Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä
Avainsanat:
- Antopäivä
- 7.12.2020
- Diaarinumero
- VH/20000/00.01.00 /2020
- Voimassaolo
- 1.1.2021 - 31.12.2021
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
- Korvaa ohjeen
- VH/6253/00.01.00/2019
Tässä ohjeessa käsitellään eläkkeiden, opintorahan ja muiden veronalaisten lakisääteisten etuuksien takaisinperinnän vaikutusta verotukseen sekä lyhyesti maksajan ennakonpidätysmenettelyä. Ohjeessa on huomioitu oma-aloitteitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain uusi 51 §:n 5 momentti, joka tuli voimaan 1.1.2020. Palkkatulojen takaisinperintää käsitellään Verohallinnon ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen.
Eläkkeiden ja etuustulojen takaisinperinnän ilmoittamisesta tulorekisteriin kerrotaan Tulorekisterin ohjeissa Etuudet: takaisinperintä ja regressi sekä Etuudet: takaisinperintä ja regressi kansainvälisissä tilanteissa.
Lisätietoa vuosi-ilmoituksen korjaamisesta takaisinperintätilanteissa on asiakasohjeessa Täytyykö vuosi-ilmoitusta korjata, jos suoritus on peritty takaisin?
1 Yleistä
Takaisinperinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmin maksettua suoritusta joudutaan perimään takaisin. Takaisinperintä voi johtua esimerkiksi siitä, että etuutta tai eläkettä on maksettu liikaa, väärin perustein tai etuuden taikka eläkkeen saajalla ei ole ollut oikeutta kyseisen tulon saamiseen. Takaisinperintä voi johtua myös siitä, että päätös suorituksesta myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu muita etuuksia, esimerkiksi työttömyysetuuksia tai sairaspäivärahaa. Tällöin kyse on niin sanotusta regressimenettelystä.
Takaisinperintä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:
- Etuuden saaja maksaa itse suorituksen takaisin etuuden maksajalle
- Etuustulon maksaja kuittaa suorituksen myöhemmin maksettavasta etuudesta
- Etuus peritään toisen etuudenmaksajan samalle ajalle maksamasta etuudesta
Takaisinperittyjen etuustulojen oikaisusta säädetään tuloverolain (1535/1992, TVL) 112 a §:ssä. Säännöksen 1 ja 2 momentit koskevat erityisesti verovelvolliseen kohdistuvaa takaisinperintää. Suorituksen maksajien välisestä kuittauksesta taas on säädetty lain 3 momentissa.
Säännöstä sovelletaan vain eläkkeisiin, opintorahaan sekä muihin lakisääteisiin etuuksiin. Muihin kuin lakisääteisiin etuuksiin TVL 112 a § ei sovellu. Muita kuin lakisääteisiä etuuksia ovat esimerkiksi vakuutuksen ehtoihin perustuvat suoritukset ja sellaiset kunnan maksamat suoritukset, jotka perustuvat kunnan tekemään päätökseen. Jos tällaisia suorituksia peritään tulonsaajalta takaisin, takaisinperintä huomioidaan alkuperäisen maksuvuoden verotusta oikaisemalla. Tämän vuoksi tällaisiin etuuksiin ei voida soveltaa säännöksen tarkoittamaa kuittausmenettelyä.
Jos etuustulo peritään takaisin saajalta itseltään, takaisinperitty määrä vähennetään 1 momentin mukaisesti verotuksessa takaisinperintävähennyksenä sinä vuonna, jona suoritus on peritty saajalta takaisin. Takaisinmaksu voidaan ottaa kuitenkin huomioon etuuden saajan alkuperäisen suorituksen maksuvuoden verotuksessa, jos suoritus maksetaan takaisin Verohallinnon päätöksellään (Verohallinnon päätös takaisin perittyjen etuustulojen takaisinmaksun määräpäivästä etuudensaajan verotuksessa) määräämään päivään mennessä. Tällöin verotuksessa ei tehdä takaisinperintävähennystä. Kyseisestä Verohallinnon päätöksestä käytetään tässä ohjeessa jatkossa nimitystä etuuden saajan määräpäiväpäätös.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla menetellään myös, jos eläkkeen, opintorahan tai muun veronalaisen lakisääteisen etuuden maksaja perii verovelvolliselta samasta tai muusta etuudesta takaisin suorituksen, jonka etuuden maksaja on aikaisempana vuonna aiheetta maksanut verovelvolliselle.
