Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset
- Antopäivä
- 29.3.2018
- Diaarinumero
- A37/200/2018
- Voimassaolo
- 29.3.2018 - 30.10.2018
Ohje on tarkoitettu suorituksen maksajille. Ohjeessa kuvataan esimerkkien avulla eri luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamista tulorekisteriin.
Maksetut suoritukset on aina ilmoitettava tulorekisteriin vähintään yhteissummana (ilmoittamisen suppeampi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 1). Halutessaan maksaja voi ilmoittaa maksamansa suoritukset pakollista ilmoitustapaa eritellymmin käyttämällä siihen tarkoitettuja erillisiä täydentäviä tulolajeja (ilmoittamisen laajempi tarkkuustaso, niin sanottu ilmoitustapa 2). Rahapalkkojen ilmoitustavasta riippumatta luontoisedut ja verovapaat kustannusten korvaukset on aina ilmoitettava erikseen omina tulolajeinaan.
Ohjeen esimerkeissä kuvataan tietojen ilmoittamista sekä yhteissummana että eritellysti. Esimerkeissä ei esitetä kaikkia pakollisesti annettavia tietoja, vaan ainoastaan luontoisetujen ja kustannusten korvausten ilmoittamisessa tarpeellisia tietoja. Esimerkiksi ennakonpidätyksen ilmoittamista ei ohjeisteta erikseen. Esimerkeissä käytetyt rahasummat ovat esimerkinomaisia ja sosiaalivakuutusmaksujen suuruus, ennakonpidätysprosentti sekä verovapaat kustannusten korvaukset on tarkistettava vuosittain. Ennakonpidätys määräytyy saajakohtaisen ennakonpidätysprosentin perusteella.
Ohjeessa kuvataan ilmoittamista kotimaisissa tilanteissa. Tulorekisteriin ilmoittamista kansainvälisissä tilanteissa kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet. Sijaismaksajaan tai palkkaturvaan liittyviä kysymyksiä käsitellään ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset.
1 Luontoisedut
Luontoisetu on työstä saatava vastike, jonka työntekijä saa työnantajalta muuna kuin rahana. Luontoisetu on veronalaista palkkatuloa, josta edun antaneen työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sosiaalivakuutusmaksut.
Jos työnantaja ei maksa työntekijälle lainkaan rahapalkkaa, luontoisedusta ei voi toimittaa ennakonpidätystä. Jos työntekijälle ei ole maksettu rahapalkkaa, joka riittäisi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun pidättämiseen, työnantaja voi pidättää nämä työntekijän vakuutusmaksut myöhempien palkanmaksujen yhteydessä laissa säädetyissä aikarajoissa. Työnantaja ilmoittaa nämä maksut tulorekisteriin kohdissa Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja Työntekijän työeläkevakuutusmaksu sen maksupäivän ilmoituksella, jolloin ne on työntekijältä pidätetty. Ennakonpidätys luontoiseduista ilmoitetaan tulorekisteriin vain, jos se on toimitettu.
Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan.
Verohallinto vahvistaa päätöksellään vuosittain luontoisetujen raha-arvot. Päätös on osoitteessa vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset. Jos edun verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallinnon antamalla päätöksellä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo.
1.1 Luontoisedut, jotka ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan
Luontoiseduista autoetu ja työsuhdematkalippuetu ja lisäksi asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan.
1.1.1 Autoetu
Työntekijälle muodostuu autoetu, kun työnantaja antaa työntekijän tai tämän perheen käyttöön omistamansa tai hallitsemansa auton, jonka yksityiskäyttö on sallittu.
Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin autoedunmäärän tulolajilla Autoetu. Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2). Autoedun lisäksi työnantajan pitää ilmoittaa Autoedun tyyppi -tietona se, onko kyseessä käyttöetu vai vapaa autoetu. Käyttöetu on kyseessä silloin, kun työntekijä maksaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Vapaasta autoedusta on kyse silloin, kun työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin tieto Auton ikäryhmästä. Arvolistalta valitaan A, B, C tai U. Luontoisetuautot on jaettu kolmeen ikäryhmään (A, B ja C) auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Käyttöönottovuotena pidetään vuotta, jolloin auton ensirekisteröinti on tehty. Autot kuuluvat kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana ikäryhmään A, kolmen seuraavan vuoden aikana ikäryhmään B ja tämän jälkeen ikäryhmään C. Arvo U tarkoittaa ulkomailla käytössä olevaa ja sieltä saatua autoetua. Käyttöönottovuodella ei tällöin ole merkitystä.
Jos työntekijän autoedun käyttökustannukset lasketaan kilometrikohtaisena arvona kuukausikohtaisen arvon sijaan, työnantajan pitää ilmoittaa tulorekisteriin Auton kilometrimäärä -tieto. Kohtaan merkitään työsuhdeautolla yksityiskäytössä ajettujen kilometrien määrä. Työnantaja voi ilmoittaa kilometrimäärän palkkakausittain tai vaihtoehtoisesti viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.
