusi osake 20 euron merkintähinnalla.

Antilla on 100 osakkeensa perusteella 100 merkintäoikeutta. Hän päättää käyttää merkintäoikeutensa 50 osakkeen osalta ja myydä loput merkintäoikeudet. Annin jälkeen Antilla on yhteensä 150 Yhtiö Oy:n osaketta.

Niiden 50 osakkeen, joiden osalta hän ei ole käyttänyt merkintäoikeuttaan uusmerkintään, hankintameno on edelleen 10 euroa osakkeelta.

Niiden 50 osakkeen, joiden osalta Antti on käyttänyt merkintäoikeutensa ja niiden perusteella merkittyjen 50 osakkeen osakekohtainen hankintameno lasketaan jakamalla merkinnän perusteena olevan osakkeen hankintamenon (10 euroa) ja uusmerkinnässä maksetun merkintähinnan (20 euroa) yhteenlaskettu määrä (30 euroa) merkinnän perusteena olleelle osakkeelle ja merkitylle uudelle osakkeelle. Sekä merkinnän perusteena olleiden että merkittyjen osakkeiden hankintameno on annin jälkeen 15 euroa (= 30/2).

9.2.3 Osakkeiden hankintameno tilanteissa, joissa hankinta ei perustu vanhaan osakeomistukseen

Jos osaketta ei ole merkitty vanhan osakkeenomistuksen perusteella, osakkeen hankintameno muodostuu maksetusta merkintähinnasta ja mahdollisesta merkintäoikeuden hankintahinnasta.

Esimerkki 21: Yhtiö Oy järjestää maksullisen osakeannin. Osakeannissa voidaan merkitä Yhtiö Oy:n uusia osakkeita 10 euron merkintähinnasta. Kullekin Yhtiö Oy:n osakkeenomistajalle annetaan yksi uuden osakkeen merkintäoikeus yhtä vanhaa osaketta kohden. Osakkeenomistaja voi käyttää merkintäoikeutensa merkitsemällä itse osakkeita tai myymällä merkintäoikeutensa.

Antti ei omista ennestään Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän ostaa arvopaperipörssistä viisi osakkeen merkintäoikeutta hintaan 0,20 euroa/merkintäoikeus ja merkitsee niiden perusteella viisi Yhtiö Oy:n osaketta 10 euron osakekohtaisella merkintähinnalla.

Osakemerkinnän jälkeen Antilla on viisi Yhtiö Oy:n osaketta. Kunkin osakkeen hankintameno on 10,20 euroa (= 10 euroa + 0,20 euroa).

Osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvassa osakeannissa voi käydä niin, että kaikki osakkeenomistajat eivät halua merkitä uusia osakkeita. On tavallista, että merkitsemättä jääviä osakkeita tarjotaan muiden osakkeenomistajien ostettavaksi. Näin hankittuja osakkeita ei katsota saadun vanhan osakeomistuksen perusteella.

Esimerkki 22: Yhtiö Oyj järjestää vuonna 2016 maksullisen osakeannin. Yhtiö Oyj:n osakkeenomistajalla on oikeus merkitä osakeannissa yksi uusi osake kutakin omistamaansa kahta vanhaa osaketta kohti. Anti toteutetaan niin, että kullekin osakkeenomistajalle annetaan yksi merkintäoikeus yhtä vanhaa osaketta kohti ja kahdella merkintäoikeudella saa merkitä yhden uuden osakkeen. Merkintähinta on 6 euroa/osake.

Osakeannin ehtojen mukaan osakkeenomistajilla, jotka merkitsevät osakkeita omien merkintäoikeuksiensa perusteella, on oikeus merkitä myös osakkeenomistajille annettujen merkintäoikeuksien perusteella merkitsemättä jääviä osakkeita.

Antilla on 10 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Hän on maksanut osakkeista 12 euroa/kpl vuonna 2013. Hän saa niiden perusteella 10 merkintäoikeutta ja merkitsee niillä 5 uutta osaketta 6 euron kappalehintaan. Nämä 5 osaketta ovat vanhojen osakkeiden perusteella merkittyjä osakkeita, joiden omistusaika määräytyy merkinnän perusteena olleiden osakkeiden hankinta-ajan mukaan. Merkinnän jälkeen Antilla on 15 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Osakkeiden hankintahinta on vanhojen ja uusien osakkeiden yhteenlaskettu hankintahinta 150 euroa ((10 kpl x 12 euroa/kpl) + (5 kpl x 6 euroa)) jaettuna merkinnän jälkeisellä yhteenlasketulla osakemäärällä 15 (10 kpl + 5 kpl). Yhden osakkeen hankintahinta on siten 10 euroa (150 : 15).

Lisäksi Antti tarjoutuu merkitsemään merkintäoikeuksien perusteella merkitsemättä jääneitä osakkeita. Antti saa tällaisia osakkeita 2 kappaletta ja maksaa niistä merkintähintana 6 euroa osakkeelta. Nämä 2 osaketta eivät ole vanhojen osakkeiden perusteella merkittyjä osakkeita. Niiden omistusaika lasketaan osakemerkinnän tapahtumisesta ja niiden hankintameno on merkintähinta 6 euroa osakkeelta.

9.2.4 Rahastoannissa ennen 1.1.2005 ja sen jälkeen saadun osakkeen luovutus

Osakkeenomistajalla voi olla osakkeita, jotka hän on saanut rahastoannissa ennen 1.1.2005 ja osakkeita, jotka hän on saanut rahastoannissa 1.1.2005 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.2005 rahastoannissa saatujen osakkeiden hankintameno on 0 euroa.

Tällaisten osakkeiden perusteella voi saada rahastoannissa 1.1.2005 tai sen jälkeen uusia osakkeita. Tällöin vanhojen osakkeiden hankintameno (0 euroa) ei muutu ja se siirtyy myös sen perusteella saaduille osakkeille. Näiden osakkeiden hankintameno on myös 0 euroa.

Luovutusvoittoa laskettaessa edellä mainitun tyyppisessä rahastoannissa saadun osakkeen hankintamenona vähennetään aina hankintameno-olettama. Hankintameno-olettaman suuruus määräytyy luovutettavien osakkeiden hankintahetken perusteella. Rahastoannissa saatujen osakkeiden hankinta-ajankohtana pidetään niiden osakkeiden hankinta-ajankohtaa, joiden perusteella rahastoannissa saadut osakkeet on merkitty.

9.3 Osakeannissa saatujen osakkeiden omistusaika

Osakeannissa saatujen osakkeiden omistusajan katsotaan alkavan aikaisemmin omistettujen osakkeiden hankinta-ajankohdasta, jos osakkeita merkitään aikaisemman osakeomistuksen perusteella.

Jos osakkeenomistaja saa merkitä osakeannissa uusia osakkeita yli osakeantia edeltävän osuutensa tai merkintä on avoin, lasketaan uusien osakkeiden omistusaika sitovan merkinnän tapahtumisesta tai siitä hetkestä, kun merkinnän perusteena olevat merkintäoikeudet hankitaan.

Vuonna 2005 tai sen jälkeen kaupparekisteriin merkityssä osakeannissa saadun osakkeen hankinta-ajankohta määritellään samoin kuin ennen vuotta 2005 kaupparekisteriin merkityssä osakeannissakin. Esimerkiksi hankintameno-olettaman suuruuteen vaikuttava omistusaika lasketaan merkinnän perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdan mukaan.

Esimerkki 23: Antilla on ollut 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Hän on hankkinut 50 osaketta 1.6.2014 ja 50 osaketta 15.5.2015. Yhtiö Oy on korottanut osakepääomaansa kesäkuussa 2016 maksullisella uusmerkinnällä. Osakkeenomistajalla on ollut oikeus merkitä yksi uusi osake kutakin omistamaansa kahta vanhaa osaketta kohden.

Antti on käyttänyt vanhoihin osakkeisiin perustuvan merkintäoikeutensa ja merkinnyt 50 uutta osaketta. Lisäksi hän ostaa 15.6.2016 lisää 100 merkintäoikeutta ja käyttää ne 50 osakkeen merkintään. Osakeannin jälkeen Antilla on yhteensä

• 50 osaketta, jotka on hankittu 1.6.2014 ja 25 niiden perusteella merkittyä uutta osaketta, jotka hänen myös katsotaan omistavan 1.6.2014 alkaen, ja
• 50 osaketta, jotka on hankittu 15.5.2015 ja 25 niiden perusteella merkittyä uutta osaketta, jotka hänen myös katsotaan omistavan 15.5.2015 alkaen, sekä
• 50 osaketta, jotka hänen katsotaan omistavan 15.6.2016 alkaen eli siitä ajankohdasta, jona hän hankki näiden osakkeiden merkintäoikeudet.

9.4 Merkintäoikeuden luovutus

Osakkeenomistaja voi yleensä luovuttaa osakeannissa saadut merkintäoikeudet käyttämättä niitä osakkeiden merkintään. Vanhan osakeomistuksen perusteella saadulla merkintäoikeudella ei ole hankintamenoa. Merkintäoikeuden luovutushinnasta vähennetään siten aina 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettama riippuen merkintäoikeuksien perusteena olleiden osakkeiden hankinta-ajankohdasta. Tämän vuoksi aikaisemman osakeomistuksen perusteella saadun merkintäoikeuden luovutuksesta realisoituu aina luovutusvoitto.

Esimerkki 24: Antilla on 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita, jotka hän on ostanut vuonna 1994. Osakkeiden hankintameno on 10 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 000 euroa. Yhtiö Oy järjestää vuonna 2016 maksullisen uusmerkinnän, jossa sen osakkeenomistajilla on oikeus merkitä yhden Yhtiö Oy:n osakkeen perusteella yksi uusi osake 20 euron merkintähinnasta.

Antilla on 100 osakkeensa perusteella 100 merkintäoikeutta. Hän päättää käyttää merkintäoikeuksiaan 50 osakkeen merkintään ja myydä loput merkintäoikeudet. Merkintäoikeuden myyntihinta on yksi euro/ merkintäoikeus ja myyntikulut 0,01 euroa/merkintäoikeus.

Merkintäoikeuksille ei jaeta osaakaan niiden osakkeiden hankintamenosta, joiden perusteella merkintäoikeudet on saatu. Koska merkintäoikeudet on saatu verovelvollisen omistamien osakkeiden perusteella maksamatta merkintäoikeuksista vastiketta, niiden hankintameno on 0 euroa. Merkintäoikeuden luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta joko voiton hankkimisesta olleet menot (0,01 euroa/merkintäoikeus) tai niitä suurempi hankintameno-olettama (1 euro x 40 % = 0,40 euroa, kun merkintäoikeus on saatu yli 10 vuotta omistetun osakkeen perusteella).

Merkintäoikeuden myyntikulut eli voiton hankkimisesta olleet menot ovat 0,01 euroa. Hankintameno-olettaman mukaan vähennettävä määrä on 0,40 euroa. Merkintäoikeuden myyntihinnasta vähennetään 0,40 euroa. Merkintäoikeuden luovutusvoitto on 0,60 euroa.

Osakkeen merkintäoikeus voidaan saada myös muuten kuin vanhan osakkeenomistuksen perusteella. Merkintäoikeuksien liikkeelle laskun jälkeen merkintäoikeuksilla käydään usein määräajan kauppaa pörssissä, jolloin muukin kuin vanha osakkeenomistaja voi hankkia merkintäoikeuksia. Osakkeenomistaja, joka ei halua käyttää merkintäoikeuksiaan, voi myös yleensä lahjoittaa ne toiselle.

Erikseen hankitun merkintäoikeuden hankintameno muodostuu sen ostohinnasta ja hankintakuluista. Lahjaksi saadun merkintäoikeuden hankintameno on sille lahjaverotuksessa vahvistettu verotusarvo. Hankintameno määräytyy siis kuten muunkin vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti hankitun omaisuuden hankintameno. Tällöin merkintäoikeuden luovutuksesta voi voiton sijasta syntyä myös tappiota, jos hankintahinta ja voiton hankkimisesta syntyneet menot ovat suuremmat kuin luovutushinta.

