Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

Harmaan talouden torjunta on yksi hallituksen painopistealuista. Veronumeromenettelyyn siirtyminen oli ensimmäinen vaihe rakennusalan harmaan talouden torjuntaan liittyvistä hallitusohjelmaan sisältyvistä lainsäädäntötoimenpiteistä. Veronumeromenettelyyn ei kuitenkaan yksinään arvioida mahdollistavan riittävän tehokasta valvontaa. Sen lisäksi on tarpeen ottaa rakennustyömailla käyttöön työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva uusi tiedonantovelvollisuus. Tämän vuoksi rakentamiseen liittyvää tietojen antamista Verohallinnolle lisätään 1.7.2014 alkaen.

Eduskunta on hyväksynyt lait (363/2013 ja 364/2013), joiden nojalla tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoja Verohallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista sekä yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä.

Verohallinto on tehnyt erikseen Usein kysytyt kysymykset -osion, jossa on otettu kantaa tiedonantovelvollisuudesta esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin. Kysymyksiä päivitetään jatkuvaluontoisesti. .

Rakennustyömaalla tapahtuvan rakennustoiminnan ja työntekijätietojen lisäksi myös luonnolliset henkilöt ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Tässä ohjeessa käsitellään kotitalouksien ilmoitusvelvollisuutta vain silloin, kun rakentaminen liittyy luonnollisen henkilön harjoittamaan yritystoimintaan. Kotitalouksien ilmoitusvelvollisuudesta laaditaan oma ohjeensa vuoden 2013 aikana.   

1 Yleistä uudesta menettelystä

1.1 Uusi tiedonantovelvollisuus

Tiedonantovelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin. Rakentamisen ja rakennustyömaan käsite liittyvät olennaisesti myös rakennusalan veronumeron käyttövelvoitteeseen ja sen valvontaan.

Urakkatietoina on ilmoitettava urakkasopimusta koskevaa tietoa (esim. sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto) ja urakkasopimukseen liittyvää tapahtumatietoa (esim. laskutettu määrä ilmoitusjaksolta). Kukin tilaaja ilmoittaa kuukausittain Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakentamispalvelua.

Urakkatietojen lisäksi kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä annetaan tiedot työsuhteen laadusta tai työnantajasta riippumatta. Tiedot annetaan myös itsenäisistä ammatinharjoittajista. Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot kuukausittain Verohallinnolle.

Rakennustyömaalla tapahtuvan rakennustoiminnan ja työntekijätietojen lisäksi myös luonnolliset henkilöt ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Luonnollisen henkilön on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, samoin kuin työntekijöille mahdollisesti maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista. Ilmoitus on annettava Verohallinnolle ennen kohteen käyttöönottoa edellyttävää loppukatselmusta. Luonnollisen henkilön on esitettävä loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Tässä ohjeessa käsitellään yhteisöjen tiedonantovelvollisuutta ja tämän lisäksi kotitalouksien ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun rakentaminen liittyy luonnollisen henkilön harjoittamaan yritystoimintaan. Kotitalouksien tiedonvelvollisuudesta laaditaan oma ohjeensa vuoden 2013 aikana.   

Kuva 1: Tiedonantovelvolliset tahot

1.2 Yleisiä rakentamiseen liittyviä määritelmiä

Rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998) on määritelty rakentamiseen liittyviä käsitteitä. Myös lainsäädännössä on säädetty rakentamisesta. Alla on esitetty yleisimpiä rakentamiseen liittyviä määritelmiä, jotka liittyvät ohjeessa käsiteltyihin asioihin.

  
Rakennusurakka on sopimus, jossa toinen sopijapuoli (urakoitsija) sitoutuu vastiketta (urakkahinta) vastaan rakentamaan rakennuksen, rakennelman tai muun rakennuskohteen, kuten tien, vesijohdon tms. toiselle osapuolelle (rakennuttajalle, tilaajalle).

Rakennuttaja on taho, jonka lukuun pääurakoitsija tekee rakennustyön ja joka viime kädessä ottaa vastaan työn tuloksen. Rakennustyömaalla voi olla myös sivu-urakoita, jotka ovat rakennuttajan tilaamia pääurakkaan kuulumattomia urakoita. Rakennuttaja on sopimussuhteessa ainoastaan pääurakoitsijaan ja sivu-urakoitsijaan, ei aliurakoitsijaan.

Pääurakoitsija on pääurakan toteuttava urakoitsija. Rakennushankkeessa pääurakka on yleensä varsinaiset rakennustekniset työt kattava urakka, joka sisältää perustus-, runko- ja sisä-valmistusvaiheiden rakennustekniset työt. Pääurakoitsija voi edelleen toteuttaa osan pääurakasta omina aliurakoinaan.

Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen (205/2009) mukaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttäjää työnantajaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään.

Aliurakoitsija on urakoitsija, joka suorittaa pääurakoitsijan ja urakoitsijan kanssa sopimansa erillisen aliurakan. Aliurakka on pääurakoitsijan pääurakasta erottama itsenäinen kokonaisuus, jonka suorittaa pääurakoitsijan valitsema aliurakoitsija. Tilaajana toimii tällöin pääurakoitsija, eikä rakennuttaja.

Pääurakoitsija ja aliurakoitsija toimivat tilaajina urakkaketjussa ostaessaan rakennustyön toiselta urakoitsijalta. 

Urakan suorittamisvelvollisuuden laajuuden perusteella urakkamuodot jaetaan erilaisiin urakkamuotoihin (esim. pääurakka, osaurakka ja suunnittelua sisältävä urakka). Pääurakkamuodoista käytetään useimmiten kokonaisurakkaa tai jaettua urakkaa. Kokonaisurakassa työn tilaaja tekee sopimuksen yhden urakoitsijan kanssa. Tämä urakoitsija voi tehdä aliurakkasopimuksia, mutta näiden töiden tekijät eivät ole sopimussuhteessa työn alkuperäisen tilaajan kanssa. Jaetussa urakassa tilaaja tekee erilliseksi osiksi jaetuista urakoista erilliset urakkasopimukset. Jaetussa urakassa eri urakoitsijoiden välillä ei pääsääntöisesti ole lainkaan sopimussuhdetta. Sivu-urakka voi kuitenkin olla alistettu pääurakkaan. Työn tilaaja voi jakaa urakan osaurakoihin, jolloin työn eri osista tehdään erilliset sopimukset tilaajan kanssa.

Yhteinen rakennustyömaa on määritelty valtioneuvoston asetuksen (205/2009) työpaikaksi, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja.

Rakentamispalvelulla tarkoitetaan arvonlisäverolain (1501/1993) 31.3 §:n 1 kohdassa mainittua kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja korjaustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Tässä ohjeessa tarkoitettu tiedonantovelvollisuus koskee myös rakennustelineiden pystytys- ja purkutöitä ja työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua tai rakennustelineiden pystytys- ja purkutyötä varten, vaikka nämä eivät ole arvonlisäverolain mukaan rakentamispalveluja.

2 Tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja (ns.urakkatiedot)

2.1 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Verotusmenettelylain (1558/1995) uuden 15 c §:n mukaan tiedonantovelvollisia urakkatietojen osalta ovat rakentamispalvelua tilaavat tahot. Tilaajana voi toimia rakennuttaja, pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija. Rakennustyön tilaaja on pää-, sivu- tai aliurakoitsijan sopimuskumppani, joka tilaa tältä rakennusurakan.

Rakennuttaja on aina tiedonantovelvollinen tilaaja. Rakennuttajan tiedonantovelvollisuus koskee niitä urakoita, joista hän on tehnyt sopimuksen. Alihankintaketjussa kukin tilaaja on omalta osaltaan tiedonantovelvollinen aliurakoitsijoistaan. Kukin tilaaja ilmoittaa tiedot ostamistaan urakoista ja vuokratyövoiman käytöstä Verohallinnolle.

Useimmiten tilaaja on yritys tai muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö.  Myös valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta tai sen kunta tai kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, muu uskonnollinen yhdyskunta, muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö, yhdistys, yhteisetuus (kuten esim. tiekunta) ja säätiö voi toimia rakennusurakan tilaajana. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö ovat rakennustyön tilaajina vastaavalla tavalla tiedonantovelvollisia. Lisäksi tiedonantovelvollisena tilaajana voi olla ulkomailla toimiva yritys tai sen Suomessa oleva sivuliike silloin, kun ko. ulkomainen yhteisö tilaa Suomessa tehtävää rakentamistyötä.

Tilaajana voi olla myös luonnollinen henkilö silloin, kun rakentaminen liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan (esim. henkilö toimii yksityisenä liikkeen- tai ammatinharjoittajana ja rakennuttaa liikkeelleen toimitilan tai maataloudenharjoittaja rakennuttaa uuden navetan). Tällaisessa tilanteessa luonnollinen henkilö on kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piirissä.

Tilaaja voi siirtää tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen liittyvät tehtävät toiselle taholle, esim. rakennuttaja konsulttiyhtiölle siitä erikseen sopimalla. Viime sijassa tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä on kuitenkin vastuussa tilaaja itse. Samoin asunto-osakeyhtiötä edustava isännöitsijä voi toimia tiedonantovelvollisena tahona. Tällöinkin tiedonantovelvollisuudesta vastuussa on viimesijassa asunto-osakeyhtiön johto. 

Verotusmenettelylain 15 c §:ssä säädetään rakennuspalvelun tilaajien tiedonantovelvollisuuksista seuraavasti:  

15 c §

Rakentamispalvelun tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja

Tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolain (1501/1993) 31 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Lisäksi tilaajan on toimitettava tiedot toimeksiannon lajista, kestosta ja työmaan sijainnista sekä tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.”

2.1.1 Kotitalous rakennuttajana

Silloin, kun on kysymys omakoti- tai vastaavasta rakentamisesta, tilaajana on useimmiten yksityishenkilö. Tässä ohjeessa tarkoitettu kuukausittainen tiedonantovelvollisuus koskee luonnollista henkilöä vain silloin, kun se liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan. Muutoin kotitalouksien on toimitettava tiedot Verohallinnolle pääsääntöisesti vain kerran ennen loppukatselmusta. Kotitalouksien tiedonantovelvollisuudesta laaditaan oma ohje.

Jos kuitenkin luonnollisen henkilön rakennuttamishankkeissa toimii urakoitsijana esimerkiksi rakennusliike, talotehdas tai muu vastaava yritys (esim. omakotitalon rakentamisen yhteydessä), kyseisten yritysten tiedonantovelvollisuus määräytyy kuukausittaisena tiedonantovelvollisuutena. Luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus ei kata kuin hänen itsensä solmimia urakkasopimuksia. Tämän vuoksi kukin urakoitsija on siten tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla. Luonnollisen henkilön kevennetty tiedonantomenettely ei siten vaikuta esimerkiksi omakotityömaalla toimivien urakoitsijoiden ilmoittamisvelvollisuuteen, joka määräytyy verotusmenettelylain 15 b ja c §:ien mukaan kuten muussakin rakentamisessa. On huomattava, että näissäkin tapauksissa luonnollinen henkilö itse ilmoittaa tiedot verotusmenettelylain 15 d §:n mukaisesti ennen loppukatselmusta.

2.2 Mistä töistä tiedot on annettava?

2.2.1 Rakentamispalvelu

Verotusmenettelylain 15 c §:n mukaan urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja. Arvonlisäverolain (1501/1993) 31.3 §:n 1 kohdan mukaan rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Tiedonantovelvollisuus koskee myös rakennustelineiden pystytys- ja purkutöitä ja työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua tai rakennustelineiden pystytys- ja purkutyötä varten, vaikka nämä eivät ole arvonlisäverolain mukaan rakentamispalveluja.

Rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakentamispalvelu voi kohdistua rakennukseen, maapohjaan tai kiinteistöllä olevaan vesialueeseen. Rakentamista voi olla uudisrakentaminen, perusparantaminen, korjausrakentaminen sekä muutos-, laajennus- ja kunnossapitotyöt. Maa- ja vesirakentamiseen (ns. infrarakentamiseen) kuuluvat esim. kulkuyhteyksien ja verkostojen rakentaminen. Erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvat rakennusasennus (esim. sähkö-, LVI- ja kattotyöt), rakentamisen viimeistelytyöt (esim. rappaus, maalaus ja lasitus) sekä rakennuspaikan valmistelutyöt ja rakennuksen purku. Rakentamiseen kiinteästi kuuluvien rakennuksen yleistä käyttöä palvelevien varusteiden ja laitteiden kuten hissien sekä yleisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien asentaminen ja huoltaminen on rakentamispalvelua.

Arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin mukaista rakentamispalvelun käsitettä käytetään mm. rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden määrittelyssä. On kuitenkin huomattava, että vaikka tiedonantovelvollinen ei kuuluisikaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, hän on tiedonantovelvollinen, jos työ katsotaan arvonlisäverolain 31 § 3 momentissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi. Näin ollen esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ovat tiedonantovelvollisia silloin, kun tilaavat arvonlisäverolaissa määriteltyä rakentamispalvelua. Tyypillisiä rakentamispalveluja ovatkin uudisrakentamisen ohella asunto-osakeyhtiön teettämät putki- ja sähköremontit, julkisivuremontit, vesikaton uusiminen, rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset maalaustyöt, piha-alueen ja ajoliuskojen päällystystyöt, hissin huoltotyöt sekä lämmitysjärjestelmän tai ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen. 

Rakentamispalvelun käsitettä on käsitelty enemmän Verohallinnon ohjeessa käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Lisäksi Rakennusteollisuus RT on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon, jossa on lueteltu yleisimpiä rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvia rakentamispalveluja. Edellä mainituista ohjeista saa tulkinta-apua siihen, katsotaanko tehty työ arvonlisäverolaissa tarkoitetuksi rakentamispalveluksi ja siten tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaksi.  

2.2.2 Kunnossapitotyö

Kiinteistöön kohdistuvat kunnostus- ja korjaustyöt kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kunnossapitotöitä ovat erilaiset korjaustyöt, joilla esimerkiksi pyritään säilyttämään rakennuksen kunto.

Kiinteistöä yleisesti palvelevat valvonta- ja hälytysjärjestelmät, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmät ja muut vastaavat järjestelmät tulevat osaksi kiinteistöä asentamisen jälkeen. Tällaisiin kiinteistöön jo asennettuihin järjestelmiin kohdistuvaa korjaus- ja huoltotyötä pidetään rakentamispalveluna. Rakentamispalvelua on myös edellä mainittujen järjestelmien asentaminen. Pelkkää järjestelmien testauspalvelua ei pidetä rakentamispalveluna.

Jos samalla sopimuksella myydään korjaus- tai huoltopalvelua, joka kohdistuu sekä kiinteistöön että kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin laitteisiin tai kiinteistöllä oleviin tavaroihin, pääsuorite ratkaisee menettelyn.

2.3 Mistä töistä urakkatietoja ei tarvitse toimittaa?

2.3.1 Suunnittelu ja valvonta

Tiedonantovelvollisuus ei koske arvonlisäverolain 31.3 §:n 2-kohdassa tarkoitettua, momentin 1 kohdassa tarkoitettuun työhön liittyvää suunnittelua, valvontaa ja muuta niihin verrattavaa palvelua.

Edellä mainitut suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin, mutta jos esimerkiksi urakka- tai rakentamissopimuksessa on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä, myös suunnittelu kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

2.3.2 Tavaran kauppa ja muut palvelut

Tiedonantovelvollisuus ei koske tavaran kauppaa, eikä rakennustoimialaan liittyviä muita palveluja kuin rakentamispalveluja. Tiedonantovelvollisuutta ei siten sovelleta esimerkiksi rakennusalan yrityksen ostaessa tavarantoimittajalta rakennusmateriaaleja tai alihankkijalta muita palveluja kuin rakentamispalveluja eli esimerkiksi konsultointipalveluja tai työterveydenhuoltoon liittyviä palveluja.

Tiedonantovelvollisuutta sovelletaan silloin, kun pääsuorite on rakentamispalvelu. Sivusuoritteen osuutta, esimerkiksi rakennusurakkaan kuuluvien rakennusmateriaalien osuutta ei tarvitse eritellä kuitenkaan pois, vaan tiedot voidaan antaa sekä rakentamispalveluista että rakennusmateriaaleista

2.3.3 Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevien laitteiden korjaaminen ja kunnossapitotyöt

Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevat koneet, laitteet ja kalusteet ei katsota osaksi kiinteistöä. Näin ollen tällaisten laitteiden asennustyön, korjaamisen ja huoltamisen ei ole katsottu olevan arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi tuotantolaitosten prosessiin kuuluvien koneiden ja laitteiden kunnossapitotyöt.

2.3.4 Kiinteistönhoito ja huoltotyöt

Kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät ole rakentamispalvelua, eivätkä siten kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Huoltoon kuuluvat pääosin ennakoivat toimenpiteet, joilla etsitään ja estetään mahdollisten vikojen syntyminen. Tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella olevia kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön lv-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset sekä kiinteistön jäähdytyslaitteiden erilaiset tarkastukset, mittaukset ja testaukset.

Kiinteistönhoitopalvelulla tarkoitetaan tavanomaisesti jatkuvaluonteista palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja pienet korjaukset. Pienet korjaukset ovat usein osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta eikä niitä veloiteta erikseen.

Jos kiinteistönhoitoa harjoittava yritys veloittaa korjauspalvelut erikseen, niitä pidetään rakentamispalveluna ja näin ollen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvana.

2.3.5 Verohallinnon päätöksellä määräytyvät urakkatietojen rajaukset

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa. Jos 15.000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena pidetään kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin ollen esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen, erillisen tilauksen arvosta.

On kuitenkin huomattava, että jos tilaajalle tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa kuitenkin yhtenä sopimuksena.

