Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinti ja tuloverovelvollisuus - menettelyohje
- Antopäivä
- 16.8.2012
- Diaarinumero
- A81/200/2012
- Voimassaolo
- korvattu ohjeella Toiminnan aloittaminen Suomessa
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
- Korvaa ohjeen
- 284/345/2008
1. Yleistä
Ohjeella on päivitetty aikaisempaa ohjetta Dnro 284/345/2008, 18.2.2008 poistamalla ohjeesta viittaukset lomakkeeseen 6149a (Ilmoitus ennakkoperintärekisteröinnistä/Ulkomainen työvoimaa vuokraava yritys). Lomake 6149a ei ole enää käytössä.
Ohjeeseen on 15.7.2014 tehty tekniset verolainsäädännöstä ja Verohallinnon organisaatiomuutoksista aiheutuneet korjaukset.
Tämä ohje on tarkoitettu ulkomaisille yrityksille, jotka aloittavat palveluiden myyntitoiminnan Suomessa.
Ulkomainen yritys on asuinvaltionsa sisäisen lainsäädännön mukaan perustettu ja kyseisen valtion rekistereihin merkitty yhtiö tai muu elinkeinon harjoittamista varten perustettu juridinen yksikkö. Ulkomainen yritys on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen ja näin verovelvollinen vain Suomesta saaduista tuloista. Suomesta saatuun tuloon voi tällöin kohdistua lähdevero tai tulovero.
Ulkomaiselle yritykselle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaansa pääasiallisesti ulkomailla ja jolla on Suomessa vain yksittäisiä ja lyhyitä toimeksiantoja, ei välttämättä muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Tällöin se ei ole velvollinen maksamaan Suomeen tuloveroa. Suomesta saatuun tuloon voi sen sijaan kohdistua lähdeverotus.
Jos yrityksen elinkeinotoiminta muodostuu laajaksi ja vakiintuneeksi, yritykselle voi muodostua Suomeen kiinteä toimipaikka. Tällöin yritys on velvollinen maksamaan Suomeen tuloveroa kaikista tähän kiinteään toimipaikkaan liittyvistä tuloista.
Suomen verohallinnon ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä koskevat uudet lainsäännökset tulivat voimaan 1.1.2007. Uudet säännökset mahdollistavat Suomessa tilapäisesti toimivien ulkomaisten yritysten ja elinkeinonharjoittajien hakeutumisen ennakkoperintärekisteriin. Rekisteriin kuuluminen poistaa suomalaiselta suorituksen maksajalta velvollisuuden lähdeveron perimiseen.
Ulkomaisella yrityksellä voi olla Suomessa myös arvonlisäverotukseen tai työnantajasuoritteisiin liittyviä velvollisuuksia.
Ulkomaisille yrityksille, jotka välittävät Suomeen vuokratyöntekijöitä on ohje Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus. Suomalaisen työn teettäjän lähdeveron maksamista ja palauttamista koskevaa menettelyä varten on oma ohjeensa Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle yritykselle.
2.Ulkomainen yritys, jolla on Suomessa vain vähäistä toimintaa
2.1. Työkorvauksesta perittävä lähdevero
Jos ulkomaiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa Suomeen. Suomalainen työn teettäjä saattaa kuitenkin olla velvollinen perimään lähdeveron ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, kun työ on tehty Suomessa. Lähdeveron periminen työkorvauksesta tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun ulkomainen yritys harjoittaa elinkeinotoimintaansa pääasiallisesti ulkomailla, mutta yrityksellä on Suomessa tilapäisiä, lyhyitä ja yksittäisiä toimeksiantoja.
Työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettu korvaus. Jos työkorvaukseen liittyvään laskuun sisältyy myös tavaranmyyntiä, tulee lähdevero periä laskun kokonaissummasta.
Työn teettäjän ei tarvitse periä maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa, jos
- ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai
- ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 % tai
- ulkomainen yritys esittää muun selvityksen, joka estää veron perimisen. Muulla selvityksellä tarkoitetaan selvitystä, joka osoittaa, että kiinteän toimipaikan syntymisen edellytyksiä ei ole.
Huomattava kuitenkin on, että kun työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain silloin, jos korvauksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin.
Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys ja 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja.
Jos ulkomainen yritys haluaa välttää lähdeveron perimisen sen saamasta työsuorituksesta, on yrityksen selkeintä hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %.
2.2. Ennakkoperintärekisteröinti vai lähdeverokortti?
Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa vain yksittäisiä toimeksiantoja, jotka yritys pystyy yksilöimään ja joista on olemassa toimeksiantosopimus, ulkomainen yritys voi hakea lähdeverokorttia, jolla perittävän veron määrä on 0 %. Lähdeverokortti myönnetään määräajaksi tätä kyseistä toimeksiantoa varten.
Jos yrityksellä on Suomessa useampia toimeksiantoja, mutta yritys ei vielä toimintaa aloitettaessa voi yksilöidä näitä kaikkia, yrityksen on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteröinti on voimassa määräajan.
Esittämällä 0 %:n lähdeverokortin tai rekisteröitymällä ennakkoperintärekisteriin ulkomainen yritys välttyy lähdeveron perimiseltä työkorvauksesta sekä tarpeettomalta lähdeverojen palautusten hakemiselta.
2.3. Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen
Ulkomainen yritys voidaan merkitä Suomessa ennakkoperintärekisteriin, jos se harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintaa ja Suomella on verosopimus yrityksen asuinvaltion kanssa.
Ulkomainen yritys hakeutuu ennakkoperintärekisteriin Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Y-lomakkeella. Ulkomaisten yhteisöjen ilmoitus on lomake Y1. Suomalaisia henkilöyhtiöitä (esim. avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vastaavat ulkomaiset yhtiöt käyttävät lomaketta Y2 ja ulkomaiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat lomaketta Y3. Jos ulkomaiselle yritykselle on jo aikaisemmin annettu Y-tunnus, ilmoittautuu yritys ennakkoperintärekisteriin muutosilmoituksella. Yhteisöjen muutosilmoitus on lomake Y4, henkilöyhtiöitä vastaavien yhtiöiden Y5 ja liikkeen- ja ammatinharjoittajien Y6. Y-tunnuksen olemassaolon voi tarvittaessa tarkistaa YTJ- tietopalvelusta ytj.fi
Hakemuksen lisäksi täytetään Y-lomakkeen liite tai 6206a, Selvitys ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan toiminnasta Suomessa. Hakemukseen tulee liittää myös ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Hakemuksen käsittely nopeutuu, jos ulkomainen yritys liittää hakemukseen jäljennöksen urakka- tai toimeksiantosopimuksesta tai muun tarkentavan kuvauksen Suomessa harjoitetusta toiminnasta.
Hakemus lähetetään postitse osoitteeseen PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Hakemus kannattaa toimittaa hyvissä ajoin ja viimeistään ennen laskutuksen aloittamista Suomessa.
Tieto yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin on julkinen. Työkorvauksen maksajan tulee tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän internetsivuilla ytj.fi > YTJ-tietopalvelu. Tietoja voi hakea yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Tiedon yrityksen kuulumisesta ennakkoperintärekisteriin saa myös Verohallinnolta.
2.4. Ennakkoperintärekisteristä poistaminen
Jos yrityksen toiminta loppuu Suomessa, Verohallinto poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä. Yrityksen tulee antaa tieto yritystoiminnan päättymisestä Y-lomakkeella.
Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö velvollisuutensa verotuksessa. Ulkomaisella yrityksellä, jolla ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, voi olla tällaisia velvollisuuksia liittyen esimerkiksi arvonlisäverovelvollisuuteen. Jos ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle esimerkiksi lähetetään selvityspyyntökirje, joka koskee yrityksen toimintaa Suomessa, yrityksen tulee antaa Verohallinnolle pyydetty vastaus. Jos yritys ei anna vastausta, se voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä.
Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös yritystä johtavan henkilön aiempien tai muiden johtamiensa yritysten laiminlyöntien perusteella.
2.5. Lähdeverokortti
Lähdeverokortti myönnetään määräajaksi tiettyä toimeksiantoa varten. Edellytyksenä on, että ulkomaiselle yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Lähdeverokortilla määrätään, että yritykseltä perittävän lähdeveron määrä on 0 %.
Ulkomainen yritys hakee lähdeverokorttia lomakkeella 6202, Ulkomaisen yhtiön lähdeverokorttihakemus. Hakemukseen tulee liittää ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Hakemuksen käsittely nopeutuu, mikäli hakemukseen on liitetty myös kopio urakka- tai toimeksiantosopimuksesta koskien sitä työtä, jolle kyseistä lähdeverokorttia haetaan.
2.6. Liikaa perityn lähdeveron palauttaminen
Yrityksen on suositeltavaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea 0%:n lähdeverokorttia niin hyvissä ajoin kuin mahdollista, ennen toimeksiannon tai viimeistään ennen laskutuksen aloittamista Suomessa. Jos työkorvaus maksetaan ennen kuin yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai ennen kuin yritykselle on myönnetty lähdeverokortti, työkorvauksen maksajan tulee pääsääntöisesti periä suorituksesta lähdevero. Yritys voi hakea liikaa perityn lähdeveron palauttamista, jos Suomella ei ole kyseiseen tuloon verotusoikeutta.
Veron palauttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa:
1. Suomalainen veron perinyt yritys palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle
Ulkomainen yritys voi antaa suomalaiselle työkorvauksen maksajalle selvityksen siitä, ettei lähdeveroa olisi tarvinnut periä. Tällainen selvitys on käytännössä Verohallinnon antama takautuva lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %. Selvitykseksi ei kuitenkaan riitä se, että yritys on myöhemmin merkitty ennakkoperintärekisteriin. Saatuaan takautuvan lähdeverokortin suomalainen yritys voi palauttaa aiemmin perimänsä lähdeveron ulkomaiselle yritykselle vähentämällä sen samana vuonna myöhemmin maksettavaksi tulevista lähdeveroista. Jos lähdeveroa ei enää tule maksettavaksi, vähennystä ei voi tehdä. Tässä tapauksessa ulkomaisen yrityksen tulee itse hakea veroa Verohallinnolta takaisin.
2. Ulkomainen yritys hakee veron takaisin Verohallinnolta
Ulkomainen yritys voi pyytää Verohallinnolta lähdeveron palauttamista lomakkeella 6163 ja 6165, Hakemus Suomen lähdeveron palauttamiseksi. Hakemukseen tulee liittää suorituksen maksajan antama tosite maksusuorituksesta ja peritystä verosta sekä maksajan vakuutus siitä, ettei hän ole palauttanut lähdeveroa hakijalle. Jos yritykselle on aiemmin annettu lähdeverokortti, hakemukseen tulee liittää selvitys, milloin ja mistä Verohallinnon toimipisteestä kortti on annettu. Hakemukseen on hyvä liittää myös tarkempaa tietoa yrityksen toiminnasta Suomessa sekä mahdollinen suoritusta koskeva toimeksianto- tai urakkasopimus.
3.Ulkomainen yritys, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka
3.1. Kiinteä toimipaikka
Kiinteä toimipaikka määritellään Suomen lainsäädännössä tuloverolain 13a §:ssä (Tuloverolaki 1535/1992). Lisäksi Suomen solmimissa valtioiden välisissä verosopimuksissa on tavallisesti kiinteän toimipaikan määritelmää tarkentavia määräyksiä sopimusvaltioissa asuvien yritysten osalta. Verohallinnon Internetsivuilla on linkki Suomen solmimiin verosopimuksiin Voimassa olevat verosopimukset 1.1.2014.
Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta käsin yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Tällaisena liikepaikkana voi lähtökohtaisesti olla mikä tahansa yrityksen liiketoiminnassa käytettävä toimitila, toimisto, johtopaikka, teollisuus- tai tuotantolaitos, työpaja tai asennuskohde. Liiketoiminnan paikalta edellytetään tietynasteista pysyvyyttä sekä paikan maantieteellisen sijainnin että toiminnan ajallisen keston suhteen. Tilapäinen ja lyhytaikainen liiketoiminnan harjoittaminen ei yleensä muodosta yritykselle kiinteää toimipaikkaa. Kiinteä toimipaikka voi muodostua tiettyjen edellytysten täyttyessä myös, jos yrityksellä on Suomessa niin kutsuttu epäitsenäinen edustaja.
Rakennus- tai asennustoiminnan harjoittaminen voi muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan, jos toiminta kestää kauemmin kuin verosopimuksessa määrätyn aikarajan tai tilanteessa, jossa verosopimusta ei sovelleta, jos toimintaa harjoitetaan huomattavassa määrin. Verosopimuksissa rakennustoimintaan liittyvä aikaraja on yleensä 12 kuukautta, mutta esimerkiksi Suomen ja Viron välisessä verosopimuksessa se on 6 kuukautta.
Kiinteän toimipaikan muodostuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Halutessaan verovelvollinen voi hakea Uudenmaan Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua siitä, katsotaanko yritykselle muodostuvan Suomeen kiinteä toimipaikka.
3.2. Liiketoiminnan aloittaminen Suomessa
Verohallinto rekisteröi verohallinnon asiakkaaksi kaikki Suomessa elinkeinotoimintaa harjoittavat ulkomaalaiset.
Ulkomainen yritys ilmoittautuu Verohallinnon asiakkaaksi eri rekistereihin lomakkeella Y1 ja ulkomainen yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja lomakkeella Y3 YTJ:n internetsivuilla ytj.fi. Lomakkeilla ilmoittaudutaan Verohallinnon rekistereihin; ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä säännöllisesti palkkaa maksavien työnantajien rekisteriin.
Hakemuksen lisäksi täytetään Y-lomakkeen liite tai 6206a, Selvitys ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan toiminnasta Suomessa. Hakemukseen tulee liittää myös ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.
Yrityksen tulee myös Y-lomakkeella arvioida ensimmäisen tilikautensa liikevaihto ja verotettava tulos. Yrityksen oman arvion perusteella yritykselle määrätään ennakkoverot. Ennakkoperintärekisteröinti on merkki siitä, että siihen kuuluva yritys hoitaa tuloverojen maksamisen ennakkoveroina itse.
Lomakkeen tulee olla nimenkirjoittamiseen oikeutettujen henkilöiden allekirjoittama. Perustamisilmoituksen voi postittaa osoitteeseen: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
Jos elinkeinonharjoittajan rekisteritietoihin tulee muutos tai toiminta lopetetaan, täytyy tästä tehdä ilmoitus. Ulkomainen yhteisö ilmoittaa muuttuneet tiedot YTY:n muutos- ja lopettamisilmoituksella Y4, ja ulkomainen yksityinen elinkeinonharjoittaja muutos- ja lopettamisilmoituksella Y6 (ytj.fi).
3.3. Kiinteän toimipaikan tuloverotus
Kiinteän toimipaikan verotettava tulo lasketaan Suomessa elinkeinoverolain (Laki elinkeinotulon verottamisesta 24.6.1968/360) mukaan. Ulkomaiset yritykset antavat veroilmoituksensa samana tilikauden mukaan määräytyvänä ajankohtana kuin vastaavat kotimaiset yritykset. Ulkomaisen yrityksen kiinteän toimipaikan tilikausi ratkeaa pääliikkeen tilikauden mukaan. Suomessa oleva kiinteä toimipaikka on velvollinen pitämään erillistä kirjanpitoa.
Ulkomaiset yritykset käyttävät veroilmoituksen antamiseen soveltuvin osin samoja Verohallinnon vahvistamia lomakkeita kuin vastaavat kotimaiset yritykset. Lomakkeita on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä Verohallinnon Internetsivuilta ja Verohallinnon toimipisteistä.
