Pokeritulojen verotuksesta

Antopäivä
6.10.2008
Diaarinumero
1329/31/2008
Voimassaolo
- 26.4.2020
Valtuutussäännös
laki Verohallinnosta (237/08) 2 §:n 2 momentti

Yleistä

Pokerin pelaaminen erityisesti internetissä on yleistynyt viime aikoina. Pokeritulojen verotuksesta ei ole erityisiä lainsäännöksiä. Myös aihepiiriä koskeva verotus- ja oikeuskäytäntö on niukka. Tässä ohjeessa otetaan kantaa eräisiin tärkeimpiin pokeritulojen verotukseen liittyviin kysymyksiin.

Pokeritulojen veronalaisuus

Tuloverolain 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Tuloverolain 85 §:ssä tulon veronalaisuutta on rajoitettu siten, että arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Säännöksen mukaan veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.
 
Arpajaislain 2 §:n mukaan arpajaiset ovat toimintaa, jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaisina pidetään myös pelikasinotoiminnan harjoittamista sekä kasinopelien, raha- ja tavaravoittoautomaattien ja muiden peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä vastiketta vastaan siten, että pelaaja voi saada rahanarvoisen voiton. Pokeri on arpajaislain 2 §:ssä tarkoitettu kasinopeli. Yksinoikeus pokeripelin toimeenpanoon Suomessa rahapelinä on Raha-automaattiyhdistyksellä. 
Myös arpajaislainsäädäntöä koskevassa oikeuskäytännössä on katsottu, että pokeripeliä on pidettävä arpajaisina, jossa voiton saaminen perustuu arpajaislaissa tarkoitetulla tavalla osittain tai kokonaan sattumaan, vaikka pelin lopputuloksen kannalta pelaajan taidoilla on merkitystä (Helsingin hovioikeuden tuomio 10.4.2008 nro 985). Arpajaisverolainsäädännön mukaan pokeri on kasinopeli, josta on suoritettava arpajaisveroa, jos peli on toimeenpantu Suomessa.
 
Tuloverolain 85 §:ssä käytetty arpajaisten käsite kytkeytyy arpajais- ja arpajaisverolainsäädännön käsitteistöön. Sanottu huomioon ottaen pokeripeliä on pidettävä tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuina arpajaisina. Tästä seuraa, että pokeripelistä saatu tulo on säännöksessä  tarkoitettujen edellytysten täyttyessä tuloverosta vapaa ja muissa tapauksissa tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Tuloverolain 85 § on poikkeus tulon veronalaisuutta koskevasta yleisperiaatteesta. Poikkeussäännöksenä sitä on tulkittava ahtaasti. Tästä seuraa muun muassa, että verovapaus voi koskea vain sellaista tuloa, joka on saatu välittömästi arpajaisista.
 
Tuloverolain 85 §:ssä säädetään yhtäältä Suomessa ja toisaalta muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista saadun voiton verovapaudesta. Alun perin säännös koski vain arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista eli Suomessa toimeenpannuista arpajaisista saatuja voittoja. Sittemmin verovapaus laajennettiin käsittämään myös muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot (laki 334/2005). Lainmuutoksen taustalla oli Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (C-42/02, Lindman). Lainmuutoksella toteutettiin Euroopan yhteisöoikeuden edellyttämä syrjimättömyys: sen johdosta toisessa Euroopan talousalueen valtiossa järjestetyt arpajaiset eivät ole Suomen tuloverotuksessa epäedullisemmassa asemassa kuin Suomessa järjestetyt arpajaiset.

Tuloverolain 85 §:ssä oleva viittaus arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettuihin arpajaisiin koskee siis Suomessa toimeenpantuja arpajaisia. Näistä arpajaisten toimeenpanija suorittaa Suomeen arpajaisveron. Arpajaisvero korvaa näissä tapauksissa tuloveron.