Verohallinto vahvistaa edellä mainitun euromääräisen rajan vuodenvaihteessa 2013‒2014 annettavassa yleistä tiedonantovelvollisuutta koskevassa päätöksessään.

2.4 Urakkatietojen tietosisältö

Rakennustyömaan urakkatietoina annetaan tietoja ilmoittajasta, urakoitsijasta ja urakasta.  Kukin tilaaja ilmoittaa tiedot suoraan omista urakoistaan Verohallinnolle. Annettavat tiedot koskevat työmaalla toimivia urakoitsijoita ja heidän urakoitaan. Tiedot annetaan myös vuokratyönantajista ja heille maksetuista suorituksista.

Tarkemmat kuvaukset tiedoista löytyy tietuekuvaukselta. Tietuekuvauksessa on kerrottu, mitkä tiedot ovat pakollisia, vapaaehtoisia ja mitkä ehdollisesti pakollisia, jolloin tieto on pakollinen vain tietyissä tilanteissa. Ehdollisesti pakollisissa tiedoissa tiedon täyttäminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

Yleiset tiedot:

• Ilmoitustyyppi
  • Kun tiedot ilmoitetaan asianomaiselta kaudelta ensimmäisen kerran, merkitään perusilmoitus (P). Perusilmoitus voi sisältää kaikki ilmoittajan eri työmaiden tiedot tai perusilmoituksia voi tulla hajautetusti eri työmailta. Perusilmoituksen yhteydessä ilmoittaja saa Verohallinnolta ilmoitustunnuksen, jota käytetään, jos tietoa korjataan tai se poistetaan kokonaan.
  • Jos ilmoittaja korjaa ilmoitustaan, annetaan korjausilmoitus (K). Korjausilmoitukseen on sisällytettävä kaikki tiedot uudestaan ja se korvaa aiemmin annetun ilmoituksen. Korjausilmoitusta ei voi antaa, ellei samalla anneta aiemmin samaan kuukauteen kohdistuvan perusilmoituksen ilmoitustunnistetta.
  • Jos ilmoittaja haluaa poikkeuksellisesti poistaa koko aiemmin antamansa tiedoston, annetaan poistoilmoitus (D). Poistoilmoitusta ei voi antaa, ellei samalla anneta aiemmin samaan kuukauteen kohdistuvan perusilmoituksen ilmoitustunnistetta.
• Ilmoitusvuosi
• Kohdekuukausi
  • Kohdekuukaudeksi merkitään se kuukausi, jolta tietoja annetaan, esimerkiksi joulukuussa ilmoitetaan lokakuun tiedot. Kohdekuukaudeksi merkitään 10 (lokakuu).
  • Tietoa ei voida antaa etukäteen, ts. voidaan ilmoittaa vain kohdekuukauden tiedot, esimerkiksi helmikuun perusilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena 1.2.–5.4. välisellä ajalla.

Tiedonantovelvollisesta ilmoitetaan seuraavat tiedot:

• Nimi
  • Ilmoittajaksi merkitään aina se taho, joka on ilmoitusvelvollinen eli tilaaja (rakennuttaja, pääurakoitsija, urakoitsija tai aliurakoitsija).
  • Valtuutettu tietojen antaja (esim. konsulttiyhtiö, tilitoimisto, päätoteuttaja tai isännöitsijä) tulee Verohallinnon tietoon Katso–valtuutuksen kautta, joten valtuutettua ei koskaan merkitä ilmoittajaksi.
• Y-tunnus tai henkilötunnus
  • Jos ilmoittaja on kotimainen yhteisö, tietoja ei voida ilmoittaa ilman y-tunnusta. Y-tunnus on siten haettava, jos olet ilmoitusvelvollinen.
• Ulkomainen tunniste
  • Ulkomainen tunnus annetaan ainoastaan silloin, kun ilmoittajalla ei ole suomalaista y-tunnusta. Jos ulkomaisella ilmoittajalla on suomalainen y-tunnus, ilmoitetaan Suomesta saatu y-tunnus.
  • Ulkomaiselle ilmoittajalle annetaan tarvittaessa y-tunnus viranomaisaloitteisesti. Jos ilmoittaja saa suomalaisen y-tunnuksen, hänelle lähetetään tieto asiasta. Vastaisuudessa ilmoittajan on käytettävä Suomesta saatua y-tunnusta ilmoittamisessa.
• Ulkomaisen tunnuksen tyyppi, etusijajärjestyksessä numeroituna:
  • 1=Arvonlisäverotunniste (ns. VAT-numero)
  • 2=Ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus
  • 3=TIN (ulkomailla verotuksessa käytetty numero)
  • 4=Ulkomainen henkilötunnus
  • Jos arvonlisäverotunnistetta ei ole, annetaan ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus. Jollei sitäkään ole, annetaan TIN-tunnus ja vasta viimeisenä vaihtoehtona ulkomainen henkilötunnus
• Kotivaltio
  • Merkitään kotivaltion maatunnus. Suomalaisen yhtiön kotipaikaksi merkitään FI. Tietuekuvauksessa on linkki, josta löytyy kaikki maatunnukset
  • Kotivaltion nimi on kirjoitettava, jollei sitä löydy maatunnus-listalta
• Osoitetiedot Suomessa ja kotivaltiossa (jos ulkomaalainen ilmoittaja)
  • Verohallinto suosittelee erityisesti päätoimipaikan osoitteen antamista
• Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja osoitetiedot Suomessa
• Tieto, kenen urakoitsijana ilmoittaja itse toimii
  • Vapaaehtoinen tieto, jonka antamista Verohallinto kuitenkin suosittaa, koska tieto helpottaa aliurakointiketjun hahmottamista ja parantaa verovalvonnan edellytyksiä.

Työmaasta ilmoitetaan:

• Työmaa-avain
  • Jos yritys käyttää ilmoittamisessa veronumero.fi-palvelukanavaa, ilmoitetaan palvelun muodostama työmaa-avain identifioimaan työmaata
• Työmaan numero
  • Suositellaan päätoteuttajan työmaanumeron käyttöä. Jollei päätoteuttajan työmaan numeroa ole, käytetään tilaajan omaa työmaan numeroa, jolle urakka kohdistuu
  • Verohallinto suosittelee kummankin, sekä työmaa-avaimen että päätoteuttajan työmaanumeron, antamista
• Työmaan sijainti
  • Osoite ja kunta
  • Jos työmaalla ei ole vielä osoitetta, annetaan vapaamuotoinen selvitys työmaan kohteesta, esim. alue tai työmaan nimi
  • Jollei työmaa-avainta tai työmaan numeroa ole, Verohallinto suosittelee työmaan tarkan lähiosoitteen antamista. Näin ilmoittaja välttyy Verohallinnon selvityspyynnöiltä / myöhemmiltä yhteydenotoilta

Urakoitsijasta ilmoitetaan:

• Nimi
• Y-tunnus tai hetu
  • Jos kotimainen yhteisö, y-tunnus on ilmoitettava
• Ulkomainen tunniste
  • Annetaan silloin, jos urakoitsijalla ei ole suomalaista y-tunnusta
  • Ulkomaiselle yhtiölle voidaan annetaan tarvittaessa y-tunnus viranomaisaloitteisesti
• Ulkomaisen tunnuksen tyyppi, etusijajärjestyksessä numeroituna:
  • 1= Arvonlisäverotunniste (ns. VAT-numero)
  • 2=Ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus
  • 3=TIN (ulkomailla verotuksessa käytetty numero)
  • 4=Ulkomainen henkilötunnus
  • Jos arvonlisäverotunnistetta ei ole, annetaan ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus. Jollei sitäkään ole, annetaan TIN-tunnus ja vasta viimeisenä vaihtoehtona ulkomainen henkilötunnus
• Kotivaltio
  • Merkitään kotivaltion maatunnus. Suomalaisen yhtiön kotipaikaksi merkitään FI. Tietuekuvauksessa on linkki, josta löytyy kaikki maatunnukset
  • Kotivaltion nimi on kirjoitettava, jollei sitä löydy maatunnus-listalta
• Osoitetiedot Suomessa ja kotivaltiossa (jos urakoitsija ulkomaalainen)
• Yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero

Urakasta ilmoitetaan:

• Urakan laskutettu määrä ilmoitusjakson aikana
  • Pääsääntöisesti yritykset käyttävät suoriteperusteista kirjanpitoa. Tällöin urakan laskutettu määrä ilmoitetaan sen kohdekauden urakkailmoituksella, kun tuote/palvelu on laskutettu riippumatta siitä, milloin maksu on maksettu
  • Summa ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa; verollisissa suorituksissa veron peruste
  • Laskutettu määrä on ensisijainen verrattuna maksettuun määrään
  • Laskutettu määrä voi sisältää sekä palvelun että tavarat ja materiaalit
• Urakan maksettu määrä
  • Liikevaihdoltaan pienemmät yritykset (esim. ammatinharjoittajat) voivat kirjata liiketapahtumat myös maksuperusteisesti. Tällöin urakan maksettu määrä ilmoitetaan sen kohdekauden urakkailmoituksella, kun maksu on maksettu riippumatta siitä, milloin tuote/palvelu on luovutettu
  • Ilmoitetaan vain, jos kyseessä maksuperusteinen kirjanpito tai kirjallista laskutusta ei ole ollut
• Ennakkomaksu
  • Ilmoitetaan ennen töiden aloittamista ennakkoon maksetut suoritukset
• Urakkasumma kokonaisuudessaan
  • Muutoksia ei tarvitse ilmoittaa, mutta jos urakkasumma muuttuu, Verohallinto suosittelee ilmoittamaan seuraavan kohdekauden ilmoituksella uuden summan
  • Tunti- ja vuosisopimustapauksissa ilmoitetaan arvio kyseisen vuoden summasta
• Toimeksiannon laji
  • Valinta 1 = urakointi, 2 = työvoimanvuokraus tai 3 = jatkuvaluonteinen kunnossapitotyö
  • Urakoinnilla tarkoitetaan rakentamispalvelua, joka on tilattu toiselta yritykseltä
  • Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen (työn teettäjän) käyttöön
  • Jatkuvaluontoisella kunnossapitotyöllä tarkoitetaan sellaista kunnossapitotyötä, jolla ei ole täsmällistä loppumisaikaa
• Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen
  • Merkitään 1 = kyllä, 2 = ei
• Urakan alkupäivämäärä
  • Merkitään sopimuksen mukainen työn alkupäivämäärä
  • Muodossa ppkkvvvv (esimerkiksi 23032014)
• Urakan loppupäivämäärä
  • IImoitetaan loppupäivämäärä, jos tiedossa. Muutoin arvio loppupäivämäärästä
  • Jos kiinteistöllä tehdään ympärivuotisesti jatkuvaluonteisia kunnossapitotöitä ja toimeksiannon lajiksi on merkitty kunnossapitotyö, voidaan loppupäivämäärä jättää tyhjäksi
  • Verohallinto suosittelee korjaamaan seuraavaan kuukauden ilmoituksella, jos loppupäivämäärä muuttuu. Tieto on tärkeä ulkomaisten yritysten verovalvonnassa.
  • Muodossa ppkkvvvv (esimerkiksi 02092015)
• Ei toimintaa-  ilmoitus urakoitsijakohtaisesti
  • Ilmoitetaan, jos ilmoituksen kohteena olevan urakoitsijan tekemä työ on 1 = tilapäisesti keskeytynyt tai 2 = päättynyt
  • Verohallinto suosittelee Ei toimintaa-ilmoituksen antamista, jos työ on tilapäisesti keskeytynyt ja urakan loppupäivämäärä on edelleen avoinna. Näin ilmoittaja välttyy tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä koskevalta selvityspyynnöltä
• Ei toimintaa- ilmoitus työmaakohtaisesti
  • Ilmoitetaan, jos kaikki työmaalla tehtävä työ on 1 = tilapäisesti keskeytynyt tai 2 = päättynyt
  • Verohallinto suosittelee Ei toimintaa-ilmoituksen antamista, jos työ on tilapäisesti keskeytynyt ja urakan loppupäivämäärä on edelleen avoinna. Näin ilmoittaja välttyy tiedonvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevalta selvityspyynnöltä

3 Päätoteuttajan velvollisuus antaa yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä koskevia tietoja (ns. työntekijätiedot)

3.1 Kuka on tiedonantovelvollinen?

Rakennustyömaan työntekijätiedot antaa päätoteuttaja. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä.

Päätoteuttaja on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) 2 §:n 4 kohdassa. Sen mukaan päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Tiedonantovelvollisuus kohdistuu siten viime sijassa rakennuttajaan itseensä, jollei rakennuttaja ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa.

Päätoteuttajana toimii yleensä pääurakoitsija. Päätoteuttaja antaa kulkuluvan eli oikeuden oleskella rakennustyömaalla. Uuden rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden yhteydessä päätoteuttajalle säädettiin työturvallisuuslain (738/2009) 52 b §:ssä velvollisuus pitää luetteloa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Luettelossa olevat henkilöt ovat samoja, joiden on pidettävä näkyvillä kuvallista tunnistetta, jossa on oltava veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Samoista henkilöistä on annettava tiedot kuukausittain Verohallinnolle. Luettelon on oltava ajantasainen ja helposti viranomaisten tarkistettavissa. Sen sijaan kulkulupien myöntämisen yhteydessä syntyvä luettelo työmaalla työskentelevistä henkilöistä on kuitenkin sisällöltään suppeampi kuin Verohallinnolle toimitettavat työntekijätiedot.

Kukin työmaalla toimiva yritys on velvollinen toimittamaan päätoteuttajalle tiedot omista työntekijöistään. Myös itsenäinen työnsuorittaja on velvollinen toimittamaan tiedot omalta osaltaan. Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista. Tietojen muutoksista on lisäksi annettava tieto päätoteuttajalle viipymättä, jotta päätoteuttaja voi täyttää oman tiedonantovelvollisuutensa oikeamuotoisena Verohallinnolle.

Verotusmenettelylain (1558/1995) 15 b §:ssä säädetään päätoteuttajan tiedonantovelvollisuuksista ja muiden työmaalla toimivien yritysten velvollisuudesta antaa päätoteuttajalle tietoja seuraavasti:  

15 b §

Työmaan päätoteuttajan velvollisuus antaa työntekijöitä koskevia tietoja

Työturvallisuuslain (738/2002) 7 §:ssä tarkoitetun yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedot työnantajan kotivaltiosta, työ- ja toimeksiantosuhteen laadusta sekä työskentelyä ja Suomessa oleskelua samoin kuin vakuuttamista koskevat tiedot. Tietoja ei kuitenkaan toimiteta tilapäisesti tavaraa
työmaalle kuljettavista henkilöistä.

Yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava työmaan pääurakoitsijalle tai muulle päätoteuttajalle työmaalla työskentelevistä työntekijöistään 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Itsenäisen työnsuorittajan on annettava itseään koskevat vastaavat tiedot. Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista, ja niissä tapahtuneista muutoksista on annettava tieto viipymättä.

Mitä tässä pykälässä säädetään pääurakoitsijasta tai muusta päätoteuttajasta, sovelletaan rakennuttajaan, jos työmaalla ei ole pääurakoitsijaa tai muuta päätoteuttajaa.
Tässä pykälässä tarkoitetun tiedonantovelvollisen on säilytettävä ne tiedot ja asiakirjat, joista tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja on saatavissa, kuuden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä, jona työmaa valmistui, ellei muualla laissa säädetä pidempää säilytysaikaa.

Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

3.2 Mistä töistä tiedot on annettava?

3.2.1 Yhteinen rakennustyömaa

Päätoteuttajalla on velvollisuus toimittaa tiedot Verohallinnolle yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 § 1 kohdan mukaan työpaikkaa, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja.

Jos työn suorittaa vain yhden yrityksen työntekijät (esim. maalaus- tai muu pintakäsittelytyö), tiedonantovelvollisuutta työntekijätiedoista Verohallinnolle ei ole. Tällöinkin on kuitenkin huomattava, että tilaajan on toimitettava tieto kyseisestä maalaustyöstä urakkatietona Verohallinnolle.

Urakka- ja työntekijätiedot annetaan eri perusteilla. Urakkatiedot on annettava silloin, kun kyse on arvonlisäverolaissa tarkoitetusta rakentamispalvelusta. Työntekijätiedot puolestaan annetaan kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä. Työntekijätietoja saatetaan antaa myös silloin, kun kyseisestä työstä ei tarvitse antaa urakkatietoja. Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yhteisellä rakennustyömaalla työskenteleviä, vaikka henkilö ei konkreettista rakentamista tekisikään. Näin ollen esimerkiksi rakennustyömaalla työskentelevät toimistotyöntekijät, siivoojat, vartijat ja oppilaitosten harjoittelijat on ilmoitettava Verohallinnolle.

Tiedonantovelvollisuuden aiheuttavan yhteisen rakennustyömaan muodostumiselle ei asetuksessa ole esimerkiksi työmaan keston tai tehdyn työn määrän perusteella määräytyvää alarajaa, jonka alittuessa kyseessä ei olisi yhteinen työmaa. Määräävää on, että työtä suorittaa vähintään kaksi eri yritystä. Yhteinen työmaa voi siten muodostua verrattain vähäisessäkin kunnostustyössä, jos maalausliikkeen suorittamaan pintakäsittelytyöhön liittyy sähköliikkeen suorittama asennustyö.

Yhteisen työmaan muodostumisessa oleellista on tieto siitä, että kyseinen työmaa on suunniteltu tehtäväksi useamman kuin yhden työnantajan toimesta. Näin siitäkin huolimatta, että työmaan alkaessa siellä toimii vain yksi työnantaja ja vasta myöhemmissä työvaiheissa seuraavat työnantajat tulevat työmaalle. Tiedonantovelvollisuus alkaa heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt työmaalla.