Suoritus voidaan periä takaisin myös siten, että myöhemmin myönnettävän etuuden maksaja maksaa etuuden suoraan toiselle aikaisemman etuuden maksajalle. TVL 112 a §:n 3 momentin mukaan tällainen suoritus ei ole veronalaista tuloa. Koska myöhempää suoritusta ei pidetä myöntämisvuoden veronalaisena tulona, ei myöskään aikaisemman etuuden verotusta muuteta.
Takaisinperinnän yhteydessä käytetään termejä nettoperintä ja bruttoperintä. Nettoperintä tarkoittaa, että suorituksen maksaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden. Verohallinto huomioi ennakonpidätyksen osuuden maksajan velvoitteissa. Takaisinperittyyn määrään kohdistuvaa ennakonpidätystä ei lueta verovelvollisen hyväksi maksuvuoden verotuksessa
Tulo voidaan periä tulonsaajalta nettona, jos tulo maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa ennen Verohallinnon edellä manituilla päätöksillään määräämää päivämäärää. Tämän jälkeen tulee käyttää bruttoperintää. Bruttoperintä tarkoittaa, että tulonsaajalta peritään liikasuoritus takaisin bruttomääräisenä, eli samansuuruisena, kuin suoritus on maksettu tulonsaajalle. Perittävä määrä sisältää ennakonpidätyksen. Tällöin takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys luetaan verovelvollisen hyväksi maksuvuoden verotuksessa.
Maksajan velvoitteiden oikaisusta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016, OVML). OVML 51 §:n 5 momentin mukaan suorituksen maksajan verokauden veroa ei oikaista, jos suorituksen saaja maksaa suorituksen maksajalle takaisin aikaisempana vuonna saamaansa tuloa niin myöhään, että tulosta toimitettu ennakonpidätys tai peritty lähdevero on otettu huomioon suorituksen saajan verotuksessa.
Pykälän 5 momentin nojalla annettu Verohallinnon päätös takaisin perittyjen tulojen takaisinmaksun määräpäivästä suorituksen maksajan verotuksessa määrittää käytännössä sen, mihin saakka maksaja voi periä suorituksen takaisin nettona. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran sellaisista suorituksista toimitettuun ennakonpidätykseen ja perittyyn lähdeveroon, jotka maksetaan takaisin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Kyseisestä Verohallinnon päätöksestä käytetään tässä ohjeessa nimitystä suorituksen maksajan määräpäiväpäätös.
2 Etuuden saaja maksaa suorituksen takaisin
Tuloverolain 112 a §:n 1 momentissa säädetään menettelystä, jossa etuuden saaja maksaa suorituksen takaisin. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin takaisinmaksu tapahtuu.
2.1 Takaisinmaksu alkuperäisen maksuvuoden aikana
Jos tulonsaaja maksaa liikasuorituksen takaisin alkuperäisen suorituksen maksuvuonna, tulonsaajalta voidaan periä takaisin suorituksen nettomäärä, eli määrä josta on vähennetty ennakonpidätys. Takaisinmaksu huomioidaan maksuvuoden verotuksessa. Takaisin peritty suoritus pienentää tulonsaajan verotettavaa bruttotuloa. Verohallinto ei lue takaisinperittyyn määrään kohdistuvaa ennakonpidätystä tai lähdeveroa tulonsaajan hyväksi maksuvuoden verotuksessa. Maksajan ennakonpidätysvelvoitteita oikaistaan tulorekisteri-ilmoituksella annettujen takaisinmaksun lisätietojen perusteella.
Esimerkki 1: Tulonsaajalle on maksettu 2 592,00 (648 euroa/kk) euroa peruspäivärahaa ajalla 1.1.2021–30.4.2021. Päivärahasta on toimitettu ennakonpidätystä 20 % (518,40 euroa). Käteensä hän on saanut nettona 2 073,60 euroa.
Maksaja huomaa heinäkuussa 2021, että tulonsaajalle on maksettu peruspäivärahaa aiheettomasti huhtikuussa 2021 yhteensä 648 euroa. Maksaja perii päivärahan takaisin tulonsaajalta itseltään laskulla elokuussa 2021. Maksaja voi soveltaa nettoperintää ja periä takaisin nettosuorituksen 518,40 euroa (648 - 129,60 euroa).