Arpajaislain mukaan arpajaisten toimeenpanoon Suomessa vaaditaan viranomaisen lupa. Lupa on lain mukaan mahdollista myöntää vain sellaiselle yhteisölle, jonka kotipaikka on Suomessa ja jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Pokerin ja muiden kasinopelien järjestämiseen tarvitaan rahapelilupa, jonka myöntää valtioneuvosto määräajaksi. Rahapelilupa myönnetään yksinoikeudella eli kerrallaan voi olla voimassa vain yksi lupa. Yksinoikeus pokeripelin toimeenpanoon Suomessa on tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistyksellä, joka suorittaa arpajaisveroa toimeenpanemastaan pokeripelistä. Tuloverolain 85 §:n mukainen vapautus tuloverosta koskee siten Suomessa toimeenpantujen pelien osalta käytännössä Raha-automaattiyhdistyksen toimeenpanemia pokeripelejä.  

Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettujen kotimaisten arpajaisten ohella myös toisessa Euroopan talousalueen valtiossa toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto voi olla verovapaa tuloverolain 85 §:n perusteella. Toisessa Euroopan talousalueen valtiossa saadun voiton verovapaus ei edellytä, että arpajaisten perusteella suoritetaan Suomen veroa vastaavaa arpajaisveroa tai muutakaan veroa tuossa valtiossa. Arpajaiset tulee kuitenkin olla toimeenpantu tuon valtion lainsäädännön mukaisesti. Tällä on katsottava tarkoitetun sitä, että  toiminnan harjoittaminen eli kyseisten arpajaisten toimeenpano on lain mukaan sallittua tuossa valtiossa ja että toiminnan harjoittamiselle on saatu asianmukainen lupa tai siitä on tehty asianmukaiset ilmoitukset, jos tuon toisen valtion lainsäädäntö tällaista edellyttää. Välttämätöntä ei ole, että toiminta luokitellaan nimenomaan arpajaisiksi toisen valtion lainsäädännössä. Toiminnan luonne – onko kyse arpajaisista vai ei - arvioidaan Suomen käsitteistön mukaan kuten lähtökohtaisesti muutenkin Suomen verolainsäädäntöä sovellettaessa. Ratkaisu tehdään siis sen mukaan, pidettäisiinkö peliä tai muuta toimintaa Suomen lainsäädännön mukaan arpajaisina, jos se olisi järjestetty Suomessa.

Tuloverolain 85 §:n mukainen verovapaus edellyttää, että arpajaiset voidaan katsoa toimeenpannuiksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Arpajaisten toimeenpano on arpajaislainsäädännöstä johdettu käsite. Arpajaisten toimeenpano on arpojen ja pelien tarjoamista, myymistä ja muita konkreettisia toimia ja järjestelyjä, joihin järjestäjä on ryhtynyt osallistumismahdollisuuksien luomiseksi. Jotta pokeripeli voidaan katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, tulee pelin toimeenpanotoimia olla suoritettu siellä.
 
Paikan päällä pelattavan pokerin osalta toimeenpanopaikka voidaan todeta pelitapahtuman fyysisen sijainnin perusteella. Sen sijaan internetpelissä voi toisinaan olla vaikea selvittää ja ratkaista, missä pelin toimeenpano on tapahtunut.

Arpajaislainsäädäntöä sovellettaessa on katsottu, että internet-pelin toimeenpano voi tapahtua samanaikaisesti useammassakin paikassa / valtiossa. Korkeimman oikeuden tapauksessa 2005:27 Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAF toimeenpani internetissä vedonlyöntejä ja raha-arpajaisia siten, että myös muualla Suomessa asuvat pelaajat saattoivat ottaa osaa niihin. Pelipalvelin sekä PAF:n johto ja hallinto olivat sinänsä sijainneet Ahvenanmaalla.

PAF oli kuitenkin muun muassa aktiivisesti markkinoinut pelejä valtakunnassa (Manner-Suomessa), tehnyt pelaamista varten suomenkieliset internet-sivut ja toteuttanut sellaiset järjestelyt, joiden avulla voitiin hoitaa rahaliikenne pelaajan suomalaisessa pankissa olevan pankkitilin ja PAF:ssa olevan pelitilin välillä. Näissä oloissa korkein oikeus katsoi, että PAF oli toimeenpannut arpajaiset myös valtakunnassa.

On mahdollista, että internetpokerissa esiintyy korkeimman oikeuden tapausta vastaava tilanne, jossa pelipalvelin ja pelin toimeenpanon hallinto ovat toisessa Euroopan talousalueen valtiossa, mutta peli on suunnattu Suomeen siten, että se katsotaan toimeenpannuksi myös Suomessa. Vaikka peliä ei ole tällöin toimeenpantu Suomen arpajaislainsäädännön mukaisesti, pelistä saatua voittoa voidaan pitää tuloverolain 85 §:n nojalla verovapaana, jos  pelin toimeenpano toisessa Euroopan talousalueen valtiossa on tapahtunut tuon valtion lainsäädännön mukaisesti.

Käytännössä pelaajan voi olla vaikeata todeta, onko internetpelin toimeenpano tapahtunut edellä kuvatulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa. Yleensä voidaan lähteä siitä, että peli on toimeenpantu tuloverolain 85 §:ssä tarkoitetulla tavalla Euroopan talousalueen valtiossa, jos pelin toimeenpanijan rekisteröity kotipaikka on siellä ja toimeenpanijalla on lisenssi tai toimilupa pelin järjestämiseen tuossa valtiossa, milloin lisenssi tai toimilupa vaaditaan. Peli voidaan myös katsoa toimeenpannuksi Euroopan talousalueen valtiossa, jos sen on toimeenpannut siellä oleva pelin järjestäjän kiinteä toimipaikka tai sivuliike. Epävarmoissa tapauksissa verovelvollisen kannattaa ilmoittaa tulo veroilmoituksessaan ja esittää asiasta selvitys. 

Euroopan talousalueeseen kuuluvat Euroopan Unionin jäsenvaltiot sekä niiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein. Sveitsi ja Monaco eivät kuulu Euroopan talousalueeseen. Lisäksi on huomattava, että eräillä Euroopan valtioilla on erityisalueita, jotka eivät kuulu Euroopan talousalueeseen. Tällaisia erityisalueita ovat kanaalisaaret Jersey ja Guernsey, Man-saari ja Alankomaiden Antillit. Tämä luettelo Euroopan talousalueen ulkopuolelle jäävistä erityisistä alueista ei ole tyhjentävä. Gibraltar kuuluu Euroopan talousalueeseen.

Jos peli on järjestetty muualla kuin Euroopan talousalueella, tulo on veronalaista.

Pelin arpajaisluonnetta arvioitaessa merkitystä ei ole pelin toimeenpanotavalla. Sekä paikan päällä, esimerkiksi kasinolla järjestetyssä pokeriturnauksessa, että muulla tavoin, esimerkiksi internetissä, järjestettyä peliä pidetään tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuina arpajaisina.

Pokeritulon tulolaji

Tuloverolain 29 §:n mukaan luonnollisen henkilön tulo on joko pääomatuloa tai ansiotuloa. Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutusvoitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Muu tulo on ansiotuloa.

Tuloverolain 85 §:n säännös arpajaisista saadun tulon veronalaisuudesta on tuloverolain 4 luvussa, jossa säädetään ansiotulon veronalaisuudesta. Myös verotuskäytännössä arpajaisista saatu tulo on katsottu ansiotuloksi. Vaikka arpajaisiin ja peliin osallistumisen ja tulon saamisen edellytyksenä on rahapanoksen sijoittaminen, voiton syntymisen kannalta ratkaisevaa on sattuma taikka sattuman ohella pelaajan tiedot ja taidot. Mainituista syistä pokerituloja on perusteltua pitää ansiotulona.

Verotettavan tulon laskeminen

Erilaisten rahapelien ja korttipelien pelaaminen on useimmille eräs perinteinen ajanvietteen muoto. Peliin osallistutaan pääasiallisesti sen tarjoaman viihdytyksen ja jännityksen vuoksi. Tällaisena pelaaminen on lähinnä varsinaisen tulonhankkimistoiminnan ulkopuolelle jäävä vapaa-aikaan kuuluva ja harrastustoimintaan rinnastettava ilmiö.

Tuloverolain mukaan veronalaisia ovat myös sellaiset satunnaisluontoiset tulot, jotka verovelvollinen on saanut muusta kuin varsinaisesta tulonhankkimistoiminnasta. Näin ollen myös peleistä saadut satunnaiset voitot ovat veronalaisia tuloverolain 85 §:stä johtuvin rajoituksin. Vaikka tulo on veronalaista, peleistä johtuvien menojen vähennyskelpoisuutta ratkaistaessa on otettava huomioon tuloverolain 31 §:n 4 momentti, jonka mukaan verovelvollisen elantomenot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Kulut, jotka kohdistuvat Euroopan talousalueella järjestettyihin peleihin, joista saatu voitto on tai olisi tuloverolain 85 §:n nojalla verovapaa, eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia (tuloverolain 31 §:n 4 momentin mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia). Tämä koskee sekä harrastustoimintana että varsinaisena tulonhankkimistoimintana pidettävää pelaamista.

Erilaisten harrastustoimintaan liittyvien menojen osalta verotuskäytännössä on katsottu, että tietystä harrastuksesta saaduista tuloista saadaan vähentää tuon harrastuksen menoja, mutta ei saadun tulon määrää enempää. Kulujen ollessa saatuja tuloja suuremmat, alijäämää ei ole katsottu voitavan vähentää verovelvollisen muista tuloista.

Pokeripelistä saadun verotettavan tulon laskemista on lähtökohtaisesti perusteltua arvioida mainittuja harrastustoimintaa koskevia periaatteita vastaavalla tavalla. Tämän mukaisesti kunkin vuoden verotettava tulos tästä toiminnasta tulee laskea vähentämällä pokerin pelaamisesta verovuoden aikana saaduista tuloista pokerin pelaamisesta verovuoden aikana aiheutuneet kulut. Jos kulut ovat tuloja suuremmat, alijäämä on tuloverolain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettu vähennyskelvoton elantokustannus. Alijäämää ei voida vähentää verovuoden muista veronalaisista tuloista. Pokerin pelaamisesta olevat menot, kuten panokset, turnausmaksut ja turnauksiin liittyvät matkakustannukset, ovat myös tavallisesti sen luonteisia, etteivät ne kerrytä tuloa enää myöhempinä vuosina. Tämän vuoksi lähtökohtana tulee pitää, ettei niitä voida vähentää myöskään seuraavien verovuosien pokeritulosta.

Käytännössä saattaa esiintyä myös tapauksia, joissa pokerin pelaaminen ei ole pelkästään harrastusluonteista, vaan henkilö pelaa pokeria päätoimisesti osallistumalla turnauksiin ja saa pelaamisesta toimeentulonsa. Tällainen toiminta voi olla perusteltua katsoa varsinaiseksi tulonhankkimistoiminnaksi. Menojen vähennyskelpoisuuden kannalta tämä merkitsee sitä, että henkilöllä on oikeus vähentää ansiotulosta pokeritulon hankkimisesta johtuneet menot periaatteessa myös siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna pokerin pelaamisesta saadut tulot.

Jotta pelaaminen voidaan katsoa varsinaiseksi tulonhankkimistoiminnaksi, tulee sen olla jatkuvaa ja intensiivistä. Tällaisena toimintaa voidaan pitää, jos henkilö selvittää saaneensa  pidemmän ajan kuluessa, useamman verovuoden aikana, pääasialliset ansiotulonsa ja toimeentulonsa pokerin pelaamisesta. Tällöin otetaan huomioon paitsi veronalaiset pokeritulot myös sellaiset pokerista saadut tulot, jotka ovat tuloverolain 85 §:n perusteella tuloverosta vapaat. 

Sekä harrastustoimintaan rinnastettavassa että varsinaisena tulonhankkimistoimintana pidettävässä pelaamisessa tyypillisiä pokeritulosta vähennyskelpoisia kuluja ovat pokeriturnaukseen osallistumiseksi suoritetut turnausmaksut ja yksittäisiin peleihin sijoitetut panokset. Vähennyskelpoisia ovat myös muut kustannukset, jotka ovat aiheutuneet veronalaisten pokeritulojen hankinnasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkustamiskustannukset matkoista, joiden pääasiallinen tarkoitus on ollut osallistuminen peliin.

Esimerkkejä verotettavan pokeritulon laskennasta

Esimerkki 1: A on verovuonna pelannut Euroopan talousalueen ulkopuolisten pelinjärjestäjien nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Euroopan talousalueen ulkopuolisten pelien (brutto)voittojen määrä on verovuonna ollut 3 000 euroa ja sijoitettujen panosten määrä on ollut 9 000 euroa.