Jos työmaa on suunniteltu tehtäväksi yhden työnantajan toimesta, mutta työn aikana siellä tosiasiallisesti on usean työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, se muuttuu yhteiseksi työmaaksi. Tiedonantovelvollisuus alkaa siitä hetkestä lukien, kun työmaasta tulee yhteinen.

3.2.2 Mitä tarkoitetaan rakentamisella yhteisellä rakennustyömaalla?

Rakennustyön turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (205/2009) tarkoitettuna rakentamistyönä pidetään maan alla, päällä tai vedessä tapahtuvaa rakennuksen ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamista ja kunnossapitoa sekä niihin liittyvää asennustyötä, purkamista, maa- ja vesirakentamista sekä rakentamista koskevaa suunnittelua, samoin kuin näihin töihin koskevaa rakennushankkeen valmistelua ja suunnittelua.

Asetus on tarkoitettu sovellettavaksi varsin laaja-alaisesti rakentamiseen. Asetuksen soveltamisalaan kuuluu kaikki rakentamiseen liittyvä toiminta.

Asetuksen soveltamisalan perusteella rakennustyötä ovat talonrakennustyöt ja lisäksi esim. sillan, padon, sataman, laiturin, kanavan, maantien, kadun, rautatien, lentokentän ja kaukolämpöverkoston rakentaminen, raakavedenottamoiden ja puhdistamojen sekä viemärin ja kaikenlaisten vesi- ja muiden johtoverkkojen sekä muiden sanotun kaltaisten rakennelmien rakennus- ja korjaustyöt. Asetusta sovelletaan myös maarakennustöihin, esimerkiksi kaivannon kaivamiseen sekä täyttö- ja pengerrystöihin.

Maan alla tapahtuvan rakennustyön osalta on selvä raja rakennusteknisen louhinnan ja kaivostoiminnan välillä. Rakennustyötä on esimerkiksi liikenneväyläksi, maanalaiseksi varastoksi, raakavesiverkoston tai viemärilinjan osaksi tai muuhun vastaavaan käyttöön tulevan kalliotilan rakentaminen. Asetuksen ja myös rakennustyö -käsitteen ulkopuolelle jää kaivoskivennäisten hyväksikäyttöä tarkoittava työ, josta on säädetty kaivoslaissa (621/2011).

Vedessä tapahtuvaa rakennustyötä on esimerkiksi laiva- tai muun väylän ruoppaus, patojen rakentaminen ja vedenalainen louhinta. Rakennustyön turvallisuudesta annettua asetusta sovelletaan myös erilaisten johtoverkkojen rakentamiseen. Tien, kadun tai vastaavan kunnossapito sekä päällysteen osittainenkin korjaaminen tai uusiminen tai muut vastaavat rakenteeseen kohdistuvat toimenpiteet kuuluvat asetuksen soveltamisalaan.

Asetuksen tarkoittaman korjausrakentamisen, kunnossapidon tai asennusten tulee kohdistua rakennuksiin tai muihin rakennelmiin. Määräysten tarkoittamaa rakennuksen kunnossapitoa ovat mm. julkisivun maalaaminen, vesikatteen uusiminen tai korjaaminen, LVIS-laitteistojen uusiminen ja vastaavat työt.

Rakennustyöksi katsotaan asennustyöt silloin, kun ne liittyvät rakentamiseen ja kunnossapitoon. Tämä koskee esimerkiksi voimalaitosten ja paperitehtaiden koneasennuksia. Nämä asennustyöt ovat usein myös ajallisesti samanaikaista toimintaa rakentamisen kanssa. Samoin asetusta sovelletaan erilaisten LVIS-laitteistojen asentamisessa samoin kuin hissien ja vastaavien laitteiden asentamisessa rakennuksen tai muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamisen ja kunnossapidon yhteydessä.

Rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetusta soveltamista valvoo Aluehallintoviraston työsuojeluhallinto. Aluehallintovirasto on antanut yhteisen työmaan ja rakentamistyön käsitteistä ohjeen, jossa on tarkemmalla tasolla kuvattu yhteisen työmaan muodostumisesta ja sitä, mikä on rakentamista ja esimerkkitapauksia, www.tyosuojelu.fi/fi/Ajankohtaista2/5753. 

3.2.3 Kotitalouden työmaa

Vaikka sellaisella työmaalla, jossa rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan rakennuttajana olevan yksityishenkilön omaan käyttöön, ei edellytetä kuvallisen henkilötunnisteen käyttöä, työntekijätiedot on toimitettava kuukausittain, jos työmaalla on päätoteuttajaksi katsottava urakoitsija, kuten esimerkiksi rakennusliike tai talotoimittaja.

Luonnollisen henkilön kevennetty tiedonantomenettely ei vaikuta omakotityömaalla toimivien urakoitsijoiden omaan kuukausittaiseen tiedonantovelvollisuuteen. Luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus ei kata niitä työntyöntekijätietoja, jotka päätoteuttajan on työmaan työntekijöistä ilmoitettava. Kukin urakoitsija on siten ilmoitusvelvollinen päätoteuttajalle omista työntekijöistään myös omakotityömaalla.

Kotitalouden oma tiedonantovelvollisuus rakennustyön suorittaneista työntekijöistä määräytyy verotusmenettelylain 15 d §:n mukaisesti ennen loppukatselmusta. Kotitalouden ilmoitusmenettely ei koske rakentamista, johon maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ei ole haettava rakennuslupaa.

3.3 Mistä töistä työntekijätietoja ei tarvitse toimittaa?

3.3.1 Tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavat

Yhteisen työmaan piiristä on rajattu tilapäisesti työmaalle tavaraa kuljettavat. Näin ollen tiedonantovelvollisuus ei koske tilapäisesti tavaraa työmaalle toimittavia.

Jos kuitenkin tavarantoimitukseen liittyy vähäinenkin rakennus- tai asennustyö, tiedot on ilmoitettava. Samoin silloin, jos tavarantoimitus työmaalle on säännöllistä.   Työmaalla käyminen on säännöllistä, jos se tapahtuu vähintään kaksi kertaa kuukaudessa vähintään kahden perättäisen kuukauden aikana. Tätä harvempaa käyntiä työmaalla pidetään tilapäisenä.

3.3.2 Prosessin käynnissä pitämiseen liittyvät kunnossapitotyöt

Sosiaali- ja terveysministeriön / aluehallintoviranomaisen ohjeessa on prosessin käynnissä pitämiseen liittyvät kunnossapitotyöt rajattu pois rakennustyön turvallisuudesta säädetyn valtioneuvoston asetuksen (205/2009) piiristä. Näin ollen esimerkiksi teollisten tuotantolaitosten koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat kunnossapitotyöt sekä koneiden osien uusiminen on rajattu tiedonantovelvollisuuden ulkopuolelle.

Sen sijaan seisokkityöt sisältävät olennaiselta osin sellaisia tuotantolaitokseen tai sen rakennelmiin kohdistuvia korjaamis- ja kunnossapitotöitä sekä asennuksia, että näiden töiden on katsottu kuuluvan tiedonantovelvollisuuden piiriin.  

3.3.3 Verohallinnon päätöksellä määräytyvät työntekijätietojen rajaukset

Lain mukaan Verohallinto voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joiden merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos työmaakohtaisesti hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15.000 euroa. Jos kokonaisarvo ylittää 15.000 euroa, päätoteuttajan tai rakennuttajan on ilmoitettava muille työmaalla toimiville työnantajille, jotta nämä voivat täyttää oman tiedonantovelvollisuutensa päätoteuttajalle.

Jos pääurakan arvo ylittää 15.000 euroa, pääurakoitsijan on ilmoitettava raja-arvon ylittymisestä muille työmaalla toimiville yrityksille. Jos taasen pääurakan arvo on 10.000 euroa ja kolmen rakennuttajan sivu-urakan arvo kukin on 2.000 euroa, rakennuttajan on ilmoitettava pääurakoitsijalle ja muille yrityksille raja-arvon ylittymisestä. Jos raja-arvon ylittyminen on tiedossa jo sopimuksen tekovaiheessa, tiedonantovelvollisuudesta voidaan tiedottaa jo sopimuksessa. Jos taasen raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

On kuitenkin huomattava, että jos tilaajalle tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa kuitenkin yhtenä sopimuksena.

Verohallinto vahvistaa edellä mainitun euromääräisen rajan vuodenvaihteessa 2013–2014 annettavassa yleistä tiedonantovelvollisuutta koskevassa päätöksessään.

3.4 Työntekijätietojen tietosisältö

Kukin yhteisellä työmaalla toimiva yritys on velvollinen ilmoittamaan työntekijöidensä tiedot ennen työskentelyn alkua työmaan päätoteuttajalle, joka on velvollinen ilmoittamaan tiedot Verohallinnolle kootusti. Jollei työmaalle ole asetettu päätoteuttajaa, ilmoitusvelvollinen on rakennuttaja.

Jos työntekijä ei jonain kuukautena työskentele työmaalla, esimerkiksi sen vuoksi, että hän on siirtynyt kahdeksi kuukaudeksi toiselle työmaalle, häntä ei ilmoiteta laisinkaan ko. työmaan työntekijätiedoissa.

Tarkemmat kuvaukset tiedoista löytyy tietuekuvaukselta. Tietuekuvauksessa on kerrottu, mitkä tiedot ovat pakollisia, vapaaehtoisia ja mitkä ehdollisesti pakollisia, jolloin tieto on pakollinen vain tietyissä tilanteissa. Ehdollisesti pakollisissa tiedoissa tiedon täyttäminen tai laskennan tulos tekee toisesta tiedosta pakollisen.

Yleiset tiedot:

• Ilmoitustyyppi
  • Kun tiedot ilmoitetaan asianomaiselta kaudelta ensimmäisen kerran, merkitään perusilmoitus (P). Perusilmoitus voi sisältää kaikki ilmoittajan eri työmaiden tiedot tai perusilmoituksia voi tulla hajautetusti eri työmailta. Perusilmoituksen yhteydessä ilmoittaja saa Verohallinnolta ilmoitustunnuksen, jota käytetään, jos tietoa korjataan tai se poistetaan kokonaan.
  • Jos ilmoittaja korjaa ilmoitustaan, annetaan korjausilmoitus (K). Korjausilmoitukseen on sisällytettävä kaikki tiedot uudestaan ja se korvaa aiemmin annetun ilmoituksen. Korjausilmoitusta ei voi antaa, ellei samalla anneta aiemmin samaan kuukauteen kohdistuvan perusilmoituksen ilmoitustunnistetta.
  • Jos ilmoittaja haluaa poikkeuksellisesti poistaa koko aiemmin antamansa tiedoston, annetaan poistoilmoitus (D). Poistoilmoitusta ei voi antaa, ellei samalla anneta aiemmin samaan kuukauteen kohdistuvan perusilmoituksen ilmoitustunnistetta.
• Ilmoitusvuosi
• Kohdekuukausi
  • Kohdekuukaudeksi merkitään se kuukausi, jolta tietoja annetaan, esimerkiksi joulukuussa ilmoitetaan lokakuun tiedot. Kohdekuukaudeksi merkitään 10 (lokakuu).
  • Tietoa ei voida antaa etukäteen, ts. voidaan ilmoittaa vain kohdekuukauden tiedot, esimerkiksi helmikuun perusilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena 1.2.–5.4. välisellä ajalla.

Tiedonantovelvollisesta ilmoitetaan seuraavat tiedot:

• Nimi
  • Ilmoittajaksi merkitään aina se taho, joka on ilmoitusvelvollinen eli päätoteuttaja (pääurakoitsija, pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai rakennuttaja).
  • Valtuutettu tietojen antaja (esim. konsulttiyhtiö, tilitoimisto tai isännöitsijä) tulee Verohallinnon tietoon Katso–valtuutuksen kautta, joten valtuutettua ei koskaan merkitä ilmoittajaksi.
• Y-tunnus tai henkilötunnus
  • Jos ilmoittaja on kotimainen yhteisö, tietoja ei voida ilmoittaa ilman y-tunnusta. Y-tunnus on siten haettava, jos olet ilmoitusvelvollinen.
• Ulkomainen tunniste
  • Ulkomainen tunnus annetaan silloin, kun ilmoittajalla ei ole suomalaista y-tunnusta. Jos ulkomaisella ilmoittajalla on suomalainen y-tunnus, ilmoitetaan Suomesta saatu y-tunnus.
  • ulkomaiselle ilmoittajalle annetaan tarvittaessa y-tunnus viranomaisaloitteisesti. Jos ilmoittaja saa suomalaisen y-tunnuksen, hänelle lähetetään tieto asiasta. Vastaisuudessa ilmoittajan on käytettävä Suomesta saatua y-tunnusta ilmoittamisessa.
• Ulkomaisen tunnuksen tyyppi, etusijajärjestyksessä numeroituna:
  • 1=  Arvonlisäverotunniste (ns. VAT-numero)
  • 2=Ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus
  • 3=TIN (ulkomailla verotuksessa käytetty numero)
  • 4=Ulkomainen henkilötunnus
  • Jos arvonlisäverotunnistetta ei ole, annetaan ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus. Jollei sitäkään ole, annetaan TIN-tunnus ja vasta viimeisenä vaihtoehtona ulkomainen henkilötunnus
• Kotivaltio
  • Merkitään kotivaltion maatunnus. Suomalaisen yhtiön kotipaikaksi merkitään FI. Tietuekuvauksessa on linkki, josta löytyy kaikki maatunnukset
  • Kotivaltion nimi on kirjoitettava, jollei sitä löydy maatunnus-listalta
• Osoitetiedot Suomessa ja kotivaltiossa (jos ulkomaalainen ilmoittaja)
  • Verohallinto suosittelee erityisesti päätoimipaikan osoitteen antamista
• Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja osoitetiedot Suomessa
• Tieto, kenen urakoitsijana ilmoittaja itse toimii
  • Vapaaehtoinen tieto, jonka antamista Verohallinto kuitenkin suosittaa, koska tieto helpottaa aliurakointiketjun hahmottamista ja parantaa verovalvonnan edellytyksiä

Työmaasta ilmoitetaan:

• Työmaa-avain
  • Jos yritys käyttää ilmoittamisessa veronumero.fi -palvelukanavaa, ilmoitetaan palvelun muodostama työmaa-avain identifioimaan työmaata
• Työmaan numero
  • Suositellaan päätoteuttajan työmaanumeron käyttöä. Jollei päätoteuttajan työmaan numeroa ole, käytetään tilaajan omaa työmaan numeroa, jolle urakka kohdistuu
  • Verohallinto suosittelee kummankin, sekä työmaa-avaimen että päätoteuttajan työmaanumeron, antamista
• Työmaan sijainti
  • Osoite ja kunta
  • Jos työmaalla ei ole vielä osoitetta, annetaan vapaamuotoinen selvitys työmaan kohteesta, esim. alue tai työmaan nimi
  • Jollei työmaa-avainta tai työmaan numeroa ole, Verohallinto suosittelee työmaan tarkan lähiosoitteen antamista. Näin ilmoittaja välttyy Verohallinnon selvityspyynnöiltä / myöhemmiltä yhteydenotoilta

Työntekijästä ilmoitetaan:

• Työntekijän henkilötunnus
  • Verohallinto suosittelee ilmoittamisessa henkilötunnuksen käyttöä
• Työntekijän veronumero ja syntymäaika
  • Veronumeron ja syntymäajan ilmoittaminen on vaihtoehtoisia ilmoittamistapoja henkilötunnukselle. Verohallinto suosittelee ilmoittamisessa henkilötunnuksen käyttöä.
• Työntekijän etunimet ja sukunimi
• Työntekijän puhelinnumero
• Osoitetiedot asuinvaltiossa
• Tieto, onko henkilöllä A1-todistus tai muu lähetetyn työntekijän todistus, joka osoittaa vakuuttamista kotivaltiossa
• Työ- tai palvelussuhteen laatu
  • Onko työntekijä 1= työsuhteinen, 2= vuokratyöntekijä, 3 = ammatinharjoittaja tai muu vastaava (esim. tavarantarkastaja tai näyttötutkinnon arvioija), 4 = harjoittelija vai 5 = talkootyön tekijä.
• Työmaalla työskentely alkanut
  • Tieto päätoteuttajalta
  • Muodossa ppkkvvvv
• Työmaalla työskentelyn arvioitu päättymispäivä
  • Tieto päätoteuttajalta
  • Muodossa ppkkvvvv
  • Työntekijän tietoja ei ilmoiteta sellaisilta kuukausilta, jolloin hän ei ole tosiasiallisesti työskennellyt työmaalla
• Tehdyt työtunnit ja –päivät
  • Vapaaehtoinen tieto. Voidaan antaa, jos tiedossa
  • Työpäivissä ilmoitetaan, monenako päivänä työntekijä on ollut kyseisen kuukauden aikana ko. työmaalla
  • Työtunneissa ilmoitetaan, montako tuntia työntekijä on ollut yhteensä kyseisen kuukauden aikana ko. työmaalla
• Työnantaja
  • Yritys, joka maksaa työntekijän palkan
  • Ammatinharjoittajan osalta merkitään ammatinharjoittaja
• Työnantajan y-tunnus tai henkilötunnus
  • Jos kotimainen yhteisö, y-tunnus on ilmoitettava
• Ulkomainen tunniste
  • Annetaan silloin, jos työnantajalla ei ole suomalaista y-tunnusta
  • Ulkomaiselle yhtiölle voidaan antaa tarvittaessa y-tunnus viranomaisaloitteisesti
• Ulkomaisen tunnuksen tyyppi, etusijajärjestyksessä numeroituna:
  • 1= Arvonlisäverotunniste (ns. VAT-numero)
  • 2=Ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus
  • 3=TIN (ulkomailla verotuksessa käytetty numero)
  • 4=Ulkomainen henkilötunnus
  • Jos arvonlisäverotunnistetta ei ole, annetaan ulkomainen kaupparekisterimerkintää vastaava tunnus. Jollei sitäkään ole, annetaan TIN-tunnus ja vasta viimeisenä vaihtoehtona ulkomainen henkilötunnus
• Työnantajan kotivaltio
  • Merkitään kotivaltion maatunnus. Suomalaisen yhtiön kotipaikaksi merkitään FI. Tietuekuvauksessa on linkki, josta löytyy kaikki maatunnukset
  • Kotivaltion nimi on kirjoitettava, jollei sitä löydy maatunnus-listalta
• Työnantajan edustajan nimi, puhelinnumero ja osoite
• Työnantajan osoite, ellei edustajaa asetettu
• Vuokratyönteettäjän nimi, y-tunnus tai henkilötunnus
• Vuokratyönteettäjän ulkomainen tunniste ja tunnisteen tyyppi
• Vuokratyönteettäjän kotivaltio
• Ei toimintaa -työmaakohtaisesti
  • Ilmoitetaan, jos 1 = työmaa keskeytynyt tai 2 = työmaa päättynyt
• Ei työntekijäilmoitusta työnantajalta (työnantajan laiminlyönti)
  • Ilmoitetaan, jos 1 = kaikki työntekijätiedot puuttuvat tai 2 = osa työntekijätiedoista puuttuu

4 Milloin tiedot on annettava?

4.1 Tietojen antamisajankohta

Urakka- ja työntekijätiedot on kummatkin annettava Verohallinnolle kuukausittain. Tiedot annetaan viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivä, esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan viimeistään maaliskuun viidentenä päivä. Perusilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena kohdekauden alusta kohdekautta toiseksi seuraavan kuukauden viidenteen päivään saakka. Jos määräpäivä on viikonloppu tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi.

Tietoja ei voi ilmoittaa etukäteen, esim. helmikuun tietoja ei voi ilmoittaa tammikuussa. Tiedossa voi olla jo etukäteen, ettei tiettyjen kuukausien aikana yrityksellä ole toimintaa työmaalla tai työntekijä ei työskentele tiettyinä kuukausina työmaalla. Näissäkään tilanteissa Ei toimintaa -ilmoitusta ei voi antaa etukäteen.  

4.2 Tiedonantovelvollisuuden alkaminen

Tiedonantovelvollisuus koskee 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Vaikka työmaa olisikin alkanut jo ennen 1.7.2014, tiedot on annettava heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen tapahtuneesta työntekijän työskentelystä ja sen jälkeen tehdyistä työtehtävistä sekä maksetuista urakkasuorituksista.

Urakkaa ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus alkaa silloin, kun työmaa alkaa. Rakennustyö katsotaan alkaneeksi silloin, kun rakennustyöt työmaalla tosiasiallisesti aloitetaan, esim. rakennuspaikan raivaamisella. Näin myös silloin, vaikka lupia tai ilmoituksia ei olisikaan vielä tehty, mutta työmaalla tehdään ensimmäistä työtehtävää. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden alkamista tarkastellaan sopimuskohtaisesti.

Tiedot on annettava, vaikkei työtä olisi vielä ehditty laskuttaa.

Jos tilaaja maksaa ennakkomaksuja ennen töiden aloittamista, niistäkin on annettava tieto, vaikkei töitä olisi vielä aloitettukaan. Tietuekuvauksessa on oma kohtansa ennakkomaksuille. Ennakkomaksun jälkeisiltä kuukausilta (ns. välikuukausilta), jolloin töitä ei vielä ole aloitettu, ei tietoja tarvitse toimittaa. Urakan aikana etukäteen maksetut suoritukset ilmoitetaan kohdassa laskutettu määrä.

4.3 Tiedonantovelvollisuuden päättyminen

Työmaan katsotaan päättyneen silloin, kun työ on vastaanotettu ja luovutettu tilaajalle. Yleensä tässä samassa yhteydessä myös työmaahallinto lopetetaan työmaalla. Tähän samaan hetkeen päättyy myös tiedonantovelvollisuus työntekijöistä ja urakoista, vaikka sen jälkeen tehtäisiinkin takuuajan jälkitöitä ja korjauksia.

Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden päättymistä tarkastellaan sopimuskohtaisesti. Aliurakoitsija luovuttaa työn pääurakoitsijalle, pääurakoitsija ja sivu-urakoitsija puolestaan rakennuttajalle. Maarakennusurakka voidaan luovuttaa mahdollisesti vuosia ennen kuin pääurakka luovutetaan rakennuttajalle.   
Jos työ on jo päättynyt, mutta päättymisen jälkeen laskutetaan edelleenkin urakkasuorituksia, jotka kohdistuvat aikaan ennen työmaan päättymistä, näistä on annettava tieto Verohallinnolle.

5 Tietojen antamisen tapa

Yrityksessä voi olla urakka- tai työntekijäilmoituksia antavia tahoja useita tai tiedot voidaan antaa keskitetysti yhden tahon toimesta.

Kukin ilmoittaja antaa kohdekuukauden tiedot sisältävän ilmoituksensa niin sanotulla perusilmoituksella (P). Perusilmoituksen annettuaan ilmoittaja saa yksilöllisen ilmoitustunnuksen ja ilmoituksen antamisajankohdan. Tunniste on ilmoituskohtainen, sisälsipä ilmoitus yhden tai useamman työmaan tiedot. Perusilmoituksen tunniste vaihtuu joka kuukausi, vaikka ilmoittaja (ja työmaat) pysyisikin samana. Tätä ilmoitustunnusta on käytettävä, jos tietoja myöhemmin korjataan (ks. kohta 6. Tietojen korjaaminen).

Jos tiedot annetaan ensimmäisen kerran vasta määräajan jälkeen, annetaan ne tällöinkin perusilmoituksella.

5.1 Sähköinen ilmoittaminen

Reaaliaikaisen valvonnan turvaamiseksi urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voidaan toimittaa Verohallinnolle vain sähköisesti. Tiedot voidaan toimittaa joko verkkolomakkeella suomi.fi-palvelun kautta tai Ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Ilmoitin.fi-palvelun kautta lähetetään ohjelmistojen tuottamia tiedostoja. Ilmoitin.fi-palvelussa tarkastetaan aineiston muodollinen oikeellisuus tietuekuvauksen mukaisesti. Palvelua voi käyttää joko selaimella tai ohjelmistorajapinnan kautta. Tiedonantovelvollinen voi pääsääntöisesti käyttää aiempaa ilmoitustaan seuraavan ilmoituksensa pohjana.

Yrityksen tai yhteisön puolesta toimivat tarvitsevat sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katso-tunnisteen. Yksityishenkilöt, kuten yksityinen elinkeinonharjoittaja tai alkutuottaja, voivat käyttää kirjautuessaan myös pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (ns. HST-korttia). Lisätietoa ja ohjeita Katso -tunnisteista saa osoitteesta www.vero.fi/katso. Katso-tunnisteella kirjautuneena ilmoituksilla tulee käyttää Y-tunnusta. Henkilötunnisteella kirjautuneena ilmoituksilla käytetään ilmoittajan henkilötunnusta.

5.1.1 Aineiston lähetys Ilmoitin.fi-palvelua käytettäessä

Aineiston lähetys tapahtuu vaiheittain seuraavasti (vaiheet 1-2):

Vaihe 1: Sisäänkirjautuminen

Aineiston lähetys vaatii sisäänkirjautumisen. Sisäänkirjautuminen tapahtuu Katso-tunnisteilla tai henkilökohtaisilla verkkopankkitunnisteilla tai sirullisella henkilökortilla. Sisäänkirjautumissivulla asiakas syöttää tarvittavat tunnistetiedot.

Vaihe 2: Aineiston lähetys

Onnistuneen sisäänkirjautumisen jälkeen on aineisto tarkastettava. Aineiston tarkastaminen tapahtuu "Selaa (Browse)" -painikkeella ja klikkaamalla "Tarkasta aineisto" -painiketta. Ilmoitin.fi suorittaa aineiston tarkastuksen ja tulostaa tarkastustuloksen näytölle. Lisätietoja: Tarkastustuloksen lukuohje (www.ilmoitin.fi).

Jos aineistossa on muodollisia virheitä, sitä ei voi lähettää Verohallinnolle. Ilmoitin.fi-palvelu antaa virheestä ilmoituksen ja opastaa jatkotoimenpiteisiin. Virheenä saattaa olla esimerkiksi, että käyttäjää ei ole valtuutettu lähettämään aineistoa tai tiedostossa oleva henkilötunnus tai y-tunnus on väärä.

Kun aineiston tarkastustulos on oikeellinen, voi aineiston lähettää eteenpäin Lähetä -painikkeella.

Onnistuneen lähetyksen jälkeen käyttäjälle annetaan kuittaus vastaanotetusta aineistosta. Kuittauksessa kerrotaan aineiston alkuperäinen tiedostonimi, sen vastaanotossa käytetty tiedostonimi, ilmoitustunnus ja aineiston vastaanottoaika. Kuittauksessa näytetään myös eriteltynä aineiston sisältö: mitä ilmoituksia aineistoa on sisältänyt ja kuinka paljon. Kuittaustietoja on mahdollista tarkastaa myöhemmin Ilmoitin.fi-palvelun arkistosta. Palvelu arkistoi tiedot 1,5 vuoden ajaksi. Arkisto näyttää kirjautuneen käyttäjätunnuksen onnistuneesti lähetetyt ilmoitukset, liitetiedostot sekä Excel-muotoiset ilmoitukset. Lisätietoja: Arkiston lukuohje (www.ilmoitin.fi)

Lisää tietoa Ilmoitin.fi-palvelusta osoitteesta www.ilmoitin.fi.

5.1.2 Tietojen ilmoittaminen Suomi.fi-palvelun sähköisellä verkkolomakkeella

Sähköinen verkkolomake täytetään Suomi.fi-palvelussa. Vero.fi-sivuille tulee linkki, jonka kautta ilmoittaja pääsee täyttämään lomakkeen. Verkkolomaketta käytettäessä asiakkaan on tunnistauduttava. Lomake aukeaa tunnistautumisen jälkeen.  Sähköisessä verkkolomakkeessa voidaan käyttää aiemmin annetun ilmoituksen tietoja uuden ilmoituksen pohjatietona.

Lomakkeen täyttämisen jälkeen lomake lähtee suoraan Verohallinnon sähköiseen järjestelmään, kun ilmoittaja painaa lähetä-painiketta.
Verohallinto tekee yksityiskohtaiset ohjeet tietojen ilmoittamisesta verkkolomakkeella.  

5.2 Katso-roolit ilmoittamiseen

Verohallinnon sähköinen ilmoittaminen edellyttää Katso-tunnisteen käyttämistä yrityksen ja yhteisön puolesta toimittaessa. 

Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voidaan antaa kahdella eri Katso-roolilla. Pääkäyttäjä voi valtuuttaa ilmoittajan erillisen, rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen tehdyn roolin käyttöön (Vertailutietojen ilmoittaja). Tällä roolilla voidaan antaa vain urakka- ja työntekijätietoja koskevia tietoja Verohallinnolle.

Hallinnollisen taakan vähentämiseksi tiedot voidaan antaa myös Kausiveroilmoittaja-roolilla, jolloin erillistä valtuutusta ei tarvita, jos ilmoittajalla jo nykyisin on käytössään kausiveroilmoittaja-rooli.

5.3 Ulkomainen ilmoittaja

Tällä hetkellä Katso-tunnistetta ei ole mahdollista perustaa yritykselle, jolla ei ole suomalaista y-tunnusta. Myöskään nimenkirjoitusoikeudellinen vastuuhenkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta ei voi perustaa pääkäyttäjyyttä (esim. Suomeen rekisteröity yritys, jonka vastuuhenkilöt eivät ole Suomen kansalaisia).

Tällä hetkellä ainoa käytössä oleva menettely ulkomaalaisille on:

• Asianhoitaja (esim. tilitoimisto), jolla on käytössä Katso-tunniste, voi luoda sähköisen asioinnin valtakirjan hyväksyttäväksi yritykselle, jolla on suomalainen y-tunnus ja jonka edustaja on ulkomainen.

Katso-palvelua laajennetaan vuoden 2013 aikana siten, että ulkomaisten yritysten ja henkilöiden on mahdollista perustaa Katso-tunniste

• Suomeen rekisteröidylle yritykselle, jonka nimenkirjoittajat ovat ulkomaalaisia.
• Ulkomaille rekisteröidylle yritykselle, jonka nimenkirjoittajat voivat olla joko ulkomaalaisia tai suomalaisia.

6 Tietojen korjaaminen

Jos ilmoittajalla on korjattavaa, annetaan kyseiselle kuukaudelle korjausilmoitus (K). Korjausilmoitusta annettaessa ilmoittaja kertoo, että ilmoituksen laji on korjausilmoitus. Korjausilmoituksissa on aina annettava kaikki tiedot uudestaan, vaikka se sisältäisi samalla useamman työmaan virheettömät tiedot.

Korjausilmoituksessa on aina ilmoitettava perusilmoituksen yhteydessä saatu ilmoitustunnus. Korjausilmoitusta ei voi antaa, ellei samalla anneta aiemmin samaan kuukauteen kohdistuvan perusilmoituksen ilmoitustunnistetta.

Ilmoittaja voi korjata tietojaan taannehtivasti kohdekautta edeltävän 12 kuukauden ajan.

Perusilmoitus voidaan antaa oikea-aikaisena kohdekauden alusta kohdekautta toiseksi seuraavan kuukauden viidenteen päivään saakka. Jos tiedot on annettu perusilmoituksella ennen määräajan päättymistä ja tietoja halutaan korjata ennen määräajan päättymistä, on määräajan aikanakin annettavissa uusissa tiedoissa käytettävä korjausilmoitusta, jossa on mainittu perusilmoituksen ilmoitustunniste.

Tiedot voidaan korjata seuraavan kuukauden ilmoituksella, eikä erillistä korjausilmoitusta tarvita, paitsi jos kyseessä on

• virheelliset tunnistetiedot
  • y-tunnus
  • henkilötunnus, veronumero, syntymäaika tai ulkomainen tunniste
  • työmaanumero
• urakkatietojen osalta laskutetut (tai maksetut) määrät
• toimeksiannon laji
• onko sovellettu käännettyä ALVia
• työntekijätietojen työsuhteen laatu

Edellä mainitut tiedot on korjattava alkuperäiselle kuukaudelle. Kaikki muut tiedot voidaan korjata seuraavan kuukauden ilmoituksella. Esimerkiksi yhteystiedot voidaan muuttaa ja korjata seuraavan kuukauden ilmoituksella.

Tiedot on korjattava korjausilmoituksella sähköisesti. Tietoja ei voi korjata puhelimitse soittamalla Verohallintoon.

Annettu tiedosto voidaan poikkeuksellisesti myös poistaa kokonaan. Tiedoston poisto tapahtuu poistoilmoituksella (D). Tällöinkin ilmoittajan on annettava perusilmoituksen yhteydessä saamansa ilmoitustunnus.

Tietojen korjaamisessa (K) tai poistamisessa (D) on käytettävä samaa ilmoituskanavaa kun alkuperäisessäkin aineistossa.

7 Menettely, jos tietoja ei anneta

Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä VML 22 a §:n mukaan enintään 15.000 euron laiminlyöntimaksu. Samoin laiminlyöntimaksu voidaan määrätä, jos tiedonantovelvollinen toimittaa tiedot väärällä välineellä, esimerkiksi paperilla.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä päätoteuttajalle, jos päätoteuttajan 15 b §:n nojalla antamat tiedot ovat puutteelliset tai virheelliset 15 b §:n 2 momentissa tarkoitetun työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan laiminlyönnin johdosta. Edellytyksenä laiminlyöntimaksusta vapautumiselle on tällöin, että päätoteuttaja ilmoittaa työnantajan laiminlyönnistä Verohallinnolle.

Päätoteuttaja on tiedonantovelvollisuutta täyttäessään käytännössä työnantajalta saamiensa tietojen varassa. Päätoteuttajalle ei ilman kohtuutonta hallinnollista rasitusta voida asettaa pitkälle menevää velvollisuutta tarkistaa työnantajilta ja itsenäisiltä työnsuorittajilta saamiensa tietojen oikeellisuus. Tämän vuoksi päätoteuttajalta ei voida edellyttää tutkimis- tai selonottovelvollisuutta sille ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta, vaan päätoteuttajalla on lähinnä tietojen välittäjän rooli. Päätoteuttajalla on käytännössä mahdollisuus ilmoittaa työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan laiminlyönnistä lähinnä silloin, kun työnantaja jättää antamatta jotakin työntekijää tai itsenäinen työnsuorittaja itseään koskevat tiedot kokonaan tai osittain tai kun nämä ilmoittavat tiedon, jonka virheellisyys on päätoteuttajalle ilmeinen, esim. sen vuoksi, että ilmoitetut tiedot ovat selvästi ristiriidassa päätoteuttajalla olevan muun tiedon kanssa. Laiminlyöntimaksua ei siten määrätä, jos tiedoissa on työnantajasta tai itsenäisestä työnsuorittajasta johtuvasta syystä puute tai virhe, josta päätoteuttajan ei voida kohtuudella edellyttää tienneen.

8 Tietojen säilyttämisaika

Verotusmenettelylain 15 b § 4 momentin mukaan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien työntekijätietojen säilyttämisaika on kuusi vuotta työmaan valmistumisvuoden päättymisestä. Samaa määräaikaa noudatetaan myös VML 15 c §:n urakkatietojen osalta. Tietoja voidaan säilyttää myös sähköisessä muodossa.

Jos tiedonantovelvollinen käyttää Ilmoitin.fi-palvelua, palvelu arkistoi tiedot 1,5 vuoden ajaksi.

Apulaisjohtaja Mari Tuomolin 

Ylitarkastaja Sari Wulff