Vertaislainat yksityishenkilöille ja lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille – velkapääoman luovuttamisen ja menettämisen verokohtelu

Tämä kannanotto on korvattu ohjeella Joukkorahoituksena rahoitusta antavan henkilön verotus, 8.9.2023 Drno VH/6697/00.01.00/2022.

Vertaislainatoiminta tarkoittaa sitä, että toisilleen tuntemattomat yksityishenkilöt lainaavat rahaa toisille yksityishenkilöille palveluntarjoajan ylläpitämän sähköisen alustan kautta. Lainamuotoinen joukkorahoitus puolestaan tarkoittaa, että yritykset tai sijoittajat lainaavat varoja yrityksille elinkeinotoiminnan rahoittamiseen joko sähköisen alustan kautta tai muutoin.

Tässä tiedotteessa käsitellään sijoittajan velkakirjaan perustuvan lainasaamisen luovutuksen tai arvonmenetyksen verotusta. Arvonmenetyksen käsittelyssä tärkeitä juoksevan velkakirjan ja arvopaperin käsitteitä selostetaan viimeisen otsikon jälkeen tässä kannanotossa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös vertaislainauksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on vuosikirjapäätöksessään KHO 2018:11 ottanut kantaa siihen, miten vertaislainasopimuksen luovutusta ja sen pääoman menettämistä käsitellään verotuksessa. Tapauksessa yksityishenkilö sijoitti varojaan vertaislainapalvelun kautta lainanhakijoiden velkakirjoihin. Velkoja ja velallinen eivät tienneet toistensa henkilöllisyyttä.

Lainoja välittänyt verkkopalvelu vastasi mahdollisista velkojen perintätoimista. Jos saatavaa ei onnistuttu perimään edes ulosoton kautta, se kirjattiin luottotappioksi ulosottoviranomaisen antaman varattomuustodistuksen perusteella. Ehtojen mukaan verkkopalvelulla oli myös oikeus myydä perittäväksi siirtyviä saatavia perintäyhtiölle hakijan puolesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan omaisuuden ja arvopaperin käsitteitä on tulkittava tuloverolain luovutusvoittoverotusta ja arvopaperin arvonmenetystä tarkoittavien säännösten osalta samoin kuin siviilioikeuden piiriin kuuluvassa velkakirjalaissa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vertaislainojen verkkopalvelun kautta toisilleen tuntemattomien tahojen kesken muodostunut velka ja siihen liittyvä saamistodiste (velkakirja) on paitsi luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvaa omaisuutta, myös sellainen arvopaperi, jonka arvonmenetys on luovutustappiona vähennettävissä (TVL 50 §:n 3 momentin 2 kohta).

Vertaislainasaatavan ja joukkorahoituslainasaatavan luovutuksen verottaminen

Vertaislainan tai yritykselle annetun joukkorahoituslainan vastikkeelliseen luovutukseen sovelletaan luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä. Näin menetellään myös, kun esimerkiksi vertaislainapalvelun tuottaja luovuttaa verovelvollisen puolesta perintäyhtiölle ne juoksevat velkakirjat, joihin verovelvollisen sijoitukset on tehty. Kun velkakirjan luovutushinta alittaa velan pääoman määrän, verotuksessa syntyy vähennyskelpoinen luovutustappio. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy (TVL 50 §).

Vertaislainasaatavan ja joukkorahoituslainasaatavan arvonmenetys

Tuloverolain mukaisessa verotuksessa vain arvopaperin arvon lopullinen menetys rinnastetaan luovutustappioon. Velkapääoman menettämisen (luottotappio) verokohtelun kannalta merkityksellistä on tunnistaa, onko velkakirja arvopaperi vai ei.

Vain juoksevaan velkakirjaan perustuvat velat ovat arvopapereita. Velkakirjalain 11 §:n 1 momentin mukaan juoksevia velkakirjoja ovat haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetetut velkakirjat. Velkakirjalain 11 §:n 2 momentin mukaan myös sellaista velkakirjaa, josta ei käy ilmi kenelle maksu on suoritettava, on pidettävä haltijavelkakirjana (juoksevana velkakirjana) ja siten siviilioikeudellisesti arvopaperina.

Juoksevana velkakirjana ei pidetä saatavaa, joka on annettu kahdenvälisenä siten, että lainaa ei voida luovuttaa edelleen. Tällöin laina maksetaan aina luoton antajalle eikä esimerkiksi laina-asiakirjan kulloisellekin haltijalle.

Verkkopalvelun kautta välitetty vertaislainasaatava ja edelleen luovutettavissa oleva joukkorahoituslainasaatava ovat arvopapereita.

Arvonmenetykseen perustuva arvopaperin luovutustappio syntyy sinä verovuonna, jona arvonmenetystä voidaan pitää lopullisena.

• Kahden toisilleen tuntemattoman yksityishenkilön välisen vertaislainan arvonmenetystä voidaan pitää lopullisena, kun saatava on kirjattu velallisen varattomuustodistuksen perusteella luottotappioksi.
• Joukkorahoituksena yritykselle annetun, arvopaperiksi tulkittavan lainan arvonmenetys on lopullinen tuloverolain mukaisessa verotuksessa sen jälkeen, kun velallisyritys on asetettu konkurssiin ja konkurssipesänhoitaja ilmoittaa, että jako-osuutta ei kerry, tai kun konkurssipesän lopputilitys tehdään.

TVL 50 §:n 2 momentin perusteella luovutustappiota ei voi vähentää verotuksessa, jos verovelvollisen verovuonna luovuttaman omaisuuden luovutushinnat ja hankintamenot ovat olleet enintään 1 000 euroa. Edellä kerrotuissa tilanteissa vertaislainoihin ja joukkolainoihin sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat luovutusvoittoa ja -tappiota. Tästä syystä myös tätä tuloverolain säännöstä sovelletaan vertaislainoihin ja joukkolainoihin.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Atso Kiuru