A pelaamista ei voida pitää varsinaisena tulonhankkimistoimintana. A:n saamista veronalaisista pokerituloista 3 000 euroa vähennetään sama määrä (3 000 euroa) kuluja. Verovuoden peleistä aiheutunut tappio 6 000 euroa on vähennyskelvoton. 

Esimerkki 2: A on verovuonna pelannut useaan kertaan yhdysvaltalaisen pelinjärjestäjän nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Tästä nettipokerista saatujen (brutto)voittojen määrä on ollut 11 000 euroa ja peleihin verovuonna sijoitettujen panosten määrä on ollut 4 000 euroa.

Lisäksi A on verovuonna osallistunut pokeriturnaukseen Las Vegasissa USA:ssa. A on maksanut turnausmaksun 1 500 euroa. Hänelle on aiheutunut tuohon pokeriturnaukseen osallistumisesta myös matka- ja majoituskuluja 1 000 euroa. A ei voittanut turnauksessa mitään.

Edelleen A on verovuonna pelannut gibraltarilaisen pelinjärjestäjän nettipokeria. Hän on vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt. Tästä nettipokerista saatujen (brutto)voittojen määrä on ollut 1 500 euroa ja peleihin verovuonna sijoitettujen panosten määrä 3 000 euroa.

A:n verotettava pokeritulo on 4 500 euroa eli Euroopan talousalueen ulkopuolella (USA:ssa) tapahtuneen pelaamisen nettotulos (voitot 11 000 euroa – kulut 6 500 euroa). Euroopan talousalueella (Gibraltarilla) tapahtuneiden pelien voitot ovat verovapaita ja kulut vähennyskelvottomia.

Pokeriin liittyvä sponsorointi ja voitonjakosopimukset

Tuloverolain 85 §:n mukainen verovapaus koskee vain arpajaisista / pelistä välittömästi saatua tuloa. Pokerin pelaamiseen voi liittyä muitakin tuloja. Niiden verotuskohtelu on ratkaistava tuloverolain muiden säännösten mukaan.

Käytännössä esiintyy sopimusjärjestelyjä, joissa joku toinen sponsoroi pelaajan pelaamista maksamalla hänen puolestaan esimerkiksi pokeriturnauksen turnausmaksun ja muita pokerin pelaamisesta aiheutuneita kuluja, kuten matka- ja majoituskustannuksia. Vastikkeena tästä sponsori saa osuuden pelin voitoista.

Sponsorin maksaessa pelaajan menoja pelaaja saa rahanarvoisen edun. Sponsori ei toimi lahjoitustarkoituksessa, vaan odottaa saavansa vastikkeen suoritukselleen voitto-osuuden muodossa. Sponsorilta saatu suoritus tai etu ei siten kuulu lahjaverotuksen, vaan tuloverotuksen piiriin.

Tuloverolain 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat säädetyin rajoituksin kaikki verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Sponsorilta saatuun suoritukseen ei sovellu tuloverolain 85 §, koska se ei ole välittömästi arpajaisista saatua tuloa. Koska sitä ei ole muutenkaan säädetty verovapaaksi, se on pelaajan veronalaista tuloa.

Jos sponsori maksaa pelaajan puolesta Euroopan talousalueella toimeenpantavasta pelistä johtuvia menoja, esimerkiksi Lontoossa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa järjestettävän pokeriturnauksen turnausmaksun, pelaaja saa siten tuloverolain 29 §:n nojalla veronalaisen edun, joka on hänen ansiotuloaan. Koska pelaajan turnausmaksu kohdistuu tällöin tuloon, joka on tai olisi tuloverolain 85 §:n nojalla verovapaa, pelaaja ei toisaalta saa vähentää turnausmaksua vastaavaa määrää verotuksessaan (tuloverolain 31 §:n 4 momentin mukaan verovapaan tulon hankkimisesta johtunutta menoa ei saa vähentää). Pelaajalle syntyy tällöin sponsorilta saadun tulon määräinen veronalainen tulo.

Siltä osin kuin sponsori maksaa pelaajan puolesta Euroopan talousalueen ulkopuolella,  esimerkiksi Las Vegasissa Yhdysvalloissa,  toimeenpantavasta pelistä johtuvia menoja, kuten pokeriturnauksen turnausmaksun, tästä syntyvä etu on samoin pelaajan veronalaista tuloa. Koska turnausmaksu kohdistuu tällöin veronalaisen pokeritulon hankintaan, pelaaja saa toisaalta vähentää pokeritulostaan turnausmaksua vastaavan määrän.

Laskettaessa pelaajan veronalaisesta pelistä saaman pokeritulon verotettavaa määrää sponsorisopimuksen määräykset pelituottojen jakamisesta voidaan ottaa huomioon, jos kysymys on aidosta sponsorisopimuksesta, joka on tehty ennen peliä ja jossa on osapuolia sitovasti sovittu pelituottojen jakamisesta vastikkeena sponsorin antamasta rahoituksesta. Pelaajan saamaa verotettavaa määrää laskettaessa vähennetään tällöin sponsorille jaettu voitto-osuus.

Esimerkki: Pelaaja A ja yhtiö X Ltd ovat sopineet, että yhtiö X Ltd maksaa A:n 8 000 euron turnausmaksun Las Vegasissa järjestettävään pokeriturnaukseen ja korvaa A:lle turnausmatkasta aiheutuvat matka- ja majoituskulut yhteensä 2 500 euroa.

Sponsorisopimuksessa on sovittu, että turnauksesta saatu voitto, sen jälkeen kuin niistä on ensin vähennetty ja korvattu X Ltd:lle tämän maksamat turnausmaksu sekä matka- ja majoituskulut, jaetaan A:n ja X Ltd:n kesken tasan (50 % / 50 %).

A voittaa turnauksesta 50 000 euroa (määrä on brutto, josta ei ole vähennetty turnausmaksua, mahdollisia muita panoksia tai kuluja). Tämä määrä jaetaan A:n ja X Ltd:n kesken siten, että X Ltd saa siitä päältä päin 10 500 euroa (X:n maksama turnausmaksu 8 000 euroa sekä X:n A:lle korvaamat matka- ja majoituskustannukset 2 500 euroa). Erotus 39 500 euroa jaetaan tasan A:lle ja X:lle eli kumpikin saa 19 750 euroa. 

A:n tuloksi verotuksessa katsotaan 60 500 euroa (voitto 50 000 euroa, X:ltä saatu etu turnausmaksun maksamisesta 8 000 euroa ja X:ltä saatu etu matka- ja majoituskustannusten korvaamisesta 2 500 euroa). Tulosta vähennetään turnausmaksu 8 000 euroa, matka- ja majoituskustannukset 2 500 euroa, X Ltd:lle voitosta päältäpäin korvattu 10 500 euroa ja X Ltd:lle sovittu voitto-osuus 19 750 euroa. A saa verotettavaa tuloa tästä pokeriturnauksesta 19 750 euroa.

Sponsorointisopimuksissa voiton jakaminen perustuu sponsorin tekemään riskisijoitukseen. Tämän lisäksi saattaa esiintyä myös sopimuksia, joissa itse pelaajat sopivat keskenään, että he jakavat vastavuoroisesti keskenään pokerin pelaamisesta saamansa voitot riippumatta siitä, kuka heistä voittaa pelin. Tällainen sopimus, jos se on tehty ennen peliä ja on aidosti vastavuoroinen, voidaan ottaa huomioon pelaajien verotuksessa. Tällöin heidän verotuksensa perusteeksi otetaan se tulo, joka heille on tosiasiallisesti jäänyt jakosopimuksen toteuttamisen jälkeen. Jaettua tuloa voidaan tällöin pitää tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuna tulona, joka on verovapaata tai veronalaista pelin toimeenpanopaikasta riippuen.

Rake-back

Pokeripelin järjestäjä voi palauttaa pelaajalle osan tämän suorittamista pelimaksuista (ns. rake-back). Rake-backin muodossa saatetaan antaa uskollisille pelaajille jälkikäteinen alennus pelimaksuista. Toisaalta pelivolyymin perusteella määräytyvä rake-back voi olla järjestäjän kannalta markkinointitoimenpide, jolla houkutellaan pelaamaan enemmän.

Verotuksellisesti edellä mainituilla perusteilla suoritettavaa rake-backiä voidaan pitää suoritettujen pelimaksujen oikaisueränä. Sen verotuskohtelu riippuu siitä, maksetaanko rake-back veronalaisten vai verovapaiden pelien pelimaksujen perusteella.

Siltä osin kuin rake-backinä palautetaan pelimaksuja pelistä, josta saatu voitto on ollut / olisi ollut verovapaa, rake-back ei ole veronalaista tuloa. Siltä osin taas kuin rake-backiä suoritetaan veronalaisten pelien pelimaksujen perusteella, saatu rake-back on veronalaista tuloa.      

Tulon realisoituminen

Veronalainen tulo syntyy (realisoituu) silloin, kun tulo nostetaan, merkitään verovelvollisen tilille tai saadaan muutoin vallintaan (tuloverolain 110 §). Tämän mukaisesti pokerista saatu voitto on verotettava, kun verovelvollinen voi sen halutessaan nostaa, esimerkiksi siirtää pelitililtä pankkitilille tai muuttaa käteiseksi, vaikka verovelvollinen ei nostaisikaan saamaansa voittoa, vaan käyttäisi sen uuteen peliin. Tulon verotusta ei siis voi myöskään lykätä jättämällä varat pelitilille.

Ulkomaille maksetun veron hyvittäminen

Suomen solmimissa verosopimuksissa ei ole määräyksiä arpajaisvoiton verottamisesta. Arpajaisvoiton verotukseen sovelletaan siten sopimuksissa erikseen mainitsematonta tuloa koskevaa artiklaa. Tällöin tulo verotetaan tavallisesti vain verosopimuksen mukaisessa asuinvaltiossa eli Suomessa asuvan henkilön saama voitto verotetaan vain Suomessa (sisäisestä lainsäädännöstä, kuten Suomessa tuloverolain 85 §:stä, voi kuitenkin tällöin johtua, että tulo on verovapaa).

Eräiden verosopimusten mukaan erikseen mainitsematon tulo voidaan verottaa myös tulon lähdevaltiossa. Näissä tapauksissa mahdollinen tulon kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä (vähentämällä) ulkomaille maksettu tulovero Suomessa samasta tulosta määrättävästä verosta. Sama koskee tilannetta, jossa voitto on saatu valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta: tällöin tuolle toiselle valtiolle maksettu tulovero voidaan hyvittää kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) säännösten mukaisesti.

Yleensä on kuitenkin niin, että arpajais- ym. voitoista ei makseta tuloveroa lähdevaltiossa, eikä kaksinkertaista verotusta edes synny. Vieraassa valtiossa maksettua arpajaisveroa ei hyvitetä. Hyvitys voidaan ylipäätään myöntää vain kussakin verosopimuksessa määriteltyjen tuloverojen perusteella tai kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain nojalla lähdevaltioon maksetun valtion tulonveron perusteella. Muut verot, esimerkiksi lähdevaltiossa paikallishallinnolle maksetut sellaiset tuloverot, joita verosopimus ei koske, eivät ole vähennyskelpoisia myöskään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina (ks. korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2004:12).     

Ilmoittamisvelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain 7 ja 10 §:n mukaan verovelvollisen on ilmoitettava veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Pokerituloja saaneen henkilön on siten oma-aloitteisesti annettava veroilmoituksessaan tiedot saamistaan veronalaisista pokerituloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä.

Verovelvollisen tulee kyetä esittämään selvitys vähennykseksi vaatimiensa kuluerien perusteesta ja suuruudesta. Selvityksen tulee olla tositteellinen tai muu luotettava selvitys. Pokerin pelaamiseen liittyvistä tuloista ja kuluista on suositeltavaa pitää tositteisiin perustuvia muistiinpanoja.  Verovelvollisen on säilytettävä tuloja ja kuluja koskevat tositteet viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta (laki verotusmenettelystä 11 a § ja 12 §:n 2 momentti). Tositteet on esitettävä veroviranomaisen tai muutoksenhakuviranomaisen vaatimuksesta.

Apulaisjohtaja  Erkki Laanterä
Ylitarkastaja    Matti Merisalo   



Sivu on viimeksi päivitetty 6.10.2008