Osinkotulojen verotus

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio

Antopäivä: 27.6.2013
Diaarinumero: A22/200/2013
Voimassaolo: Toistaiseksi
Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen: 843/345/2011, 7.2.2012

22.1.2014: Ohje on päivitettänä
Lue lisää vuoden 2014 muutoksista osinkotuloihin

Tässä ohjeessa käsitellään osinkotulojen verotusta. Ohje korvaa normin 843/345/2011, 7.2.2012.

Ohjetta on päivitetty tuloverolain 33a §:n muutoksen johdosta 1.1.2013. Tuloverolakia on muutettu arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistuksen vuoksi. Lisäksi ohjeen luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä koskevaa osioita on laajennettu.

1 Yleistä

Tässä ohjeessa käsitellään osinkotulojen verotusta koskevia tuloverolain (TVL), elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain säännöksiä. Yhteisöjen verokanta on 24,5 prosenttia. Pääomatulojen verokanta 30 prosenttia ja 50 000 euroa ylittävältä osin 32 prosenttia. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystulon ja yhtymästä saadun tulo-osuuden pääomatulo-osuudeksi katsotaan 20 prosentin vuotuinen tuotto.

Osinko on osakeyhtiön voitonjakoa, josta säädetään osakeyhtiölaissa (624/2006). Osakeyhtiön hallituksen on tehtävä esitys yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. Voitonjaosta päättää yhtiökokous.

OYL 13 luvun 3 §:n mukaan osinkojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tällainen tilinpäätös on mahdollisesti tarkastettava. Säännöksessä viitataan yleisesti viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen eikä siihen, että tilinpäätöksen tulisi olla viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Osingon jakaminen on siten mahdollista myös viimeksi päättyneen tilikauden ja osakeyhtiölain mukaan pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana. Tällöin osinkoa jaetaan yhtiön viimeksi päättynyttä tilikautta edeltävään tilinpäätökseen perustuen. Lisäksi jakautumisessa tai kombinaatiosulautumisessa syntynyt yhtiö voi jakaa ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiössä olevaa vapaata omaa pääomaa. Säännös mahdollistaa myös voitonjaon meneillään olevalta tilikaudelta.

Voitonjakopäätöksellä osakkeenomistajalle syntyy saamisoikeus osinkoon. Saaminen erääntyy ajankohtana, jona osinko on nostettavissa. Osingonsaajan verotuksessa ei ole merkitystä sillä, onko osinko jaettu jo päättyneeltä vai vielä kulumassa olevalta tilikaudelta. Saatu osinko on sen verovuoden tuloa, jona osinko on nostettavissa.

2 Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät

2.1 Yleistä

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saaman osinkotulon veronalaisuus ja tulolaji riippuvat siitä, onko osinko saatu listatusta (=julkisesti noteeratusta) vai listaamattomasta (=muusta kuin julkisesti noteeratusta) yhtiöstä. Osingon verotukseen vaikuttaa myös se, missä valtiossa osinkoa jakavan yhtiön kotipaikka on. Toisesta EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatuun osinkoon sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisesta yhtiöstä saatuun osinkoon. Muista kuin EU- tai verosopimusvaltioista saadut osingot on säädetty kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Verosopimusvaltiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista valtiota, jonka kanssa Suomella on osinkotuloon sovellettava kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus.

Tässä ohjeessa tarkoitetaan pääomatulo-osingolla listatun yhtiön jakamaa osinkoa ja sitä osaa listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta, joka ei ylitä osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Pääomatulo-osinko sisältää tällaisten osinkojen veronalaisen ja verovapaan osan. Ansiotulo-osingolla tarkoitetaan tässä ohjeessa sitä osaa listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta, joka ylittää osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton. Ansiotulo-osinko sisältää tällaisen osingon veronalaisen ja verovapaan osan. Lisäksi ansiotulo-osingolla tarkoitetaan kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi säädettyä muusta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta saatua osinkoa.

2.2 Listatusta yhtiöstä saatu osinko

Listatun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 70 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33a § 1 momentti)

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadulla osingolla tarkoitetaan sellaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jonka osakkeet ovat osingonjaosta päätettäessä kaupankäynnin kohteena:

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla;
muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella; tai
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä edellyttäen, että osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi yhtiön hakemuksesta tai sen suostumuksella.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineistä annetun lain mukaan säännellyllä markkinalla tarkoitetaan pörssin tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämää monenkeskistä kaupankäyntimenettelyä, jossa säännellyn markkinan ylläpitäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen rahoitusvälineitä koskevia osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia siten, että tuloksena on rahoitusvälinettä koskeva sitova kauppa. Tällainen säännelty markkina on Helsingin Pörssin (NASDAQ OMX Helsinki) Pohjoismaisella lista, Pre-lista tai ML-markkina tai vastaava säännelty ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkina Suomessa tai ulkomailla. Ulkomaisia osinkoja on käsitelty tarkemmin ohjeen kohdassa 2.4 Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineistä annetun lain mukaan monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä tarkoitetaan monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan kaupankäynnin järjestäjän ylläpitämää muuta kuin säänneltyä markkinaa tarkoitettavaa monenkeskistä kaupankäyntimenettelyä, jossa kaupankäynnin järjestäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen rahoitusvälineitä koskevia osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia siten, että tuloksena on rahoitusvälinettä koskeva sitova kauppa. Listattuja yhtiöitä ovat 9.11.2007 lukien lisäksi ne yhtiöt, joiden osakkeet ovat yhtiön hakemuksesta tai suostumuksella otettu monenkeskisessä kaupankäynnissä Euroopan talousalueella. Tällainen on First North Finland -lista.

Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja. (TVL 33a § 2 mom). Yhtiö on julkisesti noteerattu, jos jokin sen osakesarjoista on julkisesti noteerattu.

Euroopan Unionin alueella toimivalla säännellyllä markkinalla tarkoitetaan rahoitusmarkkinadirektiivissä (2004/39/EY) määriteltyjä arvopaperimarkkinoita. Komissio julkaisee vuosittain Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä listan jäsenvaltioiden ilmoittamista alueellaan toimivista säännellyistä markkinoista. Luettelo Euroopan talousalueella olevista säännellyistä markkinoista (Regulated Markets) ja niillä listatuista osakkeista (Shares admitted to trading on EU Regulated Markets) on myös Internetissä osoitteessa https://ec.europa.eu/info/node/7511. Samassa osoitteessa on myös luettelo Euroopan talousalueella olevista monenkeskisistä markkinapaikoista (Multilateral Trading Facilities).

Esimerkki: A saa vuonna 2013 X Oyj:ltä osinkoa 5 000 euroa ja Y Oyj:ltä 4 000 euroa. Yhtiöiden osakkeet on julkisesti noteerattu.

Osinko X Oyj	5 000
Osinko Y Oyj	4 000
A:n pääomatulo-osinko yhteensä	9 000
A:n veronalainen pääomatulo	6 300

A:n saamista osingoista veronalaista pääomatuloa on 70 % x 9 000 euroa = 6 300 euroa ja verovapaata tuloa loppuosa eli 2 700 euroa.

Listattu yhtiö pidättää luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksamansa osingon kokonaismäärästä 21 prosentin ennakonpidätyksen ja tilittää sen Verohallinnolle. Pidätetty määrä luetaan osingonsaajan verovuoden verojen ja maksujen hyväksi lopullisessa verotuksessa osingonmaksajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella. Jos yhtiö laiminlyö vuosi-ilmoituksen antamisen, voidaan pidätetty määrä lukea verovelvollisen hyväksi muun luotettavan selvityksen, kuten osingonmaksajalta saadun tositteen, perusteella. Ennakonpidätys toimitetaan myös siinä tapauksessa, että osakkeet, joiden perusteella osinkoa maksetaan, kuuluvat luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen.

2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. (TVL 33b § 1 momentti) Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon.

Esimerkki: A saa vuonna 2013 osinkoja X Oy:ltä. A:n omistamien osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan X Oy:n vuonna 2012 viimeksi päättyneen tilikauden nettovarallisuuden mukaan. X Oy:n tilikausi on 1.7.−.30.6., joten nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo määräytyvät tilinpäätöshetken 30.6.2012 perusteella.

Osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saamien pääomatulo-osinkojen yhteismäärästä 60 000 euroa on verovapaata tuloa. Raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen. Ylimenevästä osasta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 1 momentti)

Yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 2 momentti)

Esimerkki: Verovuosi 2013. A omistaa X Oy:n 100 osakkeesta 50 kpl ja saa X Oy:ltä osinkoa 60 000 euroa. X Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 20 000 euroa/osake. Lisäksi A omistaa Y Oy:n 200 osakkeesta 40 kpl ja saa Y Oy:ltä osinkoa 10 000 euroa. Y Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 2 500 euroa/osake. Kummankaan yhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja.

	X Oy	Y Oy
Osinko	60 000	10 000
Osakkeiden matemaattinen arvo yhteensä	1 000 000 (50*20 000)	100 000 (40*2 500)
A:n pääomatulo-osinko	60 000 (1 000 000*9%)	9 000 (100 000*9 %)
A:n ansiotulo-osinko	0	1 000
A:n pääomatulona verotettava osinkotulo 6 300 ((60 000 + 9 000 - 60 000) * 70%)
*A:n ansiotulona verotettava osinkotulo 700 (1 000 70 %)**

A saa yhteensä pääomatulo-osinkoa 69 000 euroa, josta 60 000 on verovapaata tuloa.

Ylimenevästä 9 000 eurosta pääomatuloa on 70 % eli 6 300 euroa. A:n Y Oy:ltä saama osinko jakaantuu pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon, koska osinko on suurempi kuin A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettu yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto. Ansiotulo-osingon määrä on 1 000 euroa, josta 70 % on veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa.

Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä.

2.4 Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko

2.4.1 Osingon veronalaisuus

Ulkomaiselta yhtiöltä saadun osingon veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin suomalaisesta yhtiöstä saadun osingon veronalaisuus, kun ulkomaisen yhtiön verotuksellinen kotipaikka on toisessa EU-valtiossa tai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus. (TVL 33c § 1 momentti)

EU- tai verosopimusvaltiosta saatu listatun yhtiön osinko on siten pääomatulo-osinkoa, josta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia on verovapaata tuloa. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon, mutta pääomatulo-osuus lasketaan osakkeiden matemaattisen arvon sijaan osakkeiden käyvän arvon perusteella. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Käypä arvo määräytyy osingon jakovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken mukaan (TVL 33c § 3 momentti). Verovuodella tarkoitetaan osingonsaajan verovuotta. Vuonna 2013 saadun osingon pääomatulo-osuus määräytyy näin osakkeen käyvän arvon per 31.12.2012 perusteella. Muun selvityksen puuttuessa osakkeen arvoksi voidaan katsoa sen hankintahinta ja uuden ulkomaisen yhtiön osakkeen arvoksi sen nimellisarvo.