Jos erikseen hankittu tai saatu merkintäoikeus käytetään osakkeen merkintään, merkintäoikeuden hankintameno lisätään sen perusteella merkityn osakkeen hankintamenoon.

Jos merkintäoikeutta ei käytetä osakemerkintään, eikä luovuteta edelleen, merkintäoikeus raukeaa merkintäajan päättyessä. Merkintäoikeus menettää tällöin lopullisesti arvonsa. Erikseen hankitun merkintäoikeuden hankintahinta voidaan tällöin vähentää luovutustappiona. Tappion verovuodeksi katsotaan se verovuosi, jona merkintäoikeuden käyttöaika päättyy. Jos rauennut merkintäoikeus on saatu vanhan osakkeenomistuksen perusteella, luovutustappiota ei synny, koska merkintäoikeudella ei tällöin ole hankintamenoa.

9.5 Ylijäävien merkintäoikeuksien (jakojäännöksien) luovutus

Osakeannissa voidaan antaa osakkeita vanhan osakkeenomistuksen perusteella siten, että yhden tai useamman uuden osakkeen saamiseksi tarvitaan useampi kuin yksi vanha osake (merkintäoikeus). Tällöin voi käydä niin, että osakkeenomistajan vanhoihin osakkeisiin liittyvien merkintäoikeuksien lukumäärä ei ole jaollinen uuden osakkeen merkintään tarvittavien osakkeiden merkintäoikeuksien lukumäärällä, vaan merkintäoikeuksia jää yli.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi myydä ylijäävät merkintäoikeudet (”jakojäännökset”) omistajiensa lukuun ja tilittää myynnistä saadut varat heille. Luovutusvoiton laskennassa sovelletaan tällöin merkintäoikeuden luovutusta koskevia säännöksiä. Saadulle vastikkeelle ei jaeta osaakaan merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankintamenosta. Vastikkeesta vähennetään hankintameno-olettamana joko 20 tai 40 prosenttia vastikkeen määrästä riippuen merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdasta.

Maksuttomassa osakeannissa on menetelty myös siten, että ylijäävien merkintäoikeuksien (”jakojäännösten”) perusteella muodostetaan osakkeita, jotka myydään omistajiensa lukuun. Myös tällainen ylijäävien merkintäoikeuksien realisointi voidaan rinnastaa merkintäoikeuden myyntiin. Saadulle vastikkeelle ei jaeta osaakaan merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankintamenosta. Vastikkeesta vähennetään hankintameno-olettamana joko 20 tai 40 prosenttia vastikkeen määrästä riippuen merkintäoikeuden perusteena olleen osakkeen hankinta-ajankohdasta.

10 Osakkeiden jakaminen (split)

Splitillä tarkoitetaan osakkeen jakamista useammaksi osakkeeksi. Osakkeiden lukumäärä kasvaa ja vanhojen osakkeiden tilalle tulee uudet osakkeet. Splitin johdosta osakkeella jakamishetkellä oleva hankintameno jaetaan splitissä saataville osakkeille. Splitissä saatujen osakkeiden omistusaika on sama kuin splitatun osakkeen omistusaika.

Esimerkki 25: Bertta osti 1.3.2012 yhden Yhtiö Oyj:n osakkeen 15 eurolla. Yhtiö Oyj:n osake splitattiin 12.5.2012 siten, että yhden osakkeen sijaan sai kaksi osaketta. Splitin jälkeen Bertalla oli kaksi Yhtiö Oyj:n osaketta, joiden hankintameno oli 7,50 euroa/osake (15:2). Yhtiö Oyj:n osake splitattiin uudelleen 10.5.2016 siten, että yhden osakkeen sijaan sai neljä osaketta. Jälkimmäisen splitin jälkeen Bertalla on kahdeksan Yhtiö Oyj:n osaketta, joiden hankintameno on 1,87 euroa/osake (= 7,50:4). Kaikkien osakkeiden hankinta-aika on 1.3.2012.

Yllä olevassa esimerkissä verovelvollinen sai splitissä samanarvoisia osakkeita. Splitattavan osakkeen hankintameno jaetaan tällöin tasan splitissä saataville osakkeille. On myös mahdollista, että osakkeenomistaja saa splitissä erilajisia osakkeita, jotka ovat arvoltaan erilaisia. Tällaisessa tapauksessa splitatun osakkeen hankintamenoa ei jaeta tasan splitissä saataville osakkeille, vaan hankintameno jaetaan splitissä saaduille osakkeille niiden käyvän arvon mukaisessa suhteessa.

11 Osakkeiden yhdistely (reverse split)

Splitin vastakohta on osakkeiden yhdistely eli reverse split. Yhdistelyssä useampia osakkeita yhdistetään yhdeksi osakkeeksi. Yhtiön osakepääoma ei muutu, mutta osakemäärä pienenee.

Yhdistelyssä osakkeiden yhteinen hankintameno säilyy ennallaan, mutta yksittäisen osakkeen hankintameno kasvaa. Yhdistelyn jälkeen yksittäisen osakkeen hankintameno lasketaan siten, että yhdeksi osakkeeksi yhdistettyjen osakkeiden hankintahinnat lasketaan yhteen. Yhdistelyllä ei ole vaikutusta osakkeiden hankinta-ajankohdan määräytymiseen. Osakkeen omistusaika lasketaan siitä, kun yhdistellyt osakkeet on hankittu.

Esimerkki 26: Antti osti 1 000 Yhtiö Oyj:n osaketta 70 eurolla (0,07 euroa/osake) 1.12.2005. Yhtiö Oyj:n osake yhdistettiin 28.1.2006 siten, että 10 vanhaa osaketta yhdistettiin yhdeksi uudeksi osakkeeksi. Siten 1 000 vanhalla osakkeella Antti sai 100 uutta Yhtiö Oyj:n osaketta. Kunkin uuden osakkeen hankintameno on 0,70 euroa (= 10 x 0,07 euroa). Osakkeet katsotaan hankituksi 1.12.2005.

Jos yhdistellyt osakkeet on hankittu eri aikoina ja eri hankintamenoilla, osakkeiden hankintameno kohdistetaan yhdistetyille osakkeille yhdistelemättömien osakkeiden saamisjärjestyksessä. Kun osakkeiden yhdistelyssä on ollut mukana eri aikoina hankittuja osakkeita, on myös yhdistellyillä osakkeilla eri hankinta-aikoja sen mukaan, mistä hankintaerästä ne on yhdistetty. Kullekin osakkeiden hankintaerälle lasketaan erikseen hankintameno, joka perustuu ennen osakkeiden yhdistelyä osakkeilla olleeseen hankintamenoon. (KHO 2019:66)

Esimerkki 27: Bertta on hankkinut Yhtiö Oy:n osakkeita kolmessa erässä vuosina 2013-2015 yhteensä 18 000 kpl. Hän hankki 10 000 osaketta vuonna 2013 hintaan 1,50 euroa /osake, yhteensä 15 000 euroa, 5 000 osaketta vuonna 2014 hintaan 8 euroa/osake, yhteensä 40 000 euroa ja 3 000 osaketta vuonna 2015 hintaan 7 euroa/osake, yhteensä 21 000 euroa. Yhtiö Oy:ssä toteutettiin osakkeiden yhdistely vuonna 2017, jolloin osakkeiden lukumäärä alennettiin kymmenesosaan siten, että kymmenellä vanhalla osakkeella sai yhden uuden osakkeen. Bertta omistaa osakkeiden yhdistelyn jälkeen 1 800 Yhtiö Oy:n osaketta. Osakkeista 1 000 kpl hän on omistanut vuodesta 2013 ja niiden hankintahinta on 15 euroa/osake, yhteensä 15 000 euroa. Vuonna 2014 hankittuja osakkeita on yhdistelyn jälkeen 500 kpl ja niiden hankintahinta on 80 euroa/osake, yhteensä 40 000 euroa. Loput 300 osaketta on hankittu vuonna 2015 ja niiden hankintameno on 70 euroa/osake, yhteensä 21 000 euroa.

Yhdistelyssä osakkeenomistajan osakkeiden määrä ei välttämättä mene tasan. Tällöin yhtiö yleensä lunastaa ylijäävät osakkeet ja maksaa niistä rahavastiketta osakkeenomistajalle. . Rahavastikkeen mahdollisen luovutusvoiton tai -tappion selvittämiseksi siitä vähennetään alla olevassa esimerkissä esitetyllä tavalla laskettu hankintameno tai hankintameno-olettama.

Esimerkki 28: Antti on ostanut 500 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 2011. Osakkeiden kauppahinta on ollut 6 euroa/kpl, eli yhteensä 3 000 euroa. Vuonna 2013 Yhtiö Oy yhdistelee osakkeitaan niin, että kuudella vanhalla saa yhden uuden osakkeen. Antti saa 498 osakkeella 83 uutta osaketta. Yhtiö lunastaa Antilta kaksi vanhaa osaketta eli 0,33 uutta osaketta käyvästä hinnasta. Yhden uuden osakkeen käypä arvo on 12 euroa. Antti saa osakkeen murto-osan 0,33 myynnistä 3,96 euroa (0,33 x 12). Hankintameno osakkeen murto-osalle on kahden alkuperäisen osakkeen hankintameno eli 12 euroa. Luovutuksesta syntyy Antille tappiota 8,04 euroa (3,96 - 12). Yhdistelyn jälkeen Antilla on 83 osaketta. Osakkeiden hankintameno on 36 euroa/osake (6 x 6) ja hankinta-aika vuosi 2011.

12 Bonusosake

Osakkeiden ostaja on voinut kaupan perusteella saada osakkeita myyvältä taholta lisää osakkeita niin sanottuja bonusosakkeina ilman eri vastiketta. Bonusosakkeen saannin edellytyksenä on yleensä ollut se, että ostaja on pitänyt ostamansa osakkeet tietyn määräajan. Tällainen bonusosake katsotaan hankituksi vastikkeellisesti siten, että osa aikaisemmin ostettujen osakkeiden hankintamenosta jakautuu bonusosakkeelle.

Ostettujen osakkeiden ja bonusosakkeiden hankintameno lasketaan jakamalla osakkeita ostettaessa maksettu kauppahinta tuolloin saatujen ja myöhemmin saatujen bonusosakkeiden yhteismäärällä.

Esimerkki 29: Yhtiö Oyj:n omistajataho myi yleisölle 28.10.1999 osakkeitaan 20,75 eurolla/osake. Yksityishenkilö, joka piti osakkeensa 18.10.2000 asti, sai omistajataholta maksutta yhden osakkeen lisää kutakin 10 osaketta kohden. Bonusosakkeen ja sen saannin perusteena olleiden 10 aikaisemmin ostetun osakkeen hankintameno lasketaan jakamalla 10 osakkeen ostohinta (207,50 euroa) 10 osakkeen ja bonusosakkeen yhteismäärällä (11 osaketta). Kunkin osakkeen hankintameno on siten 18,86 euroa. Bonusosakkeen omistusaika lasketaan sen saannin perusteena olleiden osakkeiden hankinta-ajasta.

13 Työsuhteen perusteella saadut osakkeet

Osakkeiden saaminen palkkana tai muuna veronalaisena etuutena on vastikkeellinen saanto. Hankintamenona pidetään tällöin osakkeista mahdollisesti maksetun hankintahinnan lisäksi määrää, joka on otettu tuloverotuksessa veronalaisena ansiotulona huomioon.

Henkilöstöannilla tarkoitetaan yhtiön työntekijöille suunnattua osakeantia. Jos merkintähinta vastaa käypää arvoa, osakkeiden merkinnästä ei synny veronalaista etua. Tällöin osakkeiden hankintahintana pidetään niistä merkittäessä maksettua kauppahintaa.

Jos osakkeita saadaan merkitä niiden käypää arvoa alempaan hintaan, työntekijälle syntyy veronalainen palkkana verotettava etu siltä osin kuin alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta. Tulona verotettu osa alennuksesta lasketaan mukaan osakkeiden hankintahintaan.