Suomalaiseen osakeyhtiöön verrattavan ulkomaisen yrityksen Suomessa oleva kiinteä toimipaikka suorittaa saamastaan tulosta veroa normaalin yhteisöverokannan mukaan. Muussa yritysmuodossa harjoitetun liike- tai ammattitoiminnan muodostaman kiinteän toimipaikan tulo verotetaan osakkaina olevien rajoitetusti verovelvollisten luonnollisten henkilöiden tulona. Liike- tai ammattitulo jaetaan tällöin ansiotuloon ja pääomatuloon siten kuin tuloverolaissa säädetään. Ulkomaisen rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön pääomatuloon sovellettava verokanta on 30 % 40 000 euroon asti (vuonna 2013 50 000 euroon) ja 40 000 euroa ylittävästä osasta vero on 32 %. Ansiotuloa verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan
3.4. Lähdeverotus
Ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksetusta työkorvauksesta ei työn teettäjän tarvitse periä lähdeveroa.
Jos työkorvaus maksetaan ennen kuin yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, tulee suomalaisen työkorvauksen maksajan periä siitä lähdevero.
Lähdeveroa ei voida palauttaa yritykselle, jos Suomella on oikeus verottaa kyseistä tuloa eli jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka. Sen sijaan peritty lähdevero luetaan yrityksen hyväksi lopullisessa verotuksessa. Veroilmoitukseen tulee liittää maksajalta saatu tosite peritystä lähdeverosta.
3.5. Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Ulkomaisen yrityksen Suomesta saamaa tuloa verotetaan usein myös yrityksen kotivaltiossa. Jotta verotus ei muodostuisi kaksinkertaiseksi, sitä voidaan lieventää yrityksen kotivaltiossa joko verosopimuksen tai kyseisen valtion sisäisen lainsäädännön perusteella. Yleensä yrityksen kotivaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko hyvittämällä ulkomaista veroa tai vapauttamalla ulkomailta saadun tulon veronalaisuudesta.
4.Arvonlisävero- sekä työnantajarekisterit
Ulkomainen yritys voi hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä rekisteröidyksi työnantajaksi edellä kohdassa 3.2. mainituilla Y-lomakkeilla.
a. Arvonlisäverovelvollisten rekisteri:
Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka toimintaa harjoittaa ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja. Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 23 %.
Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja on aina arvonlisäverovelvollinen harjoittaessaan toimintaa Suomessa olevasta arvonlisäverotuksen kiinteästä toimipaikasta käsin. Arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka muodostuu osittain eri perusteilla kuin tuloverotuksessa. Esimerkiksi rakennus- ja asennustoiminnassa arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka muodostuu, jos urakointikohde tai useat peräkkäiset urakointikohteet kestävät yli yhdeksän kuukautta. Lisäksi ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen muun muassa silloin, kun se myy Suomessa tavaroita tai palveluita yksityishenkilöille tai ul-komaiselle yritykselle, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Jos ulkomaalainen ei ole velvollinen rekisteröitymään Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista on velvollinen suorittamaan veroa yleensä ostaja (käännetty verovelvollisuus)
Arvonlisäverotuksesta lisää sivuilla Ulkomaalaisen rekisteröityminen arvonlisävelvolliseksi Suomessa ja Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen.
b. Työnantajarekisteri:
Ulkomainen yritys, jolla ei ole tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa Suomessa
Tavallisesti ulkomaisen yrityksen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei ole tarpeen hakeutua työnantajarekisteriin. Tällöin ulkomaisen yrityksen työntekijät vastaavat itse palkkatuloihin liittyvien verojen maksamisesta Suomeen ennakkoveroina.
Ulkomainen yritys, joka maksaa palkkoja Suomessa tehdystä työstä, voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti merkitä Suomessa työnantajien rekisteriin, vaikka sille ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa.
Ulkomainen yritys, jolla on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka
Ulkomaisen yrityksen, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, tulee ilmoittautua työnantajarekisteriin, jos sillä on kiinteään toimipaikkaan kohdistuvaa palkanmaksua. Rekisteröityä työnantajaa koskevat samat ilmoittamisvelvollisuudet ja muut velvollisuudet kuin suomalaisia rekisteröityneitä työnantajia.
Lisätietoja:
Uudenmaan yritysverotoimisto:
Haapaniemenkatu 5, Helsinki
PL30, 00052 VERO
Puhelinnumero: 029 512 000
Pääkaupunkiseudun verotoimisto:
Rajatorpantie 8 A
Vantaa (Myyrmäki)
PL 400, 00052 VERO
Puhelinnumero: 029 512 000