Esimerkki 1: Työntekijä on saanut tammikuussa käyttöönsä vapaan autoedun, joka on laskettu Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaisesti ja jonka kuukausiarvo on 750 euroa. Autoedun määrä ilmoitetaan tammikuulta:
| Ilmoitettavat tiedot | Euroa |
|---|---|
| Autoetu | 750.00 |
| Autoedun tyyppi: Vapaa autoetu | |
| Auton ikäryhmä: A |
Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Tällöin työntekijä käytännössä maksaa omavastuun, ja tämä autoedun omavastuuosuus alentaa verotettavaa etua tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa alempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus käsitellään työntekijän veronalaisena luontoisetuna. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin luontoisedun verotusarvon tulolajilla Autoetu ja työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrän tulolajilla Autoedusta peritty korvaus.
Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työnantaja on perinyt työntekijältä luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää jää lainkaan.
Työntekijältä peritty omavastuuosuus ilmoitetaan erikseen tulolajilla Autoedusta peritty korvaus.
Esimerkki 2: Työntekijä on tammikuussa saanut käyttöönsä käyttöetuauton, jonka kuukausikohtainen arvo on 350 euroa. Suorituksen maksaja perii työntekijän nettopalkasta 100 euron omavastuuosuuden. Autoedun määrän ja omavastuuosuuden erotus on työntekijän veronalaisen autoedun määrä.
| Ilmoitettavat tiedot | Euroa |
|---|---|
| Autoetu | 350.00 |
| Autoedun tyyppi: Käyttöetu | |
| Auton ikäryhmä: A | |
| Autoedusta peritty korvaus | 100.00 |
1.1.2 Työsuhdematkalippuetu
Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälle antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus on luontoisetua, ja se katsotaan palkaksi. Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 300 euroon asti. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työnantajan on aina ilmoitettava työsuhdematkalippuetu tulorekisteriin siinäkin tapauksessa, että verotettavaa etua ei ole.
Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi.
Työnantaja ilmoittaa työntekijälleen kustantamansa julkisen liikenteen henkilökohtaisen lipun verovapaan osan tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus. Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus. Tiedot on eriteltävä, koska ne vaikuttavat määrään, jonka työntekijä voi vähentää verotuksessa kodin ja työpaikan välisten matkojen perusteella. Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainittuina tulolajeina. Sillä ei ole merkitystä, ilmoittaako työnantaja rahapalkat tulorekisteriin yhteissummana (ilmoitustapa 1) vai eritellysti (ilmoitustapa 2).
Palkaksi katsottu osuus on ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Verovapaasta osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa.
Esimerkki 3: Työnantaja on antanut työntekijälle 300 euron työsuhdematkalipun. Luontoisetua ei synny. Suorituksen maksaja ilmoittaa tulorekisteriin 300 euroa tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus.
Esimerkki 4: Työnantaja on antanut tammikuussa työntekijälle 800 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Työsuhdematkalippu on veronalaista tuloa siltä osin kuin edun arvon ylittää 300 euroa ja alittaa 750 euroa, joten veronalaista luontoisetua syntyy 450 euroa (palkaksi katsottu osuus). Työntekijä saa verovapaata etua 350 euroa.
| Ilmoitettavat tiedot | Euroa |
|---|---|
| Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 350.00 |
| Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus | 450.00 |
Esimerkki 5: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus 2 050 euroa (5 000 – 3 400 + 750 – 300). Tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus työnantaja ilmoittaa 2 950 euroa (300 + 3 400 – 750).
Työnantaja voi periä omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus.
Esimerkki 6: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 250 euroa (750 – 300 – 200). Työntekijä saa verovapaata etua 550 euroa (300 + 1 000 – 750). Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin:
| Ilmoitettavat tiedot | Euroa |
|---|---|
| Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 550.00 |
| Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus | 250.00 |
| Työsuhdematkalipun peritty korvaus | 200.00 |
Esimerkki 7: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 500 euroa. Veronalaisen luontoisedun määrä olisi ilman työntekijältä perittyä korvausta 450 euroa. Koska peritty korvaus on suurempi kuin edun verotusarvo, verotettavaa luontoisetua ei synny. Työntekijä saa verovapaata etua 500 euroa.
| Ilmoitettavat tiedot | Euroa |
|---|---|
| Työsuhdematkalipun verovapaa osuus | 500.00 |
| Työsuhdematkalipusta peritty korvaus | 500.00 |
1.2 Luontoisedut, jotka voi ilmoittaa kahdella tavalla
Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa tietoja suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla. Luontoiseduista autoetu ja työsuhdematkalippuetu ja lisäksi asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina eritellysti omina tulolajeinaan. Sen sijaan asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu voidaan ilmoittaa kahdella tavalla: joko yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla tai vaihtoehtoisesti omina tulolajeinaan.