Jos alennus on korkeintaan 10 prosenttia, sitä ei lasketa mukaan veronalaiseen palkkatuloon, eikä sitä huomioida myöskään osakkeiden hankintamenon lisäyksenä. Saatu alennus on kokonaisuudessaan veronalaista kuitenkin silloin, kun etu ei ole ollut henkilöstön enemmistön käytössä. (TVL 66 § 1 momentti)
Henkilöstöannissa on kysymys suunnatusta osakeannista, joten merkittyjen osakkeiden hankinta-ajankohtana pidetään merkintähetkeä.

Esimerkki 30: Antti on saanut merkitä työnantajansa Yhtiö Oyj:n työntekijöilleen suuntamassa osakeannissa 1 000 osaketta. Osakkeiden merkintähinta on ollut 10 000 euroa. Osakkeiden käypä arvo on merkintähetkellä ollut 15 000 euroa. Antti on saanut merkinnän yhteydessä 5 000 euron suuruisen edun, josta verovapaata on 10 % osakkeiden käyvästä arvosta eli 1 500 euroa. Antin palkkana on verotettu siten 3 500 euroa.

Antti myy osakkeet kaksi vuotta myöhemmin 20 000 eurolla. Luovutushinnasta vähennetään hankintamenona osakkeista maksettu hinta 10 000 euroa lisättynä tuloverotuksessa verotetulla 3 500 eurolla. Hankintameno on siten 13 500 euroa. Luovutusvoiton määräksi muodostuu 6 500 euroa.

Osakkeiden käyvästä arvosta saatu alennus katsotaan hankintamenoksi, vaikka etua ei olisi verotettu Suomessa ulkomaan työskentelyä koskevan kuuden kuukauden säännön nojalla (KHO 18.3.2003 taltio 575). Hankintamenoon ei kuitenkaan lueta työntekijän työnantajayhtiön osakeannissa saamaa korkeintaan 10 %:n alennusta osakkeen käyvästä hinnasta.

Työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhtiön osakkeita käypää hintaa alempaan hintaan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella kutsutaan työsuhdeoptioksi. (TVL 66 § 3 momentti) Työsuhdeoptiosta saatu etu on kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa. Henkilöstölle suunnattua osakeantia koskevaa 10 prosentin alennusta ei sovelleta, vaikka työsuhdeoption saisi koko henkilökunta.

Työsuhteen perusteella ostettujen ja työsuhdeoptioilla hankittujen osakkeiden hankintameno lasketaan samalla tavalla kuin palkkana saatujen osakkeiden. Hankintamenoa on siten osakkeista maksettu hinta ja palkkana verotettu määrä yhteenlaskettuna.

Palkansaajalle voi aiheutua kustannuksia osakkeiden ostamisesta ja työsuhdeoptioiden käyttämisestä. Tällainen meno voi olla esimerkiksi palkansaajan maksama välittäjän palkkio tai varainsiirtovero. Tällaiset menot ovat ansiotulon hankkimisesta aiheutuneita menoja, jotka vähennetään esitetyn selvityksen perusteella palkansaajan verotusta toimitettaessa (TVL 29 ja 95 §). Näitä ansiotulon verotuksessa vähennettyjä tulonhankkimismenoja ei lueta palkansaajan osakkeiden hankintamenoon.

Työsuhdeoptioista ja henkilöstöanneista lisää Verohallinnon ohjeissa Työsuhdeoptioiden verotus, Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus ja Työsuhdeoption ja työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus kansainvälisissä tilanteissa.

14 Osinkona saatu osake

Osakeyhtiö voi jakaa osakkeenomistajilleen osinkona muutakin omaisuutta kuin rahaa, esimerkiksi omia tai tytäryhtiön osakkeita. Osinkona saadun osakkeen hankintameno on osakkeen käypä arvo sinä ajankohtana, jolloin osinko on nostettavissa. Hankintamenoksi katsotaan osakkeen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osa osinkotulosta on verovapaata tuloa.

Julkisesti noteeratun osakkeen käypä arvo määritellään yleensä sen mukaan, mikä on osakkeen keskikurssi sinä päivänä, jolloin osinko on nostettavissa. Osinkona saadun osakkeen tai muun omaisuuden omistusaika lasketaan siitä, kun osinko on ollut nostettavissa.

Esimerkki 31: Julkisesti noteerattu yhtiö Yhtiö Oyj on jakanut 15.2.2015 osakkeenomistajilleen tytäryhtiönsä Firma Oyj:n osakkeita osinkona. Osakkeen käypä arvo on ollut 15 euroa osakkeelta silloin, kun osinko on ollut nostettavissa. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta on tuolloin ollut veronalaista tuloa vain 85 %. Osinkotulona verotettiin 12,75 euroa/osake (= 15 * 85 %). Osinkona saadun osakkeen hankintameno on kuitenkin sen käypä arvo 15 euroa/osake. Osinkona saatu osake katsotaan omistetun 15.2.2015 alkaen.

15 Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta luovutuksena

15.1 Yleistä

Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona verovuodesta 2014 lähtien. Lähtökohtaisesti osingoksi katsotaan niin listatun kuin listaamattomankin osakeyhtiön varojenjako. Listaamattomasta yhtiöstä saatu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta voidaan katsoa luovutukseksi tietyissä poikkeustilanteissa.

15.2 Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena

Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan luovutukseen, jos

• yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle (tai tämän kuolinpesälle) hänen itse tekemäänsä pääomansijoitusta (= pääomanpalautus) ja
• pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta

Jos osakkeenomistaja ei esitä luotettavaa selvitystä varojen alkuperästä tai jaettavien varojen yhteys verovelvollisen pääomasijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako verotetaan osinkoa koskevien säännösten mukaisesti.

Varojenjaon verottaminen luovutusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osakkaalle hänen merkitsemiensä osakkeiden merkintähinnoista tai optioista vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua osaa.

Vapaan oman pääoman varojenjaon verotuksesta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

15.3 Pääomanpalautuksen vaikutus osakkeen hankintamenoon

Pääomanpalautuksena käsiteltävästä varojenjaosta syntyvä voitto lasketaan osakekohtaisesti siten, että pääomanpalautuksesta vähennetään sen osakkeen hankintameno (esimerkiksi ostohinta), jolle pääomanpalautus on saatu. Hankintamenoa voidaan vähentää kuitenkin enintään osakkeelle maksettua pääomanpalautusta vastaava määrä, tappiota ei siis voi syntyä. Hankintameno-olettamaa ei voi käyttää pääomanpalautuksesta syntyvää voittoa laskettaessa.

Kunkin osakkeen alkuperäinen hankintameno pienenee vastaavasti sille maksetun pääomanpalautuksen määrällä. Näin siitä riippumatta, onko pääomasijoitus tehty kaikkien omistettujen osakkeiden perusteella vai ei, tai onko osakkeita hankittu pääomasijoituksen tekemisen jälkeen.

Esimerkki 32: Antti on merkinnyt 25 000 A Oy:n osaketta vuonna 2016 suunnatussa osakeannissa yhteensä 25 000 euron merkintähinnalla, joka on kirjattu kokonaisuudessaan A Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisäksi Antti on ostanut yhteensä 6 000 A Oy:n osaketta vuonna 2017 3 000 euron hinnalla.

A Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut pelkistä osakeantien yhteydessä rahastoon kirjatuista osakkeiden merkintähinnoista. A Oy on joulukuussa 2018 jakanut varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta siten, että jokaista osaketta kohden on jaettu 0,60 euroa. Varojenjakohetkellä Antti omisti yhteensä 31 000 osaketta, joten hän sai varojenjaossa yhteensä 18 600 euroa.

Antin saama pääomanpalautus verotetaan kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan, koska sen määrä ei ylitä Antin tekemän sijoituksen määrää (KVL 2018/44). Pääomanpalautuksesta vähennetään kunkin osakkeen hankintamenoa. Osakeannissa merkittyjen osakkeiden hankintamenoa jää jäljelle 10 000 euroa (25 000 -(25 000 x 0,60)). Luovutusvoittoa ei muodostu. Ostettujen osakkeiden hankintameno vähennetään kokonaan ja niiden osalta pääomanpalautuksesta syntyy luovutusvoittoa 600 euroa ((6 000 x 0,60 €) - 3 000 €).

Luovutusvoittona verottamisen edellytysten täyttymistä tarkastellaan osakaskohtaisesti. Jos edellytykset täyttyvät esimerkiksi eri aikoina ja eri yhteyksissä tehtyjen sijoitusten vuoksi vain joillakin osakkeenomistajilla, varojenjakoa näille osakkeille verotetaan luovutusvoittona ja varojenjakoa muille osakkeille verotetaan osinkona.

Esimerkki 33: Antti on merkinnyt Y Oy:n osakkeita 10 000 eurolla 4.5.2002 ja Bertta on merkinnyt osakkeita 5 000 eurolla 7.8.2008. Antin ja Bertan osakemerkintöjen merkintähinnasta on merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittiin siis 4 000 euroa. Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista.

Y Oy päättää jakaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkaille 3 000 euroa 2.2.2016. Antin saama varojenjako verotetaan osinkoa koskevien säännösten mukaan, koska merkinnästä on kulunut yli 10 vuotta. Antin osakkeiden hankintahinta 10 000 euroa ei muutu.

Bertan osakemerkinnästä on kulunut alle 10 vuotta. Tästä syystä hänen saamaansa 3 000 euron varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan, jos hän esittää luotettavan selvityksen, että hänen osakemerkinnästään vähintään 3 000 euroa on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tällöin luovutusvoittoverotusta toimitettaessa Bertan osakkeiden hankintahinnasta 5 000 euroa vähennetään 3 000 euroa eikä verotettavaa voittoa synny. Osakkeiden hankintahinnaksi jää 2 000 euroa.

Jos Bertta ei esitä luotettavaa selvitystä varojen merkitsemisestä vapaan oman pääoman rahastoon, hänen saamaansa varojenjakoon sovelletaan osinkoa koskevia verosäännöksiä.

Kun osakkeenomistaja myy sellaisen osakkeen, jolle yhtiö on maksanut pääomanpalautusta, osakkeen vähennyskelpoista hankintamenoa on vain pääomanpalautuksella vähennetty määrä alkuperäisestä hankintamenosta. Vaihtoehtoisesti voi vähentää hankintameno-olettaman.

Esimerkki 34: Bertta on merkinnyt A Oy:n osakkeita 5 000 eurolla 7.8.2008. Merkintähinnasta on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin 4 000 euroa. Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista. A Oy päättää jakaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta osakkaille 3 000 euroa 2.2.2016. Bertan esittämän selvityksen perusteella hänen saamaansa 3 000 euron varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan. Tällöin luovutusvoittoverotusta toimitettaessa Bertan osakkeiden hankintahinnasta, 5 000 eurosta, vähennetään 3 000 euroa eikä verotettavaa voittoa synny. Osakkeiden hankintahinnaksi jää 2 000 euroa. Bertta myy omistamansa A Oy:n osakkeet 1.9.2018 yhteensä 15 000 eurolla. Jäljellä oleva vähennyskelpoinen osakkeiden hankintameno on 2 000 euroa, joten luovutusvoittoa laskettaessa käytetään hankintameno-olettamaa 40 %/15 000 = 6 000 euroa.

Jos osakkeita on luovutettu jo ennen pääomanpalautusta, on myytyjä osakkeita vastaava osa pääomasijoituksesta vähennetty osakkeiden hankintamenona jo luovutusvoittoa laskettaessa. Pääomanpalautuksesta voidaan tällöin vähentää vain jäljellä oleva osakkeiden hankintameno. Jos osakkeelle maksettava pääomanpalautus ylittää osakkeella pääomanpalautushetkellä jäljellä olevan hankintamenon, ylimenevä osa on verovuoden luovutusvoittoa. Hankintameno-olettamaa ei voi soveltaa.

Esimerkki 35: Bertta on merkinnyt 100 kpl A Oy:n osakkeita yhteensä 5 000 eurolla (= 50 €/osake) 7.8.2008. Merkintähinnasta on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 80 %. Bertan osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin 4 000 euroa.

Bertta myi 70 A Oy:n osaketta 1.9.2015 yhteensä 8 000 eurolla. Hankintamenona vähennettiin 3 500 euroa (70 x 50 €). Luovutusvoittoa muodostui 4 500 euroa ja jäljellä oleva vähennyskelpoinen osakkeiden hankintameno on 1 500 euroa (30 x 50 €).

Vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut kokonaan osakkaiden tekemistä sijoituksista. A Oy päättää jakaa 4 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta kullekin osakkaalle 2.2.2016. Bertan esittämän selvityksen perusteella hänen saamaansa 4 000 euron varojenjakoa käsitellään kokonaisuudessaan luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaan. Tällöin luovutusvoittoverotusta toimitettaessa 4 000 euron pääomanpalautuksesta vähennetään Bertalla yhä olevien 30 osakkeen jäljellä oleva hankintahinta 1 500 euroa ja verotettavaa voittoa syntyy 2 500 euroa. Osakkeiden jäljellä oleva hankintahinta on tämän jälkeen 0 euroa. Bertta myy loput omistamansa A Oy:n osakkeet 1.9.2018 yhteensä 15 000 eurolla. Vähennyskelpoista osakkeiden hankintamenoa ei ole jäljellä, joten luovutusvoittoa laskettaessa käytetään hankintameno-olettamaa 40 %/15 000 = 6 000 euroa. Luovutusvoittoa muodostuu 9 000 euroa.

15.4 Varojen jakaminen yhtiön sidotusta omasta pääomasta

Osakeyhtiö voi jakaa sidottua omaa pääomaa osakkailleen lunastamalla näiltä omia osakkeitaan. Osakkeiden lunastusta verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan, ellei lunastuksen ole katsottava tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi.

Sidottua omaa pääomaa voidaan jakaa osakkaalle myös ilman, että osakas luopuu osakkeistaan, esimerkiksi alentamalla ylikurssirahastoa. Jaettava määrä on osakkaalle osakkeiden luovutushintaan rinnastettavaa tuloa, jos sitä ei pidetä peiteltynä osinkona.

Sidotun oman pääoman jakamisesta syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa varojenjaosta vähennetään osakkeen hankintamenoa sama euromäärä kuin varojenjakona saadaan, ei kuitenkaan enempää kuin osakkeen hankintameno. Kun osake myöhemmin luovutetaan, sitä osaa osakkeen hankintamenosta, joka on vähennetty ylikurssirahaston tai muun sidotun oman pääoman jaosta, ei voida vähentää. Kunkin osakkeen hankintamenoa pienennetään sille maksetun varojenjaon määrällä. Jos osakkeelle maksettava varojenjako ylittää osakkeella varojenjakohetkellä olevan hankintamenon, ylimenevä osa on verovuoden luovutusvoittoa.

16 Arvopapereiden lainaus-, shorttaus ja takaisinostosopimukset

16.1 Yleistä arvopaperien lainaamisesta ja shorttaamisesta

Arvopaperien lainaussopimuksessa lainaksiantaja (yleensä rahalaitos) luovuttaa luovutuksen kohteet eli yleensä osakkeet (arvo-osuudet) lainaksiottajalle, joka on velvollinen palauttamaan vastaavat arvopaperit lainaksiantajalle määräajan päätyttyä. Vaikka kysymys onkin arvopapereiden lainaamisesta, lainaksiottaja saa arvopapereihin täyden omistusoikeuden.

Lainaksiottaja suorittaa korvauksen siitä, että saa arvopaperit käyttöönsä. Lainaksiottaja saa lainausaikana osakkeille kertyvät tuotot. Jos lainaksiottajalle maksetaan osinkoja lainassaolevien osakkeiden perusteella, maksaa hän korvausta siitä lainaksiantajalle. Lainaksiantajalle osingosta maksettua korvausta kutsutaan sijaisosingoksi.

16.2 Arvopaperien lainaus ja shorttaus

Shorttauksella eli lyhyeksimyynnillä tarkoitetaan sitä, että myydään osakkeita, joita ei omisteta. Myydyt osakkeet hankitaan jälkeenpäin joko ostamalla tai lainaamalla ne markkinoilta. Shorttaus ja osakelainaus muodostavat usein yhden toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Shorttaajan näkökulmasta myyntitapahtuma on luovutus, johon kohdistuu vasta myöhemmin tapahtuva hankinta.

Shorttaajan tavoite on hyötyä osakkeiden kurssimuutoksesta. Myyntitapahtuman jälkeen shorttaaja odottaa osakekurssin laskevan, jotta hän voi hankkia myymäänsä osakemäärä vastaavan määrän osakkeita myyntiä alemmalla hinnalla. Mahdollinen tuotto muodostuu myynti- ja osto/lainaushinnan erosta vähennettynä kaupankäyntikuluilla.

Jos lyhyeksimyytyjä osakkeita vastaavia osakkeita ei osteta saman päivän aikana, muodostetaan myytyjä osakkeita varten osakelaina. Tällöin mahdollinen tuotto muodostuu myyntihinnan ja lainaksiotettujen osakkeiden käyvän hinnan ja osakelainaukseen liittyvien kulujen erotuksesta.

Lyhyeksimyynti katsotaan verotuksessa luovutukseksi. Myyntihetki on luovutushetki. Luovutushinnasta voidaan vähentää saman päivän aikana ostettujen osakkeiden hankintameno tai samana päivänä lainaksiotettujen osakkeiden hankintameno, joka on osakkeiden käypä arvo niiden lainaushetkellä. Lainaksiottajan lainasta maksama preemio voidaan vähentää voiton hankkimisesta syntyneenä kuluna.

Osakelaina on maksettava takaisin. Takaisinmaksu tapahtuu ostamalla osakelainattua määrää vastaava määrä osakkeita. Kyseisten osakkeiden hankintahinta vähennetään osakkeiden myyntihinnasta. Myyntihinnaksi katsotaan se arvo, joka osakkeilla oli lainaa otettaessa.

Esimerkki 36: Antti on päättänyt ”spekuloida” osakkeiden kurssimuutoksella ja lyhyeksimyydä (shortata) Yhtiö Oy:n osakkeita. Shorttaus ja siihen liittyvä osakelainaus muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden, mutta ovat kuitenkin kaksi eri luovutusta.

Shorttaus ja arvopaperien lainaus
Antti myy Yhtiö Oy:n osakkeita 10 000 eurolla (vaikka hänellä ei ole osakkeita hallussa). Myynnin yhteydessä syntyy myyntikuluja 30 euroa.

Koska Antilla ei ole myytäviä osakkeita, hän lainaa osakkeet rahalaitokselta. Lainaus on Antin kannalta kyseiseen myyntitapahtumaan liittyvä hankinta. Lainahetkellä lainattavien osakkeiden käypä arvo on 9 900 euroa. Kyseinen arvo on osakkeiden hankintameno.

Antti maksaa korvausta lainanantajalle 300 euroa. Tätä korvausta sanotaan preemioksi. Koska preemio maksetaan vasta lainaa palautettaessa, ei sitä huomioida vähennyksenä vielä tässä vaiheessa. Preemio on lainanantajalle veronalaista tuloa.

Luovutusvoiton verotuksessa myyntihinnasta 10 000 euroa vähennetään ostohinta eli lainattujen osakkeiden käypä arvo lainaushetkellä 9 900 euroa sekä myyntikulut, joita tässä vaiheessa on ollut 30 euroa. Luovutusvoiton määräksi tulee 70 euroa.

Arvopaperilainan takaisinmaksu 
Antilla on osakelaina rahalaitokselta. Jotta Antti voisi maksaa lainansa, hän ostaa Yhtiö Oy:n osakkeita markkinoilta alentuneeseen arvoon 8 000 eurolla. Hankinnan yhteydessä A maksaa ostokuluja 30 euroa.

Antti palauttaa rahalaitokselle lainaamansa osakkeet. Tässä yhteydessä syntyy luovutus, jossa myyntihintana pidetään osakkeiden lainaushetken käypää arvoa eli 9 900 euroa. Kun myyntihinnasta vähennetään ostohinta 8 000 euroa, ostoon liittyvät kulut 30 euroa ja lainanjärjestelyyn liittyvä preemio 300 euroa, saadaan luovutusvoitoksi 1 570 euroa.

16.3 Takaisinostosopimus

Repo- eli takaisinostosopimuksella (engl. repurchase agreement) tarkoitetaan arvopaperien luovutussopimusta, jossa ostaja ja myyjä arvopaperien myynnin lisäksi samalla sopivat kumpaakin osapuolta velvoittavasti siitä, että sovitun ajan kuluttua ostaja myy ostamansa määrän samanlajisia arvopapereita takaisin alkuperäiselle myyjälle. Ensimmäisen luovutuksen yhteydessä määrätään kiinteä takaisinostohinta. Ostaja saa arvopapereihin täyden omistusoikeuden ja voi käyttää kaikkia niihin liittyviä hallinnoimisoikeuksia sekä luovuttaa arvopaperit edelleen.

Takaisinostosopimus sisältää kaksi pätevää, vastakkaissuuntaista arvopaperikauppaa. Kummassakin kaupassa omistusoikeus siirtyy osapuolten välillä. Takaisinostohinta ylittää yleensä ostajan maksaman hinnan. Hintaero on korvaus ostajalle siitä, että myyjä saa rahamäärän käyttöönsä sopimuksen ajaksi. Kun kiinteä takaisinostohinta sovitaan ensimmäisen luovutuksen yhteydessä, säilyy myyjällä riski arvopaperien markkinahinnan muutoksista sopimuksen voimassaoloaikana.

Takaisinostosopimus on arvopapereiden luovutussopimus, jonka ehtojen mukaan luovutuksensaaja myy ja luovuttaja ostaa myöhemmin luovutettuja arvopapereita vastaavan määrän samanlajisia arvopapereita. Toisin kuin lainaussopimuksessa, takaisinostosopimuksen perusteella kummassakin kaupassa maksetaan täysi kauppahinta.

Takaisinostosopimuksessa luovutusvoittona tai -tappiona verotuksessa käsiteltävä korvaus muodostuu kauppahintojen välisestä erotuksesta eli repokorosta. Korkona voidaan käyttää sopimuksessa määriteltyä kiinteää korkoa tai vaihtuvaa korkoa, jolloin reposopimuksen korko on sidottu sopimuksessa määritellyn viitekoron kehitykseen.

17 Vaihtovelkakirjalaina, optiolaina ja optio-oikeus

17.1 Vaihtovelkakirjalaina

Vaihtovelkakirja on korollinen tai koroton laina, jonka osakeyhtiö voi ottaa sijoittajalta. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaan sijoittajalla on laina-ajan päätyttyä oikeus halutessaan vaihtaa koko lainamäärä tai osa siitä yhtiön osakkeisiin ennalta määrätyn vaihtosuhteen mukaisesti.

Vaihtovelkakirjan hankintamenoa on vaihtovelkakirjan merkintähinta tai muu vaihtovelkakirjasta maksettu hankintameno kuluineen. Jos verovelvollinen on merkinnyt vaihtovelkakirjat omistamiensa yhtiön osakkeiden perusteella, osaakaan osakkeiden hankintamenosta ei katsota vaihtovelkakirjojen hankintamenoksi.

Vaihtovelkakirjan vaihtamista sen liikkeeseen laskeneen yhtiön osakkeisiin ei pidetä verotuksessa luovutuksena, eikä siitä synny luovutusvoittoa tai –tappiota. Velkakirjojen hankintameno luetaan niillä merkittyjen osakkeiden hankintamenoksi.

Vaihtovelkakirjalla merkittyjen osakkeiden hankinta-ajaksi katsotaan vaihtovelkakirjan hankinta-aika. Jos vaihtovelkakirja on merkitty aiemmin omistettujen osakkeiden perusteella, vaihtovelkakirjalla merkityt osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun aiemmin omistetut osakkeet oli hankittu.

Esimerkki 37: Antti on merkinnyt vuonna 2012 Yhtiö Oy:n liikkeeseen laskemaa vaihtovelkakirjalainaa 10 000 eurolla. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaan vaihtovelkakirjan haltijalla on vuonna 2016 oikeus vaihtaa velkakirjansa Yhtiön Oy:n osakkeisiin uusmerkinnässä siten, että 100 euron lainamäärällä voi merkitä yhden osakkeen.

Antti vaihtaa velkakirjansa kokonaan osakkeisiin ja merkitsee siten 100 osaketta (10 000 / 100). Osakkeiden hankintameno on 100 euroa/osake. Osakkeiden omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjalainan merkinnästä eli vuodesta 2012.

