Arpajaisten verotus

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio

Antopäivä: 14.6.2017
Diaarinumero: A72/200/2017
Voimassaolo: 14.6.2017 - 24.8.2021
Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen: Arpajaisvero dnro 939/420/2011, 27.12.2011

Tässä ohjeessa käsitellään arpajaisverolain piiriin kuuluvia arpajaisia sekä arpajaisten toimeenpanijan verotukseen liittyviä velvollisuuksia. Ohjeessa käsitellään lisäksi arpajaisverolain piiriin kuulumattomia arpajaisia ja kilpailuja, joista saatu palkinto on saajalleen veronalaista ansiotuloa tai palkkaa. Ohjeeseen on koottu esimerkkejä arpajaisverolain soveltumisesta arpajaisiin sekä arpajaisveron piiriin kuulumattomista arpajaisista.

Ohjetta on päivitetty 10.12.2020, jolloin lukuun 2.1.2 on lisätty arpajaisverolain 4 §:n 1 momentin mukaisten arpajaisten verokannan väliaikainen muutos. Lakimuutoksella alennetaan yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten verokanta väliaikaisesti 12 prosentista 5,5 prosenttiin. Lakimuutos tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Verohallinto on antanut erillisen ohjeen Pokeritulojen verotuksesta (dnro 1329/31/2008).

Ohjeen tarkoitus on kuvata olemassa olevaa verotuskäytäntöä.

1 Yleistä arpajaisista ja arpajaisten verotuksesta

Arpajaisia koskee sekä arpajaislaki (23.11.2001/1047) että arpajaisverolaki (26.6.1992 /552). Arpajaislaissa säädetään arpajaisista, joihin osallistuminen edellyttää rahavastiketta. Arpajaisverolaissa säädetään arpajaisverosta, jota suoritetaan arpajaislain mukaisista arpajaisista sekä arpajaisverolain mukaisista niin sanotuista muista arpajaisista. Arpajaislain ja arpajaisverolain piiriin kuulumattomien arpajaisten johdosta ei suoriteta arpajaisveroa, vaan niistä saadut voitot ja palkinnot ovat pääsääntöisesti saajansa veronalaista ansiotuloa.

Arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan arpajaisveron valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisverolaissa tarkoitetuista arpajaisista. Jos toimeenpanijoita on useita, kukin on vastuussa veron koko määrästä.

Tuloverolain (30.12.1992/1535) 85 §:ssä säädetään arpajaisvoittojen verovapaudesta voiton saajan tuloverotuksessa. Säännöksen mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole saajalleen veronalaista tuloa. Saajan veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

Tässä ohjeessa käsitellään sekä arpajaisverolain piiriin kuuluvia arpajaisia että arpajaisverolain piiriin kuulumattomia arpajaisia. Lisäksi ohjeessa käsitellään arpajaisten toimeenpanijan verotukseen liittyviä velvollisuuksia.

2 Arpajaislain mukaiset arpajaiset

2.1 Yleistä

Arpajaisten järjestämisestä säädetään arpajaislaissa. Arpajaislain 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton.

Arpajaislain alaisia arpajaisia ovat raha- ja tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit, veikkauspelit, vedonlyönti ja totopeli, raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitäminen yleisön käytettävänä, kasinopelien toimeenpaneminen, pelikasinotoiminta sekä peliautomaattien ja pelilaitteiden pitäminen yleisön käytettävänä.

Arpajaislaissa tarkoitetut arpajaiset saa samassa laissa säädetyin poikkeuksin toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla. Tietoa arpajaisluvista löytyy poliisin internet-sivuilta. Yksinoikeus raha-arpajaisten toimeenpanemiseen Suomessa on Veikkaus Oy:llä.

2.1.1 Tavara-arpajaiset

Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislain 3a §:n mukaan arpajaisia, joissa voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja.

Tässä tarkoitettuja maksullisia tavara-arpajaisia ja arvauskilpailuja saa arpajaislain mukaan järjestää vain yleishyödyllinen yhteisö. Arpajaislain 28 §:n mukaan tavara-arpajaiset voi toimeenpanna myös muu taho kuin arpajaisluvan saaja. Jos arpajaisten toimeenpanemisesta vastaa tällainen muu taho, käytännön toimeenpanemisesta saatavaa tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotoiminnan tulona.

Myös koululuokka, työyhteisö tai vakiintunut harrastusryhmä voi järjestää arpajaislain 27 §:n mukaisin edellytyksin pien- tai miniatyyriarpajaisia tavara-arpajaisina. Tällaisten arpajaisten toimeenpanemiseen ei tarvita arpajaislupaa.