Vuoden 2021 verotuksessa verotetaan tulonsaajan tulona 1 944,00 euroa. Ennakonpidätys 388,80 euroa (518,40 - 129,60) luetaan hyväksi maksajan antamien tulorekisteri-ilmoitusten mukaisesti. Verohallinto huomioi maksajan huhtikuun velvoitteissa ennakonpidätyksen osuuden tulorekisteri-ilmoituksen perusteella.
2.2 Takaisinmaksu alkuperäisen maksuvuoden jälkeen
Jos takaisinmaksu tapahtuu seuraavan vuoden alussa etuuden saajan määräpäiväpäätöksen määräämään päivään mennessä, sovelletaan siihen samaa menettelyä kuin takaisinperintään, joka tapahtuu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu. Takaisinperintä kohdistetaan TVL 112 a § 1 momentin mukaan suorituksen alkuperäiseen maksuvuoteen vastaavasti kuten luvussa 2.1.
Jos takaisinmaksu koskee vuonna 2020 maksettua suoritusta tulee esimerkistä 1 poiketen takaisinperintä ottaa huomioon vuodelta 2020 annettavalla vuosi-ilmoituksella.
Jos tulonsaaja maksaa suorituksen takaisin alkuperäistä maksuvuotta seuraavana vuonna suorituksen saajan määräpäiväpäätöksen päivämäärän jälkeen (tai myöhempinä vuosina), takaisin maksettu määrä huomioidaan takaisinmaksuvuoden verotuksessa takaisinperintävähennyksenä. Tulonsaajan alkuperäisen maksuvuoden verotusta ei muuteta, myöskään maksajan ennakonpidätysvelvoitteita ei oikaista. Etuuden maksaja ei voi tehdä takaisinperintää nettoperintänä, vaan etuuden maksajan on perittävä suoritus takaisin bruttona.
Verohallinto saa tiedon takaisinperinnästä etuuden maksajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella, eikä tulonsaajan tarvitse vaatia takaisinperintävähennystä verotuksessaan. Tulonsaaja voi kuitenkin hakea muutosta verokorttiinsa jo etuuden takaisinmaksuvuonna siinä vaiheessa, kun takaisinmaksu on suoritettu.
Esimerkki 2: A:lle on maksettu työttömyyspäivärahaa vuonna 2020 yhteensä 10 000 euroa. Ennakonpidätystä on toimitettu 25 % eli 2 500 euroa. Maksaja huomaa elokuussa 2021, että työttömyyspäivärahaa on maksettu 1 000 euroa liikaa. Liikasuoritus 1 000 euroa peritään bruttomääräisenä takaisin lokakuussa 2021.
A on saanut 1 000 euron työttömyyspäivärahasta nettona tililleen 750 euroa, mutta hän maksaa takaisin koko 1 000 euron bruttosumman. Vuoden 2020 verotusta ei oikaista. Maksajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella A saa vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa 1 000 euron suuruisen takaisinperintävähennyksen ansiotuloistaan.
3 Maksaja kuittaa suorituksen myöhemmin maksettavasta etuudesta
Tuloverolain 112 a §:n 2 momentissa on säädetty tilanteista, joissa alkuperäinen maksaja ja maksaja, joka kuittaa suorituksen, on sama. Takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla eli vähentämällä takaisin perittävä määrä myöhemmin maksettavasta suorituksesta. Kuitattava ja kuittauksen kohteena oleva suoritus voivat olla samoja tai eri etuuksia. Esimerkiksi eläke voidaan kuitata eläkkeestä tai jostain muusta suorituksesta, esimerkiksi sairauspäivärahasta. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin kuittaus tehdään.
3.1 Kuittaus ja alkuperäinen maksu samana vuonna
Jos kuittaus toteutetaan alkuperäisen suorituksen maksuvuonna, kuitataan takaisinperittävä suoritus maksettavasta bruttosummasta. Bruttotulon kuittauksella pienennetään suoraan koko vuoden maksettavaa summaa. Maksajan ei tällöin tarvitse oikaista aikaisemmin toimitetun ennakonpidätyksen tai perityn lähdeveron määrää. Aiemmin maksetusta suorituksesta toimitettu ennakonpidätys jää suorituksen saajan verotukseen hyväksi luettavaksi.