17.2 Optiolaina ja optio-oikeus

Optiolaina on laina, jonka osakeyhtiö voi ottaa sijoittajalta. Optiolainaa kutsutaan myös merkintäoikeuslainaksi, koska siihen liittyy optiotodistuksia. Sijoittajat saavat lainan koron ja pääoman takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Optio-oikeus on yleensä irrotettavissa velkakirjasta ja se voidaan luovuttaa erikseen. Osakeyhtiö voi antaa optio-oikeuksia myös ilman lainaosaa.

Jos optiolainaan liittyvä optio-oikeus käytetään osakemerkintään tai luovutetaan velkakirjasta erikseen, optiolainan hankintameno on jaettava velkakirjan ja optio-oikeuden kesken. Optiolainan korko on yleensä normaalia lainaa alempi sen vuoksi, että lainaan liittyy optio-oikeus. Velkakirjan hankintameno määritetään (vastaavan, mutta optio-oikeudettoman lainan) käyvän koron ja lainaehtojen perusteella velkakirjan hankintahetkellä. Optio-oikeuden hankintameno saadaan vähentämällä velkakirjan hankintameno optiolainan merkintähinnasta tai muusta hankintamenosta.

Jos optio-oikeus on saatu aiemman osakkeenomistuksen perusteella, osaakaan aiempien osakkeiden hankintamenosta ei katsota optio-oikeuden hankintamenoksi. Optio-oikeus katsotaan kuitenkin tällöin saaduksi silloin, kun aiemmin omistetut osakkeet on hankittu. Optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään ei pidetä luovutuksena, eikä siitä synny luovutusvoittoa tai -tappiota. Merkittyjen osakkeiden hankintamenona pidetään option hankintahinnan ja maksetun merkintähinnan yhteismäärää. Osakkeiden hankinta-ajankohdaksi katsotaan optio-oikeuden hankinta-ajankohta.

Työsuhteen perusteella - saatuun vaihtovelkakirjalainaan, optiolainaan ja optio-oikeuteen liittyvän merkintäoikeuden käyttämisestä ja luovutuksesta saatu etu on palkkatuloa (TVL 66 §).

18 Joukkovelkakirja

Joukkovelkakirjoja tai joukkolainoja voivat laskea liikkeelle valtiot, muut julkisyhteisöt sekä yksityiset yritykset. Yleiseen liikkeeseen lasketut vaihdantakelpoiset joukkolainat ovat pääsääntöisesti sellaista arvopaperiomaisuutta, jonka luovutuksiin ja arvonmenetyksiin sovelletaan luovutusvoiton ja luovutustappion verotussäännöksiä.

Joukkolainat ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia eli niitä voidaan ostaa ja myydä kuten pörssiosakkeita. Joukkovelkakirjalainan luovutuksesta voi syntyä myös luovutusvoittoa tai -tappiota lainan markkina-arvon muutosten johdosta.

Esimerkki 38: Antti on merkinnyt Yhtiö Oyj:n liikkeelle laskemaa korollista joukkovelkakirjalainaa 100 000 eurolla vuonna 2011. Laina-aika päättyy 2016, jolloin lainan nimellisarvo 100 000 euroa maksetaan takaisin. Antti myy lainan sitä ennen jälkimarkkinoilla vuonna 2014. Antti saa myyntihintana 102 000 euroa, josta 700 euroa on lainalle myyntipäivään mennessä kertynyttä erääntymätöntä korkoa (niin sanottua jälkimarkkinahyvitystä).

Antille syntyy joukkovelkakirjalainan myynnistä luovutusvoittoa 1 300 euroa (= 102 000 euroa - 100.000 euroa - 700 euroa). Antin joukkovelkakirjalainan myynnin yhteydessä saama jälkimarkkinahyvitys 700 euroa verotetaan muuna pääomatulona vuonna 2014.

Esimerkki 39: Bertta ostaa vuonna 2014 jälkimarkkinoilta Yhtiö Oyj:n vuonna 2011 liikkeelle laskeman korollisen, nimellisarvoltaan 100 000 euron joukkovelkakirjan 102 000 eurolla. Bertan maksamasta ostohinnasta 700 euroa on lainalle ostopäivään mennessä kertynyttä erääntymätöntä korkoa (jälkimarkkinahyvitystä). Laina-aika päättyy 2016, jolloin lainan nimellisarvo 100 000 euroa maksetaan takaisin. Bertta pitää joukkovelkakirjalainan laina-ajan päättymiseen saakka, jolloin hänelle maksetaan sen pääoma 100 000 euroa takaisin.

Bertalle syntyy joukkovelkakirjalainasta luovutustappiota 1 300 euroa (100 000 euroa - 101 300 euroa) vuonna 2016. Bertan joukkovelkakirjalainan oston yhteydessä maksama jälkimarkkinahyvitys 700 euroa vähennetään hänen pääomatulostaan vuonna 2014.

Joukkolaina voi olla pääomaturvattu, jolloin sijoittaja saa aina lainan pääomamäärän takaisin (ellei lainan velallinen ole maksukyvytön). Laina voi olla myös ilman pääomaturvaa esimerkiksi niin, että pääoman takaisinmaksu osittain tai kokonaan riippuu lainan viitteenä olevien sijoituskohteiden arvonmuutoksista. Jos lainan pääomaa ei tällöin makseta takaisin ja kyseinen joukkolaina on luonteeltaan arvopaperi, aiheutuva arvonmenetys saadaan vähentää luovutustappion tapaan arvopaperin lopullisena arvonmenetyksenä.

Lisää joukkovelkakirjalainoista Verohallinnon ohjeessa Joukkovelkakirjalainojen verotuksesta tuloverolain mukaan.

19 Eräät yritysjärjestelyt ja luovutusvoiton verotus

19.1 Yleistä

Sulautumisen (fuusio), jakautumisen ja osakevaihdon johdosta tapahtuvaa osakkeiden vaihtumista toisen yhtiön osakkeisiin ei pidetä veronalaisena luovutuksena, jos kyseinen yritysjärjestely täyttää tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 – 52 g §:ssä säädetyt erityiset edellytykset. Näihin yritysjärjestelyihin sovelletaan verotuksessa jatkuvuusperiaatetta, jos laissa asetetut edellytykset jatkuvuuden soveltamiselle täyttyvät.

Jatkuvuuden keskeinen edellytys on se, että osakkeenomistaja saa vastikkeeksi vastaanottavan tai osakkeita hankkivan yhtiön osakkeita. Osakeomistukseen sovelletaan jatkuvuutta, mikä tarkoittaa sitä, että sulautuvan tai jakautuvan yhtiön osakkeiden tai osakevaihdossa luovutettujen osakkeiden hankintameno siirtyy yritysjärjestelyssä vastikkeeksi saaduille osakkeille. Jatkuvuutta noudattavissa yritysjärjestelyissä vasta yritysjärjestelyä seuraava vastikkeellinen luovutus realisoi luovutusvoiton tai –tappion. Verotus siis lykkääntyy sulautumista, jakautumista tai osakevaihtoa seuraavaan luovutukseen.

Jatkuvuutta noudattavassa yritysjärjestelyssä osakevastikkeen lisäksi voidaan antaa rahavastiketta. Rahavastikkeen määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. Osakevastikkeen sijasta tai sen lisäksi rahana saatava vastike on kuitenkin aina veronalaista tuloa.

Sulautumisesta, jakautumisesta ja osakevaihdosta enemmän Verohallinnon ohjeissa Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen, Yritysjärjestelyt ja verotus – jakautuminen, Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto.

19.2 Sulautuminen (fuusio)

Sulautumisessa sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät ilman selvitysmenettelyä vastaanottavalle yhtiölle ja sulautuva yhtiö purkautuu. Sulautuvan yhtiön osakkaat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai rahavastiketta.

Esimerkki 40: Antti osti 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita 1.11.2012 yhteensä 4 970,00 eurolla (eli 49,70 euroa/osake). Yhtiö Oyj sulautui Firma Oyj:hin vuonna 2013. Yhtä Yhtiö Oyj:n osaketta vastaan sai fuusiovastikkeena 4,3 Firma Oyj:n osaketta. Antti sai Yhtiö Oyj:n osakkeillaan 430 kpl Firma Oyj:n osakkeita. Kunkin Antin omistaman Firma Oyj:n osakkeen hankintameno on 11,56 euroa (= 4 970/430). Firma Oyj:n osakkeiden hankinta-ajaksi katsotaan 1.11.2012.

Sulautumisen yhteydessä mahdollisesti saatuun rahavastikkeeseen sovelletaan luovutusvoiton verotussäännöksiä. Rahavastiketta voidaan käyttää osakevastiketta tasaavana eränä tai se voidaan maksaa osakevastikkeen lisäksi.

Esimerkki 41: Bertta omistaa 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Osakkeet on ostettu vuonna 2005 ja niiden hankintameno on ollut 3 000 euroa. Vuonna 2016 Yhtiö Oy sulautuu Firma Oy:öön. Sulautumisvastikkeena annettiin jokaista Yhtiö Oy:n osaketta kohden 1,025 Firma Oy:n osaketta. Jos jakosuhde ei mennyt tasan, annettiin erotus rahavastikkeena. Bertta olisi saanut omistamiensa Yhtiö Oy:n osakkeiden perusteella 102,50 Firma Oy:n osaketta. Hän sai kuitenkin 102 osaketta, koska jakosuhde ei mennyt tasan ja lisäksi 0,50 osaketta vastaavan määrän rahana. Rahavastike oli 40 euroa. 

Luovutusvoitto lasketaan siten, että rahavastikkeen määrästä vähennetään rahaa vastaan luovutettujen osakkeiden hankintameno (3 000 euroa : 102,5 x 0,50 = 14,63 euroa). Koska hankintameno-olettama on suurempi, lasketaan luovutusvoitto olettamaa käyttäen. Luovutusvoiton määrä on 24 euroa ((40 euroa - (40 euroa x 40 %)).

Saatu rahavastike vaikuttaa sulautumisessa saatujen osakkeiden hankintamenoon. Firma Oy:n osakkeiden hankintamenoksi jää osakkeiden hankintameno vähennettynä rahavastikkeella, eli 2 985,37 euroa (3 000 euroa - 14,63 euroa).

Sulautumisvastike voidaan määrittää myös siten, että esimerkiksi yhtä osaketta kohden saa tietyn määrän vastaanottavan yhtiön osakkeita ja rahaa. Jos rahavastikkeen määrä ei ylitä kymmentä prosenttia vastikkeeksi annettujen osakkeiden nimellisarvosta, jatkuvuus soveltuu, ja luovutusvoitto lasketaan vain rahavastikkeen osalta.

Esimerkki 42: Bertta omistaa 2 000 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Osakkeet on ostettu vuonna 20146 ja niiden hankintameno oli 5 euroa/kpl eli yhteensä 10 000 euroa. Vuonna 2018 Yhtiö Oy sulautuu Firma Oy:öön. Bertta saa sulautumisvastikkeena yhdellä Yhtiö Oy:n osakkeella kolme Firma Oy:n osaketta ja 3 euroa rahaa/osake.

Bertta saa sulautumisessa 6 000 Firma Oy:n osaketta ja 6 000 euroa rahaa. Bertta luovuttaa suhteellisen osan jokaisesta omistamastaan osakkeesta. Luovutusvoittoa laskettaessa rahavastikkeesta vähennetään jokaisen osakkeen hankintamenoa rahavastiketta vastaava suhteellinen osuus. Jos Firma Oy:n osakkeen käypä arvo on 40 euroa/osake, jokaista Yhtiö Oy:n osaketta vastaan saadun kokonaisvastikkeen arvo on 15 euroa [((40 € x 6 000) + 6 000 €) : 2 000]. Jokaisen Yhtiö Oy:n osakkeen arvosta vähennetään 3/15 (rahavastikkeen suhteellinen osuus koko vastikkeesta). Vähennettävä hankintameno on 10 000 euroa x 3/15 = 2 000 euroa. Luovutusvoitoksi muodostuu 6 000 euroa - 2 000 euroa = 4 000 euroa. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi jää 10 000 - 2 000 = 8 000 euroa.