Pienarpajaisilla tarkoitetaan rekisteröidyn yhdistyksen, itsenäisen säätiön, muun yleishyödyllisen yhteisön tai koululuokan toimeenpanemia tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2.000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa.

Miniatyyriarpajaisilla tarkoitetaan työyhteisön tai vakiintuneen harrastusryhmän jäsentensä keskuudessa virkistys- tai harrastus- tai yleishyödyllisen toimintansa edistämiseksi toimeenpanemia tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu arvo ei ylitä 500 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa.

Yritysten järjestämät mainos- tai markkinointiarpajaiset ovat arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettuja muita arpajaisia, vaikka palkintona olisi tavaraa.

2.1.2 Arpajaisveron määrä arpajaislain mukaisissa arpajaisissa

Arpajaisveron suuruus on arpajaisverolain 4 §:n mukaan

12 % arpajaisten tuotosta yksinoikeudella toimeenpantavissa arpajaisissa (5,5 % vuonna 2021 toimeenpannuista arpajaisista). Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta.
1,5 % yleishyödyllisen yhteisön arpajaislain mukaan järjestämien tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen arpojen yhteenlasketusta toteutuneesta myyntihinnasta.
1,5 % tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitämisestä saadusta tuotosta. Tavaravoittoautomaattien tuotolla tarkoitetaan automaattien käyttämiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.
5 % bingopelissä jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja.

Arpajaisveroa ei ole maksettava, jos maksettavan arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa. Vero maksetaan sentin tarkkuudella. Esimerkiksi tavara-arpajaisten osalta tämä tarkoittaa sitä, että arpajaisveroa ei ole maksettava, jos arpojen toteutunut myyntihinta alittaa 3.333,33 euroa (3333,33 euroa x 1,5 % = 50 euroa).

2.2 Esimerkkejä arpajaislain mukaisista tavara-arpajaisista ja arvauskilpailuista

Esimerkki 1: Yleishyödyllinen yhdistys järjestää tavara-arpajaiset, joihin se on saanut arpajaislain mukaisen arpajaisluvan. Viiden euron hintaisia arpoja on yhteensä 5.000 kappaletta ja niitä myydään 1.2.–30.6. välisenä aikana 4.800 kappaletta. Erillistä arvontaa ei ole, vaan mahdollinen voitto lukee arvassa. Voittoja voi lunastaa 1.2.–31.12. välisenä aikana. Yhdistyksen tulee suorittaa arpajaisvero kesäkuulta, koska arpajaisten toimeenpanoaika on päättynyt silloin. Suoritettavan arpajaisveron määrä on 1,5 prosenttia arpojen toteutuneesta myyntihinnasta eli 24.000 eurosta.

Esimerkki 2: Yleishyödyllinen yhdistys järjestää arpajaisluvalla arvauskilpailun, jossa osallistujat arvaavat minä päivänä jäät lähtevät paikallisesta järvestä. Oikein tai lähimmäksi arvannut voittaa palkinnon ja tasatilanteessa palkinto arvotaan. Arvaus on maksullinen. Suoritettavan arpajaisveron määrä on 1,5 prosenttia arvauskilpailuun osallistuneiden maksamien osallistumismaksujen yhteismäärästä.

Esimerkki 3: Urheiluseuran juniorijoukkue järjestää turnauksessaan tavara-arpajaiset. Arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on 800 euroa. Arpojen myynti ja voittojen arvonta ja jako tapahtuvat turnauksen aikana. Kyse on arpajaislain 27 §:n mukaisista pienarpajaisista, joihin ei tarvitse hakea arpajaislupaa. Koska arpojen yhteenlaskettu myyntihinta alittaa 3.333,33 euroa, juniorijoukkueen ei tarvitse suorittaa arpajaisista arpajaisveroa.

3 Muut arpajaiset

3.1 Arpajaisverolain mukaiset muut arpajaiset

Arpajaisverolaki koskee arpajaislain mukaisten arpajaisten lisäksi myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvia menettelyjä, joissa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana. Muita kuin arpajaislain alaisia arvontoja ovat muun muassa yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden Suomessa järjestämät julkiset arvonnat (ks. jäljempänä esimerkki 4).

