Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa
Avainsanat:
- Antopäivä
- 28.2.2005
- Diaarinumero
- 116/345/2005
- Voimassaolo
- - 8.3.2017
- Valtuutussäännös
- VerohallintoL (1557/95) 2 § 2 momentti
Vuoden 2004 alusta voimaan tullutta arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta sovelletaan 1.1.2004 tai sen jälkeen alkaneeseen tilikauteen tai tilikauden osaan, jos tilikausi on alkanut ennen mainittua ajankohtaa. Kuukausimenettelyssä olevat verovelvolliset voivat hakea huojennusta tilikauden päätyttyä, ensimmäisen kerran kuitenkin vasta 1.1.2005. Vuosimenettelyssä olevat verovelvolliset vähentävät huojennuksen itse verokaudelta tilitettävästä verosta.
Alarajahuojennusta ei ole erikseen säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Saadun huojennuksen tuloutusvuosi riippuu siitä, sovelletaanko verovelvollisen verotuksessa suorite- vai maksuperustetta, ja onko verovelvollinen kuukausi- vai vuosimenettelyssä.
Kuukausimenettely
Suoriteperusteinen kirjanpito
EVL 19 §:n mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna. Arvonlisäveron huojennukseen perustuva saaminen syntyy tilinpäätöshetkellä, jolloin huojennussäännöksen edellytysten täyttyminen selviää. Huojennus luetaan siten tuloverotuksessa saman tilikauden tuloksi, jonka päättyessä oikeus huojennukseen on syntynyt.
Esimerkki: Tilikaudelta 1.1.2004-31.12.2004 huojennuksen johdosta palautettava arvonlisävero on verovuoden 2004 tuloa ja tilikaudelta 1.3.2004-28.2.2005 huojennuksen johdosta palautettava arvonlisävero on verovuoden 2005 tuloa.
Jos huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, tuloutetaan huojennus veroilmoituksella.
Maksuperusteinen kirjanpito
Ammatinharjoittajilla on kirjanpitolakiin perustuva oikeus pitää maksuperusteista kirjanpitoa. Kun ammatinharjoittaja käyttää oikeuttaan kirjata liiketapahtumat maksuperusteisesti, on hänen tilikautensa aina kalenterivuosi. Maksuperusteista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien tuloverotuksessa sovelletaan myös maksuperustetta (EVL 27a §) eli ammatinharjoittajan tuloksi luetaan tilikauden aikana saadut maksut. Arvonlisäveron huojennus on ammatinharjoittajan tuloa sinä vuonna, kun verovirasto maksaa huojennuksen verovelvolliselle (huojennusta voidaan hakea kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee).
Esimerkki: Ammatinharjoittajan tilikausi on 1.1.2004-31.12.2004, joten hän voi hakea arvonlisäveron huojennusta 1.1.2005 alkaen tilikauden päätyttyä. Verovirasto maksaa ammatinharjoittajalle huojennuksen 21.3.2005, johon mennessä ammatinharjoittaja on tilittänyt valtiolle jo kaikki tilikauden 1.1.2004-31.12.2004 arvonlisäverot (joulukuun 2004 tilitettävä arvonlisävero on maksettava 15.2.2005 mennessä). Tuloverotuksessa veroviraston 21.3.2005 maksama huojennus on ammatinharjoittajan tilikauden 1.1.2005-31.12.2005 eli verovuoden 2005 tuloa.
Jos ammatinharjoittaja ei ole kirjannut saamaansa huojennusta tuloksi kirjanpidossa, tuloutetaan huojennus veroilmoituksella.