Esimerkki 3: A on saanut eläkettä 1 020 euroa kuukaudessa ajalla 1.1.2021 – 31.5.2021. (yhteensä 5 100 euroa). Oikea eläkkeen bruttomäärä olisi ollut 1 000 euroa kuukaudessa tammikuun alusta lähtien eli 5 000 euroa.
Eläkkeenmaksaja kuittaa A:n kesäkuun 1 000 euron eläkkeestä alkuvuonna liikaa maksetun 100 euroa. Kesäkuun eläkettä jää maksettavaksi kuittauksen jälkeen 900 euroa, josta eläkelaitos toimittaa ennakonpidätyksen.
3.2 Kuittaus alkuperäisen maksuvuoden jälkeen
Alkuperäisen maksuvuoden jälkeen kuittaamalla toteutetussa takaisinperinnässä merkitystä on sillä, milloin kuittaus tapahtuu.
3.2.1 Kuittaus Verohallinnon päätöksellään määräämään päivämäärään mennessä
Takaisinperintä kohdistetaan alkuperäiseen maksuvuoteen, jos kuittaus tapahtuu alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden puolella ennen Verohallinnon päätöksellään määräämää päivää. Etuuden maksaja voi tällöin periä liikaa maksamansa suorituksen takaisin nettona (määrän, josta ennakonpidätys on vähennetty). Verohallinto huomioi ennakonpidätyksen osuuden etuuden maksajan vvelvoitteissa maksajan antaman oma-aloitteisten verojen korvaavan ilmoituksen perusteella.
Esimerkki 4: B saa tammikuussa 2021 eläkettä 1 000 euroa, josta ennakonpidätys on 200 euroa. Eläkkeen maksaja kuittaa tammikuun eläkkeestä vuonna 2020 liikaa maksamaansa eläkettä 100 euroa. Eläkkeestä on aikanaan toimitettu 30 euroa ennakonpidätystä.
Eläkkeen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen koko 1 000 eurosta, koska koko tämä määrä on takaisinmaksuvuoden veronalaista tuloa. Ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen jäljelle jäävästä 800 eurosta eläkkeenmaksaja kuittaa aiemman vuoden liikamaksun nettomäärän 70 euroa. Eläkkeensaaja saa käteensä 730 euroa.
Eläkkeenmaksaja korjaa tammikuussa 2021 antamaansa vuoden 2020 vuosi-ilmoitusta antamalla helmikuussa 2021 korvaavan vuosi-ilmoituksen, jossa eläke on 100 euroa ja ennakonpidätys 30 euroa pienempi kuin alkuperäisellä vuosi-ilmoituksella. Eläkkeensaajan vuoden 2020 verotus toimitetaan korjattujen tietojen perusteella.
3.2.2 Kuittaus Verohallinnon päätöksellään määräämän päivämäärän jälkeen
Kun suoritus peritään takaisin Verohallinnon etuudensaajan määräpäiväpäätöksen päivämäärän jälkeen, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksessa takaisinperintävähennyksenä. Maksajan tulee käyttää bruttoperintää.
Esimerkki 5: A on saanut 100 euroa liikaa ansiopäivärahaa vuonna 2019 ja työttömyyskassa kuittaa liikasuorituksen helmikuussa 2021 maksettavasta 1 000 euron ansiopäivärahasta. Työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen 25 prosenttia 1 000 eurosta ja kuittaa itselleen jäljelle jääneestä 750 eurosta 100 euroa. A:lle työttömyyskassa maksaa 650 euroa.
A:n vuoden 2019 veronalaisen tulon ja hyväksiluettavien ennakonpidätysten määrä ei muutu. Vuodelle 2021 muodostuu 100 euron suuruinen takaisinperintävähennys maksajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella.
Takaisinperintä voidaan toteuttaa myös siten, että suoritusta ei peritä takaisin kerralla kokonaan, vaan suoritusta peritään takaisin vähittäin useamman vuoden aikana. Menettely on samanlainen kuin perittäessä suoritus kerralla takaisin.
Esimerkki 6: A:lle on maksettu liikaa eläkettä 1 200 euroa. Määrä vähennetään myöhemmin maksettavasta eläkkeestä kahden vuoden aikana siten, että yhdellä maksukerralla eli kerran kuukaudessa vähennetään 50 euroa. A:n eläke on 1 000 euroa kuukaudessa. Maksaja toimittaa 4 prosentin ennakonpidätyksen koko 1 000 eurosta. Jäljelle jäävästä määrästä 960 eurosta maksaja kuittaa itselleen 50 euroa ja maksaa A:lle 910 euroa.
