KVL:2024/19

Hakemuksen mukaan A oli vuonna 1952 allekirjoittanut testamentin, jossa hän määräsi yhden kolmanneksen omaisuudestaan B-pankin notariaattiosaston hoidettavaksi. Testamenttimääräysten mukaan kyseisten varojen vuotuinen nettotuotto tuli jakaa A:n sisarusten lapsille ja heidän avioliitosta syntyneille perillisilleen, mukaan lukien adoptoidut lapset tai näiden perilliset, jotka tarvitsivat rahallista tukea koulutukseensa. Tuki voitiin jakaa edellä mainituille A:n sisarusten lapsille heidän laatimastaan hakemuksesta.

Hakemuksen mukaan A kuoli vuonna 1955, mistä lähtien hänen testamentilla määräämänsä varat olivat sittemmin C-pankin hoidettavina ns. epäitsenäisenä rahastona. A:n sukurahasto ei ollut oikeushenkilö, ja siten varoja hallinnoiva C-pankki oli hoitanut varoja omissa nimissään. A:n sukurahaston asioiden hoitoon sovellettiin C-pankissa säätiöitä vastaavia hoito- ja toimintamalleja. A:n sukurahaston kirjanpidosta vastasi tilitoimisto, joka laati tilinpäätöksen. Lisäksi A:n sukurahastolla oli tilintarkastaja, joka vastasi tilintarkastuksesta. A:n sukurahasto oli vuosittain maksanut tuloverot sille syntyneestä verotettavasta tulosta.

Hakemuksen mukaan A:n sukurahasto oli tarkoitus muuttaa rahaston varoja hallinnoivan C-pankin päätöksellä säätiölain 1 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi, jonka säännöt määräytyivät sukurahaston perusteena olevien A:n testamenttimääräysten mukaisesti. Hakemuksen mukaan sukurahastoa oli pidetty verotuksessa yhteisönä, ja toimintamuodon muutoksessa sukurahaston varat siirtyivät kirjanpidon jatkuvuusperiaatetta noudattaen suoraan perustettavalle säätiölle, joka jatkoi sukurahaston toimintaa.

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatulla tavalla toteutettavaa toimintamuodon muutosta voitiin pitää tuloverolain 24 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna toimintamuodon muutoksena. Ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025.

Tuloverolaki 24 § 1 mom. 6 kohta

(Ei lainvoim.)

Valitettu