Vuosimenettely
Arvonlisäverotuksessa vuosimenettelyyn kuuluvat alkutuottajat ja taide-esineiden tekijät, jotka eivät harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa (AVL 162 §). Vuosimenettelyssä olevat verovelvolliset laskuttavat asiakkailta myyntihinnassa arvonlisäveron ja tilittävät kalenterivuoden aikana kertyneen arvonlisäveron valtiolle kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Arvonlisäveron huojennuksen verovelvollinen vähentää itse tilitettävästä arvonlisäverosta ja antaa huojennuksen laskemista koskevat tiedot arvonlisäveroilmoituksen (lomake 9544) yhteydessä (AVL 149c §). Alkutuottajilla ja taide-esineiden tekijöillä on kuitenkin oikeus hakemuksesta siirtyä kuukausimenettelyyn, jolloin huojennukseen sovelletaan kuukausimenettelyä koskevia säännöksiä.
Vuosimenettelyssä oleva verovelvollinen saa asiakkaalta kalenterivuoden aikana myynnistä kertyneen arvonlisäveron täysimääräisenä, mutta tilittää valtiolle arvonlisäveroa huojennuksella vähennetyn määrän. Verovelvollinen saa siten huojennuksen käyttöönsä jo arvonlisäveron kertymisvuoden aikana. Tuloverotuksessa noudatettavan maksuperusteen mukaan vuosimenettelyssä olevien verovelvollisten saama huojennus on saman verovuoden tuloa, kuin miltä vuodelta huojennuksella vähennettävä arvonlisävero on kertynyt.
Esimerkki: Vuosimenettelyssä olevan alkutuottajan liikevaihto 1.1.2004-31.12.2004 on 7.000 €. Alkutuottaja on laskuttanut myynnistä 17 %:n arvonlisäveron, yhteensä 1.190 €. Alkutuottajalla on vähennettävää arvonlisäveroa kyseiseltä verokaudelta 490 €, joten tilitettävän veron määrä on 700 €. Vuoden 2004 arvonlisäveroilmoituksessa alkutuottaja vähentää tilitettävästä arvonlisäverosta saamansa huojennuksen (tässä tapauksessa koko tilitettävän arvonlisäveron määrän), jolloin tilitettävää arvonlisäveroa ei jää. Huojennus (700 €) on verovelvollisen tuloverotuksessa verovuoden 2004 tuloa, koska hän on saanut huojennuksen käyttöönsä jo vuoden 2004 aikana.
Jos vuosimenettelyssä oleva verovelvollinen tilittää arvonlisäveron täysimääräisenä ja hakee huojennusta vasta jälkeenpäin, on huojennus maksuperustetta noudattaen sen verovuoden tuloa, jonka aikana verovirasto maksaa huojennuksen verovelvolliselle.
Jos verovelvollinen ei ole kirjannut saamaansa huojennusta tuloksi kirjanpidossa tai muistiinpanoissa, tuloutetaan huojennus veroilmoituksella.
Alarajahuojennuksen tulolähde
Alarajahuojennuksen tulolähde määräytyy sen perusteella, minkä tulolähteen tuotoista muodostuu arvonlisäveron alarajahuojennuksen laskemisessa huomioon otettava liikevaihto. Kun liikevaihto syntyy esim. elinkeinotulolähteessä verotettavasta toiminnasta, on myös saatu huojennus elinkeinotulolähteen tuloa.
Verovelvollisen harjoittama arvonlisäverollinen toiminta voi jakaantua verotettavaksi eri tulolähteiden tulona. Tällöin myös saatu huojennus jaetaan verotettavaksi kyseisten tulolähteiden tulona tulolähteiden liikevaihtojen osoittamassa suhteessa. Esim. Verovelvollisen elinkeinotulolähteen liikevaihto on 8.000 € ja maatalouden tulolähteen liikevaihto on 4.000 €. Elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan 2/3 ja maatalouden tulolähteen tuloksi 1/3 saadusta huojennuksesta.
Soveltaminen verotuskäytännössä
Asiakkaille annettavaan ohjaukseen arvonlisäveron alarajahuojennuksen tulouttamisesta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vääränä verovuonna tai väärässä tulolähteessä tuloutettuihin huojennuksiin ei ole pääsääntöisesti tarkoituksenmukaista jälkikäteen puuttua. Näissä tilanteissa verovelvollista ohjataan toimimaan oikein tulevina verovuosina.
Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen
Toimistotarkastaja Ann-Mari Kemell