Usein arvontaan osallistuminen edellyttää jonkinlaista näennäissuoritusta. Tällaisia ovat esimerkiksi kyselyyn vastaaminen, muutamaan kysymykseen oikein vastaaminen, osallistuminen messutilaisuuteen, uusien jäsenten hankinta yhdistykselle, ”tykkääminen” tai kommentointi sosiaalisessa mediassa tai muu vastaava suoritus. Näennäissuorituksesta huolimatta arvonnasta saatu voitto on arpajaisverolain alainen (ks. jäljempänä kohdan 3.2 esimerkit 5 ja 6).

Arpajaisverolain soveltaminen edellyttää, että voitto tai palkinnon saaminen riippuu osaksi tai kokonaan sattumasta. Arvonnan tulee myös täyttää niin sanottu julkisuusvaatimus. Julkisuusvaatimus täyttyy seuraavissa vaihtoehtoisissa tilanteissa:

Jos arvontaan voi osallistua periaatteessa kuka tahansa ja osallistujien määrää ei ole ennalta rajoitettu tai
Jos tietylle rajatulle joukolle suunnatussa arvonnassa mahdollisten osallistujien lukumäärä on riittävän suuri, vähintään useisiin satoihin nouseva (ks. jäljempänä kohdan 3.2 esimerkki 7).

Sillä, kuinka moni mahdollisista osallistujista todella osallistuu arvontaan, ei ole kummassakaan edellä mainitussa tilanteessa merkitystä julkisuusvaatimuksen täyttymistä tarkasteltaessa.

3.1.1 Arpajaisveron määrä muissa arpajaisissa

Arpajaisveron suuruus arpajaisverolain mukaisissa muissa arpajaisissa on 30 % voittojen yhteenlasketusta arvosta. Vero maksetaan sentin tarkkuudella. Arpajaisveroa ei ole maksettava, jos maksettavaksi tulevan arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa. Näin ollen arpajaisverolain mukaisista muista arpajaisista ei tarvitse maksaa arpajaisveroa, jos jaettujen voittojen arvo on alle 166,66 euroa kalenterikuukaudessa (166,66 euroa x 30 % = 50 euroa).

Jos arvonnan toimeenpanija toimeenpanee kuukauden aikana useita erillisiä arpajaisia, joista vero on yhteensä vähintään 50 euroa, vero on suoritettava, vaikka yksittäisistä arpajaisista kalenterikuukaudelta suoritettava vero olisi alle 50 euroa ja vaikka arpajaiset olisivat keskenään erilaisia.

3.1.2 Voiton arvo

Arpajaisveron määrää laskettaessa voiton arvo on voiton määrä taikka esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollinen hankintahinta, jonka arpajaisten toimeenpanija on voitosta maksanut. Hankintahinta on arpajaisten toimeenpanijan maksama hinta tavanomaisen paljous-, käteis- tai muun alennuksen vähentämisen jälkeen. Verotuskäytännössä tavanomaisena alennuksena on pidetty 5–10 prosentin alennusta. Alennus voi olla tätä suurempikin. Arpajaisten toimeenpanijan on pyynnöstä annettava selvitys saamastaan alennuksesta. Voiton arvona pidetään esineen tai hyödykkeen arvonlisäverollista hintaa riippumatta siitä, onko arpajaisten toimeenpanijalla arvonlisäverotuksessa oikeus vähentää hankintahintaan sisältyvä arvonlisävero vai ei (KHO 2007:32).

Jos voitto on saatu vastikkeetta tai hankintahintaperustetta ei voida muutoin soveltaa, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Luovutushinta on se hinta, jonka arpajaisten toimeenpanija olisi saanut, jos voitto olisi myyty riippumattomien osapuolten välillä (voiton käypä arvo). Todennäköistä luovutushintaa on käytetty muun muassa tapauksissa, joissa arpajaisten toimeenpanija on saanut voiton esimerkiksi maahantuojalta tai valmistajalta selvästi käypää hintaa halvemmalla voittoon sisältyvän mainosarvon takia tai voitto on arpajaisten toimeenpanijan itsensä valmistama (ks. jäljempänä kohdan 3.2 esimerkit 4, 9 ja 10).

3.2 Esimerkkejä muista arpajaisista

Esimerkki 4: Yksityishenkilö järjestää blogissaan arvonnan, jossa osallistujien kesken arvotaan bloggaajan yhteistyökumppaneiltaan saamia tavarapalkintoja. Kyse on arpajaisveron alaisista muista arpajaisista. Bloggaajan tulee suorittaa 30 prosentin suuruinen arpajaisvero palkintojen yhteenlasketusta arvosta. Koska bloggaaja on saanut palkintoina arvottavat tavarat veloituksetta, palkintojen arvona pidetään niiden yhteenlaskettua todennäköistä luovutushintaa. Luovutushinta on se hinta, jonka arpajaisten toimeenpanija olisi saanut, jos palkinto olisi myyty riippumattomien osapuolten välillä.