Esimerkki: A saa verovuonna 2013 englantilaiselta listaamattomalta yhtiöltä osinkoa 100 000 euroa. Osakkeiden käypä arvo 31.12.2012 on 800 000 euroa. A ei ole verovuonna saanut osinkoja muista listaamattomista yhtiöistä.

Osinko	100 000
Osakkeiden käypä arvo	800 000
A:n pääomatulo-osinko	72 000	A:n pääomatulona verotettava osinkotulo	8 400
A:n ansiotulo-osinko	28 000	A:n ansiotulona verotettava osinkotulo	19 600

A:n pääomatulo-osinkoa on 9 %:n tuotto osakkeiden käyvälle arvolle (800 000 * 9 % = 72 000). Pääomatulo-osinko on osittain verollista tuloa, koska se ylittää 60 000 euron verovapausrajan. Pääomatulona verotetaan verovapausrajan ylittävästä osasta 70 % eli 8 400 euroa (=70 % x (72 000 - 60 000)). 30 % eli 3 600 euroa on verovapaata.

Ansiotulo-osinkoa on jäljelle jäänyt osa osingosta 100 000 - 72 000 = 28 000 euroa. Ansiotulo-osingosta veronalaista ansiotuloa on 19 600 euroa ja verovapaata tuloa 8 400 euroa.

Muusta kuin EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa riippumatta yhtiön osakkeen mahdollisesta noteerauksesta. (TVL 33c § 2 momentti)

Ulkomaisen yhteisön maksamasta osingosta ei toimiteta Suomessa ennakonpidätystä. Jos henkilö saa veronalaisia osinkoja, hän voi pyytää verotoimistoa ottamaan ne huomioon joko verokortin pidätysprosentissa tai ennakkoverolipussa tai hän voi maksaa ennakon täydennysmaksua seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Jäännösveron korolta voi välttyä kokonaan maksamalla täydennysmaksua viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

2.4.2 Lähdeveron hyvittäminen

Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaan ulkomaille maksettu lähdevero hyvitetään koko osinkotulon perusteella. Esimerkiksi luonnollisen henkilön tai kuolinpesän EU-maasta listatusta yhtiöstä saamasta osinkotulosta 70 prosenttia on veronalaista ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Osingosta on kuitenkin peritty lähdevero koko osinkotulon perusteella ja myös lähdeveron hyvitys lasketaan koko osinkotulon perusteella eikä siten, että 30 prosenttia lähdeverosta jäisi hyvittämättä. Yhteisöjen osalta sovelletaan samaa periaatetta.

Hyvitys ei voi ylittää vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavien verojen yhteismäärää. Jos maksettu lähdevero ylittää Suomessa osinkotulosta maksettavan veron määrän, verovelvollisella ei ole oikeutta saada ylimenevää osaa palautuksena Suomesta. Näissä tilanteissa vähentäminen voidaan tehdä seuraavien 5 vuoden aikana.

Ulkomainen vero vähennetään siinä järjestyksessä kuin käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys on syntynyt ja vähennysvuoden ulkomainen vero vasta, kun aikaisempien vuosien käyttämättömät ulkomaiset verot on vähennetty. Maakohtaisuusrajoituksia ei ole.

2.5 Osakastason vähennykset

2.5.1 Osakaslaina

Ennen elinkeinotoimintaa harjoittavasta osakeyhtiöstä saadun osingon jakamista ansiotulo- ja pääomatulo-osingoksi osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa suoraan vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa. (TVL 33b § 5 momentti)

Perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan TVL 8 §:n mukaisesti lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se lainan määrä, joka sisältyy yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuuteen ja siten myös osakkeen matemaattiseen arvoon. Osakaslaina vähennetään osakkeiden arvosta silloinkin, kun laina on luettu verotuksessa osakkaan veronalaiseksi tuloksi.

Osakkaan on yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa täytettävä 10 prosentin omistusosuus- tai äänimäärävaatimus viimeksi ennen osingon nostettavissa olovuotta päättyneen tilikauden lopussa. Muussa tapauksessa osakaslainan määrää ei vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Oikeuskäytännössä tuloverolain 33 b §:n 4 momentin (aiemmin 42 §:n 4 momentin) mukaisena lainana on pidetty kommandiittiyhtiön purussa vastuunalaiselle yhtiömiehelle siirtyvää lainaa, kun sama henkilö omisti myös kommandiittiyhtiölle lainan antaneen osakeyhtiön osakekannan (KHO 5.9.2000 taltio 1827).

2.5.2 Asunto

Yrittäjäosakkaan verovuonna omana tai perheensä asuntona käyttämän yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon (TVL 33b § 4 momentti). Työntekijäin eläkelain mukaan yrittäjäosakkaana pidetään osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on yksin enemmän kuin 30 % yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 % osakkeista, vaikka oma omistusosuus olisi enintään 30 %.

Yrittäjäosakkaan asema voi syntyä myös silloin, kun henkilö omistaa osakkeet välillisesti toisen yhtiön kautta. Perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja iästä riippumatta samassa taloudessa asuvia omia tai puolison suoraan etenevässä tai takanevassa polvessa olevia sukulaisia. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se määrä, jota on käytetty asunnon arvona yhtiön nettovarallisuutta ja osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa. Asunnon arvon vähentämisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut yrittäjäosakkaana ennen osingon nostettavissa olovuotta viimeksi päättyneen tilikauden lopussa.

Esimerkki: A omistaa X Oy:n 100 osakkeesta 80 kpl ja saa X Oy:ltä vuonna 2012 osinkoa 80 000 euroa. X Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 12 500 euroa/osake. Lisäksi A omistaa Y Oy:n 200 osakkeesta 40 kpl ja saa Y Oy:ltä osinkoa 10 000 euroa. Y Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 2 500 euroa/osake. Kummankaan yhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja. A:lla on verovuonna ollut käytössä X Oy:n varallisuuteen kuulunut asunto, joka on luettu yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuuteen 400 000 euron määrästä. Y Oy:ltä A on ottanut aikaisemmin 200 000 euron rahalainan, joka on mukana yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuudessa.

	X Oy	Y Oy
Osinko	80 000	10 000
Osakkeiden matemaattinen arvo yhteensä	1 000 000 (80*12 500)	100 000 (40*2 500)
- asunnon arvo	- 400 000
- rahalaina		- 200 000
Oikaistu matemaattinen arvo	600 000	0 (-100 000)
A:n pääomatulo-osinko	54 000 (600 000*9%)	0
A:n ansiotulo-osinko	26 000 (80 000-54 000)	7 000 (10 000*70%)
A:n pääomatulona verotettava osinkotulo	0
A:n ansiotulona verotettava osinkotulo	18 200 (26 000*70%)	7 000

A:n X Oy:ltä saamasta osingosta pääomatulo-osinkoa on 9 %:n tuotto osakkeiden yhteenlasketulle matemaattiselle arvolle, josta on vähennetty asunnon arvo: 9 % * (80 kpl * 12 500 euroa/kpl - 400 000 euroa) = 54 000 euroa. Y Oy:ltä saatu osinko on kokonaisuudessaan ansiotulo-osinkoa, koska A:n osakkeiden oikaistu matemaattinen arvo on nolla (40 kpl * 2 500 euroa/kpl - rahalaina 200 000 euroa = -100 000 euroa). Koska A:n X Oy:ltä saama pääomatulo-osinko ei ylitä 60 000 euron verovapausrajaa, ei A:lle synny verotettavaa pääomatuloa. Pääomatulo-osingon ylittävältä osalta A:n saama osinko on ansiotuloa taulukossa esitetyn mukaisesti. Ansiotulo-osingosta 70 % on veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa.

Ennen 1.1.2011 yrittäjäosakkaan rajana on ollut 50 %:n omistus nykyisen 30 %:n sijaan. Siirtymäsäännösten mukaan ne yrittäjän eläkelain (YEL) muutoksen voimaan tulleessa työntekijän eläkelain (TyEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MyEL) mukaan vakuutetut osakeyhtiön osakkaat, jotka 1.1.2011 alkaen kuuluisivat YEL:n piiriin, ovat velvollisia vakuuttamaan itsensä YEL:n mukaan saman työskentelyn edelleen jatkuessa siten, että vakuutus alkaa 1.1.2014 lukien. Sillä ei ole verotuksessa merkitystä, onko henkilö TyEL-vakuutettu siirtymäsäännöksen nojalla 30.12.2013 asti.

Esimerkki: A omistaa 33 % X Oy:n osakkeista. A työskentelee toimitusjohtajana X Oy:ssä ja saa siitä palkkaa. A on TyEL-vakuutettu. A käyttää X Oy:n omistamaa asuntoa omana asuntonaan. A voi pysyä TyEL-vakuutettuna 2011−2013. Asunnon arvo kuitenkin vähennetään osakkeiden arvosta pääomatulo-osingon enimmäismäärää laskettaessa.

Jos osakkaina ovat johtavassa asemassa toimivat puolisot, jotka molemmat asuvat omassa tai perheen asunnossa, niin kummankin osakkeiden arvosta vähennetään puolet asunnon arvosta riippumatta siitä miten konkreettinen osakeomistus on jakautunut puolisoiden kesken.

Esimerkki: Puolisoiden omistusosuudet ovat 80 % ja 20 % ja kumpikin työskentelee johtavassa asemassa. Puolisot käyttävät asuntoa yhdessä. Kummankin puolison osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään 50 %.

2.6 Työpanokseen perustuva osinko

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat tuloverolain 33 b §:ssä, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 4 b) –Kohdassa ja ennakkoperintälain 13 a §:ssä (lisätty laeilla 469–471/2009). Asiaa on tarkemmin käsitelty Verohallinnon ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus (Dnro 1103/32/2009, 22.1.2010)

2.7 Eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut osingot

Laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta (jäljempänä REIT-laki) tuli voimaan 17.11.2010. Sitä on sovellettu ensimmäisen kerran vuonna 2010 alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Yhtiön hakemuksesta Suomessa yleisesti verovelvollinen asuntojen vuokraustoimintaa harjoittava osakeyhtiö vapautetaan suorittamasta tuloveroa siten kuin kyseisessä laissa säädetään. Lain soveltamisen yhtenä edellytyksenä on, että yhtiö on listattu. Yhtiö voi kuitenkin vaatimuksestaan listautua vasta verovapausajan kolmantena verovuotena.