Maksajan antamien tulorekisteri-ilmoitusten perusteella A:lla verotetaan eläketulona 12 000 euroa ja lisäksi hän saa 600 euron takaisinperintävähennyksen ansiotuloistaan.
3.3 Kuittaus saman maksajan myöhemmin maksamasta eri etuudesta
Takaisinperintä voi kohdistua myös saman maksajan myöhemmin maksamaan toiseen etuuteen kuin mikä alkuperäinen oli. Menettely on samanlainen kuin samaa etuutta kuitattaessa.
Esimerkki 7: Maksaja perii A:lta takaisin vuonna 2020 liikaa maksamaansa työmarkkinatukea 200 euroa kuittaamalla sen elokuussa 2021 maksamastaan sairauspäivärahasta. Sairauspäivärahan määrä on 648 euroa.
Maksajan antamien tulorekisteri-ilmoitusten perusteella A:lla verotetaan vuoden 2021 verotuksessa sairauspäiväraha 648 euroa ja vähennetään takaisinperintävähennyksenä 200 euroa.
4 Etuus peritään takaisin toisen maksajan myöntämästä etuudesta
Etuuden takaisinperintä kohdistetaan yleensä etuuden saajaan. Niin sanotun regressioikeuden perusteella syntyvä takaisinperintä poikkeaa tässä suhteessa muista takaisinperinnän muodoista. Regressitilanteessa eri etuuksia maksetaan päällekkäin samalle ajalle ja ensimmäisen (aikaisemman) etuuden maksaja perii takaisin sellaista etuutta, jonka huomataan olleen toissijainen suhteessa jälkimmäiseen (myöhempään) etuuteen. Myöhemmän etuuden maksaja maksaa aiemman etuuden maksajalle sen osan myöntämästään etuudesta, joka on kertynyt samalta ajalta kuin aiemmin maksettu etuus.
Tuloverolain 112 a §:n 3 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole sellainen suoritus, jonka myöhemmän etuuden maksaja maksaa suoraan aikaisemman veronalaisen etuuden maksajalle. Tähän ei vaikuta se, toteutetaanko takaisinperintä samana vai myöhempinä vuosina kuin alkuperäinen maksu. Koska tällä tavalla maksettu suoritus ei ole verovelvollisen veronalaista tuloa, siitä ei toimiteta ennakonpidätystä.
Esimerkki 8: Työttömyyskassa on maksanut A:lle vuonna 2020 ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 10 000 euroa. Hänelle myönnetään vuonna 2021 takautuvasti eläkettä samalta ajalta 10 500 euroa. Työttömyyspäiväraha peritään takaisin siten, että eläkkeenmaksaja maksaa suoraan työttömyyskassalle samalta ajalta maksettavan eläkkeen, 10 000 euroa. A:lle eläkelaitos maksaa takautuvan eläkkeen loppuosan 500 euroa, josta se toimittaa ennakonpidätyksen A:n veroprosentin mukaisesti.
Koska suoraan työttömyyskassalle maksettua takautuvaa eläkettä ei pidetä A:n veronalaisena tulona, ei vuoden 2020 verotusta muuteta. A:lla verotetaan takautuvasta eläkkeestä maksajan maksajan antaman tulorekisteri-ilmoituksen mukaisesti vuonna 2021 hänelle itselleen maksettu osuus 500 euroa.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessä KHO 2011:71 katsonut, että takautuvasti maksettu eläke ei oikeuta eläketulovähennykseen siltä osin kuin se ei ole saajansa veronalaista tuloa takaisinperinnän vuoksi.
5 Edun verovapauden tai veronalaisuuden vaikutus
Verotuksessa huomioidaan vain veronalaisen etuuden takaisinperintä. Verovapaiden etuuksien (esimerkiksi asumistuki) takaisinperintä ei vaikuta verotukseen, koska alkuperäistä suoritustakaan ei ole verotettu. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa alkuperäinen verovapaa etuus peritään takaisin kuittaamalla se myöhemmin maksettavasta veronalaisesta etuudesta.