Esimerkki 5: Yhdistys järjestää Facebookissa arvonnan, jossa arvotaan palkinto kaikkien sivusta tykänneiden kesken. Arpajaisvero on 30 prosenttia palkinnon arvosta.

Esimerkki 6: Yritys järjestää Facebookissa ”tykkääjiensä” kesken arvonnan, johon voi osallistua lisäämällä sivuille ottamansa valokuvan. Yrityksellä on tuhansia ”tykkääjiä”. Voittaja valikoituu toisten ”tykkääjien” ”tykkäysten” perusteella. Valokuvan lisääminen sivuille katsotaan näennäissuoritukseksi. Kyse on arpajaisverolain mukaisista muista arpajaisista.

Esimerkki 7: Yhtiö järjestää ammattilaismessuilla arvonnan, jossa arvontalipun täyttäneiden kesken arvotaan palkintoja. Messut eivät ole kaikille avoimet, mutta mahdollinen osallistujajoukko käsittää noin 500 henkilöä. Messuilla järjestettävä arvonta täyttää julkisuusvaatimuksen osallistujamäärän osalta, vaikka kaikki messuille osallistuvat eivät arvontalippua täyttäisikään.

Esimerkki 8: Autojen maahantuoja järjestää arvonnan, jossa on palkintona auto. Arpajaisveron perusteena pidetään auton tehdashintaa, johon lisätään rahtikulut, tullimaksut, autovero ja muut auton hankinnasta ja maahantuonnista mahdollisesti aiheutuneet kulut.

Autovero sisällytetään arpajaisveron perusteeseen vain siinä tapauksessa, että arpajaiset toimeenpannut maahantuoja rekisteröi auton ensin omiin nimiinsä. Autoveroa ei lasketa mukaan veron perusteeseen, jos auto rekisteröidään suoraan arvonnan voittajan nimiin. Tällöin autoveron maksaa voittaja.

Esimerkki 9: Yhtiö järjestää arvonnan, jossa voittona arvotaan yhtiön oma tuote. Arpajaisveron perusteena pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa eli hintaa, jonka yhtiö olisi saanut, jos voittona annettu tuote olisi myyty. Jos yhtiö tavanomaisesti myöntää kyseisen tuotteen ostajille alennuksia, voidaan tällainen tavanomainen alennus vähentää arpajaisveron perusteesta. Yhtiön tulee pyydettäessä näyttää, että sen arpajaisveron perusteesta vähentämä alennus vastaa yhtiön tosiasiassa asiakkailleen antamaa tavanomaista alennusta.

Esimerkki 10: Yhtiö järjestää helmikuussa arvonnan, jossa palkintona on lentomatka Lontooseen. Voitto on perittävissä heti arvonnasta alkaen maaliskuun loppuun asti. Palkinto voidaan käyttää vuoden kuluessa arvonnasta. Arpajaisveron verokausi on helmikuu. Voiton arvo ei välttämättä ole tiedossa arpajaisveron maksu- ja ilmoitushetkellä. Tällöin arpajaisveron perusteena käytetään arvontahetkellä voimassa olevan lentohinnaston mukaista keskimääräistä Lontoon lennon hintaa. Tätä arvoa ei korjata myöhemmin lennon todellisen hinnan mukaiseksi.

Esimerkki 11: Yhtiö järjestää arvonnan, jossa voittaja saa auton käyttöönsä kuukaudeksi. Arpajaisveron perusteena pidetään niiden todellisten kokonaiskustannusten määrää, jotka arpajaisten toimeenpanijalle autosta aiheutuvat (esim. leasing-maksut ym.) Jos voittaja maksaa itse esimerkiksi polttoaineet ja vakuutusmaksut, niitä ei lueta veron perusteeseen.

Jos kyse on arpajaiset järjestävän yhtiön omistamasta autosta, arpajaisveron perusteena olevan käyvän arvon laskennassa käytetään Verohallinnon Luontoisedut verotuksessa -ohjeen mukaista niin sanottua vene-edun laskentakaavaa. Huomioon otetaan auton hankintameno, mahdolliset palkinnon antamisesta johtuvat juoksevat kustannukset, poistot ja sitoutuneen pääoman korko. Pääomakustannusten laskennassa koron määränä käytetään valtiovarainministeriön puolivuosittain vahvistamaa peruskorkoa. Pääoma-arvo pienenee vuosittain autosta tehtyjen poistojen mukaisesti.

Esimerkkilaskelma:

Palkintona olevan auton hankintahinta on 60.000 euroa ja arvioitu käyttöikä on 10 vuotta. Peruskorko on palkinnon antamishetkellä 0,25 prosenttia ja pääoma-arvo 60.000 euroa. Käyttökustannuksia syntyy vuoden aikana 4.000 euroa. Voittaja saa auton käyttöönsä kuukaudeksi. Palkinnon arvo lasketaan seuraavasti:

Osuus hankintahinnasta (60.000 / 10 v)	6.000 €
Korko (pääoma-arvo 60.000 x 0,25 %)	150 €
Käyttökustannukset	4.000 €
Yhteensä	10.150 €
Palkinnon arvo (10.150 / 12 kk)	845,83 €

4 Kansainväliset tilanteet

4.1 Suomessa toimeenpannut arpajaiset

Arpajaisveroa suoritetaan Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Tällöin arpajaisiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä (muun muassa arpajaisverolakia ja kuluttajansuojalakia).

Yleensä arpajaisten katsotaan olevan toimeenpantu siellä, missä arpajaisten toimeenpanija sijaitsee tai asuu. Merkitystä toimeenpanovaltiota ratkaistaessa on myös sillä, minkä maan lainsäädännön mukaan arpajaiset on toimeenpantu. Arpajaiset katsotaan Suomessa toimeenpannuiksi aina, kun arvonta tapahtuu Suomessa.

Arpajaisten katsotaan olevan Suomessa toimeenpantuja aina myös silloin, kun arpajaiset on suunnattu Suomessa asuville ja arpajaisia markkinoidaan Suomessa. Näin on muun muassa silloin, kun arpajaisia mainostetaan Suomessa ja arpajaisten säännöt ja muu materiaali on suomeksi tai suomeksi ja ruotsiksi. Merkitystä ei tällöin ole sillä, onko arpajaisten toimeenpanija suomalainen vai ulkomaalainen eikä sillä, missä arvonta tapahtuu.

Mikäli arpajaiset on kohdistettu tiettyyn toiseen valtioon ja jos osallistuminen ja arvonta tapahtuvat tässä toisessa valtiossa, voidaan arpajaiset katsoa toimeenpannuksi tässä toisessa valtiossa. Tätä periaatetta voidaan soveltaa myös internetissä tapahtuviin arpajaisiin.

Luvanvaraiset arpajaiset voidaan katsoa toimeenpannuksi siellä, missä pelaaja voi osallistua arpajaisiin. Internet-arpajaisissa arpajaisten toimeenpanijan on tarvittaessa rajoitettava arvontaan osallistumismahdollisuuden ainoastaan niihin valtioihin, joissa kyseessä olevat arpajaiset eivät ole luvanvaraista tai joissa toimeenpanijalla on lupa arpajaisten toimeenpanemiseen.

4.2 Esimerkkejä kansainvälisistä tilanteista

Esimerkki 12: Suomalainen yhtiö järjestää internetissä arvonnan, johon voi osallistua kuka tahansa Suomessa ja kolmessa muussa Euroopan maassa, jossa yhtiöllä on toimintaa. Arvonnan pääpalkinto arvotaan kaikkien eri maista olevien osallistujien kesken. Lisäksi arvotaan pienemmät palkinnot maittain. Kaikki arvonnat suoritetaan Suomessa. Arpajaisten katsotaan olevan Suomessa toimeenpannut, joten suomalaisyhtiön tulee suorittaa 30 prosentin arpajaisvero kaikkien palkintojen yhteenlasketun arvon perusteella.

Esimerkki 13: Kansainvälisen konsernin ulkomainen emoyhtiö järjestää internetissä arvonnan, johon voi osallistua Suomessa ja 10 muussa maassa, jossa konsernilla on toimintaa. Jokaisessa maassa arvotaan samanlaiset palkinnot kaikkien kyseisessä maassa arvontaan osallistuneiden kesken. Suomen osalta arvontaa mainostetaan suomeksi ja ruotsiksi. Suomalaisten kesken arvottavan palkinnon osalta on kyse Suomessa toimeenpannusta arvonnasta. Ulkomainen yhtiö on velvollinen suorittamaan suomalaisten kesken arpomaansa palkinnon arvosta 30 prosentin arpajaisveron.

Esimerkki 14: Ulkomainen yritys järjestää internetissä arpajaiset, joihin osallistumista ei ole rajoitettu. Arvontaa ei ole kohdennettu erityisesti suomalaisille. Koska arpajaisia ei ole toimeenpantu Suomessa eikä arvontaa suoriteta Suomessa, kyse ei ole arpajaisverolain soveltamisalaan kuuluvista Suomessa toimeenpantavista arpajaisista.

5 Arpajaisverolain piiriin kuulumattomat arpajaiset

5.1 Palkinto tai voitto saajan veronalaista tuloa

Jos palkinto tai voitto ei kuulu arpajaisverolain piiriin tai se ei ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu, se on saajansa veronalaista ansiotuloa. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai voitto veroilmoituksella.

Palkinto tai voitto on siis voiton saajan veronalaista tuloa esimerkiksi, jos:

Palkinto tai voitto on vastike tehdystä työstä tai muusta suorituksesta,
Palkinto tai voitto saadaan työnantajalta,
Voiton saaminen ei perustu sattumaan,
Kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta (katso jäljempänä esimerkki 15),
Palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella
Voitto on saatu vastoin Suomen arpajaislainsäädäntöä Suomessa järjestetyistä arpajaisista tai
Voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.

5.2 Muut kuin työsuhteessa saadut kilpailupalkinnot

Esimerkiksi tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista ansiotuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus, VEROH 7801) suorituslajilla H4 (ks. jäljempänä kohdan 5.4 esimerkki 16). Vuosi-ilmoitus on annettava vain, jos palkinto tai voitto on arvoltaan vähintään 100 euroa.

Tuloverolain 83 §:ssä tarkoitetut taidekilpailupalkinnot ovat verovapaita. Myös 84 §:ssä tarkoitetut koululaiskilpailujen tavarapalkinnot ovat verovapaita. Koululaiskilpailuilla tarkoitetaan koululaisille järjestettyjä urheilukilpailuja tai muita tietoon tai taitoon perustuvia kilpailuja. Verovapaus ei koske rahapalkintoja tai rahaan rinnastettavia palkintoja, kuten lahjakortteja. Tässä tarkoitettuja koululaiskilpailuista saatuja palkintoja eivät ole esimerkiksi yhtiössä tutustumiskäynnillä oleville koululaisille annetut tai heidän kesken arvotut palkinnot.

Toisen yrityksen (esimerkiksi jälleenmyyjän) työntekijöille järjestetyn myynti- tai muun kilpailun perusteella annettu tai arvottu palkinto on saajalleen veronalaista ansiotuloa. Tällainen palkinto on ilmoitettava vuosi-ilmoituksella suorituslajilla H4 kohdassa rahapalkan/suorituksen määrä riippumatta siitä, onko kyseessä raha vai tavara.

5.3 Työnantajan työntekijöilleen järjestämät arpajaiset ja kilpailut

Työnantajan työyhteisön sisällä järjestämistä arpajaisista saadut palkinnot ovat pääsääntöisesti palkkaa, koska osallistuminen edellyttää työsuhdetta. Tämä koskee myös konsernin sisällä järjestettäviä arpajaisia. Myös työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta-, aloite- tai muiden kilpailujen arvottavat palkinnot ovat saajalleen veronalaista palkkatuloa (ks. jäljempänä kohdan 5.4 esimerkki 17).

Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa vähäarvoista esinepalkintoa pidetään tuloverolain 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.

Työsuhteessa saadut veronalaiset palkinnot ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella (7801) suorituslajilla P tai 1. Muuna kuin rahana annetut palkinnot käsitellään kuten luontoisetu ja ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella kohdassa muu etu. Työnantajan on myös toimitettava palkinnon arvosta ennakonpidätys, jos palkinto on rahaa tai jos tavarapalkinnon saavalle työntekijälle maksetaan rahapalkkaa. Työnantajan tulee myös suorittaa palkinnon arvosta työnantajan sairausvakuutusmaksu.

5.4 Ansiotulona verotettavan voiton arvo

Työsuhteen perusteella saadun tai muuna veronalaisena ansiotulona käsiteltävän voiton tai palkinnon arvo on sen käypä arvo. Käypänä arvona pidetään sitä hintaa, joka saataisiin, jos voitto tai palkinto myytäisiin riippumattomien osapuolten välillä.