19.3 Jakautuminen

Jakautumisessa jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät ilman selvitysmenettelyä kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. 1.1.2007 alkaen jakautuminen on voinut tapahtua myös osittaisjakautumisena siten, että myös jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa. Jakautuvan yhtiön osakkaat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai rahavastiketta.

Verotuksessa jakautuvan yhtiön osakkeen hankintameno jaetaan jakautumisessa saataville vastaanottavien yhtiöiden osakkeille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön nettovarallisuutta siirtyy vastaanottaville yhtiöille. Jakautumistilanteessa yhtiö selvittää yleensä osakkeenomistajilleen ne perusteet ja jakosuhteen, joilla jakautuvan yhtiön osakkeen hankintameno jaetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden hankintamenoksi.

Jos kuitenkin on ilmeistä, että vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde poikkeaa olennaisesti vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhteesta, hankintamenon jakoperusteena käytetään osakkeiden käypien arvojen suhdetta. Jakautumisvastikkeena saatujen osakkeiden omistusajan katsotaan alkaneen silloin, kun osakkeenomistaja on hankkinut jakautuneen yhtiön osakkeet.

Esimerkki 43: Antti on toukokuun 2005 lopussa omistanut 10 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita, joiden hankintameno on ollut 6,90 euroa per osake. Yhtiö Oyj jakautui 30.6.2005 (uudeksi) Yhtiö Oyj:ksi ja Uusyhtiö Oyj:ksi siten, että yhtä (vanhaa) Yhtiö Oyj:n osaketta vastaan sai yhden (uuden) Yhtiö Oyj:n ja yhden Uusyhtiö Oyj:n osakkeen.

(Uudelle) Yhtiö Oyj:lle siirtyi 90 prosenttia ja Uusyhtiö Oyj:lle 10 prosenttia (vanhan) Yhtiö Oyj:n nettovarallisuudesta. Jakautumisen tapahduttua (uuden) Yhtiö Oyj:n osakkeen käypä arvo oli 5 euroa/osake ja Uusyhtiö Oyj:n osakkeen käypä arvo samoin 5 euroa/osake.

Tässä tapauksessa (uudelle) Yhtiö Oyj:lle ja Uusyhtiö Oyj:lle siirtyneiden nettovarallisuuksien suhde poikkesi olennaisesti (uuden) Yhtiö Oyj:n ja Uusyhtiö Oyj:n osakkeiden käypien arvojen suhteesta, joten hankintamenon jakoperusteena käytetään osakkeiden käypien arvojen suhdetta (1:1).

Jakautumisen jälkeen Antin omistaman (uuden) Yhtiö Oyj:n osakkeen hankintameno on 3,45 euroa/osake (= 6,90/2) ja Uusyhtiö Oyj:n osakkeen hankintameno samoin 3,45 euroa/osake (= 6,90/2).

19.4 Osakevaihto

19.4.1 Yleistä osakevaihdosta

Osakevaihdossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen yhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien tuottamasta äänimäärästä tai jos osakeyhtiöllä on jo enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää osakkeita. Osakkeet hankkiva yhtiö antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita tai hallussaan olevia omia osakkeita. Osa vastikkeesta voidaan antaa rahana, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeista vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihto ei realisoi luovutusvoiton tai -tappion verotusta. Verotus lykkääntyy osakevaihdossa saatujen osakkeiden vastikkeelliseen luovutukseen. Rahavastikkeen osalta vaihto on kuitenkin aina veronalainen luovutus. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan siten, että saadusta rahavastikkeesta vähennetään hankintamenona sama suhteellinen osa hankintamenosta, joka vastaa rahavastikkeen suhteellista osuutta koko vastikkeesta.

Osakevaihdossa luovutetun osakkeen hankintameno jaetaan vastikkeena saatavien osakkeiden hankintamenoksi. Osakkeiden hankinta-ajankohta on alkuperäisten osakkeiden hankinta-aika, eikä osakevaihdolla ole merkitystä hankintameno-olettaman laskentaperusteisiin.

Esimerkki 44: Bertta omistaa 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Bertta on hankkinut osakkeet 1 euron kappalehintaan vuonna 2006. Yhtiö Oyj:n 24.11.2009 alkaneessa osakevaihdossa Yhtiö Oyj:n osakkeenomistajat saivat yhtä Yhtiö Oyj:n osaketta kohden 1,05 Firma AB:n osaketta. Koska Bertalla oli 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita, joiden hankintameno oli 1,00 euroa/osake (yhteensä 100 euroa), hänellä oli osakevaihdon jälkeen 105 Firma AB:n osaketta, joiden hankintameno oli 0,95 euroa/osake (100 / 105). Hankinta-aika on vuosi 2006.

Esimerkki 45: Antti omistaa 100 kpl Yhtiö Oy:n osakkeita. Osakkeet on hankittu vuonna 2013 ja niiden yhteenlaskettu hankintameno on 2 000 euroa. Firma Oy tekee Yhtiö Oy:lle vaihtotarjouksen, jossa kahdella Yhtiö Oy:n osakkeella saa 0,75 Firma Oy:n osaketta. Jos vaihtosuhde ei mene tasan, suoritetaan erotus rahana. Rahavastiketta maksetaan 30 euroa osaketta kohden. Antti saa vaihdossa 37 Firma Oy:n osaketta ja 0,50 osakkeen osalta vastike suoritetaan rahana. Antti saa rahavastiketta 15 euroa.

Luovutusvoitto lasketaan siten, että vastikkeen määrästä vähennetään rahaa vastaan luovutettujen osakkeiden hankintameno 20 euroa x 50 : 37 x 0,5 = 13,51 euroa. Luovutusvoitoksi saadaan 1,49 euroa (15 – 13,51).

Vaihdossa saatujen osakkeiden hankintameno on Yhtiö Oy:n osakkeiden hankintameno 2 000 euroa vähennettynä rahavastikkeen luovutusvoittoa laskettaessa käytetyllä hankintamenolla 13,51 eurolla. Firma Oy:n osakkeiden hankintameno on siten 1 986,49 euroa, eli osakekohtainen hankintameno 53,68 euroa (1 986,49 : 37).

19.4.2 Osakevaihto ja maastapoistumisvero

Osakevaihto ei aiheuta luovutusvoiton tai -tappion verotusta. Osakevaihdon verovapaus säilyy, vaikka osakkaana oleva luonnollinen henkilö muuttaa toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon eikä ole enää verotuksellisesti Suomessa asuva.

Jos Suomesta muuhun ETA-alueen valtioon muuttanut henkilö kuitenkin luovuttaa osakevaihdossa saamansa osakkeet, ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, osakevaihdossa verottamatta jäänyt luovutusvoitto tulee verotettavaksi Suomessa. Tällöin luovutettuja osakkeita vastaava määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa, jos osakevaihtoon ei olisi sovellettu osakevaihtoa koskevaa säännöstä, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona vastikeosakkeiden luovutus tapahtui.

Esimerkki 46: Bertta osti 10 000 kpl Firma Oy:n osakkeita vuonna 2007. Vuonna 2012 toteutetun osakevaihdon jälkeen hänellä oli 15 000 Bolag Ab:n osaketta. Osakevaihdossa syntyi laskennallista voittoa 50 000 euroa. Luovutusvoitto lasketaan siten, että vaihdossa saatujen osakkeiden vaihtohetken käyvästä arvosta vähennetään vaihdossa luovutettujen osakkeiden hankintameno.

Vuoden 2013 aikana Bertta muutti pysyvästi Ruotsiin. Bertalle ei jäänyt Suomeen mitään kiinteitä siteitä, joten hänet katsottiin muutosta alkaen Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi.

Vuonna 2016 Bertta myi 3 750 kpl Bolag Ab:n osakkeita. Koska osakevaihdosta ei ole kulunut niiden myyntihetkellä vielä viittä vuotta, Bertan osakevaihdossa verottamatta jäänyt luovutusvoitto verotetaan Suomessa.

Luovutusvoittoverotuksen kohteena on kuitenkin vain luovutettuja osakkeita vastaava määrä osakevaihdon kohteena alun perin olleiden osakkeiden määrästä (10 000/15 000X3 750 = 2 500). Luovutusvoittona verotetaan 2 500/10 000 x 50 000 = 12 500 euroa. Maastapoistumisvero ei kohdistu siten niihin osakkeisiin, joiden perusteella Bertta sai hänellä vielä jäljellä olevat 11 250 osaketta.

Jos henkilö siirtyy muualla kuin ETA-alueella sijaitsevassa valtiossa asuvaksi ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, osakevaihdossa verottamatta jäänyt luovutusvoitto verotetaan Suomessa, vaikka vastikkeena saatuja osakkeita ei luovutettaisikaan.

Jos henkilö luovuttaa vastikeosakkeet tai muuttaa ETA-alueen ulkopuolelle vasta sen jälkeen, kun on kulunut vähintään viisi vuotta sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto tapahtui, osakevaihdon yhteydessä syntynyttä luovutusvoittoa ei veroteta Suomessa.

Maastapoistumistilanteessa osakevaihdossa syntynyt luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen.

20 Rahasto-osuuden vaihto

Sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat joko tuotto- tai kasvuosuuksia. Tuotto-osuudelle kertyvä tuotto maksetaan vuosittain rahasto-osuuden omistajalle ja kasvuosuudelle tuleva tuotto pääomitetaan vuosittain osaksi rahasto-osuuden omistajan rahasto-osuutta. Kasvuosuudelle kertynyt pääomitettu tuotto on siten mahdollista realisoida ainoastaan rahasto-osuuden luovutuksen kautta. Tuotto-osuuden vaihto saman rahaston kasvuosuuteen tai päinvastoin ei ole luovutus, eikä aiheuta luovutusvoiton verotusta.

Sen sijaan rahasto-osuuden vaihto toisen rahaston rahasto-osuudeksi on luovutus, vaikka molemmat rahastot olisivat saman rahastoyhtiön hallinnoimia. Rahaston vaihdon johdosta lasketaan luovutusvoitto tai -tappio. Näin tehdään silloinkin, kun rahaa ei nosteta vaihdon yhteydessä, vaan rahasto-osuuksien lunastushinta käytetään suoraan toisen rahaston osuuksien merkintään. Jos rahasto-osuuden vaihto johtuu rahastojen sulautumisesta, ei luovutusvoiton verotus kuitenkaan realisoidu.

21 Arvopaperien luovutusjärjestys

21.1 Yleistä

Jos verovelvollinen luovuttaa vain osan omistamistaan samanlaisista arvopapereista, esimerkiksi saman yhtiön samanlajisista osakkeista, luovutusvoiton laskemiseksi on ratkaistava, mitkä osakkeet hänen on katsottava luovuttaneen. Luovutusjärjestys voi vaikuttaa voiton tai tappion määrään, jos eri osakkeiden hankintameno on erisuuruinen ja osakkeita on hankittu eri aikoina.

Jos arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomat arvopaperit voidaan yksilöidä, verovelvollinen voi itse päättää arvopapereiden luovutusjärjestyksestä eli mitkä yksilöidyt arvopaperit hän luovuttaa. Verovelvollinen voi esimerkiksi luovuttaa tietyt numeroidut osakkeet, jos osakkeista on numeroitu osakekirja tai ne on numeroitu osakeluettelossa. Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan tällöin vähentämällä osakkeen luovutushinnasta nimenomaan tuon tietyn, yksilöidyn osakkeen hankintameno.

Mikäli myytäviä arvopapereita ei voida yksilöidä, verovelvollisen katsotaan myyvän suhteellisen osan jokaisesta eri aikana ja eri hinnalla hankkimastaan osake-erästä. Vähennettävän hankintamenon määrä ja mahdollinen hankintameno-olettaman käyttö ratkaistaan jokaisen osake-erän osalta erikseen.

Esimerkki 47: Antilla on eri aikoina hankittuja, numeroimattomia Yhtiö Oyj:n paperisia osakkeita seuraavasti:

• vuonna 2011: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 25,50 euroa/osake
• vuonna 2013: 500 osaketta, perintö, perintöverotusarvo 14,00 euroa/osake
• vuonna 2015: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 14,70 euroa/osake.

Antti myy 2 000 osaketta hintaan 17,00 euroa/osake vuonna 2016. Hänen katsotaan luovuttavan osakkeita seuraavasti

• 800 kappaletta (1 000 : 2 500 x 2 000 vuonna 2011 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutustappio on 6 800 euroa ((800 x 17,00 euroa) - (800 x 25,50 euroa));
• 400 kappaletta (500 : 2 500 x 2 000) vuonna 2013 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 200 euroa ((400 x 17,00 euroa - (400 x 14,00 euroa)); sekä
• 800 kappaletta vuonna 2015 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 840 euroa ((800 x 17,00 euroa) - (800 x 14,70 euroa)).

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia arvo-osuuksia ei yksilöidä numeroilla tai muilla tunnisteilla siten, että verovelvollinen voisi luovuttaa määräämänsä yksittäisen arvo-osuuden useammista saman yhtiön samanlajisista arvo-osuuksista. Arvo-osuuksien luovutusjärjestyksestä on säädetty, että arvo-osuudet tiettyyn omaisuuteen katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, jollei verovelvollinen muuta näytä. Kyseessä on niin sanottu First In - First Out -periaate eli FIFO-periaate.

Esimerkki 48: Antilla on eri aikoina hankittuja, arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia Yhtiö Oyj:n osakkeita seuraavasti:

• vuonna 2011: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 25,50 euroa/osake
• vuonna 2013: 500 osaketta, perintö, perintöverotusarvo 14,00 euroa/osake
• vuonna 2015: 1 000 osaketta, osto, hankintahinta 14,70 euroa/osake.

Antti myy 2 000 osaketta hintaan 17,00 euroa/osake vuonna 2016. Hänen katsotaan luovuttavan osakkeita seuraavasti:

• 1 000 kappaletta vuonna 2011 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutustappio on 8 500 euroa ((1 000 x 17,00 euroa) - (1 000 x 25,50 euroa));
• 500 kappaletta vuonna 2013 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 500 euroa ((500 x 17,00 euroa - (500 x 14,00 euroa)); sekä
• 500 kappaletta vuonna 2015 hankittuja osakkeita; osakkeiden luovutusvoitto 1 150 euroa ((500 x 17,00 euroa) - (500 x 14,70 euroa)).

Verotuskäytännössä FIFO-periaatteen mukaisesta luovutusjärjestyksestä ei ole poikettu sillä perusteella, että verovelvollinen on ilmoittanut hänen tarkoituksensa olleen luovuttaa tietyt arvo-osuudet. Jos verovelvollinen on hankkinut saman yhtiön samoja arvo-osuuksia eri arvo-osuustileilleen, hän on kuitenkin voinut osoittaa luovuttaneensa tietyllä tilillä olleita arvo-osuuksia. FIFO-periaatetta sovelletaan siis arvo-osuustilikohtaisesti.

Esimerkki 49: Antti on ostanut 100 kappaletta Yhtiö Oyj:n osakkeita hintaan 5 euroa/osake vuonna 1999. Osakkeet on ostettu arvo-osuustilille 1, jossa ne ovat jatkuvasti olleet.

Antti on avannut vuonna 2005 toisen arvo-osuustilin (arvo-osuustili 2) ja ostaa sinne 300 Yhtiö Oyj:n osaketta hintaan 10 euroa/osake. Osakkeet ovat olleet jatkuvasti arvo-osuustilillä 2

Antti myy 100 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna 2016 hintaan 12 euroa/osake arvo-osuustililtä 2. Hänen katsotaan myyvän vuonna 2005 ostamiaan osakkeita, joiden hankintameno on 10 euroa/osake.

Osakkeiden siirto arvo-osuustililtä toiselle ei ole saanto eikä luovutus. Siirto arvo-osuustililtä toiselle ei aloita uutta omistusajan laskentaa. Siirrettyjen osakkeiden paikan luovutusjärjestyksessä vastaanottavalla arvo-osuustilillä määrää niiden hankinta-aika.

Esimerkki 50: Antti on ostanut 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita vuonna 1999 hintaan 5 euroa/osake. Osakkeet on ostettu arvo-osuustilille 1. Antilla on ollut toinenkin arvo-osuustili (arvo-osuustili 2), jonne hän on ostanut 300 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita hintaan 10 euroa/osake vuonna 2005.

Antti on siirtänyt vuonna 2007 arvo-osuustilillä 1 olleet 100 kpl Yhtiö Oyj:n osaketta (hankintahinta 5 euroa/osake) arvo-osuustilille 2. Hän myy 150 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna 2016 arvo-osuustililtä 2. Hänen katsotaan myyvän:

• 100 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 1999 ja joiden hankintahinta on ollut 5 euroa/osake ja

• 50 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2005 ja joiden hankintahinta on ollut 10 euroa/osake.

Antille jää (arvo-osuustilille 2) vielä 250 Yhtiö Oyj:n osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2005 hintaan 10 euroa/osake.

FIFO-periaatetta ei sovelleta arvo-osuuksien siirtoon arvo-osuustililtä toiselle, koska tilisiirto ei ole luovutus. Tilisiirto ei vaikuta samanlajisten arvo-osuuksien keskinäiseen luovutusjärjestykseen. Kun verovelvollinen siirtää arvo-osuustililtä toiselle vain osan samanlajisista arvo-osuuksista, hän ei voi verotukseen vaikuttavalla tavalla määrätä, että siirto koskee esimerkiksi tiettyyn hankintaerään kuuluvia arvo-osuuksia.

FIFO-periaatteen sisältöä on täsmennetty verovuodesta 2008 alkaen. Luovutusjärjestystä ratkaistaessa arvo-osuudet katsotaan saaduiksi samana ajankohtana, josta niiden omistusaika lasketaan luovutusvoiton verotuksessa

Siitä, miten omistusaika lasketaan eri tilanteissa, on kerrottu aiemmin tässä ohjeessa. Seuraavassa kerrotaan omistusajan laskennasta vielä erikseen FIFO-periaatteen kannalta eräissä käytännössä tavallisissa tilanteissa.

21.2 Osakeannissa saatujen osakkeiden luovutusjärjestys

Kun osakeannissa saadaan uusia osakkeita vanhan osakkeenomistuksen perusteella ja sen mukaisessa suhteessa, uudet osakkeet katsotaan saaduiksi samana ajankohtana kuin merkinnän perusteena olevat vanhat osakkeet.

Ratkaistaessa arvo-osuustilillä olevien vanhojen osakkeiden (arvo-osuuksien) ja niiden perusteella merkittyjen, samalle arvo-osuustilille lisättyjen uusien osakkeiden keskinäistä luovutusjärjestystä, vanhat osakkeet katsotaan luovutetuiksi ennen niiden perusteella merkittyjä uusia osakkeita.

Esimerkki 51: Antti on ostanut 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita vuonna 2007. Hän on ostanut 50 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita lisää vuonna 2010. Yhtiö Oyj on järjestänyt vuonna 2013 rahastoannin, jossa osakkeenomistajat saavat yhtä vanhaa osaketta kohden yhden uuden Yhtiö Oyj:n osakkeen ilmaiseksi. Osakeannin tapahtuessa Antilla on 150 kpl Yhtiö Oyj:n osaketta. Antilla on ollut vain yksi arvo-osuustili. Hän saa vuonna 2007 ostamillaan 100 osakkeella 100 uutta osaketta ja vuonna 2010 ostamillaan 50 osakkeella 50 uutta osaketta.

Antti myy 220 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna 2016. Hänen katsotaan luovuttavan osakkeita seuraavassa järjestyksessä:

• 100 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2007;

• 100 osaketta, jotka hän on saanut vuoden 2013 osakeannissa vuonna 2007 ostamiensa osakkeiden perusteella; sekä

• 20 osaketta, jotka hän on ostanut vuonna 2010.

Myynnin jälkeen Antille jää vielä 80 Yhtiö Oyj:n osaketta, joista 30 on vuonna 2010 ostettuja osakkeita ja 50 kpl niiden perusteella vuoden 2013 osakeannissa saatuja osakkeita.

Vähennettävän hankintamenon laskemisesta katso tämän ohjeen lukua 9.2.

21.3 Perintönä saatujen osakkeiden luovutusjärjestys

Perintönä tai testamentilla saatujen osakkeiden omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta. Perinnönjaon toimittamisajankohta ei vaikuta omistusajan laskentaan, jos osakkeet saadaan perintöosuuden rajoissa tai testamenttimääräyksen perusteella.

Esimerkki 52: Bertta on ostanut 100 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita arvo-osuustililleen vuonna 2006.

Bertan isä on kuollut vuonna 2005. Hänen jäämistöönsä kuuluu 1 000 kpl Yhtiö Oyj:n osakkeita. Perinnönjako isän jälkeen on toimitettu vuonna 2007. Bertta on saanut perinnönjaossa itselleen 1 000 Yhtiö Oyj:n osaketta muiden perillisten saadessa vastaavasti muuta jäämistöön kuuluvaa omaisuutta.

Bertta siirtää perinnönjaon jälkeen perintönä saamansa Yhtiö Oyj:n osakkeet isän kuolinpesän arvo-osuustililtä omalle arvo-osuustililleen. Siirron jälkeen Bertalla on arvo-osuustilillään 1 100 Yhtiö Oyj:n osaketta.

Bertta myy 200 Yhtiö Oyj:n osaketta vuonna 2016. Hänen katsotaan myyvän isän jälkeen perintönä saamiaan osakkeita, joiden omistusaika lasketaan isän kuolemasta vuonna 2005.

21.4 Rahasto-osuuksien luovutusjärjestys

Sijoitusrahasto-osuudet eivät yleensä kuulu arvo-osuusjärjestelmään. Samanlajisten rahasto-osuuksien luovutukseen sovelletaan kuitenkin FIFO-periaatetta, ellei verovelvollinen muuta näytä.

Rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahasto-osuuksista rahasto-osuusrekisteriä, johon on merkittävä rahasto-osuudesta annetun osuustodistuksen tai rahasto-osuusmerkinnän järjestysnumero. Verovelvollinen voi pyytää rahastoyhtiötä lunastamaan määräämänsä yksilöidyn osuustodistuksen tarkoittamat tai määräämällään järjestysnumerolla hankitut rahasto-osuudet ja tällä tavoin poiketa FIFO-periaatteesta.

Jos verovelvollinen ei ole yksilöinyt luovutettavia samanlajisia rahasto-osuuksia, sovelletaan FIFO-periaatetta. Jos rahasto-osuudet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, niitä ei voida vastaavalla tavalla yksilöidä. Luovutusjärjestys määräytyy tällöin osakkeiden tapaan FIFO-periaatteen mukaan.

22 Vähemmistöosakkeiden lunastamisen verovuosi

Osakkeenomistaja, jolla on yli 90 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu lunastamaan muiden osakkaiden (vähemmistöosakkeenomistajien) osakkeet. Tällaisilla vähemmistöosakkeenomistajilla on myös oikeus vaatia osakkeittensa lunastamista.

Jos lunastusoikeuden olemassaolo on lainvoimaisesti ratkaistu tai välimiehet pitävät sitä selvänä, mutta lunastushinnasta ei ole sovittu tai määrätty, osake siirtyy lunastajalle heti, jos tämä asettaa lunastushinnan maksamisesta vakuuden, jonka välimiehet hyväksyvät. Osakkeen luovutusvoitto verotetaan sinä vuonna, jona osake on siirtynyt ostajalle. Sillä ei ole merkitystä, koska lunastushinta maksetaan.

Jos lunastushintaa ei ole sovittu tai määrätty ennen kuin sanotulta vuodelta toimitettava verotus päättyy, käytetään lunastushintana luovutusvoittoa laskettaessa tarjottua lunastushintaa.

Siltä osin kuin lunastushintaa ei ole voitu ottaa huomioon lunastusvuoden verotuksessa se luetaan sen verovuoden tuloksi, jona se on maksettu tai ollut nostettavissa. Jälkikäteen tulevan lunastushinnan osan luovutusvoiton määrittämiseksi luovutusvoitto lasketaan uudelleen ottamalla luovutushintana huomioon myös jälkikäteen tuleva määrä. Voitto lasketaan myös tältä osin niiden säännösten mukaan, jotka olivat voimassa lunastusvuonna.