Jos työnantaja ilmoittaa asuntoedun, puhelinedun ja ravintoedun yhteissummana tulolajilla Muu luontoisetu, työnantajan pitää lisäksi eritellä, mitä luontoisetuja ilmoitettu yhteissumma sisältää. Tämä tehdään Edun tyyppi -tiedon avulla.
Jos työnantaja ilmoittaa Asuntoedun, Puhelinedun ja Ravintoedun omina erillisinä tulolajeinaan, kyseisiä etuja ei ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
Vaikka maksaja ilmoittaisi edellä mainitut kolme luontoisetua (asuntoetu, puhelinetu ja ravintoetu) omina tulolajeinaan, rahapalkat voi silti ilmoittaa samalla palkkatietoilmoituksella kummalla tahansa tavalla, yhteissummana tai eritellysti.
Esimerkki 8: Työntekijän palkka on palkanmaksukaudelta 3 650 euroa. Palkka muodostuu 2 700 euron aikapalkasta, 300 euron ylityökorvauksista, 20 euron puhelinedusta sekä 630 euron asuntoedusta.
Työnantaja voi ilmoittaa rahapalkat (3 000 euroa) kahdella eri tavalla joko ilmoittamalla rahapalkat yhteissummana tai vaihtoehtoisesti antamalla rahapalkat eritellymmin täydentävillä tulolajeilla:
| Pakollinen vähimmäistaso | Vaihtoehtoinen tapa | ||
|---|---|---|---|
| Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
| Palkka yhteissumma | 3000.00 | Aikapalkka | 2700.00 |
| Ylityökorvaus | 300.00 | ||
Luontoisedut on eriteltävä antamalla niitä koskevat tiedot erillään rahapalkoista. Työnantaja ilmoittaa maksetut luontoisedut joko tulolajilla Muu luontoisetu, jolloin ilmoitetaan myös Edun tyyppi -tieto, tai ilmoittamalla Asuntoetu ja Puhelinetu omina tulolajeinaan.
| Erikseen ilmoitettavat tulolajit | |||
|---|---|---|---|
| Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
| Muu luontoisetu | 650.00 | Puhelinetu | 20.00 |
| Edun tyyppi: Puhelinetu | Asuntoetu | 630.00 | |
| Edun tyyppi: Asuntoetu | |||
1.2.1 Asuntoetu
Työntekijä saa asuntoedun, kun työnantaja antaa työntekijän käyttöön omistamansa tai hallitsemansa asunnon palvelussuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna.
Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun erikseen omana tulolajinaan tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää asuntoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Asuntoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
1.2.2 Puhelinetu
Työntekijä saa puhelinedun, kun työnantaja maksaa kustantamansa puhelinliittymän kulut myös työntekijän vapaa-ajan yksityiskäytöstä.
Työnantaja voi ilmoittaa puhelinedun erikseen omana tulolajinaan tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Jos työnantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää puhelinedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Puhelinetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
1.2.3 Ravintoetu
Työntekijä saa ravintoedun, kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen aterian käypää arvoa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Työnantaja voi tukea ruokailukustannuksia ruokailulipukkeella tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä taikka järjestämällä työpaikkaruokailun.
Työnantaja voi ilmoittaa ravintoedun erikseen omana tulolajinaan tai yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Jos työantaja ilmoittaa jälkimmäisellä tavalla, sen on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -tiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää ravintoedun. Jos etu ilmoitetaan erikseen tulolajilla Ravintoetu, sitä ei enää ilmoiteta Muu luontoisetu -tulolajilla.
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun verotusarvo pitää tällöin ilmoittaa tulorekisteriin tulolajilla Ravintoetu. Tässä tilanteessa Muu luontoisetu -tulolajia ei saa käyttää. Ravintoedusta perittyä määrää ei ilmoiteta erikseen Muista luontoiseduista peritty korvaus -tiedolla.
1.3 Muut verotettavat luontoisedut
Tulolajilla Muu luontoisetu ilmoitetaan työnantajan muuna kuin rahana antamien etujen, kuten asunto-, puhelin- ja ravintoedun yhteismäärä, ellei näitä ole ilmoitettu tulorekisteriin omina tulolajeinaan.
Muita tulolajilla ilmoitettavia luontoisetuja ovat esimerkiksi autotalli-, moottoripyörä- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu ja merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu.
Työnantajan on ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajin yhteydessä, mitä luontoisetuja maksettu summa sisältää. Tämä tehdään antamalla Edun tyyppi -tieto: Asuntoetu, Puhelinetu, Ravintoetu, Muut edut. Arvoja voi valita useita samalle summalle.
Jos luontoisetu ei poikkeuksellisesti olisikaan edellä mainittujen sosiaalivakuutusmaksujen alainen, suorituksen maksaja ilmoittaa tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää. Vakuuttaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.
