Asian kuvaus
Kannanotossa käsitellään sitä, milloin osuus arpajaisvoitosta on saajalleen verovapaa arpajaisvoitto ja milloin lahjaveronalainen lahja tai veronalaista tuloa.
Kannanottoa on päivitetty ja siinä on huomioitu perintö- ja lahjaverolain 1.1.2026 voimaan tullut verotettavan lahjan alarajaa koskeva muutos.
Tämä kannanotto ei koske pokeritulojen verotusta eikä pokerinpelaajien välisiä voitonjakosopimuksia. Pokeritulojen verotusta on käsitelty erikseen Verohallinnon ohjeessa Pokeritulojen verotuksesta.
Taustaa
Sovellettava sääntely
Tuloverolain (30.12.1992/1535, TVL) 29 §:n mukaan verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat säädetyin rajoituksin veronalaisia. TVL 85 §:n mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetusta tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Euroopan talousalueen (ETA-alueen) ulkopuolelta saadut arpajaisvoitot ovat saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.
Arpajaisverolain (26.6.1992/552) 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislain 3 §:ssä tarkoitettuja rahapelejä ja 3 a §:ssä tarkoitettuja muita arpajaisia sekä arpajaislain 56 §:ssä tarkoitettujen peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä. Saman säädöksen 2 kohdan mukaan arpajaisilla tarkoitetaan myös muuta kuin arpajaislainsäädännössä tarkoitettua julkisesti järjestettyä arvontaa, arvaamista, vedonlyöntiä tai niihin rinnastettavaa, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvaa menettelyä, jossa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta eikä ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitettuna palkkana.
Arpajaislain (23.11.2001/1047) 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaislain 3 §:n mukaan rahapeleillä tarkoitetaan sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa. Arpajaislain 11 §:n mukaan Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Suomessa.
Perintö- ja lahjaverolain (12.7.1940/378, PerVL) 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle.
Porukkapelin perusteella saatu arpajaisvoitto
Veikkaus Oy:n toimeenpanemia rahapelejä, kuten veikkaus- ja vedonlyöntipelejä, on mahdollista pelata ns. porukkapelinä. Porukkapelillä tarkoitetaan peliä, joka on jaettu porukkaosuuksiin. Peliin voi osallistua ostamalla porukkaosuuden.
Arpajaislain 14 §:n 1 momentin mukaan Veikkaus Oy:n on rahapelejä toimeenpantaessa rekisteröitävä pelaaja, avattava pelaajalle pelitili ja varmistettava, että pelaaja voi pelata rahapelejä ainoastaan Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi pelaajaksi tunnistautuneena.
Arpajaislain mukainen tunnistautuminen tarkoittaa sitä, että myös jokaisen porukkapelistä osuuden ostavan henkilön tulee tunnistautua. Arpajaisvoitot maksetaan vain tunnistautuneille asiakkaille. Tuloverolain 85 §:n mukaisena verovapaana arpajaisvoittona voidaan pitää vain tunnistautuneelle pelaajalle maksettua arpajaisvoittoa.
Jos henkilö voiton maksamisen jälkeen antaa voiton tai osan siitä toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja. Jos voiton lunastanut henkilö jakaa yksin saamansa arpajaisvoiton toisten henkilöiden kanssa ennen arvontaa tehdyn yhdessä pelaamista koskevan sopimuksen perusteella, arpajaisvoitto on verovapaa vain tunnistautuneelle ja voiton lunastaneelle pelaajalle ja muiden sopimuksen osapuolten saama tulo katsotaan muuksi veronalaiseksi ansiotuloksi.
Vastaavia periaatteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös muihin kuin Suomesta saatuihin arpajaisvoittoihin. Arpajaisvoiton saajaksi katsotaan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti arpajaisiin tunnistautuneena osallistunut henkilö tai peliin osallistunut henkilö, jolle voitto on maksettu. ETA-alueelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen TVL 85 §:n mukaista verovapaata tuloa. ETA-alueen ulkopuolelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.
Raaputusarvan perusteella saatu arpajaisvoitto
Arpajaislain 14 §:n 1 momentin mukaista tunnistautumista on sovellettu 1.1.2024 alkaen myös muihin kuin sähköisesti toimeenpantaviin raha-arpajaisiin. Tämä tarkoittaa, että Veikkaus Oy:n raaputusarpojen ostaminen, voiton lunastus sekä osallistuminen arpoihin liittyvään lisäarvontaan on edellyttänyt 2024 alkaen tunnistautumista. Voiton voi lunastaa vain se henkilö, joka on tunnistautunut ostaessaan arvan. Käytännössä raaputusarpoja ei voi jatkossa ostaa lahjaksi.
1.1.2024 tai sen jälkeen ostetun raaputusarvan perusteella saatu voitto on TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto vain arvan ostaneelle henkilölle, joka voi lunastaa voiton. Voiton tai sen osan antaminen toiselle henkilölle on saajalle perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen veronalainen lahja.
Alaikäisen saama rahapelivoitto
Arpajaislain 14 a §:n mukaan alaikäinen ei saa pelata rahapelejä. Alaikäisen ei ole mahdollista tunnistautua Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi pelaajaksi ja siten esimerkiksi ostaa osuutta porukkapeliin tai raaputusarpaa. Koska voitot maksetaan vain tunnistautuneille pelaajille, ei alaikäinen voi saada arpajaislaissa tarkoitetuista rahapeleistä TVL 85 §:n mukaista verovapaata arpajaisvoittoa. Voiton tai sen osan siirtäminen alaikäiselle katsotaan aina perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaiseksi lahjaksi.
Jos alaikäinen osallistuu itsenäisesti jossain toisessa ETA-valtiossa toimeenpantaviin arpajaisiin kyseisen valtion lainsäädännön mahdollistamalla tavalla, on myös hänelle maksettava arpajaisvoitto TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto.
Arpajaisvoiton lahjoittaminen
Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai sen osan toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja.
Lahjan arvona pidetään sitä rahamäärää, jonka arpajaisvoiton saaja antaa toiselle henkilölle. Lahjansaaja on velvollinen maksamaan lahjasta lahjaveroa, jos lahjan arvo on vähintään 7 500 euroa. Samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat otetaan mukaan 7 500 euron rajaa laskettaessa. Jos lahjasta on maksettava lahjaveroa, lahjansaajan on annettava Verohallinnolle lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut lahjan haltuunsa.
Lahjaverotus kansainvälisissä tilanteissa
Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaan lahjaveroa on suoritettava, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Jos sekä lahjanantaja että lahjansaaja asuivat lahjoitushetkellä ulkomailla, lahjasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa Suomeen.
Laiminlyönnin seuraamukset
Jos lahjansaaja jättää antamatta veronalaisesta lahjasta lahjaveroilmoituksen, Verohallinto voi lahjaveron lisäksi määrätä lahjansaajalle veronkorotuksen. Lahjaveroilmoituksen laiminlyönti voi täyttää myös verorikoksen tunnusmerkistön. Verorikoksesta voi olla kyse myös, jos lahjansaaja tai -antaja veroa välttääkseen antaa veroviranomaiselle vääriä tietoja. Verohallinnosta annetun lain (11.6.2010/503) 28 §:n mukaan Verohallinnolla on oikeus ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle.
Verohallinto voi jättää rikosilmoituksen tekemättä, jos veronkorotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi. Asiaa arvioitaessa otetaan huomioon teon tai laiminlyönnin vakavuus ja toistuvuus, odotettavissa oleva rangaistus, tekoon tai laiminlyöntiin liittyvän veron määrä, veronkorotuksen suuruus sekä verovelvolliselle teosta tai laiminlyönnistä mahdollisesti aiheutuneet muut seuraukset. Suuren arpajaisvoiton lahjoittamiseen liittyvä laiminlyönti voi täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistön, josta voidaan tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Jos kysymyksessä olisi törkeä veropetos, rikosilmoitus on aina tehtävä.
Määräaika verotuksen oikaisulle verovelvollisen vahingoksi on tavanomaista pidempi rikosperusteisessa verotuksen oikaisussa. Verohallinto voi toimittaa verotuksen tai oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi vielä vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana syyttäjä on nostanut syytteen veropetosasiassa. Esimerkiksi törkeän veropetoksen syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa.
Kannanotto
Suomessa toimeenpantavasta porukkapelistä saatu voitto on TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto vain pelistä osuuden ostaneille tunnistautuneille pelaajille. Vastaavasti raaputusarvan perusteella saatu voitto on verovapaa vain tunnistautuneelle arvan ostaneelle ja voiton lunastaneelle henkilölle.
Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai osan siitä toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukainen lahja. Jos voiton lunastanut henkilö jakaa yksin saamansa arpajaisvoiton toisten henkilöiden kanssa ennen arvontaa tehdyn yhdessä pelaamista koskevan sopimuksen perusteella, arpajaisvoitto on verovapaa vain tunnistautuneelle ja voiton lunastaneelle pelaajalle ja muiden sopimuksen osapuolten saama tulo katsotaan muuksi veronalaiseksi ansiotuloksi.
Muista maista saatuihin arpajaisvoittoihin voidaan soveltaa vastaavia periaatteita. Arpajaisvoiton saajaksi katsotaan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti arpajaisiin tunnistautuneena osallistunut henkilö tai peliin osallistunut henkilö, jolle arpajaisten toimeenpanija on maksanut voiton. ETA-alueelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen TVL 85 §:n mukaista verovapaata tuloa. ETA-alueen ulkopuolelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.
johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi
ylitarkastaja Heli Annala