Hankintameno-olettaman perusteena oleva omistusaika määräytyy lunastuksen verovuoden, eikä jälkikäteen tulevan lunastushinnan osan saamisvuoden mukaan. Verotettavaan tuloon lisättyyn lunastushinnan osaan sovelletaan kuitenkin saamisvuoden verokantaa.

Esimerkki 53: Yhtiö Oy:ssä on 1 000 osaketta. Antti omistaa niistä 900 kpl ja Bertta 100 kpl. Osakkeet on hankittu vuonna 2007 hintaan 10 euroa/kpl.
Antti tarjoutui lunastamaan Bertan osakkeet marraskuussa 2015. Lunastushinnaksi Antti ehdotti 50 000 euroa. Bertta riitautti lunastushinnan. Lunastusoikeuden olemassaolo ratkaistiin kuitenkin lainvoimaisesti ja osakkeet siirtyivät Antille joulukuussa 2015.

Berttaa verotettiin osakkeiden luovutuksesta. Koska lopullinen lunastushinta ei ollut verotusta vuonna 2016 toimitettaessa vielä selvillä, käytettiin luovutusvoittoa laskettaessa luovutushintana osakkeista tarjottua lunastushintaa 50 000 euroa. Bertalle muodostuu luovutusvoittoa 40 000 euroa (50.000 - hankintameno-olettama 20 %). Luovutusvoitto on verovuoden 2015 tuloa. Voitto verotetaan vuonna 2015 voimassa olevien verokantojen mukaan. 30 000 euroon asti vero on 30 %, 30 000 euroa ylimenevästä 33 %.

Vuonna 2017 lunastushinnaksi varmistuu 55 000 euroa. Luovutusvoitto lasketaan uudelleen. Luovutushintana käytetään 55 000 euroa ja hankintamenona edelleen 20 prosentin olettamaa eli 11 000 euroa. Luovutusvoitoksi tulee 44 000 euroa. Koska aiemmin luovutusvoittona on verotettu jo 40 000 euroa, lisätään vuoden 2017 verotukseen luovutusvoittoa verottamatta oleva 4 000 euroa.

23 Luovutustappio ja sen vähentäminen

23.1 Yleistä

Luovutustappio syntyy, jos omaisuus luovutetaan vastikkeellisesti ja omaisuuden poistamattoman hankintamenon ja voiton hankkimisesta johtuneiden menojen yhteismäärä on suurempi kuin omaisuuden luovutushinta. Alihintaisessa luovutuksessa luovutustappio lasketaan jakamalla luovutus vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan ja vähentämällä luovutushinnasta vain vastikkeelliseen osaan kohdistuva osa omaisuuden hankintamenosta (katso edellä luku 5 Alihintainen luovutus).

Arvopaperin tai muun omaisuuden arvon aleneminen alle sen hankintahinnan ei sellaisenaan oikeuta tappiovähennykseen, jos omaisuutta ei luovuteta. Luovutustappiona vähennetään kuitenkin sellainen arvopaperin arvonmenetys, jota voidaan pitää lopullisena konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi.

23.2 Luovutustappio osakeyhtiön konkurssin johdosta

Luovutustappion katsotaan syntyvän sinä verovuonna, jona arvonmenetystä voidaan pitää lopullisena. Konkurssiin asetetun yhtiön osakkeiden perusteella aiheutuva arvonmenetys on lopullinen tuloverolain mukaisessa verotuksessa kun:

• konkurssipesänhoitaja antaa ilmoituksen, että jako-osuutta ei kerry; tai,
• konkurssipesän lopputilitys tehdään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2011:55 katsottiin , että osakkeiden arvonmenetystä voitiin pitää lopullisena jo ennen kuin konkurssipesän lopputilitys oli tehty. Asiassa esitetyn erikoistarkastuskertomuksen mukaan osakeyhtiön osakepääoma oli menetetty tilivuoden 2003 aikana. Osakeyhtiö oli asetettu konkurssiin 21.4.2005. Käräjäoikeus oli vahvistanut 10.2.2006 yhtiön konkurssipesän jakoluetteloehdotuksen, joka oli laadittu 31.10.2005. Konkurssipesän lopputilitys oli annettu 25.5.2007. Konkurssimenettelyssä oli maksettu vakuudettomille veloille vain 2,5 prosenttia saatavista.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi olleen jo vuonna 2005 selvää, että konkurssipesästä ei jää jako-osuutta osakkeenomistajille. Yhtiön osakkeiden arvonmenetystä konkurssin vuoksi voitiin pitää lopullisena jo vuonna 2005 eikä vasta sitä myöhempänä aikana.

Edellä mainitussa KHO:n päätöksessä tarkoitettuna selvityksenä voidaan siis pitää konkurssipesänhoitajan antamaa ilmoitusta siitä, että osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät tule saamaan jako-osuutta yhtiön varoista konkurssin lopputilityksessä. Pesänhoitaja voi antaa ilmoituksen konkurssipesän pesäluettelon ja/tai jakoluettelon perusteella ja hänen tulee mainita ilmoituksessaan, mistä lähtien ja millä perusteella on ollut selvää, että osakkeenomistajille ei tule kertymään jako-osuutta. Tappion vahvistamisen verovuotta määritettäessä ratkaisevaa ei ole pesänhoitajan ilmoituksen allekirjoituspäivä vaan ilmoituksessa mainittu ajankohta, mistä lähtien osakkeiden arvonmenetys on ollut lopullinen.

Jos osakeyhtiön konkurssi raukeaa varojen vähäisyyden johdosta, katsotaan osakkeiden arvo lopullisesti menetetyksi, kun yhtiö poistetaan kaupparekisteristä. Osakkeiden hankintamenosta voidaan siis vahvistaa luovutustappio sille verovuodelle, jona osakeyhtiö poistetaan kaupparekisteristä rauenneen konkurssin johdosta. Jos osakkeenomistajat kuitenkin myöhemmin saavat jako-osuutta yhtiöstä, lasketaan jako-osasta luovutusvoitto hankintameno-olettamaa käyttäen.

23.3 Muita luovutustappioita

Vähennyskelpoinen arvopaperin arvonmenetys syntyy myös, kun warrantti raukeaa arvottomana tai arvopaperina pidettävän joukkolainan pääoma menetetään. Luovutustappioon rinnastetaan säännellyllä markkinalla kaupan käynnin kohteena olevan option raukeaminen ja säännellyllä markkinalla kaupan käynnin kohteena olevasta termiinisopimuksesta johtuva tappio.

Muunlaiset menetykset, kuten yksityishenkilöiden välisestä lainanannosta syntyneet menetykset, omaisuuden menettäminen rikoksen seurauksena tai omaisuuden tuhoutuminen, eivät ole luovutustappioina tai muutenkaan vähennyskelpoisia henkilöverotuksessa.

Sijoitusvakuutuksesta syntyy tappio, jos vakuutuksesta saatava suoritus (takaisinostoarvo) on alempi kuin maksetut vakuutusmaksut. Sijoitusvakuutuksesta syntynyt tappio ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen, vaikka vakuutusmaksut olisivat olleet sijoitettuina arvopapereihin.

Pienistä arvopaperiluovutuksista syntynyt tappio ei ole vähennyskelpoinen (katso edellä luku 3.2 Pienet arvopaperiluovutukset).

23.4 Luovutustappion vähentäminen

Tietyn lajisen omaisuuden myynnistä aiheutunut luovutustappio voidaan vähentää myös muunlaisen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta. Esimerkiksi arvopaperin luovutuksesta syntynyt tappio voidaan vähentää kiinteistön myynnistä syntyneestä voitosta.

Ennen vuotta 2016 syntyneet luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista. Vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneet luovutustappiot vähennetään kaikista pääomatuloista. Jos verovelvollisella ei ole lainkaan luovutusvoittoja tai muita pääomatuloja tai niitä on vähemmän kuin vähennettäviä luovutustappioita, vähentämättä jäänyt tappio siirtyy vähennettäväksi seuraaville viidelle vuodelle. Luovutustappion perusteella ei voi saada alijäämähyvitystä ansiotulojen verotuksessa.

Kukin verovelvollinen voi vähentää vain omat luovutustappionsa. Verovelvollinen ei voi esimerkiksi vähentää puolisonsa arvopaperien tai muun omaisuuden luovutuksesta aiheutunutta tappiota. Jakamatonta kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta. Osakas ei voi vähentää verotuksessaan jakamattoman kuolinpesän luovutustappioita, eikä jakamaton kuolinpesä myöskään voi vähentää osakkaan luovutustappioita.

Keinotekoiset luovutustappiot, jotka on tehty muun omaisuuden luovutuksesta syntyvästä voitosta menevän veron välttämiseksi, eivät ole vähennyskelpoisia. Tästä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen myy osakkeet tappiolla ja ostaa samat (samanlajiset) osakkeet samana päivänä takaisin samaan tai lähes samaan hintaan. Jos tällaiselle edestakaiselle osakekaupalle ei selvitetä muuta todellista syytä kuin luovutustappion aikaansaaminen, luovutustappio ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Luovutustappioista ja tappioiden vähentämisestä enemmän myös Verohallinnon ohjeessa Omaisuuden luovutusvoitot ja –tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa.

24 Sijoitustoimintaan liittyvät muut kulut

24.1 Arvopaperien säilytys- ja hoitokulut ja muut tulonhankkimiskulut

Arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muiden arvopaperien hoidosta ja säilyttämisestä johtuneita menoja, kuten arvo-osuustilin tilinhoitomaksuja, tallelokerokuluja tai muita tulon hankkimisesta aiheutuneita yleiskuluja ei lueta omaisuuden hankintamenoon. Niitä ei vähennetä luovutusvoittoverotuksessa myöskään voiton hankkimisesta johtuneena menona.

Arvopapereiden hoito- ja säilyttämiskulut voidaan vähentää maksuvuonna pääomatuloista siltä osin kuin niitä on verovuonna maksettu yhteensä yli 50 euroa. Aktiivista arvopaperikauppaa harjoittava verovelvollinen voi vähentää tähän toimintaan liittyvät kulut verotuksessa pääomatulojen hankkimiskuluina. Vähennyskelpoisia kuluja voivat olla mm. tietoliikennekulut, tietokone- ja ohjelmistokulut, ammattikirjallisuus ja ammattilehtien tilausmaksut, sijoitusneuvonnasta maksetut kulut, sijoitustoimintaan liittyvän lainan nosto- ja hoitokulut, korkosuojaussopimuksen maksut ja työhuonevähennys. Matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia.

Lainan takaisinmaksuturvan kulut ovat henkivakuutusmaksuihin rinnastettavina vähennyskelvottomia.

Sijoitusrahaston osuudenomistaja ei saa vähentää sijoitusrahaston hallinnointipalkkioita, joita rahastoyhtiö ei peri suoraan osuudenomistajilta. Siten rahaston varoista vähennetty hallinnointipalkkio ei ole vähennyskelpoinen.

24.2 Korkokulut

Arvopapereiden hankintaan kohdistuvia korkokuluja ei vähennetä luovutusvoittoa laskettaessa. Tällaiset korot vähennetään yleensä pääomatulosta maksuvuotenaan tulonhankkimisvelan korkoina. Lähdeverollisten joukkovelkakirjojen ja muiden vastaavien arvopapereiden hankinnasta aiheutuneen lainan korkokulut eivät kuitenkaan ole verotuksessa vähennyskelpoisia.
 

Liite 1: Konkurssiin asetettujen suomalaisten pörssiyhtiöiden arvonmenetyksestä aiheutuvan arvonmenetyksen lopullisuuden verovuodesta.

Tietoja päivitetään tarvittaessa

• Elcoteq Oyj verovuosi 2012
• Stromsdahl Oyj verovuosi 2008
• Tiimari Oyj verovuosi 2013
• Ahtium Oyj (ent. Talvivaara kaivososakeyhtiö Oyj) verovuosi 2018
• Takoma Oyj verovuosi 2018

 

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen