Osinkotulojen verotus

Ohjeen lukua 2.4.1 on päivitetty 1.11.2018, koska luonnollisen henkilön ennakkoveroa koskevat säännökset ovat muuttuneet 1.11.2018.   

Tässä ohjeessa käsitellään osinkotulojen verotusta koskevia tuloverolain (TVL), elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (lähdeverolaki) säännöksiä.

Ohjetta on tarkistettu ja ajantasaistettu 1.9.2017. Ohjeeseen on tässä yhteydessä sisällytetty Verohallinnon tiedotteeseen 15/1999 Ennakko-osinkojärjestelmä (7.12.1999) ja Verohallinnon ohjeeseen Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen (dnro 206/345/2007, 8.3.2007, luvut Osakkeen nimellisarvo ja kirjanpidollinen vasta-arvo, Osingon jakaminen tilikauden päättymisen ja varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana sekä osingon jakaminen kuluvalta tilikaudelta ja Laiton varojenjako) sisältyneet kannanotot. Lisäksi ohjeeseen on tehty eräitä rakenteellisia muutoksia. Asiasisällöt ovat kuitenkin pysyneet ennallaan.

Verohallinto on antanut tämän ohjeen lisäksi useita osinkotulojen verotusta sivuavia ohjeita, joita ovat muun ohessa:

• Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta
• Peitelty osinko
• Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa
• Yhteisön saaman osingon verovapauden rajoittaminen

Näihin ohjeisiin on viitattu myös jäljempänä tässä ohjeessa.

Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osinkojen ennakonpidätyksistä ja ilmoittamisesta on annettu erillinen ohje Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset).

1 Yleistä osakeyhtiön ja osuuskunnan varojenjaosta

1.1 Voitonjako, väliosinko ja sijaisosinko

Osinko on osakeyhtiön voitonjakoa, josta säädetään osakeyhtiölaissa (OYL 624/2006). Osakeyhtiön hallituksen on tehtävä esitys yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. Voitonjaosta päättää yhtiökokous.

OYL 13 luvun 3 §:n mukaan osinkojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilinpäätös on tarkastettava, jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. Säännöksessä viitataan yleisesti viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen eikä siihen, että tilinpäätöksen tulisi olla viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Osingon jakaminen on siten mahdollista myös viimeksi päättyneen tilikauden ja osakeyhtiölain mukaan pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana. Tällöin osinkoa jaetaan yhtiön viimeksi päättynyttä tilikautta edeltävään tilinpäätökseen perustuen. Lisäksi jakautumisessa tai kombinaatiosulautumisessa syntynyt yhtiö voi jakaa ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiössä olevaa vapaata omaa pääomaa.

OYL 13 luvun 3 §:n säännös mahdollistaa myös voitonjaon meneillään olevalta tilikaudelta ns. väliosinkona. Väliosingon jakamisen tulee perustua ylimääräisen yhtiökokouksen vahvistamaan välitilinpäätökseen. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, välitilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Väliosinko tulee esittää koko tilikaudelta vahvistettavan tilinpäätöksen liitetiedoissa. (Kirjanpitolautakunnan (KILA) lausunto (2008/1815).

Korkein hallinto-oikeus on katsonut ennakkoratkaisussaan (KHO 2008:77), että yhtiön jakamat voittovarat, jotka perustuvat osalta tilikautta laadittuun, tilintarkastettuun ja ylimääräisen yhtiökokouksen vahvistamaan tilinpäätökseen, ovat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6a §:n 1 momentissa tarkoitettua osinkoa, mikäli tilinpäätös on laadittu osakeyhtiölain ja kirjanpitolautakunnan lausunnon (2008/1815) mukaisesti.

Osinkoon rinnastetaan myös sen sijaan saatu sijaisosinko (tuloverolaki, TVL 33 d § 3 mom). Laissa ei ole sijaisosingon määritelmää. Sijaisosingolla tarkoitetaan korvausta, joka suoritetaan osingon sijaan osakkeita koskevan lainaussopimuksen, takaisinostosopimuksen tai muun sellaisen sopimusjärjestelyn perusteella, jolla oikeus osingon saamiseen on väliaikaisesti siirtynyt toiselle verovelvolliselle.

Voitonjakopäätöksellä osakkeenomistajalle syntyy saamisoikeus osinkoon. Saaminen erääntyy ajankohtana, jona osinko on nostettavissa. Osingonsaajan verotuksessa ei ole merkitystä sillä, onko osinko jaettu jo päättyneeltä vai vielä kulumassa olevalta tilikaudelta. Saatu osinko on sen verovuoden tuloa, jona osinko on nostettavissa.

1.2 Osakeyhtiölain säännösten vastainen varojenjako

Osakeyhtiölain säännösten vastaisesta laittomasta varojenjaosta on kysymys, jos varojenjakoon ei ole ollut käytettävissä jakokelpoisia varoja tai varojenjaossa ei ole noudatettu varojenjakoa koskevia menettelysäännöksiä. Laitonta on esimerkiksi ilman hallituksen esitystä tapahtuva voitonjako. Varojenjako on laitonta myös silloin, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden (katso OYL 13 luvun 2 §). Myös liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa (OYL 13 luvun 1 §:n 3 momentti). Jos osingonjako on yhtiöoikeudellisesti laiton mutta perustuu yhtiökokouksen osingonjakopäätökseen, osingonjakoon sovelletaan verotuksessa kuitenkin yleensä tuloverolain yhtiötä ja osingonsaajaa koskevia säännöksiä.

Verotuksessa laiton varojen jako voi kuitenkin olla peiteltyä osinkoa (VML 29 §). Tyypillisesti peiteltyä osinkoa syntyy tilanteessa, jossa yhtiön osakas nostaa yhtiöstä varoja vastikkeetta tai poikkeavalla hinnoittelulla. Esimerkkejä laittomasta jaosta, jota pidetään verotuksessa peiteltynä osinkona, ovat omaisuuden tai palvelun myynti osakastaholle alihintaan tai niiden ostaminen yhtiölle ylihintaan. Peitellyn osingon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Peitelty osinko.

1.3 Osingonjakopäätöksen peruuttaminen

Osingonjakopäätös saatetaan myöhemmin peruuttaa. Osingonjakopäätöksen peruuttaminen voidaan yleensä hyväksyä verotuksessa ainoastaan silloin, kun päätös peruuttamisesta tehdään, ennen kuin osinko on nostettavissa. Jotta peruuttaminen myöhemmin hyväksyttäisiin myös verotuksessa, sille on oltava selvä oikeudellinen peruste kuten osakeyhtiölain vastaisuus. Myös muu lainvastaisuus voi olla hyväksyttävä peruste. Esimerkiksi yhtiön tuloksen ja maksuvalmiuden heikkeneminen ei ole riittävä peruste osingon muuttamiselle (katso KHO 1995-B-510 ja KHO 1995-B-511).

1.4 Osuuskunnan varojen jako

Osuuskunnan varojenjaon verotusta koskevat säännökset sisältyvät tuloverolakiin, elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin. Säännökset koskevat mm. osuuskunnan jakaman ylijäämän ja ylijäämänpalautuksen sekä vapaan oman pääoman rahastosta saadun varojenjaon verotusta.

Osuuskunnan varojenjakoon sovelletaan tietyiltä osin tuloverolain osinkoa koskevia säännöksiä. Tuloverolain 33 e § 7 momentissa on määritelty, mitä osinkoa koskevia säännöksiä osuuskunnan tekemään varojenjakoon sovelletaan. Osuuskunnan varojenjakoon sovellettavat osinkotulon verotusta koskevat säännökset koskevat muun muassa verovapaan osan vähentämistä elinkeinoyhtymän ja maatalouden osalta (TVL 16.3 §), elinkeinoyhtymän muun tulon laskemista (TVL 16.4 §), osinkotulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen vähentämistä (TVL 31.4 §), pääomatuloa (TVL 32 §), työpanososinkoa (TVL 33 b.3 §), peiteltyä osinkoa (TVL 33 d.1 §) ja osingon ansiotulo-osuutta (TVL 62 §). Tässä ohjeessa lausuttua sovelletaan osuuskunnan varojenjakoon siltä osin, kun osinkotulon verotusta koskevat säännökset koskevat osuuskunnan varojenjakoa TVL 33 e § 7 momentin nojalla.

Osuuskunnan varojenjaon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta.

2 Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät osingonsaajina

2.1 Yleistä

Tässä luvussa käsitellään luonnollisen henkilön saamia muita kuin elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien osakkeiden perusteella saatuja osinkoja. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteeseen kuuluvia luonnollisen henkilön saamia osinkoja on käsitelty luvussa 3.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saaman osinkotulon veronalaisuus ja tulolaji riippuvat siitä, onko osinko saatu listatusta (= julkisesti noteeratusta) vai listaamattomasta (= muusta kuin julkisesti noteeratusta) yhtiöstä. Osingon verotukseen vaikuttaa myös se, missä valtiossa osinkoa jakavan yhtiön kotipaikka on. Ulkomaiselta yhtiöltä saatuun osinkoon sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisesta yhtiöstä saatuun osinkoon, jos kyse on Euroopan unionin (EU) emo-tytäryhtiödirektiivissä (2011/96/EU siten kuin sitä on muutettu neuvoston direktiiveillä 2013/13/EU, 2014/86/EU ja (EU) 2015/121) tarkoitetun yhtiön maksamasta osingosta. Muista ulkomaisista yhtiöistä saatuihin osinkoihin sovelletaan myös samoja säännöksiä kuin suomalaisesta yhtiöstä saatuun osinkoon jos:

1. kyse on osingosta, jonka jakaneen yhtiön kotipaikka on Euroopan unionin (EU-alue)/ Euroopan talousalueella (ETA-alue) kyseisen maan verolainsäädännön mukaan. Lisäksi yhtiön kotipaikka ei saa olla verosopimuksen mukaan EU/ETA -alueen ulkopuolella.
   tai
2. osingon maksajayhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä on verosopimus, jota sovelletaan osinkoon.

Edellä mainituissa kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen osingonjakajayhtiöiden on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta suoritettava tulostaan, josta osinko on jaettu, veroa vähintään 10 %. Muista kuin mainituista ulkomaisista yhtiöistä saadut osingot on säädetty kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Siten muista kuin EU/ETA -alueelta tai verosopimusvaltiosta saadut osingot ovat kokonaan veronalaista ansiotuloa. Verosopimusvaltiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista valtiota, jonka kanssa Suomella on osinkotuloon sovellettava kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus.

Tässä ohjeessa tarkoitetaan pääomatulo-osingolla listatun yhtiön jakamaa osinkoa ja sitä osaa listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta, joka ei ylitä osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Pääomatulo-osinko sisältää tällaisten osinkojen veronalaisen ja verovapaan osan. Ansiotulo-osingolla tarkoitetaan tässä ohjeessa sitä osaa listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta, joka ylittää osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton. Ansiotulo-osinko sisältää tällaisen osingon veronalaisen ja verovapaan osan. Lisäksi ansiotulo-osingolla tarkoitetaan kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi säädettyä muusta kuin EU/ETA -alueelta tai verosopimusvaltiosta saatua osinkoa.

Osinkojen verotus määräytyy alla olevan kaavion mukaan:

Yllä esitetyssä kaaviossa esitettyä 150 000 euron rajaa sovellettaessa lasketetaan yhteen verovelvollisen kaikista listaamattomista yhtiöistä saamat pääomatulo-osingot.

2.2 Listatusta yhtiöstä saatu osinko

2.2.1 Osinko

Listatun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33 a § 1 momentti)

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadulla osingolla tarkoitetaan sellaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jonka osakkeet ovat osingonjaosta päätettäessä kaupankäynnin kohteena:

1. kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla;
2. muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella; tai
3. kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä edellyttäen, että osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi yhtiön hakemuksesta tai sen suostumuksella.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineistä annetun lain mukaan säännellyllä markkinalla tarkoitetaan pörssin tai sitä muussa EU- tai ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämää monenkeskistä kaupankäyntimenettelyä, jossa säännellyn markkinan ylläpitäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen rahoitusvälineitä koskevia osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia siten, että tuloksena on rahoitusvälinettä koskeva sitova kauppa. Tällainen säännelty markkina on Helsingin Pörssin (NASDAQ OMX Helsinki) Pohjoismainen lista, Pre-lista tai ML-markkina tai vastaava säännelty ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkina Suomessa tai ulkomailla.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineistä annetun lain mukaan monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä tarkoitetaan monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän tai sitä muussa EU- tai ETA -alueen valtiossa vastaavan kaupankäynnin järjestäjän ylläpitämää muuta kuin säänneltyä markkinaa tarkoitettavaa monenkeskistä kaupankäyntimenettelyä, jossa kaupankäynnin järjestäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen rahoitusvälineitä koskevia osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia siten, että tuloksena on rahoitusvälinettä koskeva sitova kauppa. Esimerkiksi First North Finland -lista kuuluu tähän ryhmään. Listattuja yhtiöitä ovat ne yhtiöt, joiden osakkeet ovat yhtiön hakemuksesta tai suostumuksella otettu monenkeskisessä kaupankäynnissä Euroopan talousalueella.

Luettelo Euroopan talousalueella olevista säännellyistä markkinoista (Regulated Markets) ja niillä listatuista osakkeista (Shares admitted to trading on EU Regulated Markets) on myös Internetissä osoitteessa https://ec.europa.eu/info/node/7511. Samassa osoitteessa on myös luettelo Euroopan talousalueella olevista monenkeskisistä markkinapaikoista (Multilateral Trading Facilities).

Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja (TVL 33 a § 2 momentti). Yhtiö on julkisesti noteerattu, jos jokin sen osakesarjoista on julkisesti noteerattu.

Listattu kotimainen yhtiö pidättää luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksamansa osingon kokonaismäärästä 25,5 prosentin ennakonpidätyksen ja tilittää sen Verohallinnolle. Pidätetty määrä luetaan osingonsaajan verovuoden verojen ja maksujen hyväksi lopullisessa verotuksessa osingonmaksajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella. Jos yhtiö laiminlyö vuosi-ilmoituksen antamisen, voidaan pidätetty määrä lukea verovelvollisen hyväksi muun luotettavan selvityksen, kuten esimerkiksi osingonmaksajalta saadun tositteen perusteella. Ennakonpidätys toimitetaan myös siinä tapauksessa, että osakkeet, joiden perusteella osinkoa maksetaan, kuuluvat luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen.

2.2.2 Vapaan oman pääoman rahastosta jaetut suoritukset

Listattu yhtiö voi jakaa varoja vapaan oman pääoman rahastoistaan OYL 13:1 §:n 1 kohdan mukaisesti. Listatun yhtiön varojen jako vapaan oman pääoman rahastoista, kuten sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, verotetaan luonnollisella henkilöllä osingon tavoin (TVL 33 a § 3 momentti). Asiaa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko

2.3.1 Osinko

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle (TVL 33b § 1 momentti). Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon.

Esimerkki 2: A saa vuonna 2016 osinkoja X Oy:ltä. A:n omistamien osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan X Oy:n vuonna 2015 viimeksi päättyneen tilikauden nettovarallisuuden mukaan. X Oy:n tilikausi on 1.7.−30.6., joten nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo määräytyvät tilinpäätöshetken 30.6.2015 perusteella.

Osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150 000 euroon asti 25 %:sti veronalaista pääomatuloa. Raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen. 150 000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33 b § 1 momentti)

Kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33 b § 2 momentti)

Listaamattoman yhtiön on toimitettava ennakonpidätys jaetusta osingosta. Ennakonpidätyksen määrä on 7,5 % siitä osasta osinkoa, joka on enintään 150 000 euroa ja 28 % siitä osasta, joka ylittää 150 000 euroa.

2.3.2 Vapaan oman pääoman rahastosta jaetut suoritukset

Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin (TVL 33 b § 5 momentti). Tämä käsittää esim. varojenjaon niin sanotusta sijoitetun vapaan pääoman rahastosta.

Jos vapaan oman pääoman rahastosta palautetaan verovelvolliselle tämän yhtiöön tekemää pääomansijoitusta, verotetaan varojen jako luovutuksena eli luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan (TVL 45 a §). Lisäedellytyksenä luovutusvoittona verottamiselle on, että:

1. pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja
2. verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä.

Jos luovutusvoittona verottamisen edellytykset eivät täyty, pidetään varojen jakoa osinkona ja siihen sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä.

Asiaa on tarkemmin käsitelty Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

2.4 Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko

2.4.1 Osingon veronalaisuus

Ulkomaiselta yhtiöltä saadun osingon veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin suomalaisesta yhtiöstä saadun osingon veronalaisuus, kun osinkoa jakava ulkomainen yhtiö on EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU siten kuin sitä on muutettu neuvoston direktiiveillä 2013/13/EU, 2014/86/EU ja (EU) 2015/121)) 2 artiklassa mainittu yhtiö, (TVL 33 c § 1 momentti)

Ulkomaiselta yhteisöltä saadut osingot ovat samalla tavalla veronalaisia kuin kotimaiset osingot myös silloin, kun:

1. yhteisön kotipaikka on EU/ETA -alueen verolainsäädännön mukaan tässä valtiossa ja yhteisön kotipaikka ei ole kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan EU/ETA -alueen ulkopuolisessa valtiossa; tai
2. yhteisön asuinvaltion kanssa on verosopimus, jota sovelletaan jaettuun osinkoon.

Kohtien 1 tai 2 lisäksi osingonmaksajayhteisön on oltava ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan tulosta, josta osinko on jaettu, veroa vähintään 10 %.

Edellä mainitun EU/ETA -alueelta tai verosopimusvaltiosta saatu listatun yhtiön osinko on pääomatulo-osinkoa, josta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia on verovapaata tuloa. Ulkomaisesta listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon jakoon pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoihin sovelletaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain säännöksiä osakkeen verovuoden matemaattisen arvon laskennasta.

Matemaattisen arvon laskennassa tarvittavan selvityksen puuttuessa vuotuinen tuotto lasketaan osakkeiden käyvän arvon perusteella. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Käypä arvo määräytyy osingon jakovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken mukaan (TVL 33 c § 4 momentti). Verovuodella tarkoitetaan osingonsaajan verovuotta. Vuonna 2016 saadun osingon pääomatulo-osuus määräytyy siten osakkeen matemaattisen arvon per 31.12.2015 perusteella. Käyvän arvon laskennassa tarvittavan selvityksen puuttuessa osakkeen arvoksi voidaan katsoa sen hankintahinta ja uuden ulkomaisen yhtiön osakkeen arvoksi sen nimellisarvo.

Muu kuin edellä mainittu ulkomaiselta yhtiöltä saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa riippumatta yhtiön osakkeen mahdollisesta noteerauksesta (TVL 33 c § 3 momentti).

Ulkomaisen yhteisön maksamasta osingosta ei toimiteta Suomessa ennakonpidätystä. Jos henkilö saa veronalaisia osinkoja, hän voi pyytää Verohallintoa ottamaan ne huomioon joko verokortin pidätysprosentissa tai ennakkoveroissa tai hän voi hakea lisäennakkoa oman verotuksensa päättymiseen asti. Lisäennakkoa voi maksaa korottomasti verovuotta seuraavan tammikuun loppuun asti. Henkilön lisäennakolle, joka erääntyy maksettavaksi verovuotta seuraavan helmikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen, lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. 

2.4.2 Vapaan oman pääoman rahastosta jaetut suoritukset

Tuloverolaissa ei ole nimenomaisesti säädetty ulkomaisen yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojen jaon verotuksesta. Ulkomaiselta yhteisöltä saadun osingon verotuksesta on säädetty tuloverolain 33 c §:ssä. Säännöksen mukaan ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko verotetaan samalla tavalla kuin kotimaiselta yhteisöltä saatu osinko, jos säännöksen mukaiset yhteisöä koskevat edellytykset täyttyvät. Pykälässä ei ole erillistä, tuloverolain 33 a ja 33 b §:stä poikkeavaa osingon määritelmää.

Edellä mainituista syistä on perusteltua katsoa, että ulkomaiselta yhteisöltä saatua varojen jakoa koskevat soveltuvin osin samat verotusperiaatteet kuin kotimaiselta yhteisöltä saatua varojen jakoa. Julkisesti noteeratun ulkomaisen yhtiön vapaasta omasta pääomasta saatua varojen jakoa pidetään aina osinkona. Muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saatua varojen jakoa pidetään lähtökohtaisesti osinkona. Saajan esittämän selvityksen perusteella se voidaan kuitenkin verottaa luovutuksena samoin edellytyksin kuin kotimaiselta yhtiöltä saatu varojen jako.

Asiaa on tarkemmin käsitelty Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

2.4.3 Lähdeveron hyvittäminen

Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaan ulkomaille maksettu vero hyvitetään koko osinkotulon perusteella. Esimerkiksi luonnollisen henkilön tai kuolinpesän EU-maasta listatusta yhtiöstä saamasta osinkotulosta 85 prosenttia on veronalaista ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Osingosta on kuitenkin peritty ulkomailla veroa koko osinkotulon perusteella ja myös ulkomaisen veron hyvitys lasketaan koko osinkotulon perusteella eikä siten, että 15 prosenttia verosta jäisi hyvittämättä. Yhteisöjen osalta sovelletaan samaa periaatetta.

Jos ulkomaisen yhtiön vapaasta omasta pääomasta saatu varojen jako on rinnastettu ulkomailla osinkotuloon, on siitä yleensä peritty ulkomailla osinkotulon vero. Tällöin ulkomaille maksettu vero voidaan hyvittää samalla tavalla kuin osinkotulosta peritty vero hyvitetään vaikka pääomanpalautukseen sovellettaisiin Suomessa luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä.

Suomella on verosopimus yli 70 valtion kanssa. Verosopimuksissa on sovittu yleensä enimmäisprosentti verolle, jonka osingon lähdevaltio voi periä osingosta. Suomen verosta hyvitetään ulkomaille maksettua veroa enintään verosopimuksen mukaista enimmäisprosenttia vastaava määrä. Ulkomailla liikaa perittyä veroa tulee hakea palautettavaksi ulkomaan veroviranomaiselta.

Hyvitys ei voi ylittää vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavien verojen yhteismäärää. Jos ulkomaille maksettu vero ylittää Suomessa osinkotulosta maksettavan veron määrän, verovelvollisella ei ole oikeutta saada ylimenevää osaa palautuksena Suomesta. Näissä tilanteissa vähentäminen voidaan tehdä samaan tulolähteeseen ja samaan tulolajiin kuuluvasta tulosta määrättävistä veroista seuraavien 5 vuoden aikana.

Ulkomainen vero vähennetään siinä järjestyksessä kuin käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys on syntynyt ja vähennysvuoden ulkomainen vero vasta, kun aikaisempien vuosien käyttämättömät ulkomaiset verot on vähennetty. Maakohtaisuusrajoituksia ei ole.

2.5 Osakastason vähennykset

2.5.1 Osakaslaina

Ennen elinkeinotoimintaa harjoittavasta osakeyhtiöstä saadun osingon jakamista ansiotulo- ja pääomatulo-osingoksi osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa suoraan vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa. (TVL 33 b § 5 momentti)

Perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan TVL 8 §:n mukaisesti lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se lainan määrä, joka sisältyy yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuuteen ja siten myös osakkeen matemaattiseen arvoon. Osakaslaina vähennetään osakkeiden arvosta silloinkin, kun laina on luettu verotuksessa osakkaan veronalaiseksi tuloksi.

Osakkaan on yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa täytettävä 10 prosentin omistusosuus- tai äänimäärävaatimus viimeksi ennen osingon nostettavissa olovuotta päättyneen tilikauden lopussa. Muussa tapauksessa osakaslainan määrää ei vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Oikeuskäytännössä tuloverolain 33 b §:n 4 momentin (aiemmin 42 §:n 4 momentin) mukaisena lainana on pidetty kommandiittiyhtiön purussa vastuunalaiselle yhtiömiehelle siirtyvää lainaa, kun sama henkilö omisti myös kommandiittiyhtiölle lainan antaneen osakeyhtiön osakekannan (KHO 5.9.2000 taltio 1827).

2.5.2 Asunto

Yrittäjäosakkaan verovuonna omana tai perheensä asuntona käyttämän yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon (TVL 33 b § 4 momentti). Työntekijäin eläkelain mukaan yrittäjäosakkaana pidetään osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on yksin enemmän kuin 30 % yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 % osakkeista, vaikka oma omistusosuus olisi enintään 30 %.

Perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja iästä riippumatta samassa taloudessa asuvia omia tai puolison suoraan etenevässä tai takanevassa polvessa olevia sukulaisia. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se määrä, jota on käytetty asunnon arvona yhtiön nettovarallisuutta ja osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa. Asunnon arvon vähentämisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut yrittäjäosakkaana ennen osingon nostettavissa olovuotta viimeksi päättyneen tilikauden lopussa.

Yrittäjäosakkaan asema voi syntyä myös silloin, kun henkilö omistaa osakkeet välillisesti toisen yhtiön kautta. Asunnon ei tarvitse kuulua osakeyhtiön elinkeinotoiminnan varoihin, vaan myös yhtiön henkilökohtaisen tulolähteeseen kuuluvan tai yhtiön vain välillisesti kiinteistöosakeyhtiön kautta omistaman asunnon arvo vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos yrittäjäosakas käyttää asuntoa (KHO 2003:55).

Jos osakkaina ovat johtavassa asemassa toimivat puolisot, jotka molemmat asuvat omassa tai perheen asunnossa, niin kummankin osakkeiden arvosta vähennetään puolet asunnon arvosta riippumatta siitä, miten konkreettinen osakeomistus on jakautunut puolisoiden kesken.

Esimerkki 6: Puolisoiden omistusosuudet X Oy:ssä ovat 80 % ja 20 % ja kumpikin työskentelee johtavassa asemassa. Puolisot käyttävät X Oy:n omistamaa asuntoa yhdessä. Kummankin puolison osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään 50 % asunnon arvosta.

2.6 Työpanokseen perustuva osinko

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat tuloverolain 33 b §:ssä, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 4 b) kohdassa ja ennakkoperintälain 13 a §:ssä (lisätty laeilla 469–471/2009). Asiaa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus.

2.7 Eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut osingot (REIT)

Laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta (jäljempänä REIT-laki) tuli voimaan 17.11.2010. Sitä on sovellettu ensimmäisen kerran vuonna 2010 alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Yhtiön hakemuksesta Suomessa yleisesti verovelvollinen asuntojen vuokraustoimintaa harjoittava osakeyhtiö vapautetaan suorittamasta tuloveroa siten kuin kyseisessä laissa säädetään. Lain soveltamisen yhtenä edellytyksenä on, että yhtiö on listattu. Yhtiö voi kuitenkin vaatimuksestaan listautua vasta verovapausajan kolmantena verovuotena.

Verovapausajalta jaettu osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa (REIT-laki 8 § 1 momentti). Saatu osinko on kokonaan veronalaista silloin, kun se jaetaan verovapausaikana päättyneeltä tilikaudelta. Ennen verovapausaikaa päättyneeltä tilikaudelta jaettua osinkoa verotetaan yleisten osinkoa koskevien säännösten mukaan, vaikka osingon jakamisesta olisi päätetty tai osinko olisi nostettavissa yhtiön verovapauden aikana.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän omistamat REIT-yhtiön osakkeet ovat yleensä omistajansa henkilökohtaisen tulolähteen varoja, joten tällaisesta yhtiöstä saatu osinko verotetaan tuloverolain säännösten mukaan. Joissain tilanteissa osakkeet voivat kuulua elinkeinotoiminnan varoihin (esim. arvopaperikauppiaan vaihto-omaisuuteen), jolloin saadut osingot ovat kokonaan veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa.

Listatun REIT-yhtiön jakama osinko on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Jos yhtiö vaatimuksestaan listautuu vasta verovapausajan kolmantena verovuotena, verovapausajan alkuvaiheessa listaamattomalta REIT-yhtiöltä saatu osinko jaetaan kokonaan veronalaisiin pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin yhtiön osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja (TVL 33 a § 2 momentti).

Listaamattomasta REIT-yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon luvussa 2.3 esitetyllä tavalla. Tällaisesta yhtiöstä saatu osinko (sekä ansiotuloksi että pääomatuloksi luettu) on kuitenkin kokonaan veronalaista

2.8 Peitelty osinko

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamasta peitellystä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa yhtiötyypistä (listattu/listaamaton) ja yhteisön asuinvaltiosta riippumatta. Peitelty osinko ei ole miltään osin pääomatuloa. (TVL 33 d § 1 momentti). Peitellystä osingosta on annettu oma ohje Peitelty osinko.

2.9 Osinko muulle kuin osakkeenomistajalle

Osinkotulo on yleensä osakkeenomistajan tuloa. Käytännössä esiintyy kuitenkin tilanteita, joissa osinkotulo katsotaan muun verovelvollisen kuin osakkeenomistajan tuloksi. Osakkeiden omistusoikeus voidaan esimerkiksi testamentilla siirtää toiselle henkilölle ja samanaikaisesti määrätä oikeus osakkeiden tuottoon määräajaksi tai eliniäksi toiselle henkilölle. Osingonsaajaa verotetaan tällöin osingosta. Lahjoituksen yhteydessä lahjan antaja voi pidättää itselleen osinkotulon elinajakseen ja antaa osakkeet toiselle. Lahjoittajaa verotetaan tällöin osingosta.

Jos osakkeenomistaja luopuu hänelle osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvasta osingosta toisen osakkaan hyväksi, suosiva varojenjako edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Antaessaan jakoon suostumuksensa osakas luopuu hänelle kuuluvasta osingosta. Osinkotulo katsotaan verotuksessa kuitenkin sen osakkaan tuloksi, jolle se lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Tällöin myös katsotaan, että osakas, joka suosivassa jaossa saa osingon, saa lahjan osingosta luopuneelta osakkaalta

Pelkkää osinkolippujen lahjoittamista ei ole katsottu riittäväksi osinkotulojen verotuksen siirtämiseksi toiselle, jos osakkeiden omistusoikeutta ei siirretä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 1986-II-547 koski tapausta, jossa verovelvollinen oli lahjoittanut osinkolippuja sukulaisilleen ja nämä olivat nostaneet osingot. Tästä huolimatta verovelvollista itseään verotettiin näitä osinkolippuja vastaan suoritetuista osingoista.

Eri osakkeille maksettavan osingon suuruus voi määräytyä osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanoksen perusteella. TVL 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettu työpanoksen perusteella jaettu osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys, vaikka hän ei olisikaan osingonsaajana. Työpanososingon verotusta käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus.

2.10 Poikkeava tilikausi

Yhtiön kalenterivuodesta poikkeava tilikausi ei vaikuta pääomatulo-osuuden määräytymisperusteeseen. Jos yhtiön tilikausi on päättynyt esimerkiksi 31.1.2016, määräytyy osingonsaajien vuoden 2016 tuloverotuksessa osingon pääomatulo-osuus vuodelle 2016 lasketun osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Tämän arvon pohjana on vuoden 2015 tase eli 31.1.2015 päättyneen tilikauden tase.

Jos yhtiöllä ei ole päättynyt tilikautta vuoden 2015 aikana, vuonna 2016 jaettavan osingon pääomatulo-osuuden perusteena oleva matemaattinen arvo lasketaan vuonna 2014 päättyneen tilikauden taseen perusteella (KVL 1993/309).

2.11 Toimintamuodon muutos

Jos aikaisemmin harjoitetun toiminnan varat ja velat ovat toimintamuodon muutoksessa siirtyneet samoista arvoista perustetulle osakeyhtiölle, yhtiön nettovarallisuus lasketaan siirtyvästä toiminnasta laaditun, verovuotta edeltävän viimeisen tilinpäätöksen perusteella. Jos yritysmuotoa muutettaessa vain osa varoista ja veloista on siirtynyt osakeyhtiölle, vain siirtyneet varat ja velat otetaan huomioon yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa (arvostamislaki 11 §).

2.12 Osakkeen nimellisarvo ja vasta-arvo

Osakeyhtiölain (625/2006) mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa, jos sellaisesta ei ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Kirjanpidollinen vasta-arvo voi olla eri osakkeilla erisuuruinen. Arvostamislain mukaan osakkeen nimellisarvoa ja kirjanpidollista vasta-arvoa taikka edellä mainittuja arvoja korkeampaa merkintähintaa käytetään matemaattisena arvona silloin, kun kyseessä on uusi yhtiö (arvostamislaki 2:10 §) tai jo olemassa olevan yhtiön osakepääoman korottaminen (arvostamislaki 2:12 §). Verohallinnon käsityksen mukaan näissä tilanteissa osakkeen matemaattisena arvona ja kirjanpidollisena vasta-arvona käytetään osakepääomaa jaettuna osakkeiden lukumäärällä silloin, kun nimellisarvoa ei ole ja osakas ei vaadi käytettäväksi merkintähintaa.

Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen vertailuarvoa laskettaessa arvostamislain 2:5 §:n mukaan huomioidaan myös osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon muutokset. Verovuoden aikana tapahtunut osakepääoman korottaminen ja alentaminen, yhtiön osakkeiden lunastaminen ja muu hankkiminen ja luovuttaminen sekä osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon muutos otetaan osakkeen vertailuarvoa laskettaessa huomioon. Edellytyksenä on, että uusmerkinnässä osakkeiden merkintäaika on päättynyt tai osakkeet on hankittu tai luovutettu ennen verovuoden loppua taikka muu muutos on merkitty kaupparekisteriin ennen verovuoden päättymistä.

Verohallinnon käsityksen mukaan vertailuarvoa laskettaessa otetaan osakepääoman tai ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutos huomioon myös niissä tilanteissa, joissa osakkeilla ei ole nimellisarvoa tai vanhan osakeyhtiölain mukaista kirjanpidollista vasta-arvoa. Yhtiön nettovarallisuus lasketaan tällöin siten, että nettovarallisuuteen lisätään yhtiöön tullut uusi maksullinen pääoma ja osakkeiden luovutuksessa saatu määrä sekä vähennetään osakepääoman alentamisen ja osakkeiden lunastamisen ja hankkimisen vuoksi yhtiön osakkaille maksettu määrä. Osakkeen vertailuarvo saadaan tällöin jakamalla uusi nettovarallisuus osakkeiden uudella lukumäärällä.

2.13 Uusi yhtiö

Uudesta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus lasketaan osakkeen nimellisarvon tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon perusteella. Jos yhtiö tai osakas vaatii, laskentaperusteena on kuitenkin käytettävä nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampaa osakkeen merkintähintaa (arvostamislaki 10 §). Nimellisarvoa käytetään määräytymisperusteena myös silloin, kun yhtiö jakaa osinkoa ensimmäiseltä tilikaudeltaan, jonka aikana siihen on sulautunut toinen yhtiö (KVL 1993/271).

2.14 Uusi osake

Jos osakepääoman korottaminen on tapahtunut sen jälkeen, kun verovuoden alkua edeltänyt viimeisin tilikausi on päättynyt, korottamisen yhteydessä merkittyjen uusien osakkeiden matemaattiseksi arvoksi verovuonna katsotaan osakkeen nimellisarvo. Nimellisarvon puuttuessa arvoksi katsotaan osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo taikka yhtiön tai sen osakkaan niin vaatiessa nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampi merkintähinta (arvostamislaki 12 §).

2.15 Useita osinkoja samana vuonna

Jos yhtiö on tehnyt samalta tilikaudelta useita osingonjakopäätöksiä tai muuttanut tilikautensa päättymisajankohtaa, osakas saattaa saada kalenterivuoden aikana useita osinkoja samalta yhtiöltä. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan tällöin vain kertaalleen osinkojen yhteenlasketusta määrästä (KVL 187/1993).

2.16 Osinko kahdessa erässä

Yhtiökokous voi päättää, että yhtiön osinko on nostettavissa kahdessa erässä. Jos osingonmaksu jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, määräytyy erien pääomatulo-osuus erikseen.

2.17 Tilikauden pituuden vaikutus

Pääoman 8 %:n suuruinen tuotto lasketaan vuotuisena tuottona (TVL 33b §). Koska osinkoa saavan luonnollisen henkilön verovuosi on kalenterivuosi, lasketaan tuotto vuotuisperusteisesti 12 kuukauden pituiselle jaksolle. Osakeyhtiön tilikauden pituus ei vaikuta pääomatuloksi katsottavaan määrään (KVL 142/1993 ja KHO 2002:1).

Esimerkki 9: Yhtiön tilikautena on ollut kalenterivuosi. Vuonna 2016 tilikautta on muutettu siten, että se on kestänyt 1.1.–30.6.2016. Osinkoa ei ole jaettu 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta. Vuonna 2016 päättyneeltä tilikaudelta jaettava osinko on ollut nostettavissa kalenterivuonna 2016.

Osingosta on pääomatuloa 8 % osakkeiden yhteenlasketusta vuodelle 2016 lasketusta matemaattisesta arvosta (Matemaattinen arvo on laskettu 31.12.2015 päättyneen tilikauden taseen perusteella).

2.18 Osakkeiden luovutukset

Osingon pääomatulo-osuus määräytyy osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeiden lukumääränä käytetään osingonjakopäätöshetkellä omistettua osakemäärää, jonka perusteella osakas on osingon saanut (KVL 308/1993).

Myöhemmin verovuoden aikana tapahtuneet osakkeiden luovutukset tai hankinnat eivät vaikuta saadun osingon jakautumiseen pääoma- ja ansiotuloksi.

Jos osakkeet luovutetaan siten, että luovuttaja pidättää itsellään oikeuden osinkoon, määräytyy luovuttajan saaman osingon pääomatulo-osuus luovutettujen osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella.

2.19 Erilajiset osakkeet

OYL 3 luvun 1 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Tällöin yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi osakkeiden väliset erot. Mikäli eri osakkeille jaetaan erisuuruinen osinko, yhtiöjärjestyksestä on siten ilmettävä, mikä on erilaisen osingonjaon peruste. Osakeyhtiön osakkeet ovat erilajisia silloin, jos ne poikkeavat toisistaan osakkeen tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen tai ne muuten määrätään yhtiöjärjestyksessä erilajisiksi.

Kaikki osakkaan omistamat osakkeet otetaan huomioon, kun lasketaan osingon pääomatulo-osuutta. Laskentapohjaan luetaan myös sellaiset osakkeet, joille ei jaeta osinkoa (KHO1999:24). Huomioon otetaan osakkaan omistamat osakkeet osingon jakohetkellä.

Jos yhtiöjärjestyksen määräyksillä pyritään veron kiertämistarkoituksessa tavoittelemaan perusteettomia veroetuja esimerkiksi siten, että se käytännössä johtaa toimivan osakkaan ansiotulon jakaantumiseen osinkoina hänen lähipiirilleen esim. hänen lapsilleen, voidaan menettelyyn puuttua tapauskohtaisen arvioinnin perusteella VML 28 §:n veron kiertämistä koskevan säännöksen nojalla.

2.20 Osingon verovuosi

Osinkotuloon sovelletaan yleissäännöksenä maksuperusteista jaksottamissäännöstä (TVL 110 §). Osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty, jos osingon nostettavissa olosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty. Jaksotussäännös koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien lisäksi myös maksuperusteista kirjanpitoa pitäviä ammatinharjoittajia sekä muistiinpanovelvollisia maataloudenharjoittajia.

2.21 Osinkotulosta tehtävistä verovähennyksistä

2.21.1 Osinkotuloon kohdistuvat kulut

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voi vähentää osinkotulon hankkimiseen kohdistuvia korkoja ja osinkotulon hankkimisesta johtuneita menoja riippumatta siitä, onko osinkotulo tuloverolain 33 a–33 c §:n nojalla verovapaata tuloa tai veronalaista ansio- tai pääomatuloa. Tällaiset korot ja menot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista ja pääomatulot ylittävältä osalta ansiotulojen veroista alijäämähyvityksenä.

Verovelvollinen voi vähentää myös arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun niihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin, kuin ne verovuonna ylittävät 50 euron omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden katsotaan kattavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot myös siltä osin, kuin omaisuus tai sen tuottama tulo ei ole veronalaista. (TVL 54 § 2 momentti)

Päivittäisiä kodin ja osakeyhtiön toimipaikan välisiä matkoja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa  Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen.

2.21.2 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laskentaperusteeseen luetaan myös ansiotulona verotettavan osingon määrä (TVL 105 a § 1 momentti). Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ei myönnetä peitellyn osingon perusteella.

2.21.3 Osakkeiden hankintaan käytetty velka ja sen korko

Yrittäjäosakkaan osakkeiden hankkimisesta johtuvaa velkaa ei vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta. Yrittäjäosakas saa vähentää yhtiönsä osakkeiden hankintaan käytetyn velan korot pääomatuloistaan ja pääomatulot ylittävältä osalta alijäämähyvityksenä ansiotuloistaan.

Osakkeiden hankintaan käytetyn velan korosta muodostuvan alijäämähyvityksen voi siirtää puolisolle rajoituksetta TVL 134 §:n mukaisesti.

2.22 Osinkona saatujen osakkeiden hankintameno

Osinkona saatujen osakkeiden hankintamenoksi katsotaan osakkeiden käypä arvo osinkoa jaettaessa (KHO 28.10.2005 taltio 2765). Saadun osingon määräksi katsotaan vastaavasti osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo. Saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan osakkeiden koko arvo riippumatta siitä, että vain osa tästä määrästä luetaan veronalaiseksi tuloksi.

3 Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan saamat osingot

3.1 Yritystoiminnan osingot

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvista julkisesti noteeratun yhtiön osakkeista saaduista osingoista on 85 prosenttia veronalaista yritystoiminnan tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa (EVL 6 a § 6 momentti). Julkisesti noteeraamattoman yhtiön maksamista osingoista on 75 prosenttia veronalaista yritystoiminnan tuloa ja 25 % verovapaata. REIT-laissa tarkoitetut osingot ovat kokonaan veronalaista yritystoiminnan tuloa.

Vapaan oman pääoman rahastosta saadut suoritukset verotetaan osinkona tai luovutusvoittona. Osingoksi katsottava varojen jako verotetaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteessä kuten muutkin osinkotulot. Asiaa on tarkemmin käsitelty Verohallinnon ohjeessa Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

Peitellyn osingon veronalainen määrä on ansiotuloa, eikä sitä jaeta muun yritystulon jakamisen yhteydessä ansio- ja pääomatuloksi.

Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloon sisältyvän osingon verovapaa osa vähennetään ennen yritystulon jakamista ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksiin. Pääomatuloa on 20 prosentin vuotuinen tuotto elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle. Yritystoiminnan aloittamisvuonna pääomatulo-osuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Verovelvollinen tai yrittäjäpuolisot voivat vaatia ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, että 20 prosentin tuoton sijaan pääomatulo-osuus lasketaan 10 prosentin vuotuisen tuoton mukaisesti tai että tulos verotetaan kokonaisuudessaan ansiotulona. (TVL 38 § 1 momentti)

Vaikka osingosta on vain 85 (julkisesti noteerattu) tai 75 (julkisesti noteeraamaton) prosenttia yritystoiminnan tuloa, luetaan osakkeet yritystoiminnan nettovarallisuuteen kokonaisuudessaan.

3.2 Osingon verovuosi

Liikkeenharjoittajien ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien verotuksessa sovelletaan suoriteperiaatetta. Suoriteperiaatteen mukaan osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty ja oikeus osinkosaamiseen on näin syntynyt. Merkitystä ei ole sillä, milloin osinko on ollut nostettavissa. Verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan ne osingot, joihin on syntynyt saamisoikeus niiden tilikausien kuluessa, jotka päättyivät kalenterivuoden aikana.

Maksuperusteista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien ja muistiinpanovelvollisten maataloudenharjoittajien verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty, jos osingon nostettavissa olosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty.

4 Yhteisöt osingonsaajina

4.1 Yleistä yhteisöjen saamien osinkojen verotuksesta

Yhteisöjen elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden tuottamat osingot ovat verovapaita kun maksajana on kotimainen yhteisö tai emo-tytäryhtiödirektiivissä mainittu yhteisö (EVL 6 a §). Verovapaita ovat myös EU/ETA -alueelta muulta kuin emo-tytäryhtiödirektiivin tarkoittamalta yhtiöltä saadut osingot, jos osinkoa jakava yhteisö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan tulostaan, josta osinko on jaettu, veroa vähintään 10 prosenttia, ja yhteisön kotipaikka kyseessä olevan valtion verolainsäädännön mukaan on tässä valtiossa ja yhteisön kotipaikka kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan ei ole EU/ETA -alueen ulkopuolella. Muut osingot ovat veronalaisia.

Poikkeukset verovapautta koskevasta pääsäännöstä koskevat EU/ETA alueen ulkopuolelta saatuja osinkoja, sijoitusomaisuusosinkoja, listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamia osinkoja, jos omistusosuus on alle 10 %, ja REIT- laissa tarkoitettuja osinkoja. Kotimaisia osinkoja ja EU/ETA -alueelta saatuja osinkoja kohdellaan yhdenvertaisesti, kun kyse on emo-tytäryhtiödirektiivin mukaisesta osingonmaksajasta. EU/ETA -alueen ulkopuolisesta valtiosta saadut osingot sen sijaan ovat yhteisölle kokonaan veronalaista tuloa riippumatta siitä onko olemassa verosopimus vai ei. Käytännössä näistä valtioista saatujen osinkojen verokohtelu määräytyy kuitenkin asianomaisen valtion kanssa solmitun verosopimuksen mukaan.

Osinko on veronalaista tuloa myös siltä osin kuin 1) se on osinkoa jakavan yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen tai 2) kyse on sellaisesta järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta, jonka päätarkoituksena tai yhtenä keskeisenä tarkoituksena on EVL 6 a §:n tavoitteen tai tarkoituksen vastaisen veroedun saavuttaminen ja joka ei ole aito kaikki asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen (EVL 6 a § 9 ja 10 momentti). Yhteisön saaman osingon verovapauden rajoittamisesta on annettu erillinen Verohallinnon ohje Yhteisön saaman osingon verovapauden rajoittaminen.

4.2 Osingon tulolähde

Yhteisön saamien osinkojen veronalaisuus määräytyy osingon tulolähteestä riippumatta EVL 6 a §:n säännösten mukaan, kun osingonsaajana on osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Muiden kuin yllä mainittujen yhteisöjen henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat kokonaan veronalaista tuloa (TVL 33 d §). Siten esimerkiksi yhdistyksille ja säätiöille henkilökohtaisena tulona verotettava osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos yhteisö ei ole yleishyödyllinen. Maatalouden tulolähteeseen kuuluvia osinkoja verotetaan kaikkien yhteisöjen osalta MVL 5 §:n 14 kohdan mukaan EVL 6 a §:ssä säädetyllä tavalla.

4.3 Suomesta saadut osingot

Yhteisön Suomesta saamat osingot eivät pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa. Osingonsaajalle verovapaata tuloa ovat listaamattoman yhtiön jakamat osingot sekä listatun yhtiön toiselle listatulle yhtiölle jakamat osingot. Myös listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata tuloa, kun listaamaton yhtiö omistaa osinkoa jakavan listatun yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia. Mikäli omistusehto ei täyty, on listaamattoman yhtiön listatulta yhtiöltä saama osinko kokonaan veronalaista tuloa. EVL 11 §:ssä tarkoitettuun sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista Suomesta saatu osinko on kuitenkin aina 75 prosenttisesti veronalaista ja 25 prosenttisesti verovapaata tuloa. (EVL 6 a §)

Listatuilla yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden osakkeilla käydään TVL 33 a §:n mukaisesti julkisesti kauppaa osingonjaosta päätettäessä Helsingin Pörssin (NASDAQ OMX Helsinki) Pohjoismaisella listalla, Pre-listalla, tai ML-markkinalla tai vastaavalla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla. Listattuja yhtiöitä ovat lisäksi ne yhtiöt, joiden osakkeet ovat yhtiön hakemuksesta tai suostumuksella otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä edellyttäen, että osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi yhtiön hakemuksesta tai sen suostumuksella. Tällainen on First North Finland -lista. (Katso tarkemmin luku 2.2).

Osuuspankin saama osinko osuuspankkien keskusrahoituslaitoksena toimivalta liikepankilta (OP Yrityspankki Oyj:ltä) on kokonaan verovapaata tuloa.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu yhteisön Suomesta saatujen osinkojen verotuksen perustilanteet. Taulukossa ei ole otettu huomioon raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksien sijoitusomaisuusosinkoja, eikä yllä mainittua Osuuspankkia koskevaa poikkeusta eikä REIT-laissa tarkoitettuja osinkoja.

Kotimaisen yhteisön Suomesta saamat osingot vuonna 2017

Kotimaisen yhteisön Suomesta saamat osingot vuonna 2017

Osingonjakaja	Osingonsaaja	Osingonsaajan verotus
Listattu / listaamaton yhteisö	Listattu yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listaamaton yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listattu yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa välittömästi vähintään 10 % osakepääomasta. Jos omistus-osuus on alle 10 %, osinko on kokonaan veronalaista tuloa.
Listattu / listaamaton yhteisö	Elinkeinotoimintaa harjoittamaton yhteisö, jonka yhtiömuoto on muu kuin osakeyhtiö, osuuskunta, keskinäinen vakuutusyhtiö tai säästöpankki.	Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluva osinko on 100 % veronalaista tuloa, ellei kyseessä ole yleishyödyllinen yhteisö.

4.4 EU/ETA -alueen jäsenvaltioista saadut osingot

Yhteisön EU/ETA -alueen jäsenvaltiosta saama osinko on yhteisölle yleensä verovapaata tuloa, kun kyse on emo-tytäryhtiödirektiivin mukaisesta osingonmaksajasta (EVL 6 a §). Verovapaita ovat EU/ETA-alueelta saadut osingot myös muulta kuin emotytäryhtiödirektiivin tarkoittamalta yhtiöltä saadut osingot, jos osinkoa jakava yhteisö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan tulostaan, josta osinko on jaettu, veroa vähintään 10 prosenttia, ja yhteisön kotipaikka kyseessä olevan valtion verolainsäädännön mukaan on tässä valtiossa ja yhteisön kotipaikka kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan ei ole EU/ETA-alueen ulkopuolella.

Tarkasteltaessa onko yhteisö suorittanut tulosta, josta osinko on jaettu veroa vähintään 10 prosenttia, otetaan huomioon HE 185/2013 mukaisesti ainoastaan nimelliset yhteisöverokannat. Vertailussa ei oteta huomioon HE:n mukaisesti tosiasiallista veroastetta eikä erityissäännöksiin perustuvia verohelpotuksia (Tax credits and incentives), jotka voivat kohdistua esimerkiksi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (mm. simplified tax systems) tai tiettyyn toimialoihin (mm. tonnistoverotus, maatalous), tiettyihin suoritteisiin (esim. R&D, IP, rahoitustoiminta) tai alueisiin (economic zones).

Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on kuitenkin listaamattomalle yhtiölle veronalaista tuloa 100 prosenttia, kun osingonsaaja omistaa jakajayhtiön osakepääomasta alle 10 prosenttia.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella EU/ETA-valtiosta saadusta osingosta 75 prosenttia on veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Jos kuitenkin osinko on saatu sellaisesta ulkomaisesta yhteisöstä, johon soveltuu emo-tytäryhtiödirektiivi ja saajayhtiö omistaa jakajan osakepääomasta 10 prosenttia tai enemmän, sijoitusomaisuuteenkin kuuluvista osakkeista saatu osinko on verovapaa.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu yhteisön EU/ETA-jäsenvaltiosta saatujen osinkojen verotuksen perustilanteet. Taulukossa ei ole otettu huomioon raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksien sijoitusomaisuusosinkoja.

Kotimaisen yhteisön toisesta EU-jäsenvaltiosta saamat osingot vuonna 2017

Kotimaisen yhteisön toisesta EU-jäsenvaltiosta saamat osingot vuonna 2017

Osingonjakaja	Osingonsaaja	Osingonsaajan verotus
Listattu / listaamaton yhteisö	Listattu yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listaamaton yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listattu yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa osakepääomasta välittömästi vähintään 10 %. Jos omistusosuus on alle 10 %, osinko on kokonaan veronalaista tuloa.

4.5 EU/ETA -alueen ulkopuolelta saadut osingot

EU/ETA -alueen ulkopuolella asuvalta yhteisöltä saatu osinko on kokonaan veronalaista tuloa (EVL 6 a § 3 mom., ks. myös KHO 2017:65). Jos Suomen ja osinkoa maksavan yhtiön valtion välillä on voimassa oleva osinkotuloihin sovellettava verosopimus, määräytyy näistä valtioista Suomeen maksettujen osinkojen verotus käytännössä kuitenkin verosopimusten perusteella.

4.6 Varojenjako osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta

Osakeyhtiölaissa tarkoitettu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti osinkotulona (EVL 6 a.8 §). Poikkeuksena on tietyin edellytyksin varojenjako listaamattomasta yhtiöstä.

EVL 6 c §:n perusteella muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta (OYL 13:1 § 1 kohta) pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomasijoitus, jos:

1. pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta, ja,
2. verovelvollinen esittää edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Lisätietoja osakeyhtiön varojenjaosta osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta Verohallinnon ohjeesta  Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa.

4.7 Erityiskysymyksiä

4.7.1 Sijaisosingot

Maksettu sijaisosinko ei ole vähennyskelpoinen siltä osin kuin se osinko, jonka sijaan sijaisosinko on maksettu, on verovapaata tuloa (EVL 16 § 6 k). Vastaavasti saatu sijaisosinko on saajalleen veronalaista siltä osin kuin sen maksamisen perusteena oleva osinko olisi ollut hänelle veronalaista, jos hän olisi sen saanut.

Esimerkki 12: Osingonjakaja A Oyj, jakaa vuonna 2016 osinkoa 100 000 euroa, joka on lainaksiottajan, listaamattoman B Oy:n tuloa. Osingosta on B Oy:n veronalaista tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %. Kun lainaksiottaja B Oy maksaa sijaisosinkoa 100 000 euroa, sijaisosingosta on vähennyskelpoista 75 %. Kun lainaksiantaja, listaamaton C Oy, saa sijaisosinkoa 100 000 euroa, siitä on veronalaista tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %.

4.7.2 Ennakko-osinkojärjestelmä

Ennakko-osinkojärjestelmässä osingonsaajayhtiö voi tietyin edellytyksin jaksottaa saamansa osingon jo sen vuoden tuloksi, jolta osinko jaetaan. Kirjanpitolautakunta on lausunnossaan (1998/1542) hyväksynyt ennakko-osinkomenettelyn ja korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt sen verotuksessa (KHO 1996:6). Kyseessä on poikkeus pääsäännöstä.

Ennakko-osinkomenettelyn edellytyksenä on, että osingonsaajayhtiöllä on määräysvalta osinkoa jakavassa yhtiössä. Menettelyssä osingonsaajayhtiö ilmoittaa tilikauden aikana kirjallisesti osinkoa jakavalle yhtiölle, että se tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa vaatimaan tietyn suuruista osinkoa. Osingonjakajayhtiön yhtiökokouksen tulee tehdä ennakolliset osingonjakoa koskevat yhtiöoikeudelliset päätökset ennen sen tilikauden päättymistä, jolta osinkoa tullaan jakamaan. Osingonjakajayhtiö tekee tilikauden päättymisen jälkeen varsinaisessa yhtiökokouksessaan tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä ennakoivaa päätöstä vastaavan osingonjakopäätöksen. Osingonjakajayhtiön kirjanpidossa oman pääoman vähennys sekä osingonjakovelka kirjataan siltä tilikaudelta tehtävään tilinpäätökseen, jolta osinkoa jaetaan. Osingonsaajayhtiö vastaavasti kirjaa osingon osinkotuotoksi ja osinkosaamiseksi.

Ennakko-osinkojärjestelmän keskeisin etu yhtiöille on se, että vapaan oman pääoman siirtyminen omistajayhtiölle nopeutuu. Järjestelmä mahdollistaa tietyissä tilanteissa osingon siirtymisen konsernin alimmalta tytäryhtiöltä konsernin emoyhtiölle jo samana vuonna, jona päättyvältä tilikaudelta osinko jaetaan.

Osinkoa jakavan yhtiön kannalta osingonjako ennakko-osinkona ei vaikuta osingon verovuoteen. Saajayhtiöllä osingon jaksottamiseen sovelletaan EVL 19 §:n säännöstä, jonka mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena. Osingonsaajayhtiön kannalta ennakko-osinkojärjestelmässä osingon verovuosi siten aikaistuu vuodella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa (KHO 1999:6) osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokouksen asianomaisen tilikauden aikana tekemän ennakoivan osingonjakopäätöksen perusteella osingonsaajayhtiön tilinpäätöksessä osinkotuotoksi ja saamiseksi kirjattu osinko voitiin ottaa EVL 19 §:n mukaan verotuksessa huomioon sen verovuoden tulona, jolta osinko oli jaettu.

Jos osinkoa jaetaan vähemmän kuin ennakko-osinkopäätöksessä on päätetty, niin kyse on kokonaan tavallisesta osingosta. Jaettaessa taas enemmän osinkoa kuin ennakko-osinkopäätöksessä, niin kyse on ennakko-osingosta ennakko-osinkomäärän osalta ja yli menevä määrä on tavallista osinkoa.

4.7.3 Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saadut osingot

Sijoitusomaisuutta ovat raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankkimat arvopaperit, kiinteistöt ja muu sellainen omaisuus, saamisia lukuun ottamatta (EVL 11 §). Sijoitusomaisuutta voi olla vain lainkohdassa mainituilla yhteisöillä.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella Suomesta tai EU/ETA -alueen-valtiosta saadusta osingosta 75 prosenttia on veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Jos kuitenkin osinko on saatu sellaisesta ulkomaisesta yhteisöstä, johon soveltuu emo-tytäryhtiödirektiivi ja saajayhtiö omistaa jakajan osakepääomasta 10 prosenttia tai enemmän, sijoitusomaisuuteenkin kuuluvista osakkeista saatu osinko on verovapaa. (EVL 6 a § 3 momentti)

Emo-tytäryhtiödirektiiviä sovelletaan yhtiöön, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Osinkoa jakavan yhteisön verotuksellinen kotipaikka on jonkin EU-valtion verolainsäädännön mukaan kyseisessä valtiossa, ja yhtiöllä ei kolmannen valtion kanssa tehdyn verosopimuksen perusteella katsota olevan verotuksellista kotipaikka yhteisön ulkopuolella
• Yhtiöllä on jokin direktiivin liitteessä mainittu yhtiömuoto
• Yhtiö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen maksamaan jotakin direktiivissä luetelluista veroista.

Emo-tytäryhtiödirektiivi (90/435/ETY) koskee rajat ylittävien suorasijoitusosinkojen verotusta. Direktiivin mukaan tytäryhtiön kotivaltio (lähdevaltio) luopuu lähdeveron perimisestä, ja vastaavasti emoyhtiön asuinvaltio vapauttaa osingot verosta tai hyvittää omasta verosta lähdevaltiossa perityn yhtiöveron määrän. Direktiivissä säädetään mm. siitä, mitkä yritysmuodot ja mitkä osinkoa jakavan yhteisön maksamat verot kussakin EU-jäsenvaltiossa kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiiviä sovelletaan esimerkiksi julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin, Eurooppayhtiöihin ja useimpien EU-valtioiden osalta myös osuuskuntiin. Man-saarille ja Kanaalin saarille rekisteröityjä yhtiöitä, jotka eivät ole velvollisia maksamaan jotakin direktiivissä luetelluista veroista, ei rinnasteta Suomen verotuksessa kotimaisiin yhtiöihin.

EU/ETA -alueen ulkopuolella asuvasta yhtiöstä saatu, sijoitusomaisuusosakkeeseen perustuva osinko on kokonaan veronalaista tuloa (EVL 6 a § 3 momentti). Keskusverolautakunnan ratkaisussa KVL:050/2015 on kuitenkin katsottu työeläkeyhtiön EU/ETA-alueen ulkopuolelta saamat osingot verovapaiksi edellyttäen, että Suomella on suorituksen maksajan kotivaltion kanssa sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa ja suorituksen maksajan kotivaltiosta saadaan riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi.

4.7.4 Muut yhteisön saamat voitonjaon luonteiset erät

Osinkojen tavoin verotetaan myös yhteisön saamia muita voitonjaon luonteisia eriä kuten

• Osuuskunnan maksama ylijäämä tai muu vastaava voitonjako (EVL 6 a § 1 momentti). Osuuskunnan varojenjaon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta.
• Kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaa voitto-osuutta ja korkoa, joihin sovelletaan ylijäämää koskevia säännöksiä
• Keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamaa takuupääoman korko (EVL 6 a § 4 momentti)
• Vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat, joiden ei ole selvitetty olevan luonteeltaan pääomapalautusta (katso tarkemmin ohje Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa).

Nämä voitonjakoerät ovat siten saajayhteisölle verovapaita, ellei jokin edellä luetelluista poikkeuksista (esimerkiksi korko tai voitto-osuus saatu sijoitusomaisuudesta, listaamaton yhtiö on saanut listatusta) saata niistä osaa veronalaisiksi. Tällöin osingosta on veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata 25 prosenttia tai osinko on kokonaan veronalaista tapauksesta riippuen.

Sellaisesta EU/ETA -alueen ulkopuolisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole yhteisön saamaan korkoon tai voitto-osuuteen sovellettavaa verosopimusta saatu korko tai voitto-osuus on kokonaan veronalaista tuloa.

4.7.5 Eläkesäätiön ja eläkekassan ylikatteen palauttaminen

Eläkesäätiön ja eläkekassan maksamat ylikatteen palautukset ovat eläkesäätiölle ja eläkekassalle vähennyskelpoisia (EVL 18 § 1 momentin 5 kohta) ja saajalle veronalaista tuloa.

Eläkesäätiölain 45 §:n mukaan eläkesäätiö voi vakuutusvalvontaviraston suostumuksella palauttaa ylikatetta työnantajilleen. Eläkekassa voi vakuutuskassalain 83 a §:n mukaan palauttaa ylikatetta osakkailleen. Finanssivalvonnan (aikaisemmin Vakuutusvalvontaviraston) määräyksen mukaan ylikate otetaan huomioon tilinpäätöksessä, mikäli eläkesäätiö tai eläkekassa on tehnyt palauttamisesta päätöksen ja saanut siihen Finanssivalvonnan suostumuksen. Finanssivalvonnan suostumus on saatava ennen vuositilintarkastusta. Finanssivalvonta ei edellytä, että eläkesäätiö tai -kassa tekisi päätöksen ylikatteen palauttamisesta ennen tilikauden päättymistä eikä myöskään sitä, että ylikatteen palauttamista koskeva hakemus tehtäisiin virastolle ennen tilikauden päättymistä, vaan päätös ja hakemus voidaan tehdä tilikauden päättymisen jälkeen.

Finanssivalvonnan määräämällä tavalla tilinpäätöksessä huomioitu ylikatteen palautus voidaan vähentää eläkesäätiön tai eläkekassan verotuksessa sen vuoden kuluna, jonka aikana tilikausi päättyy.

4.7.6 Peitelty osinko

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvasta peitellystä osingosta on 75 prosenttia veronalaista tuloa. (EVL 6 a § 7 momentti). Osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamasta henkilökohtaisen tulolähteen tuloon luettavasta peitellystä osingosta 75 prosenttia on veronalaista tuloa. Muun yhteisön saama peitelty osinko on kokonaan veronalaista tuloa (EVL 6 a § 6 momentti ja TVL 33d 4 momentti).

Peitellyn osingon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Peitelty osinko.

4.7.7 Eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut osingot (REIT)

Verovapausajalta jaettu osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa (REIT-laki 8 § 1 momentti). Saatu osinko on kokonaan veronalaista silloin, kun se jaetaan verovapausaikana päättyneeltä tilikaudelta. Ennen verovapausaikaa päättyneeltä tilikaudelta jaettua osinkoa verotetaan yleisten osinkoa koskevien säännösten mukaan, vaikka osingon jakamisesta olisi päätetty yhtiön verovapauden aikana.

Tuloverolain 20 §:ssä tarkoitetuille tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautetuille yhteisöille osinko on kuitenkin verovapaata tuloa. Osittain verovapaille yhteisöille saatu osinko on sen sijaan kokonaan veronalaista tuloa. Tällaisia yhteisöjä ovat tuloverolain 21 §:ssä, 21 a §:ssä, 21 b §:ssä ja 22 §:ssä tarkoitetut yhteisöt. Osinko on veronalaista myös eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetussa laissa (680/1978) tarkoitetuille yhteisöille.

REIT-yhtiön osakkeiden tulolähteen kannalta ratkaisevaa on yhteisön toiminnan luonne ja osakeomistusten liityntä yhteisön toimintaan. Osakkeet voivat siten kuulua elinkeinotoiminnan varoihin esimerkiksi, kun kyse on arvopaperikauppiaan vaihto-omaisuudesta. Vastaavasti yleishyödyllisen yhteisön omistamat osakkeet ovat lähtökohtaisesti henkilökohtaisen tulolähteen varoja.

5 Elinkeinoyhtymät osingonsaajina

5.1 Elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteen osingot

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvat osingot ovat kokonaisuudessaan yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa. Osinkotulon osittainen tai täysi verovapaus toteutetaan osakastasolla siten, että osakkaan tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaa osa. Verovapaa osa määräytyy osakkaan verotusta koskevan EVL 6 a §:n mukaan (TVL 16 § 3 momentti). Yhtymän elinkeinotulolähteeseen kuuluvat osakkeet luetaan kokonaisuudessaan yhtymän nettovarallisuuteen.

Yhtymän maatalouden tulolähteeseen kuuluvia osinkoja käsitellään samalla tavalla kuin yhtymän elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvia osinkoja. Maatalouden tuloon sisältyvä osingon verovapaa osa vähennetään osakkaan tulo-osuudesta MVL 5 §:n 14 kohdan mukaisesti (TVL 16 § 3 momentti).

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvia osuuskuntien sijoitetun vapaan pääoman rahastosta maksamia suorituksia verotetaan osinkona tai luovutusvoittona. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvat osuuskunnan maksamat ylijäämät tai muu tuotto ovat kokonaan elinkeinotoiminnan tuloa. Osuuskunnan varojenjaon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta.

5.2 Elinkeinoyhtymän henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkoja ei oteta huomioon yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen tuloa laskettaessa. Henkilökohtaisen tulolähteen osingot jaetaan suoraan verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Osinkojen verotus tapahtuu samalla tavalla, kuin jos osakas olisi itse saanut osingon suoraan osinkoa jakavasta yhtiöstä (TVL 16 § 4 momentti).

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osuuskuntien sijoitetun vapaan pääoman rahastosta maksamia suorituksia verotetaan osinkona tai luovutusvoittona. Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluville osuuskunnan osakkeille maksama ylijäämä tai muu tuotto on kokonaan henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Osuuskunnan varojenjaon verotusta on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta.

5.3 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama tulo-osuus

5.3.1 Elinkeinotoiminnan tulo-osuuteen sisältyvät osingot

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän yhtymästä saama tulo-osuus on saman tulolähteen tuloa, kuin mitä tulo on yhtymällekin. Yhtymän elinkeinotulolähteen tulo on siten osakkaalle elinkeinotulolähteen tuloa ja muun toiminnan tulo on osakkaan henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Osakkaan tulo-osuuteen katsotaan kuuluvan suhteellisesti sama osuus yhtymän saamista osingoista, kuin mikä osakkaan tulo-osuus on suhteellisesti yhtymän tulosta. Esimerkiksi kun osakkaan tulo-osuus on 1/5 yhtymän tulosta, niin myös yhtymän saamista osingoista 1/5 kohdistuu osakkaan tulo-osuuteen.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta tulo-osuudesta vähennetään julkisesti noteeratun yhtiön osingon verovapaana osana 15 prosenttia osingosta ja muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verovapaana osana 25 % osingosta. REIT-yhtiön jakama osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista. Tarkoituksena on, että yhtymän kautta saatuun elinkeinotoiminnan tuloon sisältyviä osinkoja kohdellaan samalla tavalla kuin yksityisellä elinkeinonharjoittajalla. Loppuosa tulo-osuudesta jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi siten, että pääomatuloa on 20 prosentin vuotuinen tuotto osakkaan osuudelle yhtymän nettovarallisuudesta.

Jos osakkaan tulo-osuus on pienempi kuin verovapaana osinkona vähennettävä määrä, siirtyy vähentämättä jäänyt osa vähennettäväksi verovelvollisen saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenen seuraavan vuoden aikana (TVL 16 § 3 momentti). Aikaisempina vuosina vähentämättä jääneet osinkojen verovapaat osat vähennetään verovuoden tulo-osuudesta siten, että ensin vähennetään kyseisen verovuoden verovapaa osa ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättömät verovapaat osat vanhimmasta alkaen. Vähentämättä jäänyt verovapaa osa on verovelvolliskohtainen eikä se siirry esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa toimintaa jatkavalle.

5.3.2 Osakastason vähennykset elinkeinotoiminnan tulo-osuutta laskettaessa

Ennen osakkaan saaman tulo-osuuden jakamista ansio- ja pääomatuloksi vähennetään tulo-osuudesta osakkaan yhtymäosuuden hankintaan käytetyn velan korko. Yhtymän tulo-osuuteen sisältyvä osinkotulojen verovapaa osa vähennetään korkovähennyksen jälkeen (TVL 58 § 6 momentti).

Osakkaan pääomatulo-osuuden laskentaan vaikuttavat osakkaan osuuteen yhtymän nettovarallisuudesta tehtävät korjaukset. Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuudesta yhtymän nettovarallisuuteen vähennetään yhtiöosuuden hankintaan käytetty korollinen velka (TVL 41 § 5 momentti). Osakkaan nettovarallisuusosuudesta vähennetään myös sellainen yhtymän elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto, jota osakas on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona (TVL 41 § 4 momentti).

5.3.3 Maatalouden tulo-osuuteen sisältyvät osingot

Maatalouden tulo-osuuteen sisältyvät osingot vähennetään yhtymästä saadusta maatalouden tulo-osuudesta samoin periaattein kuin elinkeinotoiminnan tulo-osuudesta vähennetään siihen sisältyvät osingot.

5.3.4 Henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaisen tulolähteen osingot verotetaan osakkailla osakasta koskevien tuloverolain säännösten mukaisesti, jolloin osinkojen verovapaat osat vähennetään suoraan osakkaalla verotettavasta osinkotulosta. Luonnollisella henkilöllä tai kuolinpesällä osingon verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Jos osinko on saatu listaamattomasta yhtiöstä, määräytyy osingon pääomatulo-osuus osakkeen matemaattisen arvon perusteella. REIT-yhtiöltä saadut osingot ovat kuitenkin kokonaan veronalaisia (katso edellä luvut 2.7 ja 4.7.7).

5.4 Yhteisön saama tulo-osuus

5.4.1 Tulo-osuuden tulolähde ja omaisuuslaji

Yhteisön tulo-osuus yhtymästä on saman tulolähteen tuloa, kuin minkä tulolähteen tuloa se on ollut yhtymällä (KHO 2001:11). Merkitystä ei ole sillä seikalla, onko yhteisö yhtymässä vastuunalainen vai äänetön yhtiömies. Omaisuuslajin osalta merkitystä on jaottelulla sijoitusomaisuus/muu omaisuus, koska sijoitusomaisuuteen kuuluvat osingot ovat osittain veronalaista tuloa.

5.4.2 Osinkojen verovapaan osan vähentäminen

Osakkaan tulo-osuuteen katsotaan kuuluvan suhteellisesti sama osuus yhtymän saamista osingoista, kuin mikä osakkaan tulo-osuus on suhteellisesti yhtymän tulosta. Esimerkiksi kun osakkaan tulo-osuus on 1/5 yhtymän tulosta, niin myös yhtymän saamista osingoista 1/5 kohdistuu osakkaan tulo-osuuteen.

Yhteisön yhtymästä saatuun tulo-osuuteen sisältyvä osinko verotetaan samoilla periaatteilla, kuin yhteisön suoraan osinkoa jakavalta yhteisöltä saama osinko, ja osingon verovapaa osa määräytyy EVL 6 a §:n perusteella. Merkitystä on sillä, mihin omaisuuslajiin yhtymäosuudesta yhteisön saama tulo kuuluu, onko osinkoa jakava yhtiö listattu ja onko yhteisön suhteellinen omistusosuus listatun yhtiön osakepääomasta vähintään kymmenen prosenttia. Yhtymäosuuden omaisuuslajista ja osinkoa jakavasta yhtiöstä riippuen verovapaana osana vähennetään koko yhteisön osuus yhtymän saamasta osingosta, 25 prosentin osuus osingosta tai vähennystä ei tehdä lainkaan.

Yhteisön saama osinko on pääsääntöisesti verovapaata tuloa seuraavin poikkeuksin:

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saaduista osingoista 75 prosenttia on veronalaista tuloa, jos osingonjakaja ei ole emo-tytäryhtiö-direktiivin tarkoittama yhteisö, jonka osakepääomasta osingonsaaja välittömästi omistaa vähintään kymmenen prosenttia osingonjakohetkellä. Listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamasta osingosta 100 prosenttia on veronalaista tuloa, kun osingonsaaja ei välittömästi omista vähintään kymmentä prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta osingonjakohetkellä. Kokonaan veronalaista osinkotulo on yhteisölle, kun se on saatu Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuoliselta yhtiöltä. Myös REIT-yhtiön jakama osinko on kokonaan veronalaista (ks. tarkemmin luku 4.)

Välittömäksi omistukseksi katsotaan myös yhtymän kautta omistetut osakkeet, joiden omistusosuus lasketaan yhteisön yhtymästä omistaman osuuden perusteella (esim. Yhtymä omistaa osinkoa jakavasta yhtiöstä 25 prosenttia ja yhteisön osuus yhtymän varallisuuteen on 1/2, jolloin yhteisön katsotaan omistavan osinkoa jakavasta yhtiöstä 12,5 prosenttia).

Yhtymän elinkeinotuloon kuuluvien osinkojen verovapaat osat vähennetään kuitenkin vain yhteisön osuudesta yhtymän elinkeinotuloon, ei muista yhtymän tulolähteistä saaduista tulo-osuuksista tai henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osingoista. Jos tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, tehdään vähennys samasta elinkeinoyhtymästä saadusta samaan tulolähteeseen kuuluvasta tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana verovuotena. Aikaisempina vuosina vähentämättä jääneet osinkojen verovapaat osat vähennetään verovuoden tulo-osuudesta siten, että ensin vähennetään kyseisen verovuoden verovapaa osa ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättömät verovapaat osat vanhimmasta alkaen.

Jos yhtymäosuudesta saatu tulo kuuluu yhteisön elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen, vähennetään yhteisön saamasta yhtymän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulo-osuudesta siihen sisältyvien osinkojen verovapaa osa. Jos tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, voidaan vähennys tehdä saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana vuotena.

Yhteisön sulautuessa tai jakautuessa siirtyvät yhteisön käyttämättömät osinkojen verovapaat osat yleisseuraantona vastaanottaville yhteisöille. Jakautumisessa käyttämätön osinkojen verovapaa osa siirtyy vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille.

5.5 Yhtymä yhtymän osakkaana

5.5.1 Tulo-osuuden tulolähde

Yhtymän toisesta yhtymästä omistaman yhtymäosuuden tulon kuuluminen tiettyyn tulolähteeseen määrittelee tästä toisesta yhtymästä saadun tulo-osuuden ja siihen liittyvät osingot kyseisen tulolähteen tuloksi samoin kuin yhteisön ollessa osakkaana.

Esimerkki 16: Yhtymä A omistaa osuuden yhtymästä B, ja tulo-osuus kuuluu yhtymän A elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Osuus yhtymän B eri tulolähteiden tulosta ja henkilökohtaisen tulolähteen osingoista on A:lle elinkeinotoiminnan tuloa.

5.5.2 Osinkojen verovapaan osan vähentäminen

Yhtymästä saatuun tuloon voi sisältyä muista yhtymistä saatuja tulo-osuuksia, ja siten myös usean eri yhtymän kautta saatuja osinkoja ja osinkojen verovapaita osuuksia. Osinkojen verovapaita osia ei vähennetä yhtymätasolla, vaan vähennys tehdään sellaisella osakkaalla, jonka tulona tulo-osuus ja osingot verotetaan.

5.6 Tulo-osuuden verovuosi

Osakkaan yhtymästä saama tulo-osuus sekä yhtymäosuuden perusteella saamat osingot ja osuuspääoman korot luetaan osakkaan tuloksi sinä verovuonna, jonka aikana yhtymän verovuosi on päättynyt.

Esimerkki 18: Yhtymällä päättyy vuonna 2017 kaksi tilikautta, ensimmäinen tilikausi 1.3.2016−28.2.2017 ja toinen 1.3.2017−31.12.2017. Yhtymän osakkaan verovuosi on 1.1.2017−31.12.2017. Osakkaan verovuoden tuloksi luetaan yhtymästä molempien tilikausien perusteella saadut tulo-osuudet ja osuudet molempien tilikausien aikana saaduista osingoista ja osuuspääoman koroista.

johtava veroasiantuntija Lauri Savander

ylitarkastaja Petri Manninen