Jos saadulla tavarapalkinnolla ei ole saajalleen käyttöä eikä palkinto ole helposti muutettavissa rahaksi, tuotteen arvoa voidaan kohtuullistaa verovelvolliselta saadun selvityksen perusteella hänen omassa verotuksessaan.

5.5 Esimerkkejä arpajaisista ja kilpailuista, jotka eivät kuulu arpajaisveron piiriin

Esimerkki 15: Yhdistyksessä on 120 jäsentä. Se järjestää jäseniensä kesken uusien jäsenten hankintakampanjan. Kaikkien uusia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen tavarapalkinto. Uusien jäsenten hankinta katsotaan näennäissuoritukseksi, mutta arvonta ei täytä arpajaisverolain mukaista julkisuusvaatimusta. Kyse ei siten ole arpajaisveron piiriin kuuluvasta arvonnasta. Palkinto on saajalleen veronalaista ansiotuloa. Yhdistys ei voi toimittaa palkinnon arvosta ennakonpidätystä, koska voittajalle ei makseta rahaa. Yhdistyksen on ilmoitettava palkinto vuosi-ilmoituksella 7801 suorituslajilla H4. Palkinnon arvona pidetään palkinnon hankintahintaa tai sen todennäköistä luovutushintaa.

Esimerkki 16: Yhtiö järjestää kilpailun, jossa osallistujat lähettävät yhtiölle ottamansa valokuvan. Palkintona on 500 euron arvoinen lahjakortti. Yhtiön edustajat valitsevat kuvista viisi parasta, jonka jälkeen parasta kuvaa voi äänestää yhtiön nettisivuilla. Palkinnon saaminen perustuu suurimmalta osin muuhun kuin sattumaan. Kyse on arpajaisveron piiriin kuulumattomasta kilpailusta, joten kilpailupalkinto on saajalleen veronalaista ansiotuloa. Yhtiö ei voi toimittaa palkinnon arvosta ennakonpidätystä, koska voittajalle ei makseta rahaa. Yhtiön tulee kuitenkin ilmoittaa palkinto vuosi-ilmoituksella 7801 suorituslajilla H4. Palkinnon arvona pidetään palkinnon hankintahintaa eli lahjakortin arvoa.

Esimerkki 17: Työnantaja järjestää arvonnan, jossa henkilökunnan kesken arvotaan tavarapalkinto. Kyse ei ole virkistystilaisuudessa järjestetystä arvonnasta eikä arpajaisveron piiriin kuuluvasta arvonnasta. Tavarapalkinto on saajalleen veronalaista palkkatuloa. Työnantajan tulee toimittaa ennakonpidätys sekä suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksu tavarapalkinnon käyvästä arvosta.

6 Arpajaisveron maksaminen ja ilmoittaminen

6.1 Vastuu arpajaisverosta

Arpajaisten toimeenpanija on velvollinen suorittamaan arpajaisveron (arpajaisverolaki 3 §). Vastuuta arpajaisverosta ei voi erillisellä sopimuksella siirtää toiselle taholle, kuten esimerkiksi arpajaisissa voittaneelle henkilölle.

Jos useampi toimeenpanija järjestää arpajaiset yhdessä, kukin on vastuussa veron koko määrästä. Vaikka kunkin yhteisvastuullisen arpajaisten järjestäjän laskennallinen osuus arpajaisverosta jäisi alle 50 euron, arpajaisvero on suoritettava, jos veron määrä yhteensä on vähintään 50 euroa.

Arpajaisten toimeenpanijan on Verohallinnon pyynnöstä annettava selvitys arpajaisveron suorittamisesta myös siinä tapauksessa, että veron on suorittanut joku muu yhteisvastuullisista arpajaisten toimeenpanijoista.

6.2 Maksaminen ja ilmoittaminen

Arpajaisvero on oma-aloitteinen vero eli vero, jonka verovelvollinen laskee itse ja maksaa oma-aloitteisesti. Arpajaisveron verotusmenettelystä ja muutoksenhausta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (OVML).

Kalenterikuukausi, jolta vero suoritetaan ja ilmoitetaan, on kuukausi:

Jolle tuotot on kirjanpitoa koskevien säännösten mukaan kirjattava,
Jonka aikana tavara-arpajaisten toimeenpanoaika on päättynyt,
Jonka aikana bingotilaisuus on toimeenpantu tai
Jonka aikana arpajaisverolain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa arpajaisissa (muut arpajaiset) jaettava voitto on ollut perittävänä.