Esimerkki 9: Työnantaja on maksanut työntekijän puolesta tämän eläke- tai työttömyysvakuutusmaksut, kun niiden periminen työntekijän palkasta ei ole enää mahdollista. Työnantajan maksamaa määrää ei pidetä eläkkeen, työttömyysvakuutusmaksun eikä työtapaturmavakuutus- ja ammattitautivakuutusmaksun perusteena olevana työansiona. Tulorekisteriin työnantajan maksama määrä ilmoitetaan Muu luontoisetu -tulolajilla ja siihen liitetään Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto Työeläkevakuutusmaksun alainen: Ei, Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Ei ja Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Ei. Tulo on ainoastaan sairausvakuutusmaksun alainen.
Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta eläke- tai vakuutusmaksut silloin, kun niiden periminen palkasta olisi vielä mahdollista, on tämä pääsääntöisesti työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, josta maksetaan työeläkevakuutusmaksu. Tällöin tieto ilmoitetaan tulorekisteriin käyttäen Muu luontoisetu -tulolajia. Tulo on kaikkien vakuutusmaksujen alainen, joten Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa ei tarvitse antaa.
1.4 Muista luontoiseduista peritty korvaus
Työnantaja voi periä työntekijän nettopalkasta omavastuuosuuden myös muista luontoiseduista kuin autoedusta ja työsuhdematkalipusta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus.
Esimerkki 10: Työntekijä on saanut työnantajalta sähköpolkupyöräedun. Työnantaja on laskenut polkupyörän kuukausiedun määräksi 125 euroa. Työntekijän omavastuuosuus on 50 euroa kuukaudessa.
| Ilmoitettavat tiedot | Euroa |
|---|---|
| Muu luontoisetu | 125.00 |
| Edun tyyppi: Muut edut | |
| Muista luontoiseduista peritty korvaus | 50.00 |
Esimerkki 11: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa. Työntekijä maksaa asuntoedusta 200 euroa. Lisäksi työntekijä saa puhelinedun 20 euroa. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.
| Vaihtoehtoinen tapa 1 | euroa | Vaihtoehtoinen tapa 2 | euroa |
|---|---|---|---|
| Muu luontoisetu | 670.00 | Asuntoetu | 650.00 |
| Edun tyyppi: Asuntoetu | Puhelinetu | 20.00 | |
| Edun tyyppi: Puhelinetu | |||
| Muista luontoiseduista peritty korvaus | 200.00 | Muista luontoiseduista peritty korvaus | 200.00 |
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan suuruisen korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun määrä tulee tällöinkin ilmoittaa tulolajilla Ravintoetu. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, ravintoedun määrää ei saa ilmoittaa käyttämällä tulolajia Muu luontoisetu ja antamalla Edun tyyppi -tietoa: Ravintoetu, koska kyseistä tulolajia käyttäen samalla ilmoituksella voidaan antaa myös muita luontoisetuja koskevia tietoja. Ravintoedun euromääräistä tietoa ei voi eritellä yhteismäärästä.
Esimerkki 12: Työntekijä on saanut työnantajalta asuntoedun, jonka arvo on 650 euroa sekä puhelinedun 20 euroa. Lisäksi työntekijä on saanut ravintoedun 200 euroa, jonka verotusarvoa vastaavan summan työnantaja on perinyt työntekijän nettopalkasta. Työnantaja voi ilmoittaa asuntoedun ja puhelinedun joko suppeammalla tai laajemmalla ilmoitustavalla.
| Vaihtoehtoinen tapa 1 | euroa | Vaihtoehtoinen tapa 2 | euroa |
|---|---|---|---|
| Muu luontoisetu | 670.00 | Asuntoetu | 650.00 |
| Edun tyyppi: Asuntoetu | Puhelinetu | 20.00 | |
| Edun tyyppi: Puhelinetu | Ravintoetu | 200.00 | |
| Ravintoetu | 200.00 | ||
| Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä | Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä |
1.5 Luontoisedut ja nautintaperiaate
Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin nautintaperiaatteen mukaan. Etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut palkansaajan käytettävissä. Palkkatietoilmoitus annetaan luontoisedun käyttöajankohdan perusteella.
Esimerkki 13: Työntekijällä on jatkuvina luontoisetuina auto- ja puhelinetu. Työntekijän palkkatietoilmoitus toukokuulta on annettu tulorekisteriin 20.5.2019 käyttäen laajempaa tarkkuustasoa (ilmoitustapa 2):
| Ilmoitettavat tiedot | euroa |
|---|---|
| Aikapalkka | 3280.00 |
| Autoetu | 450.00 |
| Autoedun tyyppi: Käyttöetu | |
| Auton ikäryhmä: A | |
| Edun tyyppi: Muut edut | |
| Puhelinetu | 20.00 |
| Ennakonpidätys | 630.00 |
| Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 167.89 |
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 43.68 |
Palkanlaskentaan tulee tieto 10.6.2019, että työntekijän luontoisetuauto on vaihtunut 1.5.2019 ja uuden luontoisetuauton arvo on 520 euroa. Toukokuulta annettua palkkatietoilmoitusta on korjattava samoin kuin toukokuun työnantajan erillisilmoitusta. Ennakonpidätys, työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ilmoitetaan sen suuruisina kuin ne on työntekijältä toukokuun palkanmaksussa peritty.
| Korvaava ilmoitus | |
|---|---|
| Ilmoitettavat tiedot | euroa |
| Aikapalkka | 3280.00 |
| Autoetu | 520.00 |
| Autoedun tyyppi: Käyttöetu | |
| Auton ikäryhmä: A | |
| Edun tyyppi: Muut edut | |
| Puhelinetu | 20.00 |
| Ennakonpidätys | 630.00 |
| Työntekijän työeläkevakuutusmaksu | 167.89 |
| Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu | 43.68 |
Toukokuulta perimättä jääneet työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu peritään ja työnantajamaksut maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä kesäkuussa. Seuraavassa palkanmaksussa korjataan myös ennakonpidätyksen määrä oikeaksi (ennakonpidätys toimitetaan summasta: aikapalkka 3280 + autoetu 520 + toukokuun autoedun korjaus 70). Korjaaminen kuvataan tarkemmin ohjeessa Tietojen korjaaminen tulorekisterissä.
Jos työntekijän palkanmaksupäivä on esimerkiksi kuukauden puolivälissä, tieto ravintoedun määrästä annetaan tulorekisteriin ennen kuin on varmuutta ravintoedun kokonaismäärästä kyseisenä kuukautena (esimerkiksi mahdolliset poissaolot eivät ole työnantajan tiedossa). Tämän vuoksi on katsottu riittäväksi, että ravintoetu täsmäytetään oikean suuruiseksi viimeistään seuraavalla palkkatietoilmoituksella. Joulukuun ravintoedun määrä on korjattava antamalla joulukuulle korvaava ilmoitus, jotta ravintoedun määrä korjaantuu oikealle verovuodelle. Jos ravintoetu toteutetaan saldoon perustuvaa maksuvälinettä käyttäen (esimerkiksi maksukortti), täsmäytys on tehtävä vähintään vuoden viimeisellä palkkatietoilmoituksella. Katso tarkemmin Verohallinnon ohje Luontoisedut verotuksessa.
2 Kustannusten korvaukset
2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset
Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatkaraha eikä rajanylitysraha. Tulorekisteriin ilmoitetaan verovapaat kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset.
Työntekijälle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa vain niiltä osin, kun ne on maksettu Verohallinnon päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista mukaisesti. Voimassaoleva päätös on osoitteessa: vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset.
Työmatkojen matkustamiskustannusten korvaukset ovat verovapaita, jos ne maksetaan työntekijälle liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella. Tällaisia korvauksia ei ilmoiteta tulorekisteriin.
Verovapaista matkakustannusten korvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Majoittumiskorvausta, yömatkarahaa tai rajanylitysrahaa ei ilmoiteta tulorekisteriin.
2.1.1 Kilometrikorvaus (verovapaa)
Verovapaata kilometrikorvausta voidaan maksaa sekä palvelussuhteessa oleville että sellaisille henkilöille, jotka eivät ole palvelussuhteessa, mutta joille maksetaan ennakkoperintälaissa tarkoitettuja henkilökohtaisia palkkioita kuten kokous- tai luentopalkkiota.
Verovapaan kilometrikorvauksen määrä ilmoitetaan tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa). Lisäksi ilmoitetaan Kilometrien määrä -tieto. Kyseisessä kohdassa ilmoitetaan maksetun verovapaan kilometrikorvauksen perusteena oleva kilometrimäärä. Tieto kilometrimääristä voidaan antaa palkkakausittain. Tieto kyseessä olevan vuoden aikana maksettujen verovapaiden kilometrikorvausten perusteena olevista kilometreistä on annettava kuitenkin viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.
2.1.2 Rakennusalalla maksettavat asunnon ja erityisen työntekemispaikan väliset matkakustannusten korvaukset
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan. Jos työehtosopimuksen mukainen korvaus on enintään Verohallinnon päätöksen mukaisen kilometrikorvauksen suuruinen, korvaus on verovapaa. Tätä suuremmat korvaukset ovat veronalaisia päätöksen mukaisen enimmäismäärän ylittävältä osalta. Veronalaisten korvausten ilmoittaminen kuvataan luvussa 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset korvaukset matkakustannusten korvaukset.
Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) ilmoitetaan rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti maksettujen matkakustannusten korvausten yhteismäärä. Kilometrimäärää ei ilmoiteta kohdassa Kilometrien määrä.
2.1.3 Päiväraha
Päiväraha on verovapaa kustannusten korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäyksestä, joka korvauksen saajalle aiheutuu työmatkasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaat määrät antamallaan päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Tulolajilla Päiväraha ilmoitetaan verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Lisäksi ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tieto. Arvoja voi valita useita samalle summalle. Päiväraha voi olla
- ateriakorvaus
- kotimaan kokopäiväraha
- kotimaan osapäiväraha
- ulkomaan päiväraha.
Jos päiväraha puolitetaan työnantajan tarjoaman aterian vuoksi, myös puolitettu päiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan kokopäivärahana tai ulkomaan päivärahana. Vastaavasti myös puolitettu kotimaan osapäiväraha ilmoitetaan Päivärahan tyyppi -tiedolla kotimaan osapäivärahana.
Ateriakorvaukset ilmoitetaan tulolajilla Päiväraha vain, jos niitä ei ole ilmoitettu erillisenä Ateriakorvaus-tulolajina, katso kohta 2.1.4 Ateriakorvaus.
Tulolajilla Päiväraha ilmoitetaan myös seuraavat ulkomaantyöskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset:
- verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
- työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
- työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.
Näistä korvauksista ei anneta Päivärahan tyyppi -tietoa.
2.1.4 Ateriakorvaus
Työmatkasta aiheutuvista ateriointikuluista voidaan maksaa verovapaata ateriakorvausta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esimerkiksi kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna. Verovapaata ateriakorvausta ei voi myöskään maksaa samasta työmatkasta yhtä aikaa verovapaan päivärahan kanssa.
Tulolajilla Ateriakorvaus ilmoitetaan vain verovapaiden ateriakorvausten määrät. Jos maksettu korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen mukaisen enimmäismäärän tai sitä maksetaan vastoin päätöksessä säädettyjä perusteita, suoritus ilmoitetaan sosiaalivakuutusmaksujen alaisena palkkana käyttämällä palkan tulolajeja, esimerkiksi aikapalkkaa.
Ateriakorvaus voidaan ilmoittaa erikseen, mutta se on ilmoitettava vähintään yhteissummana tulolajilla Päiväraha. Tällöin on lisäksi ilmoitettava tulolajiin liittyvän Korvauksen tyyppi -tiedon avulla, että Päiväraha-tulolajilla ilmoitettu korvaus sisältää ateriakorvauksen.
Jos ateriakorvaus ilmoitetaan erikseen, sitä ei ilmoiteta Päiväraha-tulolajilla.
Esimerkki 14: Työntekijän bruttopalkka on 3 488 euroa, joka muodostuu 3 100 euron provisiopalkasta, 110 euron olosuhdelisästä ja 150 euron työajantasauskorvauksesta. Rahapalkan lisäksi tulonsaaja on saanut 20 päivältä ravintoedun, jonka arvo on 128 euroa. Työntekijälle maksetaan lisäksi työmatkasta aiheutuvina kuluina kolmelta päivältä kokopäivärahaa 123 euroa ja yhdeltä päivältä ateriakorvausta 10,25 euroa sekä omalla autolla ajetusta 150 kilometrin työmatkasta kilometrikorvauksia 61,50 euroa.
Työnantaja voi ilmoittaa tiedot suppeammin käyttämällä Palkka yhteissumma -tulolajia tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa tiedot eritellymmin täydentävillä tulolajeilla.
| Pakollinen vähimmäistaso | Vaihtoehtoinen tapa | ||
|---|---|---|---|
| Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
| Palkka yhteissumma | 3360.00 | Provisiopalkka | 3100.00 |
| Olosuhdelisä | 110.00 | ||
| Työajantasauskorvaus | 150.00 | ||
| Muu luontoisetu | 128.00 | Ravintoetu | 128.00 |
| Edun tyyppi: Ravintoetu | |||
| Päiväraha | 133.25 | Päiväraha | 123.00 |
| Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus | Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha | ||
| Päivärahan tyyppi: Kokopäiväraha | Ateriakorvaus | 10.25 | |
| Kilometrikorvaus (verovapaa) | 61.50 | Kilometrikorvaus (verovapaa) | 61.50 |
| Kilometrien määrä: 150* | Kilometrien määrä: 150* | ||
* Tiedon kilometrimääristä voi antaa palkkakausittain, mutta se on annettava viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella.
2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset
Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne ovat kokonaan veronalaisia. Korvaukset rinnastetaan palkkaan.
Jos kilometrikorvaukset maksetaan vastoin Verohallinnon päätöstä, ne ilmoitetaan tulorekisteriin joko tulolajilla Palkka yhteissumma (suppeampi ilmoitustapa 1) tai tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) (laajempi ilmoitustapa 2).
Jos kilometrikorvaukset maksetaan Verohallinnon päätöksen mukaan, mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on palkkaa ja osa verovapaata. Palkkaa on se osa, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä mainitut rajat. Tämä osa ilmoitetaan joko tulolajilla Palkka yhteissumma tai Kilometrikorvaus (veronalainen). Tulolajilla Kilometrikorvaus (verovapaa) ilmoitetaan vain verovapaat korvaukset. Verovapaiden kilometrien määrä ilmoitetaan kohdassa Kilometrien määrä.
Oletuksena tulolajilla Kilometrikorvaus (veronalainen) on, että se on sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
Esimerkki 15: Työntekijälle on maksettu kilometrikorvausta yhteensä 300 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 200 euroa. Työntekijän palkkana ilmoitetaan 100 euroa.
| Pakollinen vähimmäistaso | Vaihtoehtoinen tapa | ||
|---|---|---|---|
| Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
| Palkka yhteissumma | 100.00 | Kilometrikorvaus (veronalainen) | 100.00 |
| Kilometrikorvaus (verovapaa) | 200.00 | Kilometrikorvaus (verovapaa) | 200.00 |
| Kilometrien määrä: 485 | Kilometrien määrä: 485 | ||
Jos päivärahat tai muut tulolajilla Päiväraha ilmoitetut korvaukset maksetaan Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein (esimerkiksi kokopäiväraha 5 tuntia kestäneeltä työmatkalta), korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma tai Muu maksettu lisä, jolloin ne ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.
Jos lievemmin perustein maksetuista matkakustannusten korvauksista on sovittu työehtosopimuksella, korvaukset eivät ole työeläke-, työttömyysvakuutus- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaisia. Näissä tilanteissa työnantaja ilmoittaa tulon ja samalla sen, mikä osuus suorituksesta on eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista. Korvaukset ovat työnantajan sairausvakuutusmaksun alaisia.
Esimerkki 16: Työntekijälle on maksettu rahapalkkaa 2 000 euroa. Lisäksi työntekijälle on maksettu työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa ja ateriakorvausta yhteensä 400 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 240 euroa. Työntekijän palkkana pitää ilmoittaa myös päivärahoista ja ateriakorvauksista niiden veronalainen osuus 160 euroa.
Jos työnantaja käyttää ilmoitustapaa 2, on huomattava, että Muu maksettu lisä -tulolajiin ei voi yhdistää Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa. Tämän vuoksi työnantajan on ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajilla se osa suorituksesta, johon liittyy erillisiä vakuuttamistiedon poikkeuksia. Koska Muu luontoisetu -tulolajin oletuksena on, että suoritus on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, on tässä tilanteessa ilmoitettava erikseen tieto, minkä vakuutusmaksun alainen tulo ei ole. Esimerkkitilanteessa tulo on työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen, mutta ei muiden sosiaalivakuutusmaksujen alainen.
| Pakollinen vähimmäistaso | Vaihtoehtoinen tapa | ||
|---|---|---|---|
| Ilmoitustapa 1 | euroa | Ilmoitustapa 2 | euroa |
| Palkka yhteissumma | 2160.00 | Aikapalkka | 2000.00 |
| Muu luontoisetu | 160.00 | ||
| Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei | Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei | ||
| Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei | Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei | ||
| Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei | Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Vakuutusmaksun perusteena: Ei | ||
| Palkkasumma, joka on työeläkevakuutusmaksun alainen | 2000.00 | ||
| Palkkasumma, joka on työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen | 2000.00 | ||
| Palkkasumma, joka on työttömyysvakuutusmaksun alainen | 2000.00 | ||
| Päiväraha | 240.00 | Päiväraha | 240.00 |
| Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha | Päivärahan tyyppi: Kotimaan kokopäiväraha | ||
| Päivärahan tyyppi:Ateriakorvaus | Päivärahan tyyppi: Ateriakorvaus | ||
2.3 Julkisyhteisöjen maksamat matkakustannusten korvaukset
Myös valtion tai sen laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän, kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja yliopiston on ilmoitettava kaikki verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaisin perustein. Myös veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tiedot ilmoitetaan kuten luvuissa 2.1 Työntekijälle maksetut verovapaat matkakustannusten korvaukset ja 2.2 Työntekijälle maksetut veronalaiset matkakustannusten korvaukset on esitetty. Julkisyhteisö käyttää ilmoittaessaan Maksajan tyyppi -tietoa Julkisyhteisö tai Valtio.
2.4 Veronalainen kustannusten korvaus
Veronalainen kustannusten korvaus maksetaan työntekijälle korvauksena kustannuksista, jotka ovat välittömästi aiheutuneet työtehtävien hoitamisesta. Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus ilmoitetaan kaikkien sellaisten veronalaisten kustannusten korvausten yhteissumma, jota ei ilmoiteta muilla tulolajeilla.
Tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus ilmoitetaan sellaiset muista kuin työmatkasta maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset, joista työnantaja ei toimita ennakonpidätystä. Nämä kustannusten korvaukset maksetaan palkan lisäksi. Tällaisia ovat muun muassa kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta. Näiden kustannusten korvauksia ei pidetä ennakonpidätystä toimitettaessa palkkana, eikä työnantaja lisää niitä tulorekisteriin ilmoitettavaan palkkaan, esimerkiksi tulolajiin Palkka yhteissumma tai Aikapalkka.
Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja, niiden kustannuksia ei ilmoiteta, jos työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan.
Työnantaja ei toimita veronalaisista kustannusten korvauksista ennakonpidätystä eikä maksa sosiaalivakuutusmaksuja. Korvaukset ovat kuitenkin työntekijän veronalaista tuloa. Työntekijän tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi veroilmoituksellaan.
Esimerkki 17: Työnantaja maksaa työntekijälleen moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Palkanmaksukauden palkka on 2 000 euroa. Palkka sisältää sahatyöstä maksettua palkkaa 1 400 euroa ja muusta työstä maksettua palkkaa 600 euroa. Työnantaja maksaa palkan lisäksi moottorisahan käytöstä korvausta 450 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan 2 000 eurosta.
Sahatyöstä maksettua palkan määrää ei erikseen ilmoiteta tulorekisteriin, vaan työntekijä ilmoittaa tämän tiedon itse omassa verotuksessaan, jotta moottorisahavähennys saadaan laskettua oikeanmääräisenä.
Tulolajilla Palkka yhteissumma tai Aikapalkka ilmoitetaan 2 000 euroa ja tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus ilmoitetaan 450 euroa.
Esimerkki 18: Rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sairausvakuutusmaksua. Korvauksen rahamäärä ilmoitetaan tulolajilla Veronalainen kustannusten korvaus.
2.5 Vähennys ennen ennakonpidätystä
Tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä ilmoitetaan työntekijän itsensä maksamat työn tekemisestä aiheutuneet välittömät kustannukset, jotka työnantaja vähentää bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa työntekijän itsensä maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Samoin tällaisia kustannuksia ovat myös menot työmatkoista, jos työnantaja ei maksa niistä verovapaita matkakustannusten korvauksia palkan lisäksi.
Tulolajilla ilmoitetaan vähennys, joka on tehty ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Kohdassa ilmoitetun vähennyksen määrän tulee sisältyä myös tulorekisteriin ilmoitettuun palkkaan.
Esimerkki 19: Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 500 euron kustannukset. Työntekijälle on maksettu palkkakaudelta palkkaa 1 800 euroa. Palkka koostuu 1 600 euron sahatyöstä sekä 200 euron muusta työstä. Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintälain mukaisesti 1 300 eurosta (1 800 – 500).
Palkan tulolajilla ilmoitetaan 1 800 euroa ja tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä ilmoitetaan 500 euroa.
Työntekijän voi vaatia omassa verotuksessaan moottorisahavähennystä ja selvittää sahatyöstä maksetun palkan määrän. Työntekijän verotusta toimitettaessa vähennys lasketaan sahatyöstä maksetun palkan (1 600 euroa) osuudesta.
Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, ilmoittaminen kuvataan kohdassa 3.4 Veronalaiset kustannusten korvaukset.
Esimerkki 20: Pelimannille luvataan soittokeikasta kokonaispalkkiona 200 euroa. Matkustaminen ja matkustamisen kustannukset eivät vaikuta maksettavaan bruttomäärään. Matkakustannuksia ei siis korvata erikseen, joten ne ovat veronalaisia.
Työnantaja voi laskea ennakonpidätyksen alaisen suorituksen määrän siten, että se vähentää kokonaispalkkiosta työntekijän antaman selvityksen perusteella matkustamiskustannuksia saman määrän, jonka voisi korvata verovapaasti. Työnantaja voisi korvata verovapaasti matkustamiskustannuksia 51 kilometriltä 41 senttiä/kilometri eli 20,91 euroa ja osapäivärahaa 19 euroa. Pidätyksenalaiseksi määräksi jää 160,09 euroa. Samasta määrästä työnantaja maksaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksun.
Palkan tulolajilla ilmoitetaan 200 euroa. Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajilla ilmoitetaan 39,91 euroa. Verovapaiden matkakustannusten korvausten tulolajeilla ei ilmoiteta mitään. Työntekijä voi vaatia matkakustannuksia vähennyksenä omassa verotuksessaan.
2.6 Muut kustannusten korvaukset
Työ- ja käyttökorvauksiin liittyviä kustannusten korvauksia sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamia matkakustannusten korvauksia kuvataan ohjeessa Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: työntekijän palkitseminen, yrittäjälle maksettavat suoritukset ja muut erityistilanteet: luku 3 Yrityksille ja yrittäjille maksetut suoritukset, luku 4 Käyttökorvaus, luku 5.1.2 Urheilijan palkkio sekä luku 5.11 Yleishyödyllisen yhteisön maksama korvaus.