Sosiaalietuuksien takaisinperintä ja uusi tuloverolain 112a §

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio

Antopäivä: 1.11.2004
Diaarinumero: 1341/32/2004
Voimassaolo: - 5.10.2017
Valtuutussäännös: VerohallintoL (1557/95) 2 § 2
Korvaa ohjeen: 20.3.2003 1589/32/2002

1.Yleistä

Verohallitus antoi 20.3.2003 ohjeen eläkkeiden, päivärahojen sekä muiden sosiaalietuuksien takaisinperinnästä (1589/32/2002). Ohjeessa kuvattiin sosiaalietuuksien takaisinperinnän vaikutusta verotukseen sekä maksajan ennakonpidätys- ja vuosi-ilmoitusmenettelyä. Ohjeen antamisen jälkeen tuloverolakiin on lisätty 24.6.2004 annetulla lailla (561/2004) uusi 112a §.

Oleellisimmat muutokset ovat:

Takaisinperitty määrä vähennetään sen vuoden verotuksessa, jolloin suoritus on peritty takaisin. Ennen uudistusta takaisin peritty määrä vähennettiin sen vuoden verotuksessa, jolloin alkuperäinen suoritus oli maksettu. Edelleenkin oikaisu kohdistetaan alkuperäiseen maksuvuoteen, jos suorituksen ja ennakonpidätyksen korjaus voidaan ottaa huomioon maksajan antaman vuosi-ilmoituksen tai vuosi-ilmoituksen korjauksen perusteella.
Takautuvasti myönnettävää etuutta ei pidetä etuuden saajan veronalaisena tulona siltä osin, kun sitä ei makseta etuuden saajalle itselleen vaan muun veronalaisen suorituksen aikaisemmalle maksajalle. Aikaisemmin suoritus saatettiin katsoa maksuvuoden tuloksi myös siltä osin, kun suoritus maksettiin aikaisemman etuuden maksajalle. Menettely edellytti, että aikaisemman suoritusvuoden verotusta oikaistiin.

2.Tuloverolain 112a §

Tuloverolain uuden 112a §:n (561/2004) sisältö kuuluu:

Jos verovelvollinen maksaa takaisin aikaisempana vuonna aiheetta saamaansa eläkettä, opintorahaa tai muuta veronalaista lakisääteistä etuutta niin myöhään, että suoritusta ei voida ottaa huomioon etuuden maksajan antamassa vuosi-ilmoituksessa, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksen oikaisuna samalla tavalla kuin puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen perusvähennystä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla menetellään myös, jos eläkkeen, opintorahan tai muun veronalaisen lakisääteisen etuuden maksaja perii verovelvolliselta samasta tai muusta etuudesta takaisin suorituksen, jonka etuuden maksaja on aikaisempana vuonna aiheetta maksanut verovelvolliselle.

Jos eläkkeen, opintorahan tai muun lakisääteisen etuuden maksaja maksaa eläkkeestä tai muusta suorituksesta aikaisemman eläkkeen tai veronalaisen etuuden maksajalle suorituksen, jonka tämä on aikaisemmin samalta ajalta maksanut verovelvolliselle, suoritusta ei lueta veronalaiseksi tuloksi sinä vuonna, jona se maksetaan aikaisemmalle etuuden maksajalle. Aikaisemmin maksettu suoritus on sen vuoden veronalaista tuloa, jona se on saatu.

Tuloverolain 112a §:n 1 momenttia sovelletaan, kun veronalaisen etuuden saaja itse maksaa liikasuorituksen takaisin etuuden maksajalle.

Tuloverolain 112a §:n 2 momenttia sovelletaan, jos veronalaisen etuuden maksaja perii suorituksen takaisin kuittaamalla sen myöhemmin maksamastaan etuudesta. Kuittaus voi kohdistua saman maksajan samaan tai toiseen etuuteen.

Jos suoritus peritään takaisin siten, että myöhemmin myönnettävän etuuden maksaja maksaa etuuden suoraan toiselle aikaisemman etuuden maksajalle, sovelletaan tuloverolain 112a §:n 3 momenttia.

3.Suorituksen maksajan tiedonantovelvollisuudesta

Eläkkeen-, päivärahan ja muun sosiaalietuuden maksajan on ilmoitettava etuuden saajille maksamansa suoritukset ja suorituksista toimittamansa ennakonpidätykset verovirastolle vuosittain. Ilmoitus, jota kutsutaan vuosi-ilmoitukseksi, on annettava suoritusten maksamista seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tiedonantovelvollisuudesta säädetään verotusmenettelylain 15 §:n 1 momentissa, jota on muutettu 24.6.2004 annetulla lailla 565/2004. Vuodesta 2005 alkaen maksajan on ilmoitettava myös suorituksiin kohdistuvat oikaisut (takaisinperinnät).

Käytännössä määräaikaan mennessä annettua vuosi-ilmoitusta on mahdollista vielä myöhemmin saman vuoden aikana korjata (vuosi-ilmoituksen korjaus). Korjaukset on tullut tehdä hyvissä ajoin ennen verotuksen valmistumista. Ainakin suurimmat suoritusten maksajat ovat sopineet viimeisten korjauserien aikatauluista Verohallituksen kanssa. Vuosi-ilmoitusten korjausaikoihin saattaa tulla muutoksia vuonna 2006, jolloin annetaan vuosi-ilmoitukset vuodelta 2005. Vuonna 2005 noudatetaan aikaisempaa menettelyä.

Verotusmenettelylain 15 §:n 10 momentin nojalla Verohallitus voi antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, antamisajankohdasta tai rajoittaa tiedonantovelvollisuutta. Verohallitus on antanut päätöksen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta viimeksi 28.11.2003 (1052/2003). Uusi päätös annetaan tämän vuoden lopulla.

Tässä ohjeessa tarkoitetut takaisinperinnät ilmoitetaan samalla vuosi-ilmoituksella ja samalla suorituslajilla kuin se suoritus, jota peritään takaisin. Takaisin perittävälle rahamäärälle tullaan lisäämään vuosi-ilmoitukselle oma kohta. Takaisin perittävä suoritus voi olla sellainen, jota ei perintähetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan enää makseta. Tällaisia suorituksia varten tullaan nimeämään erillinen suorituslajin tunnus. Asiaa tullaan ohjaamaan tarkemmin vuoden 2005 vuosi-ilmoituksilla ja niitä koskevilla teknisillä ohjeilla. Vuosi-ilmoituksen antamisesta on tietoja myös verohallinnon Internet sivuilla www.vero.fi.

4.Etuuden saajalle annettava tosite

Suorituksen maksajan on annettava etuuden saajalle tosite maksamistaan suorituksista ja niistä toimittamistaan ennakonpidätyksistä. Myös takaisin perityistä määristä tulee antaa selvitys. Selvityksessä tulee näkyä miltä vuodelta suoritus on peritty takaisin ja minä vuonna suoritus on takaisin peritty. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä, onko oikaisu otettu huomioon alkuperäisen suorituksen maksuvuoden vuosi-ilmoituksessa vai ilmoitetaanko takaisinperintä takaisinmaksuvuoden vähennyksenä.

5.Etuuden saaja itse maksaa suorituksen takaisin

Tuloverolain 112a §:n 1 momentissa säädetään menettelystä, jossa etuuden saaja maksaa suorituksen takaisin omista varoistaan suorituksen maksajalle. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin takaisinperintä tapahtuu alkuperäiseen suoritukseen nähden.

5.1. Takaisinperintä samana vuonna kuin alkuperäinen maksu

Uusi säännös ei tuo muutosta siihen tilanteeseen, kun takaisinperintä tapahtuu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu. Jos etuuden saaja maksaa liikasuorituksen takaisin omista varoistaan alkuperäisen suorituksen maksuvuonna, hän voi palauttaa takaisin suorituksen nettomäärän eli määrän, josta ennakonpidätys on vähennetty. Ennakonpidätyksen osuuden maksaja saa itselleen vähentämällä määrän muista samalta vuodelta verovirastolle tekemistään ennakonpidätysten tilityksistä.

Esimerkki: Opiskelija on nostanut alkuvuonna 2005 opintorahaa 2500 euroa, josta ennakonpidätys 10 prosenttia on 250 euroa. Käteensä hän on saanut nettona 2250 euroa. Opiskelija on nostanut opintorahaa liikaa yhteensä 500 euroa, jonka hän palauttaa syksyllä 2005. Käteensä opiskelija on kuitenkin saanut nettona 450 euroa, koska opintorahasta on toimitettu 10 prosentin ennakonpidätys 50 euroa. Opiskelija palauttaa nettomäärän 450 euroa. Ennakonpidätyksen 50 euroa Kansaneläkelaitos saa takaisin vähentämällä sen verovirastolle myöhemmin samalta vuodelta maksamistaan muista ennakonpidätyksistä.

Vuosi-ilmoituksella Kansaneläkelaitos ilmoittaa opiskelijan opintorahan määränä 2000 euroa ja ennakonpidätyksenä 200 euroa. Verotus toimitetaan näiden tietojen perusteella.

5.2. Takaisinmaksu alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden alussa, jolloin vuosi-ilmoitus voidaan vielä korjata

Jos etuuden saaja palauttaa liikasuorituksen takaisin alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden alussa niin, että edellisen vuoden vuosi-ilmoitusta ei ole vielä annettu tai tiedot voidaan vielä korjata, oikaisu kohdistetaan tuloverolain 112 §:n 1 momentin mukaan tällöinkin alkuperäiseen maksuvuoteen. Etuuden saaja voi palauttaa takaisin saamansa nettosuorituksen eli ennakonpidätyksellä vähennetyn määrän. Määrään kohdistuvan ennakonpidätyksen maksaja saa hakemuksesta verovirastolta takaisin itselleen.

Esimerkki: Opiskelija maksaa takaisin vuonna 2005 saamansa, esimerkissä 1 tarkoitetun opintorahan vasta helmikuussa 2006, jolloin Kansaneläkelaitos on jo ehtinyt antaa vuoden 2005 vuosi-ilmoituksen. Opiskelija voi palauttaa nettomäärän 450 euroa. Ennakonpidätyksen 50 euroa Kansaneläkelaitos saa verovirastolta hakemuksesta takaisin. Kansaneläkelaitos korjaa tammikuussa 2006 antamaansa vuoden 2005 vuosi-ilmoitusta ja ilmoittaa vuoden 2005 opintorahana todellisen määrän 2000 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen 200 euroa.

5.3. Takaisinmaksu alkuperäisen maksuvuoden jälkeen, jolloin vuosi-ilmoitusta ei enää voi korjata

Jos etuuden saaja maksaa suorituksen takaisin alkuperäistä maksuvuotta seuraavana vuonna niin myöhään, ettei vuosi-ilmoitustietoja voi enää korjata tai myöhempinä vuosina, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksessa. Etuus on aikanaan toimitetussa verotuksessa verotettu saajan tulona ja toimitettu ennakonpidätys on luettu hänen hyväkseen. Tämän vuoksi maksaja ei voi edes hakemuksesta saada ennakonpidätystä takaisin, joten maksajan on perittävä suoritus takaisin bruttomääräisenä.

Takaisin maksettu määrä vähennetään verotuksessa tuloverolain 112a§:n 1 momentin mukaan samalla tavalla kuin puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Etuuden maksaja ilmoittaa vähennyksen takaisinmaksuvuoden vuosi-ilmoituksella samalla suorituslajilla kuin alkuperäisen suorituksenkin. Ennakonpidätykseensä asiakas voi hakea muutosta jo etuuden takaisinmaksuvuonna.

Esimerkki: Työttömyyskassa on maksanut vuonna 2003 liikaa työttömyyspäivärahaa 100 euroa. Asiakas maksaa vuonna 2005 sen takaisin bruttomääräisenä työttömyyskassalle. Asiakas maksaa takaisin myös ennakonpidätyksen osuuden, koska ennakonpidätys on luettu hänen hyväkseen vuodelta 2003 toimitetussa verotuksessa. Työttömyyskassa ilmoittaa 100 euron työttömyyspäivärahan takaisinperinnän vuodelta 2005 antamassaan vuosi-ilmoituksessa suorituslajilla T. Vuosi-ilmoituksen perusteella asiakas saa vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessaan 100 euron vähennyksen ansiotulosta. Asiakkaan ei tarvitse vaatia vähennystä erikseen, riittää kun hän tarkistaa ja tarvittaessa korjaa hänelle lähetetyn esitäytetyn veroilmoituksen.

Kun takaisin peritty määrä vähennetään sen vuoden verotuksessa, jonka aikana takaisinmaksu on tapahtunut, voi olla, että verovelvollisella ei tuona vuonna ole lainkaan tuloja tai hänellä ei ole Suomessa veronalaisia tuloja taikka tulot ovat niin pienet, etteivät ne riitä vähennyksen tekemiseen. Jos verovelvollista on verotettu tulosta, jonka hän on myöhemmin maksanut takaisin, tulisi hänen verotustaan voida kuitenkin oikaista. Verohallituksen käsityksen mukaan TVL 112 a §:n erityissäännöstä ei voida tulkita niin, että se estäisi oikaisun kohdistamisen alkuperäisen suorituksen maksuvuoteen niissä tapauksissa, joissa verovelvollisella ei ole takaisinmaksuvuonna tuloja.

6.Maksajan menettely suorituksen kuittaustilanteessa

Tuloverolain 112a §:n 2 momentissa säädetään takaisinperinnästä, kun takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla eli vähentämällä takaisin perittävä määrä myöhemmin maksettavasta suorituksesta. Kuitattava ja kuittauksen kohteena oleva suoritus voivat olla samoja tai eri etuuksia. Esimerkiksi eläke voidaan kuitata eläkkeestä tai jostain muusta suorituksesta kuten esimerkiksi sairauspäivärahasta. Säännöksessä alkuperäinen maksaja ja maksaja, joka kuittaa suorituksen, on sama.

6.1. Kuittaus ja alkuperäinen maksu samana vuonna

Myös kuittaustilanteessa menettely säilyy ennallaan, jos kuittaus toteutetaan samana vuonna, jona alkuperäinen suoritus on maksettu. Maksaja vähentää tällöin suorituksen bruttomäärän (määrä, josta ennakonpidätystä ei ole vähennetty) henkilölle myöhemmin maksettavan suorituksen bruttomäärästä.

Esimerkki: Henkilölle on vuonna 2004 toukokuuhun mennessä maksettu eläkettä 1100 euroa vaikka olisi pitänyt maksaa vain 1000 euroa. Eläkkeen maksaja perii liikasuorituksen 100 euroa takaisin siten, että vähentää elokuussa maksamastaan 200 eurosta 100 euroa. Ennakonpidätyksen eläkkeenmaksaja toimittaa määrästä, josta on ensin vähennetty liikamaksu 100 euroa.

Vuodelta 2004 antamassaan vuosi-ilmoituksessa maksaja ilmoittaa eläkkeensaajan eläketulona 2400 euroa (200 euroa kuukaudessa). Tämä 2400 verotetaan eläkkeensaajan eläketulona.

6.2. Kuittaus maksuvuotta seuraavan vuoden alussa, jolloin vuosi-ilmoitus voidaan vielä korjata

Tuloverolain 112a §:n 2 momentin mukaan menetellään samalla tavalla kuin 1 momentissa, jos takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla. Takaisinperintä kohdistetaan siten alkuperäiseen maksuvuoteen, jos kuittaus tapahtuu alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden puolella niin aikaisin, että edellisen vuoden vuosi-ilmoitusta ei ole vielä annettu tai se voidaan vielä korjata.

Maksaja voi periä liikaa maksamansa suorituksen takaisin nettona (määrän, josta ennakonpidätys on vähennetty). Määrään kohdistuvan ennakonpidätyksen etuuden maksaja saa hakemuksesta takaisin verovirastolta. Vuosi-ilmoituksella maksaja ilmoittaa oikeat tiedot tai korjaa jo annettua vuosi-ilmoitusta.

Ennakonpidätyksessä takaisin perittävä määrä on mukana siinä euromäärässä, josta ennakonpidätys toimitetaan (lasketaan ja vähennetään). Takaisin perimänsä määrän maksaja vähentää etuuden saajalle käteen maksettavasta määrästä.

Esimerkki: Eläkkeensaaja saa tammikuussa 2005 eläkettä 1000 euroa, josta ennakonpidätys on 200 euroa. Eläkkeen maksaja kuitenkin kuittaa vuonna 2004 liikaa maksamansa eläkkeen 100 euroa, josta ennakonpidätys on ollut 30 euroa.

Eläkkeen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen koko 1000 eurosta, koska koko tämä määrä on takaisinmaksuvuoden veronalaista tuloa. Jäljelle jäävästä 800 eurosta eläkkeenmaksaja vähentää liikamaksun nettomäärän 70 euroa. Eläkkeensaaja saa käteensä 730 euroa. Ennakonpidätyksen 30 euroa eläkkeenmaksaja hakee verovirastolta takaisin.

Eläkkeen maksaja korjaa tammikuussa 2005 antamaansa vuoden 2004 vuosi-ilmoitusta antamalla helmikuussa 2005 vuosi-ilmoituksen korjauksen, josta eläke 100 euroa ja siitä toimitettu ennakonpidätys 30 euroa on poistettu. Eläkkeensaajan vuoden 2004 verotus toimitetaan korjattujen tietojen perusteella. Vuodelta 2005 antamassaan vuosi-ilmoituksessa maksaja ei ota huomioon takaisin perintää millään tavalla, koska takaisinperintä tässä kohdistetaan vuoden 2004 verotukseen vuosi-ilmoituksen perusteella.

6.3. Kuittaus alkuperäisen maksuvuoden jälkeen, jolloin vuosi-ilmoitusta ei enää voi korjata

Kun suoritus peritään takaisin maksuvuotta seuraavana vuonna tai myöhempinä, vuosina niin, ettei maksuvuoden verotusta voi enää vuosi-ilmoituksen perusteella korjata, takaisin peritty määrä vähennetään takaisinperintävuoden verotuksessa erityisenä takaisinperintävähennyksenä. Tällöin maksaja ei ota huomioon takaisin perimäänsä määrää toimittaessaan ennakonpidätystä siitä suorituksesta, jota kuittaa.

Esimerkki: Työttömyyskassa kuittaa 50 euroa liikaa maksamaansa työttömyyspäivärahaa maksamastaan 200 euron työttömyyspäivärahasta. Työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen 10 prosenttia ensin 200 eurosta. Jäljelle jäävästä 180 eurosta työttömyyskassa kuittaa itselleen 50 euroa ja maksaa asiakkaalle 130 euroa.

Vaikka maksaja ei voi huomioida takaisin perittyä määrää ennakonpidätyksessä, niin asiakas voi hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa jo etuuden takaisinmaksuvuonna.

Takaisinperintävuonna maksaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella suorituksen, josta ei ole vähennetty kuittaamalla takaisin perittyä määrää eli edellä olevassa esimerkissä se ilmoittaa 200 euroa. Lisäksi maksaja ilmoittaa kuitatun määrän vuosi-ilmoituksella omana erillisenä tietonaan käyttäen sitä suorituslajia, jota peritään takaisin. Edellisessä esimerkissä vähennys 50 euroa ilmoitettaisiin suorituslajilla T.

Usein takaisinperintä toteutetaan siten, että suoritusta ei peritä takaisin kerralla kokonaan, vaan suoritusta peritään takaisin vähittäin jopa monenkin vuoden aikana. Menettely on silloin täysin samanlainen kuin perittäessä suoritus kerralla takaisin.

Esimerkki: Asiakkaalle on maksettu liikaa eläkettä 480 euroa. Määrä vähennetään myöhemmin maksettavasta eläkkeestä kahden vuoden aikana siten, että yhdellä maksukerralla eli kerran kuukaudessa vähennetään 20 euroa. Henkilön eläke on 500 euroa kuukaudessa. Maksaja toimittaa 10 prosentin ennakonpidätyksen koko 500 eurosta. Jäljelle jäävästä määrästä 450 eurosta maksaja kuittaa itselleen 20 euroa ja maksaa tosiasiassa asiakkaalle vain 430 euroa.

Vuosi-ilmoituksella maksaja ilmoittaa henkilön tuloksi 12 x 500 euroa eli yhteensä 6000 euroa. Vähennyksenä maksaja ilmoittaa 240 euroa. Asiakkaalle antamaansa tositteeseen maksaja merkitsee veronalaiseksi eläkkeeksi 6000 euroa ja takaisinperinnän 240 euroa. Seuraavana vuonna menetellään samalla tavalla.

6.4. Kuittaus saman maksajan myöhemmin maksamasta eri etuudesta

Takaisinperintä voi kohdistua myös saman maksajan myöhemmin maksamaan toiseen etuuteen kuin mikä alkuperäinen oli. Menettely on samanlainen kuin samaa etuutta kuitattaessa.

Esimerkki: Kansaneläkelaitos perii takaisin vuonna 2004 maksamaansa opintorahaa 200 euroa kuittaamalla sen vuonna 2006 maksamastaan työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen määrä on 500 euroa.

Vuodelta 2006 antamassaan vuosi-ilmoituksessa Kansaneläkelaitos ilmoittaa työmarkkinatuen koko määrän 500 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen. Takaisin perimänsä opintorahan 200 euroa se ilmoittaa vähennyksenä opintorahan suorituslajilla W1. Vuoden 2006 verotuksessa asiakkaan veronalaiseksi tuloksi luetaan koko työmarkkinatuki 500 euroa ja vähennetään takaisinperitty opintoraha 200 euroa.

7.Edun veronalaisuuden merkitys

Vain veronalaisen etuuden takaisin perintä otetaan huomioon verotuksessa. Jos henkilö saa verovapaata sosiaalietuutta, esimerkiksi asumistukea, sen takaisinperintä ei vaikuta verotukseen, koska alkuperäistä suoritustakaan ei ole verotettu. Sama koskee myös sitä tilannetta, että alkuperäinen verovapaa etuus peritään takaisin kuittaamalla se myöhemmin maksettavasta veronalaisesta etuudesta.

Esimerkki: Henkilö on saanut vuonna 2004 asumistukea 100 euroa. Asumistuki on verovapaata. Vuonna 2005 asumistuki todetaan perusteettomasti maksetuksi ja peritään takaisin siten, että sen määrä vähennetään henkilölle maksettavasta 500 euron eläkkeestä. Ennakonpidätys toimitetaan maksettavan eläkkeen bruttomäärästä eli 500 eurosta. Jos ennakonpidätys on 5 prosenttia, pidätyksen määrä on 25 euroa, jolloin jäljelle jää 475 euroa. Tästä määrästä Kansaneläkelaitos perii takaisin 100 euroa ja maksaa henkilölle 375 euroa. Vuosi-ilmoituksella Kansaneläkelaitos ilmoittaa henkilön tulona koko eläkkeen määrän 500 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen 25 euroa. Verotus toimitetaan näiden tietojen perusteella.

Esimerkki: Henkilö on saanut koulutustukea 600 euroa ja verovapaata ylläpitokorvausta 100 euroa. Työttömyyskassa perii kummankin suorituksen pois seuraavana vuonna maksamastaan työttömyyspäivärahasta niin myöhään, ettei vuosi-ilmoitusta voi enää korjata. Koulutustuki ja ylläpitokorvaus peritään takaisin seuraavana vuonna maksettavasta 1500 euron suuruisesta työttömyyspäivärahasta. Työttömyyskassa toimittaa 20 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen 1500 eurosta. Jäljelle jäävästä 1200 eurosta työttömyyskassa perii itselleen liikaa maksamansa 600 euron suuruisen koulutustuen ja 100 euron suuruisen ylläpitokorvauksen. Asiakas saa käteensä 500 euroa.

Vuosi-ilmoituksella työttömyyskassa ilmoittaa työttömyyspäivärahan määrän 1500 euroa sekä takaisin perimänsä koulutustuen 600 euroa vähennyksenä. Verovapaan ylläpitokorvauksen 100 euron takaisin perintää työttömyyskassa ei ilmoita vuosi-ilmoituksella vähennyksenä.

Jos sen sijaan alkuperäinen suoritus on veronalainen ja myöhemmin maksettava etuus verovapaa, takaisin peritty määrä otetaan verotuksessa vähennyksenä huomioon.

Esimerkki: Henkilö on saanut opintorahaa vuonna 2004 liikaa 50 euroa. Määrä peritään takaisin 100 euron suuruisesta verovapaasta asumislisästä vuonna 2005 niin myöhään, ettei vuoden 2004 vuosi-ilmoitusta voi enää korjata. Kansaneläkelaitos maksaa henkilön tilille asumislisää 50 euroa. Vuosi-ilmoituksella vuodelta 2005 Kansaneläkelaitos ilmoittaa vähennyksenä 50 euroa. Vähennyksen suorituslaji on sama kuin opintorahan eli W1.

8.Etuus peritään takaisin toisen maksajan myöntämästä etuudesta

Tuloverolain 112a §:n 3 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole sellainen suoritus, jonka myöhemmän etuuden maksaja maksaa suoraan aikaisemman veronalaisen etuuden maksajalle. Tähän ei vaikuta se, toteutetaanko takaisinperintä samana vai myöhempinä vuosina kuin alkuperäinen maksu. Koska tällä tavalla takaisin peritty suoritus ei ole verovelvollisen veronalaista tuloa, siitä ei toimiteta ennakonpidätystä eikä määrää ilmoiteta vuosi-ilmoituksella suorituksen saajan tulona.

Esimerkki: Henkilö on saanut ensin työttömyyspäivärahaa työttömyyskassalta 500 euroa (bruttona). Hänelle myönnetään samalta ajalta takautuvasti eläkettä 800 euroa (bruttona). Työttömyyspäiväraha peritään takaisin siten, että eläkkeenmaksaja maksaa takautuvasta 800 euron eläkkeestä 500 euroa työttömyyskassalle. Eläkkeenmaksaja maksaa 800 eurosta ensin 500 euroa työttömyyskassalle ja toimittaa ennakonpidätyksen esimerkiksi 10 prosenttia 300 eurosta.

Eläkkeenmaksaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella eläkkeen määrän 300 euroa ja siitä toimittamansa ennakonpidätyksen 30 euroa. Työttömyyskassa ilmoittaa (tai on jo ilmoittanut) vuosi-ilmoituksella työttömyyspäivärahan 500 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen.

Henkilöllä verotetaan 500 euron työttömyyspäiväraha ja 300 euron eläke. Aikaisemman käytännön mukaan 300 euron työttömyyspäivärahan verotus olisi poistettu ja koko 800 euroa olisi verotettu henkilön eläketulona.

8.1. Edun veronalaisuuden merkitys kahden maksajan välisissä tilanteissa

Myös kahden maksajan välisissä tilanteissa on merkitystä takaisin perittävän (aikaisemman) etuuden veronalaisuudella. Tuloverolain 112a §:n 3 momenttia sovelletaan vain, jos aikaisempi etuus on veronalainen. Jos aikaisempi etuus on verovapaa ja myöhempi etuus veronalainen, niin myöhempi suoritus verotetaan kokonaan suoritusvuonna, myös siltä osin kuin sillä on kuitattu alkuperäistä suoritusta.

Esimerkki: Henkilö on saanut verovapaata toimeentulotukea kunnalta 100 euroa. Hän saa myöhemmin samalta ajalta veronalaista eläkettä 500 euroa. Tästä määrästä 100 euroa maksetaan kunnalle, joka on maksanut toimeentulotukea eläkkeen ennakkona. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 10 % prosenttia koko 500 euron eläkkeestä, jolloin ennakonpidätys on 50 euroa. Jäljelle jäävästä 450 eurosta eläkkeenmaksaja maksaa kunnalle 100 euroa. Henkilö saa 350 euroa itselleen, mutta hänen veronalaista tuloaan on koko 500 euron määrä. Vuosi-ilmoituksella eläkkeenmaksaja ilmoittaa eläkkeen 500 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen 50 euroa.

9.Voimaantulo

Uutta menettelyä sovelletaan niihin suorituksiin, jotka peritään tai maksetaan takaisin 1.1.2005 tai sen jälkeen.

Esimerkki: Vuonna 2003 maksettu suoritus peritään takaisin joulukuussa 2004. Takaisinperintää ei voi ottaa huomioon vuodelta 2003 annetun vuosi-ilmoituksen korjauksena. Koska uusi menettely ei ole tuolloin vielä voimassa, takaisin- perinnässä noudatetaan vanhaa menettelyä ja veronoikaisu kohdistetaan vuoteen 2003.

Esimerkki: Edellisessä esimerkissä tarkoitettu, vuonna 2003 maksettu suoritus peritään takaisin tammikuussa 2005. Nyt noudatetaan uutta menettelyä ja tämän vuoksi veronoikaisu kohdistetaan vuoteen 2005. Maksaja ilmoittaa takaisin perimänsä määrän vähennyksenä vuosi-ilmoituksella kyseisen suorituslajin tunnuksella. Jos tämä tammikuussa 2005 takaisin peritty määrä olisi maksettu asiakkaalle vuonna 2004, maksaja ilmoittaisi takaisin perityn määrän vuoden 2004 vuosi-ilmoituksella tai sen korjauksena.

Apulaisjohtajan estyneenä ollessa, ylitarkastaja Markku Mertala

Ylitarkastaja Riitta Roos

Sivu on viimeksi päivitetty 4.11.2004