Myös ulkomaisella yhteisöllä, joka toimeenpanee arpajaiset Suomessa, on oltava Y-tunnus oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen antamista varten. Mikäli arpajaiset toimeenpanee luonnollinen henkilö, ilmoitetaan Y-tunnuksen sijasta henkilötunnus.

Arpajaisveron ilmoitusjakso on aina kalenterikuukausi.

Arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan viimeistään edellä tarkoitettua kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä eli kuun 12. päivänä. Jos yleinen eräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, siirtyy eräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi. Arpajaisveroa koskevat tiedot ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella.

Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella ilmoitetaan seuraavat tiedot:
Arpajaisten toimeenpanijan Y-tunnus
Arpajaisveron tunnus 10
Kohdekuukausi ja vuosi, jolta arpajaisvero maksetaan (kohdekausi merkitään kuukauden numerolla ja vuosi nelinumeroisena lukuna)
Maksettavan arpajaisveron määrä

Veroilmoitus on annettava sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä ilmoituksen antamisen paperisena. Jos veroilmoitus annetaan myöhässä, Verohallinto määrää verovelvollisen maksettavaksi myöhästymismaksun. Myöhästymismaksun määrästä säädetään OVML 36 §:ssä.

Arpajaisveron määräämisestä säädetään OVML 40 ja 41 §:ssä. Jos arpajaisveroa on ilmoitettu liian vähän tai sitä on muusta syystä tullut liian vähän maksettavaksi, Verohallinto määrää veron tai oikaisee päätöstä verovelvollisen vahingoksi. Muutoksenhausta säädetään OVML 10 luvussa.

Jos oma-aloitteisten verojen veroilmoitus on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta, verovelvolliselle määrätään veronkorotus veron määräämisen yhteydessä. Myöhästymismaksusta ja veronkorotuksesta löytyy lisätietoa Verohallinnon Seuraamukset oma-aloitteisessa verotuksessa -ohjeesta (dnro A18/200/2017, 16.1.2017).

Arpajaisveroa koskevan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella oleva virhe korjataan antamalla korvaavan ilmoituksen sille verokaudelle, jolle virhe kohdistuu. Korvaavalla veroilmoituksella annetaan arpajaisveron osalta kaikki tiedot uudelleen oikean suuruisena. Tämä korjausmenettely koskee myös ennen vuotta 2017 päättyneitä verokausia.

Arpajaisten toimeenpanijan on ilmoitettava ja maksettava määräaikaan mennessä arpajaisvero kaikista arvotuista ja perittävänä olevista voitoista, vaikka niitä ei tähän ajankohtaan mennessä olisi vielä lunastettukaan. Jos voittojen perimiselle asetettu määräaika ei ole vielä veronmaksuajankohtana umpeutunut ja voitto jää lunastamatta, arpajaisten toimeenpanijalla on mahdollisuus saada lunastamattomien voittojen osalta suorittamansa vero takaisin korjaamalla kyseisen verokauden oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta.

Arpajaisveron ilmoittamisesta ja maksamisesta löytyy lisätietoa vero.fi-sivuilla olevasta Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen -ohjeesta.

Arpajaisveron piiriin kuulumattomien ansiotuloksi katsottavien voittojen ja palkintojen ilmoittamisesta löytyy lisätietoa vuosi-ilmoituslomakkeen 7801 täyttöohjeesta.

6.3 Kirjanpito

OVML 26 §:n mukaan kirjanpitovelvollisen arpajaisten toimeenpanijan tulee, sen lisäksi mitä kirjanpitolaissa säädetään, järjestää kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan arpajaisveron määräämistä varten tarvittavat tiedot. OVML 27 §:n mukaan arpajaisten toimeenpanijan, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, on pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joista saadaan arpajaisveron määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Jotta arpajaisveron suorittamisvelvollisuus ja veron peruste olisi kootusti todettavissa, arpajaisverovelvollisen on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät

Kaikki järjestetyt arvonnat sekä arvonnan säännöt,
Arvonta-ajankohta ja ajankohta, jolloin voitot ovat olleet perittävänä ja johon mennessä ne on viimeistään lunastettava,
Kussakin arvonnassa jaetut voitot ja niiden arvo sekä
Voittoja ja arpajaisveroa koskevat kirjaukset.

Verovelvollisen on annettava erillinen selvitys arpajaisista Verohallinnolle ainoastaan silloin, kun Verohallinto sitä erikseen pyytää.

Lauri Savander
johtava veroasiantuntija

Annukka Talvitie
ylitarkastaja

Sivu on viimeksi päivitetty 25.8.2021