Verovapausajalta jaettu osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa. (REIT-laki 8 § 1 momentti) Saatu osinko on kokonaan veronalaista silloin, kun se jaetaan verovapausaikana päättyneeltä tilikaudelta. Ennen verovapausaikaa päättyneeltä tilikaudelta jaettua osinkoa verotetaan yleisten osinkoa koskevien säännösten mukaan, vaikka osingon jakamisesta olisi päätetty tai osinko olisi nostettavissa yhtiön verovapauden aikana.

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän omistamat REIT-yhtiön osakkeet ovat yleensä omistajansa henkilökohtaisen tulolähteen varoja, joten tällaisesta yhtiöstä saatu osinko verotetaan tuloverolain säännösten mukaan. Joissain tilanteissa osakkeet voivat kuulua elinkeinotoiminnan varoihin (esim. Arvopaperikauppiaan vaihto-omaisuuteen), jolloin saadut osingot ovat kokonaan veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa.

Listatun REIT-yhtiön jakama osinko on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Jos yhtiö vaatimuksestaan listautuu vasta verovapausajan kolmantena verovuotena, verovapausajan alkuvaiheessa listaamattomalta REIT-yhtiöltä saatu osinko jaetaan kokonaan veronalaisiin pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin yhtiön osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja (TVL 33a § 2 momentti).

Listaamattomasta REIT-yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon luvussa 2.3 esitetyllä tavalla. Tällaisesta yhtiöstä saatu osinko (sekä ansiotuloksi että pääomatuloksi luettu) on kuitenkin kokonaan veronalaista eikä sitä koske myöskään 60 000 euron verovapausraja.

2.8 Peitelty osinko

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamasta peitellystä osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa yhtiötyypistä (listattu/listaamaton) ja yhteisön asuinvaltiosta riippumatta. Peitelty osinko ei ole miltään osin pääomatuloa. (TVL 33d § 1 momentti)

2.9 Osuuspääoman ja muiden pääomasijoitusten korko

Osinkotuloja koskevia säännöksiä sovelletaan myös luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamiin seuraaviin osinkoihin verrattavissa oleviin voitonjakoeriin: osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksama korko, kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksama voitto-osuus ja korko sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko. Tällaisten tulojen yhteismäärä on 1 500 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Ylimenevästä osasta on 70 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33d § 2 momentti)

Verovapaiden osuuspääoman ja muiden pääomasijoitusten korkojen 1 500 euron raja on henkilökohtainen ja koskee kaikkia eri yhteisöiltä saatuja edellä mainittuja tuloja yhteensä. Osuuspääoman koroista ei toimiteta ennakonpidätystä.

Esimerkki: A saa vuonna 2013 osuuskunnasta X osuuspääoman korkoa 2 000 euroa ja takuupääoman korkoa vakuutusyhdistys Y:stä 4 500 euroa.

Osuuspääoman korko	2 000	verovapaa osa	- 1 500
Takuupääoman korko	4 500	jää	5 000
Yhteensä	6 500	Pääomatuloa	3 500

Yhteismäärästä 6 500 euroa vähennetään ensin 1 500 euron verovapaa osuus. Jäljelle jäävästä 5 000 eurosta veronalaista pääomatuloa on 70 % eli 3 500 euroa.

2.10 Osinko muulle kuin osakkeenomistajalle

Osinkotulo on yleensä osakkeenomistajan tuloa. Käytännössä esiintyy kuitenkin tilanteita, joissa osinkotulo katsotaan muun verovelvollisen kuin osakkeenomistajan tuloksi. Osakkeiden omistusoikeus voidaan esimerkiksi testamentilla siirtää toiselle henkilölle ja samanaikaisesti määrätä oikeus osakkeiden tuottoon määräajaksi tai eliniäksi toiselle henkilölle. Osingon saajaa verotetaan tällöin osingosta. Lahjoituksen yhteydessä lahjan antaja voi pidättää itselleen osinkotulon elinajakseen ja antaa osakkeet toiselle. Lahjoittajaa verotetaan tällöin osingosta.

Pelkkää osinkolippujen lahjoittamista ei ole katsottu riittäväksi osinkotulojen verotuksen siirtämiseksi toiselle, jos osakkeiden omistusoikeutta ei siirretä. KHO 1986-II-547 koski tapausta, jossa verovelvollinen oli lahjoittanut osinkolippuja sukulaisilleen ja nämä olivat nostaneet osingot. Tästä huolimatta verovelvollista itseään verotettiin näitä osinkolippuja vastaan suoritetuista osingoista.

2.11 Poikkeava tilikausi

Yhtiön kalenterivuodesta poikkeava tilikausi ei vaikuta pääomatulo-osuuden määräytymisperusteeseen. Jos yhtiön tilikausi on päättynyt esimerkiksi 31.1.2013, määräytyy osingonsaajien vuoden 2013 tuloverotuksessa osingon pääomatulo-osuus vuodelle 2013 lasketun osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Tämän arvon pohjana on vuoden 2012 tase eli 31.1.2012 päättyneen tilikauden tase.

Jos yhtiöllä ei ole päättynyt tilikautta vuoden 2012 aikana, vuonna 2013 jaettavan osingon pääomatulo-osuuden perusteena oleva matemaattinen arvo lasketaan vuonna 2011 päättyneen tilikauden taseen perusteella (KVL 1993/309).

2.12 Toimintamuodon muutos

Jos aikaisemmin harjoitetun toiminnan varat ja velat ovat toimintamuodon muutoksessa siirtyneet samoista arvoista perustetulle osakeyhtiölle, yhtiön nettovarallisuus lasketaan siirtyvästä toiminnasta laaditun, verovuotta edeltävän viimeisen tilinpäätöksen perusteella. Jos yritysmuotoa muutettaessa vain osa varoista ja veloista on siirtynyt osakeyhtiölle, vain siirtyneet varat ja velat otetaan huomioon yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa (Arvostamislaki 11 §).

2.13 Uusi yhtiö

Uudesta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus lasketaan osakkeen nimellisarvon tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon perusteella. Jos yhtiö tai osakas vaatii, laskentaperusteena on kuitenkin käytettävä nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampaa osakkeen merkintähintaa (Arvostamislaki 10 §). Nimellisarvoa käytetään määräytymisperusteena myös silloin, kun yhtiö jakaa osinkoa ensimmäiseltä tilikaudeltaan, jonka aikana siihen on sulautunut toinen yhtiö (KVL 1993/271).

2.14 Uusi osake

Jos osakepääoman korottaminen on tapahtunut sen jälkeen, kun verovuoden alkua edeltänyt viimeisin tilikausi on päättynyt, korottamisen yhteydessä merkittyjen uusien osakkeiden matemaattiseksi arvoksi verovuonna katsotaan osakkeen nimellisarvo. Nimellisarvon puuttuessa arvoksi katsotaan osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo taikka yhtiön tai sen osakkaan niin vaatiessa nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampi merkintähinta (Arvostamislaki 12 §).

2.15 Useita osinkoja samana vuonna

Jos yhtiö on tehnyt samalta tilikaudelta useita osingonjakopäätöksiä tai muuttanut tilikautensa päättymisajankohtaa, osakas saattaa saada kalenterivuoden aikana useita osinkoja samalta yhtiöltä. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan tällöin vain kertaalleen osinkojen yhteenlasketusta määrästä (KVL 1993/187).

Esimerkki: Yhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2012. Vuoden 2013 tilikausi on lyhennetty 6 kuukaudeksi. Kummaltakin tilikaudelta jaetaan osinkoa siten, että osingot ovat nostettavissa kalenterivuoden 2013 aikana. Osakas A:n saama osinko vuodelta 2012 on yhteensä 3 000 euroa ja 1 500 euroa vuodelta 2013. A:n omistamien osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo vuonna 2012 on 15 000 euroa. Osakkeen matemaattinen arvo, jota käytetään osakkaan vuoden 2013 tuloverotuksessa, lasketaan yhtiön vuonna 2012 päättyneen tilikauden taseen perusteella.

Pääomatuloksi katsotaan määrä, joka vastaa 9 %:n tuottoa osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketulle matemaattiselle arvolle. Pääomatuloksi muodostuu 9 % x 15 000 euroa = 1 350 euroa ja ansiotuloksi 4 500 euroa - 1 350 euroa = 3 150 euroa.

2.16 Osinko kahdessa erässä

Yhtiökokous voi päättää, että yhtiön osinko on nostettavissa kahdessa erässä. Jos osingonmaksu jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, määräytyy erien pääomatulo-osuus erikseen.

Esimerkki: Yhtiön tilikausi on päättynyt 30.6.2012. Yhtiö jakaa osinkoa tältä tilikaudelta siten, että puolet osingosta on nostettavissa joulukuussa 2012 ja puolet maaliskuussa 2013.

Vuonna 2012 nostettavissa olevan osingon pääomatulo-osuus määräytyy vuodelle 2012 lasketun matemaattisen arvon perusteella. Sen pohjana on 30.6.2011 päättyneen tilikauden tase. Vuonna 2013 nostettavissa olevan osingon pääomatulo-osuus määräytyy vuodelle 2013 lasketun matemaattisen arvon perusteella. Tämän pohjana on 30.6.2012 päättyneen tilikauden tase.

2.17 Tilikauden pituuden vaikutus

Pääoman 9 %:n suuruinen tuotto lasketaan vuotuisena tuottona (TVL 33b §). Koska osinkoa saavan luonnollisen henkilön verovuosi on kalenterivuosi, lasketaan tuotto vuotuisperusteisesti 12 kuukauden pituiselle jaksolle. Osakeyhtiön tilikauden pituus ei vaikuta pääomatuloksi katsottavaan määrään (KVL 1993/142 ja KHO:2002:1).

Esimerkki: Yhtiön tilikautena on ollut kalenterivuosi. Vuonna 2012 tilikautta on muutettu siten, että se on kestänyt 1.1.–30.6.2012. Osinkoa ei ole jaettu 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta. Vuonna 2012 päättyneeltä tilikaudelta jaettava osinko on ollut nostettavissa kalenterivuonna 2012.

Osingosta on pääomatuloa 9 % osakkeiden yhteenlasketusta vuodelle 2012 lasketusta matemaattisesta arvosta (Matemaattinen arvo on laskettu 31.12.2011 päättyneen tilikauden taseen perusteella).

2.18 Osakkeiden luovutukset

Osingon pääomatulo-osuus määräytyy osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeiden lukumääränä käytetään osingonjakohetkellä omistettua osakemäärää, jonka perusteella osakas on osingon saanut (KVL 1993/308). Myöhemmin verovuoden aikana tapahtuneet osakkeiden luovutukset tai hankinnat eivät vaikuta saadun osingon jakautumiseen pääoma- ja ansiotuloksi.

Jos osakkeet luovutetaan siten, että luovuttaja pidättää itsellään oikeuden osinkoon, määräytyy luovuttajan saaman osingon pääomatulo-osuus luovutettujen osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella.

2.19 Erilajiset osakkeet

Kaikki osakkaan omistamat osakkeet otetaan huomioon, kun lasketaan osingon pääomatulo-osuutta. Laskentapohjaan luetaan myös sellaiset osakkeet, joille ei jaeta osinkoa (KHO:1999:24). Huomioon otetaan osakkaan omistamat osakkeet osingon jakohetkellä.

2.20 Osingon verovuosi

Osinkotuloon sovelletaan yleissäännöksenä maksuperusteista jaksottamissäännöstä (TVL 110 §). Osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty, jos osingon nostettavissa olosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty. Jaksotussäännös koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien lisäksi myös maksuperusteista kirjanpitoa pitäviä ammatinharjoittajia sekä muistiinpanovelvollisia maataloudenharjoittajia.

2.21 Verovähennyksistä

2.21.1 Osinkotuloon kohdistuvat kulut

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voi vähentää osinkotulon hankkimiseen kohdistuvia korkoja ja osinkotulon hankkimisesta johtuneita menoja riippumatta siitä, onko osinkotulo tuloverolain 33a–33c §:n nojalla verovapaata tuloa tai veronalaista ansio- tai pääomatuloa. Tällaiset korot ja menot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista ja pääomatulot ylittävältä osalta ansiotulojen veroista alijäämähyvityksenä.

Verovelvollinen voi vähentää myös arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun niihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin, kuin ne verovuonna ylittävät 50 euron omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden katsotaan kattavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot myös siltä osin, kuin omaisuus tai sen tuottama tulo ei ole veronalaista. (TVL 54 § 2 momentti)

Päivittäisten kodin ja osakeyhtiön toimipaikan välisiä matkoja on käsitelty Verohallinnon 1.12.2010 antamassa ohjeessa Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan välisten matkojen kulujen vähentäminen nro 1168/32/2010.

2.21.2 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laskentaperusteeseen luetaan myös ansiotulona verotettavan osingon määrä (TVL 105a § 1 momentti). Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ei myönnetä peitellyn osingon perusteella.

2.21.3 Osakaslainan alijäämähyvitys

Pääomatuloksi luetun osakaslainan takaisinmaksusta muodostuvan alijäämähyvityksen on saanut vuosina 2005−2009 vähentää ansiotulosta määrättävistä veroista ilman enimmäisrajoitusta. (TVL 131 § 6 momentti). Alijäämähyvityksellä on 1.1.2010 alkaen ollut normaalirajoitukset.

Osakaslainan takaisinmaksusta muodostuvan alijäämähyvityksen voi siirtää puolisolle rajoituksetta TVL 134 §:n mukaisesti.

2.21.4 Osakkeiden hankintaan käytetty velka ja sen korko

Yrittäjäosakkaan osakkeiden hankkimisesta johtuvaa velkaa ei vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta. Yrittäjäosakas saa vähentää yhtiönsä osakkeiden hankintaan käytetyn velan korot pääomatuloistaan ja pääomatulot ylittävältä osalta alijäämähyvityksenä ansiotuloistaan. Alijäämähyvitykseen on sovellettu 1.1.2010 alkaen normaaleja enimmäismääriä.

Osakkeiden hankintaan käytetyn velan korosta muodostuvan alijäämähyvityksen voi siirtää puolisolle rajoituksetta TVL 134 §:n mukaisesti.

2.22 Osinkona saatujen osakkeiden hankintameno

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 28.10.2005 taltio 2765 mukaan osinkona saatujen osakkeiden hankintamenoksi katsotaan osakkeiden käypä arvo osinkoa jaettaessa. Saadun osingon määräksi katsotaan vastaavasti osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo. Saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan osakkeiden koko arvo riippumatta siitä, että vain osa tästä määrästä luetaan veronalaiseksi tuloksi.

2.23 Osingonjakopäätöksen peruuttaminen

Osingonjakopäätös saatetaan myöhemmin peruuttaa. Jotta peruuttaminen hyväksyttäisiin myös verotuksessa, sille on oltava selvä oikeudellinen peruste. Esim. Yhtiön tuloksen ja maksuvalmiuden heikkeneminen ei ole riittävä peruste osingon muuttamiselle (ks. KHO 1995-B510 ja KHO 1995-B-511).

3 Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan osingot

3.1 Yritystoiminnan tulolähteen osingot

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saaduista osingoista on 70 prosenttia veronalaista yritystoiminnan tuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (EVL 6a § 5 momentti). Merkitystä ei ole sillä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän pääomatulo-osinkoja koskevaa 60 000 euron verovapausrajaa ei sovelleta elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluviin osinkoihin. REIT-laissa tarkoitetut osingot ovat kokonaan veronalaista yritystoiminnan tuloa.

Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloon sisältyvän osingon verovapaa osa vähennetään ennen yritystulon jakamista ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksiin. Pääomatuloa on 20 prosentin vuotuinen tuotto elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle. Yritystoiminnan aloittamisvuonna pääomatulo-osuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Verovelvollinen tai yrittäjäpuolisot voivat vaatia ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, että 20 prosentin tuoton sijaan pääomatulo-osuus lasketaan 10 prosentin vuotuisen tuoton mukaisesti tai että tulos verotetaan kokonaisuudessaan ansiotulona. (TVL 38 § 1 momentti) Vaikka osingosta on vain 70 prosenttia yritystoiminnan tuloa, luetaan osakkeet yritystoiminnan nettovarallisuuteen kokonaisuudessaan.

Esimerkki: Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan tulo verovuonna 2013 on 40 000 euroa, ja siihen sisältyy 5 000 euroa osinkoja. Elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuus on 25 000 euroa.

EVL tulo	40 000	nettovarallisuus	25 000
EVL tuloon sisältyvä osinko	5 000
-osingon verovapaa osa	1 500	pääomatulo-osuus	5 000
verotettava EVL tulo	38 500	ansiotulo-osuus	33 500

Elinkeinotoiminnan tulosta 40 000 euroa vähennetään siihen sisältyvien osinkojen verovapaa osa 1 500 euroa (5 000 * 30 % = 1 500), jolloin verotettavaksi elinkeinotoiminnan tuloksi saadaan 38 500 euroa. Tästä pääomatuloa on 20 %:n tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudelle (25 000 euroa * 20 % = 5 000 euroa) ja loppu on ansiotuloa.

3.2 Osingon verovuosi

Liikkeenharjoittajien ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien verotuksessa sovelletaan suoriteperiaatetta. Suoriteperiaatteen mukaan osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty ja oikeus osinkosaamiseen on näin syntynyt. Merkitystä ei ole sillä, milloin osinko on ollut nostettavissa. Verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan ne osingot, joihin on syntynyt saamisoikeus niiden tilikausien kuluessa, jotka päättyivät kalenterivuoden aikana.

Esimerkki: Elinkeinonharjoittajan tilikausi on 1.1.2012−31.12.2012. Elinkeinotoimintaan kuuluvan osingon jakamisesta on päätetty 30.12.2012 pidetyssä yhtiökokouksessa, ja osinko on ollut nostettavissa 5.1.2013. Osinko on elinkeinonharjoittajan 31.12.2012 päättyneen tilikauden ja verovuoden 2012 tuloa. Jos elinkeinonharjoittajan tilikausi olisi 1.3.2012−28.2.2013 ja osingonjaosta on päätetty 30.12.2012 pidetyssä yhtiökokouksessa, on osinko verovuoden 2013 tuloa.

Maksuperusteista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien ja muistiinpanovelvollisten maataloudenharjoittajien verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty, jos osingon nostettavissa olosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty.

3.3 Osuuspääoman korko yritystoiminnan tulona

Osuuspääoman korkoja verotetaan samalla tavalla kuin osinkotuloja, eli osuuspääoman koroista 70 prosenttia on elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteen veronalaista yritystuloa. Osuuspääoman korko on kuitenkin luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle verovapaata tuloa 1 500 euroon asti. Verovapaa osa kohdistetaan ensin verovelvollisen henkilökohtaisen tuloon, sen jälkeen maatalouden tuloon ja lopuksi elinkeinotoiminnan tuloon (TVL 33d § 2 momentti).

Kun puolisot harjoittavat yhdessä maataloutta tai elinkeinotoimintaa, vähennetään yritystulosta molempien puolisoiden 1 500 euron verovapaa osa siltä osin, kuin verovapaata osaa ei ole jo vähennetty toisessa tulolähteessä. Molempien puolisoiden verovapaan osan vähentäminen yritystulosta ei edellytä, että yritystoimintaan sijoitettu osuus/sijoitetut osuudet ovat molempien nimissä. Kummankin puolison verovapaa osa voidaan vähentää, vaikka vain toinen puolisoista omistaa sijoitetun osuuden/sijoitetut osuudet. Verovapaat osat vähennetään ennen yritystulon jakamista puolisoille.

Esimerkki: Puolisot harjoittavat yhdessä maataloutta. Maatalouden verovuoden 2012 voitto on 30 000 euroa, ja siihen sisältyy osinkoja 2 000 euroa sekä osuuspääoman korkoja 3 000 euroa. Maatalouden edellisen vuoden nettovarallisuus on 25 000 euroa. Vaimon ja miehen työpanokset jakautuvat suhteessa 40/60, ja molemmilla on 50 %:n osuus maatalouden nettovarallisuuteen. Vaimolla on lisäksi 1 000 euroa henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osuuspääoman korkoja.

MVL tulo	30 000	nettovarallisuus	25 000
sisältää osuuspääoman korkoja	3 000
sisältää osinkoa	2 000	jaettava pääomatulo-osuus	5 000 (20 %*25 000)
		vaimon pääoma- tulo-osuus	2 500
Vähennykset MVL-tulosta		miehen pääoma-tulo-osuus	2 500
MVL tulo	30 000
- vaimon 1 500 asti verovapaa korko	- 500	jaettava ansiotulo-osuus	22 100 (27 100-5 000)
- miehen 1 500 asti verovapaa korko	- 1 500	vaimon ansiotulo-osuus	8 840 (40 %*22 100)
- yli 1 500 euron koron verovapaa osa	- 300	miehen ansiotulo-osuus	13 260 (60 %*22 100)
- osingon verovapaa osa	- 600
jaettava tulo	27 100

Maatalouden tulosta vähennetään ensin molempien puolisoiden 1 500 euroon asti verovapaa osa osuuspääoman korosta. Koska vaimolla on 1 000 euroa henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osuuspääoman korkoja, jää maatalouden tulosta vähennettäväksi 500 euroa. Miehen ja vaimon verovapaiden osien vähennettävä määrä on siten yhteensä 2 000 euroa. Seuraavaksi maatalouden tulosta vähennetään 30 %:n verovapaa osa osuuspääoman korkojen kokonaan verovapaan osan ylittävästä osasta 1 000 euroa (1 000 * 30 % = 300) ja osinkotulosta 2 000 euroa (2 000 * 30 % = 600). Maatalouden tuloksi jää 27 100 euroa, joka jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuteen maatalouden edellisen vuoden nettovarallisuuden perusteella. Pääomatulo-osuus on 20 % * 25 000 = 5 000 euroa ja loppu 22 100 euroa on ansiotulo-osuutta. Puolisoiden osuus maatalouden nettovarallisuuteen on 50/50, joten molemmat saavat pääomatuloa 50 % * 5 000 = 2 500 euroa. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoille heidän työpanostensa suhteessa: vaimon tuloa on 40 % * 22 100 = 8 840 euroa ja miehen osuus tulosta on 60 % * 22 100 = 13 260 euroa.

4 Yhteisöt

4.1 Yleistä

Yhteisöjen elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden tuottamat osingot ovat pääosin verovapaita (EVL 6a §). Poikkeukset tästä pääsäännöstä koskevat EU:n ulkopuolelta saatuja osinkoja, sijoitusomaisuusosinkoja, listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamia osinkoja ja REIT- laissa tarkoitettuja osinkoja. Kotimaisia osinkoja ja EU-alueelta saatuja osinkoja kohdellaan yhdenvertaisesti, kun kyse on emo-tytäryhtiödirektiivin mukaisesta osingonmaksajasta. EU:n ulkopuolisesta valtiosta saadut osingot sen sijaan ovat pääsäännön mukaan yhteisölle kokonaan tai osaksi veronalaista tuloa. Käytännössä näistä valtioista saatujen osinkojen verokohtelu määräytyy kuitenkin asianomaisen valtion kanssa solmitun verosopimuksen mukaan.

4.2 Osingon tulolähde

Yhteisön saamien osinkojen veronalaisuus määräytyy osingon tulolähteestä riippumatta EVL 6a §:n säännösten mukaan, kun osingonsaajana on osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Muiden kuin yllä mainittujen yhteisöjen henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat kokonaan veronalaista tuloa. (TVL 33d §) Siten esimerkiksi yhdistyksille ja säätiöille henkilökohtaisena tulona verotettava osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos yhteisö ei ole yleishyödyllinen. Maatalouden tulolähteeseen kuuluvia osinkoja verotetaan kaikkien yhteisöjen osalta MVL 5 §:n 14 kohdan mukaan EVL 6a §:ssä säädetyllä tavalla.

4.3 Suomesta saadut osingot

Yhteisön Suomesta saamat osingot eivät pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa. Osingonsaajalle verovapaata tuloa ovat listaamattoman yhtiön jakamat osingot sekä listatun yhtiön toiselle listatulle yhtiölle jakamat osingot. Myös listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata tuloa, kun listaamaton yhtiö omistaa osinkoa jakavan listatun yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia. Mikäli omistusehto ei täyty, on listaamattoman yhtiön saamasta osingosta 75 prosenttia veronalaista tuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. EVL 11 §:ssä tarkoitettuun sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatu osinko on kuitenkin aina 75 prosenttisesti veronalaista ja 25 prosenttisesti verovapaata tuloa. (EVL 6a §)

Listatuilla yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden osakkeilla käydään TVL 33 a §:n mukaisesti julkisesti kauppaa osingonjaosta päätettäessä Helsingin Pörssin (NASDAQ OMX Helsinki) Pohjoismaisella listalla, Pre-listalla, tai ML-markkinalla tai vastaavalla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla. Listattuja yhtiöitä ovat 9.11.2007 lukien lisäksi ne yhtiöt, joiden osakkeet ovat yhtiön hakemuksesta tai suostumuksella otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä edellyttäen, että osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi yhtiön hakemuksesta tai sen suostumuksella. Tällainen on First North Finland -lista. (katso tarkemmin luku 2.2).

Osuuspankin saama osinko osuuspankkien keskusrahoituslaitoksena toimivalta liikepankilta (Pohjola Pankki Oyj:ltä) on kokonaan verovapaata tuloa.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu yhteisön Suomesta saatujen osinkojen verotuksen perustilanteet. Taulukossa ei ole otettu huomioon raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksien sijoitusomaisuusosinkoja, eikä yllä mainittua Osuuspankkia koskevaa poikkeusta eikä REIT-laissa tarkoitettuja osinkoja.

Kotimaisen yhteisön Suomesta saamat osingot vuonna 2013

Osingonjakaja	Osingonsaaja	Osingonsaajan verotus
Listattu / listaamaton yhteisö	Listattu yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listaamaton yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listattu yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa välittömästi vähintään 10 % osakepääomasta. Jos omistus-osuus on alle 10 %, osingosta on 75 % veronalaista ja 25 % verovapaata tuloa.
Listattu / listaamaton yhteisö	Elinkeinotoimintaa harjoittamaton yhteisö, jonka yhtiömuoto on muu kuin osakeyhtiö, osuuskunta, keskinäinen vakuutusyhtiö tai säästöpankki.	Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluva osinko on 100 % veronalaista tuloa, ellei kyseessä ole yleishyödyllinen yhteisö.

4.4 EU-valtiosta saadut osingot

Yhteisön EU-valtiosta saama osinko on yhteisölle yleensä verovapaata tuloa, kun kyse on emo-tytäryhtiödirektiivin mukaisesta osingonmaksajasta. (EVL 6a §)

Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on kuitenkin listaamattomalle yhtiölle veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata 25 prosenttia silloin, kun osingonsaaja omistaa jakajayhtiön osakepääomasta alle 10 prosenttia.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella EU-valtiosta saadusta osingosta 75 prosenttia on veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Jos kuitenkin osinko on saatu sellaisesta ulkomaisesta yhteisöstä, johon soveltuu emo-tytäryhtiödirektiivi ja saajayhtiö omistaa jakajan osakepääomasta 10 prosenttia tai enemmän, sijoitusomaisuuteenkin kuuluvista osakkeista saatu osinko on verovapaa.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu yhteisön EU-jäsenvaltiosta saatujen osinkojen verotuksen perustilanteet. Taulukossa ei ole otettu huomioon raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksien sijoitusomaisuusosinkoja. Verotus tapahtuu kuitenkin kyseisen valtion kanssa solmitun verosopimuksen mukaan eikä osinkoa yleensä veroteta Suomessa.

Kotimaisen yhteisön toisesta EU-jäsenvaltiosta saamat osingot vuonna 2013

Osingonjakaja	Osingonsaaja	Osingonsaajan verotus
Listattu / listaamaton yhteisö	Listattu yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listaamaton yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listattu yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa osakepääomasta välittömästi vähintään 10 %. Jos omistusosuus on alle 10 %, osingosta on 75 % veronalaista ja 25 % verovapaata tuloa.

4.5 EU:n ulkopuolelta saadut osingot

EU:n ulkopuolella asuvasta yhtiöstä saatu osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos Suomen ja kyseisen valtion välillä ei ole verosopimusta, jota sovelletaan yhteisön saamaan osinkoon. (EVL 6a § 2 mom).

Jos sen sijaan Suomen ja osinkoa maksavan yhtiön valtion välillä on voimassa oleva osinkotuloihin sovellettava verosopimus, saadusta osingosta on Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata 25 prosenttia. Näistäkin valtioista Suomeen maksettujen osinkojen verotus määräytyy käytännössä kuitenkin verosopimusten perusteella.

4.6 Erityiskysymyksiä

4.6.1 Sijaisosingot

Maksettu sijaisosinko ei ole vähennyskelpoinen siltä osin kuin se osinko, jonka sijaan sijaisosinko on maksettu, on verovapaata tuloa (EVL 16 § 6 k). Vastaavasti saatu sijaisosinko on saajalleen veronalaista siltä osin kuin sen maksamisen perusteena oleva osinko olisi ollut hänelle veronalaista, jos hän olisi sen saanut.

Esimerkki: Osingonjakaja A Oyj, jakaa vuonna 2013 osinkoa 100 000 euroa, joka on lainaksiottajan, listaamattoman B Oy:n tuloa. Osingosta on B Oy:n veronalaista tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %. Kun lainaksiottaja B Oy maksaa sijaisosinkoa 100 000 euroa, sijaisosingosta on vähennyskelpoista 75 %. Kun lainaksiantaja, listaamaton C Oy, saa sijaisosinkoa 100 000 euroa, siitä on veronalaista tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %.

4.6.2 Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saadut osingot

Sijoitusomaisuutta ovat raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankkimat arvopaperit, kiinteistöt ja muu sellainen omaisuus, saamisia lukuun ottamatta (EVL 11 §). Sijoitusomaisuutta voi olla vain lainkohdassa mainituilla yhteisöillä.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella Suomesta tai EU-valtiosta saadusta osingosta 75 prosenttia on veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Jos kuitenkin osinko on saatu sellaisesta ulkomaisesta yhteisöstä, johon soveltuu emo-tytäryhtiödirektiivi ja saajayhtiö omistaa jakajan osakepääomasta 10 prosenttia tai enemmän, sijoitusomaisuuteenkin kuuluvista osakkeista saatu osinko on verovapaa. (EVL 6a § 1 momentti)

Emo-tytäryhtiödirektiiviä sovelletaan yhtiöön, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

Osinkoa jakavan yhteisön verotuksellinen kotipaikka on jonkin EU-valtion verolainsäädännön mukaan kyseisessä valtiossa, ja yhtiöllä ei kolmannen valtion kanssa tehdyn verosopimuksen perusteella katsota olevan verotuksellista kotipaikka yhteisön ulkopuolella
Yhtiöllä on jokin direktiivin liitteessä mainittu yhtiömuoto
Yhtiö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen maksamaan jotakin direktiivissä luetelluista veroista.

Emo-tytäryhtiödirektiivi (90/435/ETY) koskee rajat ylittävien suorasijoitusosinkojen verotusta. Direktiivin mukaan tytäryhtiön kotivaltio (lähdevaltio) luopuu lähdeveron perimisestä, ja vastaavasti emoyhtiön asuinvaltio vapauttaa osingot verosta tai hyvittää omasta verosta lähdevaltiossa perityn yhtiöveron määrän. Direktiivissä säädetään mm. Siitä, mitkä yritysmuodot ja mitkä osinkoa jakavan yhteisön maksamat verot kussakin EU-jäsenvaltiossa kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiiviä sovelletaan esimerkiksi julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin, Eurooppayhtiöihin ja useimpien EU-valtioiden osalta myös osuuskuntiin. Man-saarille ja Kanaalin saarille rekisteröityjä yhtiöitä, jotka eivät ole velvollisia maksamaan jotakin direktiivissä luetelluista veroista, ei rinnasteta Suomen verotuksessa kotimaisiin yhtiöihin.

EU:n ulkopuolella asuvasta yhtiöstä saatu, sijoitusomaisuusosakkeeseen perustuva osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos Suomen ja kyseisen valtion välillä ei ole verosopimusta, jota sovelletaan yhteisön saamaan osinkoon.

4.6.3 Muut yhteisön saamat voitonjaonluonteiset erät

Osinkojen tavoin verotetaan myös yhteisön saamia muita voitonjaonluonteisia eriä kuten

Osuuskunnan maksamaa osuuspääoman korkoa
Osuuskunnan sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksamaa korkoa
Kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaa voitto-osuutta ja korkoa
Keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamaa takuupääoman korko (EVL 6a § 4 momentti)
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaetut varat, joiden ei voida selvittää olevan luonteeltaan pääomapalautusta (katso tarkemmin ohje uuden osakeyhtiölain vaikutuksista verotukseen (dnro 206/345/2007, 8.3.2007)

Nämä voitonjakoerät ovat siten saajayhteisölle verovapaita, ellei jokin edellä luetelluista poikkeuksista (esimerkiksi korko tai voitto-osuus saatu sijoitusomaisuudesta, listaamaton yhtiö on saanut listatusta) saata niistä osaa veronalaisiksi. Tällöin veronalaista tuloa olisi 75 prosenttia ja verovapaata 25 prosenttia.

Sellaisesta EU:n ulkopuolisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole yhteisön saamaan korkoon tai voitto-osuuteen sovellettavaa verosopimusta saatu korko tai voitto-osuus on kokonaan veronalaista tuloa.

4.6.4 Eläkesäätiön ja eläkekassan ylikatteen palauttaminen

Eläkesäätiön ja eläkekassan maksamat ylikatteen palautukset ovat eläkesäätiölle ja eläkekassalle vähennyskelpoisia (EVL 18 § 1 momentin 5 kohta) ja saajalle veronalaista tuloa.

Eläkesäätiölain 45 §:n mukaan eläkesäätiö voi vakuutusvalvontaviraston suostumuksella palauttaa ylikatetta työnantajilleen. Eläkekassa voi vakuutuskassalain 83a §:n mukaan palauttaa ylikatetta osakkailleen. Finanssivalvonnan (aikaisemmin Vakuutusvalvontaviraston) määräyksen mukaan ylikate otetaan huomioon tilinpäätöksessä, mikäli eläkesäätiö tai eläkekassa on tehnyt palauttamisesta päätöksen ja saanut siihen Finanssivalvonnan suostumuksen. Finanssivalvonnan suostumus on saatava ennen vuositilintarkastusta. Finanssivalvonta ei edellytä, että eläkesäätiö tai -kassa tekisi päätöksen ylikatteen palauttamisesta ennen tilikauden päättymistä eikä myöskään sitä, että ylikatteen palauttamista koskeva hakemus tehtäisiin virastolle ennen tilikauden päättymistä, vaan päätös ja hakemus voidaan tehdä tilikauden päättymisen jälkeen.

Finanssivalvonnan määräämällä tavalla tilinpäätöksessä huomioitu ylikatteen palautus voidaan vähentää eläkesäätiön tai eläkekassan verotuksessa sen vuoden kuluna, jonka aikana tilikausi päättyy.

4.6.5 Peitelty osinko

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvasta peitellystä osingosta on 70 prosenttia veronalaista tuloa. (EVL 6a § 6 momentti)

Osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamasta henkilökohtaisen tulolähteen tuloon luettavasta peitellystä osingosta 70 prosenttia on veronalaista tuloa. Muun yhteisön saama peitelty osinko on kokonaan veronalaista tuloa. (EVL 6a § 6 momentti ja TVL 33d 4 momentti)

4.6.6 Eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut osingot

Verovapausajalta jaettu osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa (REIT-laki 8 § 1 momentti). Saatu osinko on kokonaan veronalaista silloin, kun se jaetaan verovapausaikana päättyneeltä tilikaudelta. Ennen verovapausaikaa päättyneeltä tilikaudelta jaettua osinkoa verotetaan yleisten osinkoa koskevien säännösten mukaan, vaikka osingon jakamisesta olisi päätetty yhtiön verovapauden aikana.

Tuloverolain 20 §:ssä tarkoitetuille tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautetuille yhteisöille osinko on kuitenkin verovapaata tuloa. Osittain verovapaille yhteisöille saatu osinko on sen sijaan kokonaan veronalaista tuloa. Tällaisia yhteisöjä ovat tuloverolain 21 §:ssä, 21a §:ssä ja 22 §:ssä tarkoitetut yhteisöt. Osinko on veronalaista myös eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetussa laissa (680/1978) tarkoitetuille yhteisöille.

REIT-yhtiön osakkeiden tulolähteen kannalta ratkaisevaa on yhteisön toiminnan luonne ja osakeomistusten liityntä yhteisön toimintaan. Osakkeet voivat siten kuulua elinkeinotoiminnan varoihin esimerkiksi, kun kyse on arvopaperikauppiaan vaihto-omaisuudesta. Vastaavasti yleishyödyllisen yhteisön omistamat osakkeet ovat lähtökohtaisesti henkilökohtaisen tulolähteen varoja.

5 Elinkeinoyhtymät

5.1 Elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteen osingot

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saadut osingot ovat kokonaisuudessaan yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa. Osinkotulon osittainen tai täysi verovapaus toteutetaan osakastasolla siten, että osakkaan tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaa osa. Verovapaa osa määräytyy osakkaan verotusta koskevan EVL 6a §:n mukaan. (TVL 16 § 3 momentti) Yhtymän elinkeinotulolähteeseen kuuluvat osakkeet luetaan kokonaisuudessaan yhtymän nettovarallisuuteen.

Yhtymän maatalouden tulolähteeseen kuuluvia osinkoja käsitellään samalla tavalla kuin yhtymän elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvia osinkoja. Maatalouden tuloon sisältyvä osingon verovapaa osa vähennetään osakkaan tulo-osuudesta MVL 5 §:n 14 kohdan mukaisesti (TVL 16 § 3 momentti).

5.2 Elinkeinoyhtymän henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saatuja osinkoja ei oteta huomioon yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen tuloa laskettaessa. Henkilökohtaisen tulolähteen osingot jaetaan suoraan verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Osinkojen verotus tapahtuu samalla tavalla, kuin jos osakas olisi itse saanut osingon suoraan osinkoa jakavasta yhtiöstä. (TVL 16 § 4 momentti)

5.3 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulo-osuus

5.3.1 Elinkeinotoiminnan tulo-osuuteen sisältyvät osingot

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän yhtymästä saama tulo-osuus on saman tulolähteen tuloa, kuin mitä tulo on yhtymällekin. Yhtymän elinkeinotulolähteen tulo on siten osakkaalle elinkeinotulolähteen tuloa ja muun toiminnan tulo on osakkaan henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Osakkaan tulo-osuuteen katsotaan kuuluvan suhteellisesti sama osuus yhtymän saamista osingoista, kuin mikä osakkaan tulo-osuus on suhteellisesti yhtymän tulosta (esimerkiksi kun osakkaan tulo-osuus on 1/5 yhtymän tulosta, niin myös yhtymän saamista osingoista 1/5 kohdistuu osakkaan tulo-osuuteen).

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaana osana 30 prosenttia osingosta. REIT-yhtiön jakama osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista. Tarkoituksena on, että yhtymän kautta saatuun elinkeinotoiminnan tuloon sisältyviä osinkoja kohdellaan samalla tavalla kuin yksityisellä elinkeinonharjoittajalla. Loppuosa tulo-osuudesta jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi siten, että pääomatuloa on 20 prosentin vuotuinen tuotto osakkaan osuudelle yhtymän nettovarallisuudesta.

Jos osakkaan tulo-osuus on pienempi kuin verovapaana osinkona vähennettävä määrä, siirtyy vähentämättä jäänyt osa vähennettäväksi verovelvollisen saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenen seuraavan vuoden aikana (TVL 16 § 3 momentti). Aikaisempina vuosina vähentämättä jääneet osinkojen verovapaat osat vähennetään verovuoden tulo-osuudesta siten, että ensin vähennetään kyseisen verovuoden verovapaa osa ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättömät verovapaat osat vanhimmasta alkaen. Vähentämättä jäänyt verovapaa osa on verovelvolliskohtainen eikä se siirry esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa toimintaa jatkavalle.

Esimerkki: Kommandiittiyhtiön vuoden 2012 elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 8 000 euroa, johon on laskettu mukaan yhtymän elinkeinotulolähteen osinkoja 30 000 euroa. Yhtymän vastuunalainen yhtiömies on luonnollinen henkilö A ja äänetön yhtiömies kuolinpesä B. Yhtymän nettovarallisuus edellisen tilikauden päättyessä on 50 000 euroa. B saa 20 000 euron sijoitukselleen 10 %:n vuotuista korkoa.

KY		A:n osuus	B:n osuus
EVL-tulo	8 000	6 000	2 000
EVL osinko	30 000	22 500	7 500
nettovarallisuus	50 000	30 000	20 000
	-osingon verovapaa osa	- 6 750	- 2 250
	verotettava tulo-osuus	0 (-750 siirtyy seur. vuodelle)	0 (-250 siirtyy seur. vuodelle)

B saa sovitun tuoton sijoitukselleen (2 000 euroa) ja A saa loput tulosta. Osakkaiden osuus osinkoihin määräytyy tulo-osuuden perusteella: A:n osuus osinkoihin ja tuloon on 6 000 / 8 000 = 75 % ja B:n osuus 2 000 / 8 000 = 25 %. Tulo-osuudesta vähennetään osinkojen verovapaa osa, joka on 30 % osuudesta yhtymän osinkoihin: A:lla vähennys on 75 % * 30 000 * 30 % = 6 750 ja B:n tulo-osuudesta vähennetään 25 % * 30 000 * 30 % = 2 250. Koska tulo-osuudet eivät riitä vähennyksen tekemiseen, siirtyvät vähentämättä jäävät osat seuraavalle vuodelle. Vuonna 2011 ei siis muodostu verotettavaa tuloa.

Seuraavana vuonna kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 25 000 euroa, johon sisältyy 10 000 osinkoja. Yhtymän nettovarallisuus edellisen tilikauden päättyessä on 40 000 euroa.

KY		A:n osuus	B:n osuus
EVL tulo	25 000	23 000	2 000
sisältää osinkoa	10 000	9 200	800
nettovarallisuus	40 000	20 000	20 000
	- osingon verovapaa osa	- 2 750	- 240
	- vähentämätön verovapaa osa	- 750	- 250
	verotettava tulo-osuus	19 490	1 510
	nettovarallisuus	20 000	20 000
	EVL pääomatulo-osuus	4 000	1 510
	EVL ansiotulo-osuus	15 490

B saa edelleen 10 %:n tuoton sijoitukselleen eli 2 000 euroa ja A saa loput 23 000 euroa. A:n osuus yhtymän osingosta on 23 000 / 25 000 = 92 % ja B:n osuus 8 %. A:n tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaana osana 92 % * 10 000 * 30 % = 2 760 euroa ja edellisenä vuonna vähentämättä jäänyt 750 euroa, jolloin A:n verotettavaksi tulo-osuudeksi saadaan 19 490 euroa. Tästä pääomatuloa on 20 % * 20 000 = 4 000 euroa ja loput on ansiotuloa. B:n tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaana osana 8 % * 10 000 * 30 % = 240 euroa sekä edellisenä vuonna vähentämättä jäänyt 250 euroa. B:n verotettavaksi tuloksi jää 1 510 euroa, joka on kokonaan pääomatuloa (20 000 * 20 % > 1 510).

5.3.2 Osakastason vähennykset elinkeinotoiminnan tulo-osuutta laskettaessa

Ennen osakkaan saaman tulo-osuuden jakamista ansio- ja pääomatuloksi vähennetään tulo-osuudesta osakkaan yhtymäosuuden hankintaan käytetyn velan korko. Yhtymän tulo-osuuteen sisältyvä osinkotulojen verovapaa osa vähennetään korkovähennyksen jälkeen (TVL 58 § 6 momentti).

Osakkaan pääomatulo-osuuden laskentaan vaikuttavat osakkaan osuuteen yhtymän nettovarallisuudesta tehtävät korjaukset. Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuudesta yhtymän nettovarallisuuteen vähennetään yhtiöosuuden hankintaan käytetty korollinen velka (TVL 41 § 5 momentti). Osakkaan nettovarallisuusosuudesta vähennetään myös sellainen yhtymän elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto, jota osakas on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona (TVL 41 § 4 momentti).

Esimerkki:Avoimen yhtiön vuoden 2012 elinkeinotoiminnan tulo on 70 000 euroa, johon sisältyy 40 000 osinkoja. Yhtymän yhtiömiehinä ovat luonnolliset henkilöt A ja B, joilla on 50 %:n osuus yhtymän tuloon ja varallisuuteen. A:lla on osuuden hankintaan kohdistuvaa velkaa 20 000 euroa, josta hän on maksanut korkoa 1 000 euroa. Yhtymän edellisen vuoden nettovarallisuus on 50 000 euroa.

AY			A:n osuus	B:n osuus
EVL tulo	70 000		35 000	35 000
sisältää osinkoa	40 000		20 000	20 000
	50 000
		- korko	- 1 000
		- osingon verovapaa osa	- 6 000	- 6 000
		verotettava tulo-osuus	28 000	29 000
		nettovarallisuus	25 000 - 20 000 = 5 000	25 000
		EVL pääomatulo-osuus	1 000	5 000
		EVL ansiotulo-osuus	27 000	24 000

A:n tulo-osuudesta vähennetään ensin yhtiöosuuden hankintaan käytetyn velan korko 1 000 euroa ja sitten tulo-osuuteen sisältyvien osinkojen verovapaa osa 50 % * 40 000 * 30 % = 6 000 euroa. A:n pääomatuloa laskettaessa A:n osuudesta yhtymän nettovarallisuuteen vähennetään osakkeiden hankintaan käytetty velka, jolloin pääomatulo-osuudeksi saadaan (25 000 - 20 000) * 20 % = 1 000 euroa. Loppu verotettavasta tulo-osuudesta on ansiotuloa.

5.3.3 Maatalouden tulo-osuuteen sisältyvät osingot

Maatalouden tulo-osuuteen sisältyvät osingot vähennetään yhtymästä saadusta maatalouden tulo-osuudesta samoin periaattein kuin elinkeinotoiminnan tulo-osuudesta vähennetään siihen sisältyvät osingot.

5.3.4 Henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaisen tulolähteen osingot verotetaan osakkailla osakasta koskevien tuloverolain säännösten mukaisesti, jolloin osinkojen verovapaat osat vähennetään suoraan osakkaalla verotettavasta osinkotulosta. Luonnollisella henkilöllä tai kuolinpesällä osingon verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Jos osinko on saatu listaamattomasta yhtiöstä, määräytyy osingon pääomatulo-osuus osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Myös pääomatulo-osinkoja koskeva 60 000 euron verovapausraja otetaan huomioon yhtymän kautta saatuja osinkoja verotettaessa. REIT-yhtiöltä saadut osingot ovat kuitenkin kokonaan veronalaisia (katso edellä luvut 2.3 ja 2.7).

5.4 Yhteisön tulo-osuus

5.4.1 Tulo-osuuden tulolähde ja omaisuuslaji yhteisöllä

Yhteisöillä yhtymäosuuden kuuluminen tiettyyn tulolähteeseen ja omaisuuslajiin määrittelee yhtymästä saadun tulo-osuuden ja siihen liittyvät osingot kyseisen tulolähteen ja omaisuuslajin tuloksi. Yhtymäosuus voi verovuonna kuulua vain yhteisön yhteen tulolähteeseen ja omaisuuslajiin. Kun yhtymäosuus kuuluu esimerkiksi yhteisön elinkeinotulolähteeseen, on yhtymästä saadut tulo-osuudet ja yhtymän kautta saatu osinkotulo yhteisön elinkeinotoiminnan tuloa riippumatta siitä, onko tulo ollut yhtymälle elinkeinotoiminnan, maatalouden tai muun toiminnan tuloa. Vastaavasti jos yhtymäosuus kuuluu yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen, on yhtymäosuuden perusteella saatu tulo kokonaisuudessaan henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Omaisuuslajin osalta merkitystä on jaottelulla sijoitusomaisuus/muu omaisuus, koska sijoitusomaisuuteen kuuluvat osingot ovat osittain veronalaista tuloa. Yhtymästä saatuun tulo-osuuteen sisältyvät osingot ovat sijoitusomaisuudesta saatuja osinkoja, kun yhtymäosuus on yhteisön sijoitusomaisuutta.

5.4.2 Osinkojen verovapaan osan vähentäminen

Yhteisön yhtymästä saatuun tulo-osuuteen sisältyvä osinko verotetaan yhteisön verotusperiaatteiden mukaan, ja osingon verovapaa osa määräytyy EVL 6a §:n perusteella. Merkitystä on sillä, mihin omaisuuslajiin yhtymäosuus yhteisön kannalta kuuluu, onko osinkoa jakava yhtiö listattu ja onko yhteisön suhteellinen omistusosuus listatun yhtiön osakepääomasta vähintään kymmenen prosenttia. Yhtymäosuuden omaisuuslajista ja osinkoa jakavasta yhtiöstä riippuen verovapaana osana vähennetään koko yhteisön osuus yhtymän saamasta osingosta, 25 prosentin osuus osingosta tai vähennystä ei tehdä lainkaan.

Yhteisön saama osinko on pääsääntöisesti verovapaata tuloa seuraavin poikkeuksin:

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saaduista osingoista 75 prosenttia on veronalaista tuloa, jos osingonjakaja ei ole emo-tytäryhtiö-direktiivin tarkoittama yhteisö, jonka osakepääomasta osingonsaaja välittömästi omistaa vähintään kymmenen prosenttia osingonjakohetkellä. Myös listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamasta osingosta 75 prosenttia on veronalaista tuloa, kun osingonsaaja ei välittömästi omista vähintään kymmentä prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta osingonjakohetkellä. Kokonaan veronalaista osinkotulo on yhteisölle, kun se on saatu Euroopan Unionin ulkopuoliselta yhtiöltä, jonka kanssa Suomella ei ole yhteisön saamaan osinkoon sovellettavaa verosopimusta. Myös REIT-yhtiön jakama osinko on kokonaan veronalaista. (Katso tarkemmin luku 4.)

Välittömäksi omistukseksi katsotaan myös yhtymän kautta omistetut osakkeet, joiden omistusosuus lasketaan yhteisön yhtymästä omistaman osuuden perusteella (esim. Yhtymä omistaa osinkoa jakavasta yhtiöstä 25 prosenttia ja yhteisön osuus yhtymän varallisuuteen on 1/2, jolloin yhteisön katsotaan omistavan osinkoa jakavasta yhtiöstä 12,5 prosenttia).

Kun yhtymäosuus kuuluu yhteisön elinkeinotulolähteeseen, on myös yhtymän muista tulolähteistä saadut tulo-osuudet sekä yhtymän henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvat osingot yhteisölle elinkeinotoiminnan tuloa. Yhtymän elinkeinotuloon sisältyvien osinkojen verovapaat osat vähennetään kuitenkin vain yhteisön osuudesta yhtymän elinkeinotuloon, ei muista yhtymän tulolähteistä saaduista tulo-osuuksista tai henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osingoista. Jos tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, tehdään vähennys samasta elinkeinoyhtymästä saadusta samaan tulolähteeseen kuuluvasta tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana verovuotena. Aikaisempina vuosina vähentämättä jääneet osinkojen verovapaat osat vähennetään verovuoden tulo-osuudesta siten, että ensin vähennetään kyseisen verovuoden verovapaa osa ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättömät verovapaat osat vanhimmasta alkaen.

Esimerkki: Yhtymän vuoden 2012 elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 10 000 euroa, johon on laskettu mukaan yhtymän elinkeinotulolähteen osinkoja 20 000 euroa. Osingot on saatu listaamattomalta yhtiöltä. Lisäksi yhtymällä on henkilökohtaisen tulolähteen jaettavaa tuloa 5 000 euroa ja henkilökohtaisen tulolähteeseen kuuluvia osinkoja 6 000 euroa listatulta yhtiöltä, josta yhtymä ei omista kymmentä prosenttia (henkilökohtaisen tulolähteen tulos yhteensä on 11 000 euroa). Yhteisön osuus yhtymän tuloon ja varallisuuteen on 50 %. Yhtymäosuus kuuluu yhteisön elinkeinotoiminnan varallisuuteen, mutta ei ole sijoitusomaisuutta.

Yhtymä			Yhteisön osuus
EVL tulo	10 000		5 000
sisältää osinkoa	20 000		10 000
TVL tulo	5 000		2 500
TVL osinko	6 000		3 000

		EVL osingon verovapaa osa	- 10 000 vähennetään EVL tulosta, 5 000 siirtyy seur. v.
		TVL osingon verovapaa osa	- 750
		Yhteisön EVL tulo	4 750 (=5 000 -5 000+2 500 +3 000 - 750)

Yhteisön osuus yhtymän osinkoihin on sama kuin yhteisön osuus yhtymän tuloon eli 50 %. Yhtymän elinkeinotoiminnan tuloon sisältyvät osingot ovat yhteisölle kokonaan verovapaita, joten elinkeinotoiminnan tulo-osuudesta vähennetään verovapaana osana koko osingon määrä 10 000 euroa. Koska elinkeinotoiminnan tulo-osuus on vain 5 000 euroa, siirtyy vähentämättä jäävä 5 000 euroa vähennettäväksi seuraavana verovuonna. Yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat yhteisölle listatusta yhtiöstä saatuina 75 %:sti veronalaista tuloa, joten niistä verovapaana osana vähennetään 25 % * 3 000 = 750 euroa. Yhteisön elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan yhtymäosuuden perusteella saadut tulot seuraavasti: yhtymän elinkeinotoiminnan tulo-osuus 5 000 euroa, josta vähennetään osingon verovapaa osa 5 000 euroa, yhtymän henkilökohtaisen tulo-lähteen tulo-osuus 2 500 euroa ja yhtymän kautta saatu osinko 3 000 euroa, josta vähennetään verovapaana osana 750 euroa.

Seuraavana vuonna yhtymän elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 30 000, johon sisältyy osinkoja 12 000 euroa. Osingot on saatu listaamattomalta yhtiöltä. Henkilökohtaisen tulolähteen jaettava tulo on 3 000 euroa ja henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkojen määrä on 8 000 euroa listatulta yhtiöltä, josta yhtymä ei omista kymmentä prosenttia (henkilökohtaisen tulolähteen tulos yhteensä on 11 000 euroa).

Yhtymä			Yhteisön osuus
EVL tulo	30 000		15 000
sisältää osinkoa	12 000		6 000
TVL tulo	3 000		1 500
TVL osinko	8 000		4 000

		EVL osingon verovapaa osa	- 6 000
		vähentämätön verovapaa osa	- 5 000
		TVL osingon verovpaa osa	- 1 000
		Yhteisön EVL tulo	8 500 (=15 000-6 000 -5 000 +1 500 +4 000-1 000)

Yhteisön saamista tulo-osuuksista vähennetään samoin perustein kuin edellisenäkin vuonna osinkojen verovapaat osat. Lisäksi yhteisön osuudesta yhtymän elinkeinotoiminnan tuloon vähennetään edellisenä vuonna vähentämättä jäänyt elinkeinotuloon sisältynyt osingon määrä 5 000 euroa. Koska elinkeinotoiminnan tulo-osuus riittää vähennyksen tekemiseen (15 000 > (6 000 + 5 000)), ei enää seuraavalle vuodelle siirry vähentämättä jäänyttä osinkojen verovapaata osaa.

Samoin kuin jos yhtymäosuus kuuluisi yhteisön elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen, niin myös silloin kun yhtymäosuus on yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen varallisuutta, vähennetään yhteisön saamasta yhtymän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulo-osuudesta siihen sisältyvien osinkojen verovapaa osa. Jos tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, voidaan vähennys tehdä saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana vuotena.

Yhteisön sulautuessa tai jakautuessa siirtyvät yhteisön käyttämättömät osinkojen verovapaat osat yleisseuraantona vastaanottaville yhteisöille. Jakautumisessa käyttämätön osinkojen verovapaa osa siirtyy vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille.

5.5 Yhtymä yhtymän osakkaana

5.5.1 Tulo-osuuden tulolähde

Yhtymän toisesta yhtymästä omistaman yhtymäosuuden kuuluminen tiettyyn tulolähteeseen määrittelee tästä toisesta yhtymästä saadun tulo-osuuden ja siihen liittyvät osingot kyseisen tulolähteen tuloksi samoin kuin yhteisön ollessa osakkaana.

Esimerkki: Yhtymä A omistaa osuuden yhtymästä B, ja osuus kuuluu yhtymän A elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Osuus yhtymän B eri tulolähteiden tulosta ja henkilökohtaisen tulolähteen osingoista on A:lle elinkeinotoiminnan tuloa.

5.5.2 Osinkojen verovapaan osan vähentäminen

Yhtymästä saatuun tuloon voi sisältyä muista yhtymistä saatuja tulo-osuuksia, ja siten myös usean eri yhtymän kautta saatuja osinkoja ja osinkojen verovapaita osuuksia. Osinkojen verovapaita osia ei vähennetä yhtymätasolla, vaan vähennys tehdään sellaisella osakkaalla, jonka tulona tulo-osuus ja osingot verotetaan.

Esimerkki: Yhtymän A elinkeinotoiminnan vuoden 2012 jaettava tulo on 100 000 ja siihen sisältyy osinkoja 40 000 listatulta yhtiöltä, josta A ei omista kymmentä prosenttia. Yhtymä B omistaa A:sta 30 %, ja A kuuluu B:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. B:n elinkeinotoiminnan tulo on 20 000 euroa, ja siihen sisältyy osinkoja 10 000 listaamattomasta yhtiöstä. B:n elinkeinotoiminnan tulossa ei ole otettu huomioon tulo-osuutta A:sta. Yhtymän B osakkaita ovat luonnollinen henkilö X ja listaamaton yhtiö C Oy. Molemmilla on 50 %:n osuus yhtymän B tuloon ja varallisuuteen. B:n edellisen vuoden nettovarallisuus on 200 000 euroa. B kuuluu C Oy:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, mutta ei ole sijoitusomaisuutta.

	Yhtymä A	Yhtymä B	X:n osuus	C Oy:n osuus
EVL tulo	100 000	20 000 + 30 000 (tulo-osuus A:sta)	25 000	25 000
sisältää osinkoa	40 000	10 000	6 000 + 5 000	6 000 + 5 000

		verovapaa osa listatusta yhtiöstä	-1 800 (6 000*0,30)	-1 500 (5 000*0,25)
		verovapaa osa listaamat. yhtiöstä	-1 500 (5 000*0,30)	- 5 000

		EVL tulo	21 700	18 500
		EVL pääomatulo-osuus	20 000
		EVL ansiotulo-osuus	1 700

B:n elinkeinotoiminnan tulo on yhteensä 50 000 euroa (20 000 + 100 000 * 30 %), josta X ja C Oy saavat kumpikin 25 000 euroa tulo-osuutena. Tulo-osuudet sisältävät A:n saamia osinkoja listatulta yhtiöltä 6 000 euroa (40 000 * 30 % * 50 % = 6 000) ja B:n saamia osinkoja listaamattomalta yhtiöltä 5 000 euroa (10 000 * 50 %). Verovapaat osat vähennetään vasta X:n ja C Oy:n B:stä saaduista tulo-osuuksista. TVL 16 §:n 3 momentin mukaisesti verovapaana osana vähennetään se osuus osinkotulosta, joka on EVL 6a §:n osakasta koskevien säännösten perusteella verovapaata tuloa. EVL 6a §:n mukaan C Oy:n verovapaana osana vähennetään 25 % listatusta yhtiöstä saadusta osingoista sekä listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko kokonaan ja X:n verovapaana osana vähennetään 30 % tulo-osuuteen sisältyvistä osingoista. X:n veronalainen tulo-osuus jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon X:n osuuden B:n edellisen vuoden nettovarallisuuteen perusteella (200 000 * 50 % * 20 % = 20 000). Pääomatulon ylittävältä osalta tulo-osuus on X:n ansiotuloa (21 700 - 20 000 = 1 700).

5.6 Yhtymän saamat osuuspääoman korot

Yhtymän saamat elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteen osuuspääoman korot sisältyvät jaettavaan elinkeinotuloon tai maatalouden tuloon. Osuuspääoman korkoja verotetaan samoin kuin osinkotuloja, ja korkojen verovapaat osat vähennetään osakaskohtaisesti. Yksityisen henkilön tai kuolinpesän 1 500 euron verovapaa osuus koskee myös yhtymän kautta saatuja osuuspääoman korkoja. Jos osakkaan tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, tehdään vähennys verovelvollisen saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana verovuotena.

Myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen sisältyviä osuuspääoman korkoja verotetaan samalla tavalla kuin henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkotuloja eli ne jaetaan suoraan osakkailla verotettaviksi. Osuuspääoman koron tulolähde määräytyy samoin perustein kuin osinkojen tulolähde.

5.7 Tulo-osuuden verovuosi

Osakkaan yhtymästä saama tulo-osuus sekä yhtymäosuuden perusteella saamat osingot ja osuuspääoman korot luetaan osakkaan tuloksi sinä verovuonna, jonka aikana yhtymän verovuosi on päättynyt.

Esimerkki: Yhtymällä päättyy vuonna 2012 kaksi tilikautta, ensimmäinen tilikausi 1.3.2011−28.2.2012 ja toinen 1.3.2012−31.12.2012. Yhtymän osakkaan verovuosi on 1.1.2012−31.12.2012. Osakkaan verovuoden tuloksi luetaan yhtymästä molempien tilikausien perusteella saadut tulo-osuudet ja osuudet molempien tilikausien aikana saaduista osingoista ja osuuspääoman koroista.

Jari Salokoski
johtava veroasiantuntija

Petri Manninen
ylitarkastaja

Sivu on viimeksi päivitetty 2.7.2013