5.1 Verovapaa tulo peritään veronalaisesta tulosta
Jos aiemmin maksettu suoritus on ollut verovapaa ja samalta ajalta myöhemmin maksettava etuus on veronalainen, tuloverolain 112 a §:n 3 momentti ei sovellu. Myöhemmin maksettava tulo on tulonsaajan veronalaista tuloa, josta on toimitettava ennakonpidätys siitä huolimatta, että suoritus maksetaan ensimmäisen etuuden maksajalle.
Esimerkki 9: A on saanut vuonna 2020 asumistukea 100 euroa. Vuonna 2021 asumistuki todetaan perusteettomasti maksetuksi ja se peritään takaisin A:lle vuonna 2021 maksettavasta 1 500 euron sairauspäivärahasta. Maksaja toimittaa sairauspäivärahasta ensin ennakonpidätyksen 25 % (375 euroa) ja kuittaa jäljelle jäävästä 1 125 eurosta asumistuen 100 euroa. A saa käteensä 1 025 euroa. Veroilmoituksella A:n tulona näkyy koko sairauspäivärahan määrä 1 500 euroa.
Esimerkki 10: A on saanut vuonna 2020 koulutustukea 300 euroa ja verovapaata ylläpitokorvausta 50 euroa. Työttömyyskassa perii kummankin suorituksen pois vuonna 2021 maksamastaan 1 500 euron suuruisesta työttömyyspäivärahasta elokuussa 2021. Työttömyyskassa toimittaa 25 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen 1 500 eurosta. Jäljelle jäävästä 1 125 eurosta työttömyyskassa kuittaa liikaa maksamansa 300 euron suuruisen koulutustuen (bruttona) ja 50 euron suuruisen ylläpitokorvauksen. A saa käteensä 775 euroa.
A:n tulona verotetaan vuonna 2021 työttömyyspäiväraha 1 500 euroa ja takaisinperintävähennykseksi muodostuu 2021 vuodelle 300 euroa. Takaisinperittyä verovapaata ylläpitokorvausta ei huomioida verotuksessa.
5.2 Veronalainen tulo peritään verovapaasta tulosta
Jos alkuperäinen suoritus on veronalainen ja myöhemmin maksettava etuus verovapaa, takaisin peritty määrä otetaan verotuksessa vähennyksenä huomioon.
Esimerkki 11: A on saanut opintorahaa vuonna 2020 liikaa 50 euroa. Maksaja kuittaa liikamaksun 100 euron suuruisesta asumistuesta vuonna 2021 etuudensaajan määräpäiväpäätöksessä määrätyn päivämäärän jälkeen. Kansaneläkelaitos maksaa henkilön tilille asumistukea 50 euroa. Maksajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella A saa vuoden 2021 verotuksessa 50 euron takaisinperintävähennyksen.
Myös kahden maksajan välisissä tilanteissa on merkitystä takaisin perittävän aikaisemman etuuden veronalaisuudella. TVL 112 a §:n 3 momenttia sovelletaan vain, jos aikaisempi etuus on veronalainen. Jos aiemmin maksettu etuus on verovapaa ja myöhemmin maksettava etuus veronalainen, myöhempi suoritus verotetaan kokonaan maksuvuonna myös siltä osin, kuin sillä on kuitattu alkuperäistä suoritusta.
Esimerkki 12: A on saanut verovapaata toimeentulotukea 100 euroa. A saa myöhemmin samalta ajalta takautuvasti veronalaista eläkettä 500 euroa. Maksaja toimittaa verokortin mukaisen ennakonpidätyksen 10 prosenttia koko 500 euron eläkkeestä, jolloin ennakonpidätys on 50 euroa. Jäljelle jäävästä 450 eurosta eläkkeenmaksaja maksaa toimeentulotuen maksajalle 100 euroa. A saa käteensä 350 euroa. A:n verotettava tulo on 500 euroa.
5.3 Erityistilanteita
Takaisin peritty määrä vähennetään TVL 112 a §:n mukaan sen vuoden verotuksessa, jonka aikana takaisinmaksu on tapahtunut. Verovelvollisella ei tuona vuonna välttämättä ole lainkaan tuloja tai tulot ovat niin pienet, että ne eivät riitä vähennyksen tekemiseen. TVL 112 a §:n sanamuoto huomioon ottaen alkuperäisen maksuvuoden verotusta ei voida oikaista tällaisessakaan tilanteessa.
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen