Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteista vuodelle 2023

Verohallinto on ennakkoperintälain (1118/1996) 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 516/2010 ja 6 §:n 1 momentti laissa 775/2016, nojalla vahvistanut ennakonpidätysprosenttien ja ennakonkannossa määrättävän ennakkoveron laskentaperusteet seuraavasti:

1 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskeminen

Ennakonpidätys lasketaan ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti siten, että ennakonpidätyksen määrä vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuoden veroasteikkolain ja muiden veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää.

1.1 Henkilöt, joille lasketaan verokortti

Yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, jolla on jäljempänä 3 kohdassa tarkoitettuja muita ennakonpidätyksen alaisia tuloja kuin eläkkeitä tai suorituksia, lasketaan palkkatuloja varten ennakonpidätys- ja lisäprosentti. Iältään 16–20 -vuotiaalle ja tätä nuoremmalle aikaisemmin palkkatuloa saaneelle, jonka tulot ovat vähemmän kuin 10 000 euroa, lasketaan palkan verokortti 10 000 euron oletuspalkkatulolle. Iältään 21–65 -vuotiaalle henkilölle, jonka tulot ovat enintään 15 000 euroa, lasketaan palkan verokortti 15 000 euron oletuspalkkatulolle.

Verovelvolliselle, jolla on ennakonpidätyksen alaista palkkaa, muodostetaan ennakonpidätysprosentti, tuloraja ja lisäprosentti etuuksien maksajille ilmoittamista varten.

Verovelvollisen, jolla on tuloina osa-aikaeläkettä, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea, osatapaturmaeläkettä tai osaliikennevahinkoeläkettä ja palkkatuloa, eläketulolle ja palkalle lasketaan yhtä suuri ennakonpidätysprosentti.

1.2 Henkilöt, joille ei lasketa tai muodosteta verokorttia

Yleisesti verovelvolliselle palkansaajalle, joka on muuttanut pysyvästi ulkomaille vuonna 2022 tai tätä aikaisemmin, ei lasketa verokorttia. Yleisesti verovelvolliselle henkilölle lasketaan ennakkovero ja eläkkeensaajalle ennakonpidätysprosentti riippumatta hänen kotikunnastaan.

Mikäli verovelvollinen on muuttanut ulkomaille, hänelle ei muodosteta oletukseen perustuvaa 10 000 euron tai 15 000 euron palkkaverokorttia.

2 Ennakkoveron laskeminen

Yleisesti verovelvolliselle, jolla on ennakonkannon alaista tuloa, määrätään ennakonkantona ennakkovero ennakkoperintälain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

Ennakonkannossa veroa määrätään verovelvollisen maksettavaksi määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkoin verovelvollisen tuloista verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan maksettavaa verojen ja maksujen yhteismäärää, vähennettynä ennakonpidätyksenä kertyväksi arvioidulla määrällä.

Pienet ennakonkannon alaiset tulot voidaan kuitenkin ottaa huomioon ennakonpidätyksessä kuten jäljempänä kohdassa 3.3 on kerrottu.

3 Tulot

3.1 Ennakonpidätysprosenttien laskennan perusteena käytettävät ansio- ja pääomatulot

Ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa käytetään uusinta mahdollista tietoa. Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2021 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2021 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2022 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Oikaistun verotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos oikaisusta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan ennakonpidätyksen alainen palkka, merityötulo, Ahvenanmaan maantielauttatulo, luontoisedut ja etuudet. Viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa vahvistettuja palkkatuloja korotetaan 6,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,5 %:lla.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta ja ennakkoperinnän muutoslaskennoista olevat etuudet muunnetaan ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi tai merityötuloksi korottamalla etuuksia 40 prosentilla. Etuuden palkkatuloksi muuntamisen jälkeen korotetaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuvan verotuksen oikaisun tietoa 6,0 %:lla. Jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta, tuloa korotetaan 3,5 %:lla. Muut kuin edellä mainitut tulot otetaan huomioon sellaisenaan.

Ennakkoperintää varten saadaan eläke- ja etuustietojen ilmoittamisen rajapinnan kautta tai suorasiirtoon kuuluvilta eläkelaitoksilta arvioidut eläkkeiden ja suoritusten määrät. Eläkkeet ja suoritukset otetaan huomioon eläkelaitosten ilmoittaman suuruisina.

Verokorttien laskennassa lasketaan ennakonpidätysprosentit ennakonpidätyksen alaisia palkkoja, merityötuloja, Ahvenanmaan maantielauttatuloja, omaishoitajan palkkioita, perhehoitajan palkkioita ja ennakkoperintärekisteriin kuulumattoman työkorvauksia (arvonlisäverovelvollinen ja ei arvonlisäverovelvollinen) varten. Palkan verokortin tulorajaan luetaan myös ansiotuloa olevat käyttökorvaukset ja urheilijan palkkiot. Ennakonpidätyksen alaisista työkorvauksista (arvonlisäverovelvollinen) vähennetään siihen liittyvät menot ja tulokseksi saadut ennakonpidätyksen alaiset nettotyökorvaukset (arvonlisäverovelvollinen) otetaan huomioon vähennysten ja verojen laskennassa.

Palkkatulo oletetaan 21–65 -vuotiaalla 15 000 euroksi, jos edellä kerrotulla tavalla huomioon otettavat tulot ovat alle 15 000 euroa. Myös merityötulon tai maantielautalta saadun tulon määrä oletetaan 15 000 euroksi vastaavassa tilanteessa.

Alle 21-vuotiaalle tai 21-65 -vuotiaalle, jolla ei ole pohjatiedoissa työkorvauksia, mutta on palkkaa tai merityötuloa tai maantielautalta saatua tuloa, oletuspalkaksi oletetaan näistä suurin tulolaji.

Ennakonpidätys- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon ei lueta mukaan palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, työkorvauksena verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta, työsuhdeoptiota, osakepalkkiota, muuta veronalaista ennakonpidätyksen alaista ansiotuloa, osinkotuloa, osuuskunnan maksamaa ylijäämää, eikä tuloverolain (1535/1992) 43 §:n mukaista puun myyntituloa, koska näiden tulojen ei oleteta jatkuvan.

Pääomatuloa olevalle käyttökorvaukselle ei lasketa verokorttia, vaan ennakonpidätysprosentin laskennassa huomioidaan tulosta arvioitu kertyvä ennakonpidätys.

3.2 Ennakonkannon alaiset ansio- ja pääomatulot

Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Ennakonkannon alaiset tulot saadaan viimeksi päättyneestä verotuksesta (2021) tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2022).

Ennakkoveron laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan muut ennakonkannon alaiset pääomatulot, vuokratulot osakehuoneistoista, vuokratulot kiinteistöistä, vuokratulot muusta omaisuudesta, ulkomailta saadut ansio- ja pääomatulot, ennakonkannonalaiset palkat, ennakonkannonalaiset eläkkeet, apurahat, tulonhankkimistoiminnan tulos, verotus- ja elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuus yhtymästä, ansio- ja pääomatulot ulkomaisista yhtymistä sekä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden pääoma- ja ansiotulot.

Viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta saatua luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymästä saatavaa elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 7,5 %:lla. Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan.

Yrittäjävähennys lasketaan 5 %:n suuruisena elinkeinotoiminnan, maatalouden, elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteiden, verotusyhtymän maatalouden tulolähteen ja ulkomaisen yhtymän ansio- ja pääomatulosta.

3.3 Ennakonkannon alaisten pääoma- ja ansiotulojen huomioiminen ennakonpidätysprosenttien laskennassa

Pienet ennakonkannon alaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan seuraavin säännöin.

Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euroa, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa (ennakkoperintälaki 2 §). Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.

Ennakonkannonalaisia tuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin laskennassa, jos palkan verokortti on oletetulle 10 000 euron tai 15 000 euron tulolle laskettu verokortti, merityötulolle laskettu verokortti tai jos verovelvollisen ainoa ansiotulo on Suomen eläketulo, josta määrätään pelkästään sairaanhoitomaksu Suomeen.

Enintään 7 000 euron suuruisia ennakonkannonalaisia pääomatuloja ja ansiotuloja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa myöskään, jos verovelvollisella on tieto, että ennakonkannon alaisten tulojen perusteella määrättävät verot ja maksut maksetaan ennakkoverona.

Verokortin enimmäispidätysprosentti on 60,0 %. Ennakonkannon alaista tuloa ei oteta verokortille, jos ennakonpidätysprosentti nousisi yli 60,0 %:ksi.

Tuloista, joita ei ole otettu huomioon verokortilla, määrätään verovelvolliselle ennakkovero.

3.4 Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskentaperusteena

Eläkevakuutuslaitokset ilmoittavat vuodelle 2023 arvioidut työtulot, jotka ovat yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL-työtulo) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL-työtulo) vakuutusmaksujen ja tulevan eläkkeen perusteena. Työtuloilla korvataan sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:ssä luetellut veronalaiset tulot ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena työtuloja ja niitä muita veronalaisia ansiotuloja, joita säännöksen mukaan ei korvata työtulolla.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua laskettaessa korvataan työtulolla se osa ennakonpidätyksen alaisista palkoista ja ennakonkannonalaisista palkkatuloista, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua palkkatuloa. Työtulolla korvataan myös se osa merityötuloa, joka viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskennan mukaan on yritystoiminnasta saatua merityötuloa.

YEL-työtulo korvaa ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (arvonlisäverovelvollinen), ennakonpidätyksen alaisen työkorvauksen (ei arvonlisäverovelvollinen), ennakonkannon alaisen henkilökohtaisen tulolähteen työkorvauksen, muun tulonhankkimistoiminnan (esim. palveluraha, yksityinen perhepäivähoitaja), perhehoitajan palkkion, omaishoitajan palkkion, ansiotuloa olevan ennakonpidätyksen alaisen käyttökorvauksen, elinkeinotoiminnan ansiotulon, elinkeinotoiminnan ansiotulon elinkeinoyhtymistä ja ansiotulon ulkomaisista yhtymistä.

MYEL-vakuutuksen perusteena voi olla joko maatalous, merityötulo, maatalous ja merityötulo, apuraha, apuraha ja maatalous, apuraha ja merityötulo tai apuraha, maatalous ja merityötulo. MYEL-vakuutuksen peruste vaikuttaa siihen, mitä tuloja korvataan MYEL-työtulolla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa. Vakuutuksen peruste saadaan Melasta ennakkoperintää varten.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous, MYEL-työtulolla korvataan maatalouden ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo elinkeinoyhtymistä, maatalouden ansiotulo elinkeino- ja verotusyhtymistä, ansiotulo ulkomaisista yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on merityötulo, MYEL-työtulo korvaa elinkeinotoiminnan ansiotulon ja elinkeinotoiminnan ansiotulon yhtymistä sekä omasta yrityksestä saadun merityötulon, maatalouden ansiotulon, maatalouden ansiotulon elinkeino- ja verotusyhtymistä, ansiotulon ulkomaisista yhtymistä ja porotalouden ansiotulon, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, MYEL-työtulo korvaa apurahan, mutta ei muita MYEL-työtulolla korvattavia tuloja. Jos tässä tarkoitettuja tuloja kuitenkin esiintyy, ne ovat mukana sellaisenaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha ja maatalous, MYEL-työtulolla korvataan apuraha, maatalouden ansiotulo, elinkeinotoiminnan ansiotulo elinkeinoyhtymistä, maatalouden ansiotulo elinkeino- ja verotusyhtymistä, ansiotulo ulkomaisista yhtymistä ja porotalouden ansiotulo.

Jos MYEL-vakuutuksen peruste on apuraha, maatalous ja merityötulo, MYEL-työtulo korvaa kaikki edellä mainitut tulot ja elinkeinotoiminnan ansiotulon ja omasta yrityksestä saadun merityötulon.

Jos verovelvollisella on sekä YEL- että MYEL-työtuloa, korvataan kaikki edellä mainitut veronalaiset tulot edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa.

3.5 Palkkatulo ja yrittäjätulo sairausvakuutuksen päivärahamaksun laskentaperusteena

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään käyttäen laskentaperusteena sairausvakuutuslain 18 luvun 15 §:ssä tarkoitettua veronalaista palkkatuloa ja yrittäjätuloa.

YEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän korotettu päivärahamaksu 0,23 %:n mukaan 18–68 -vuotiaalle.

4 Ennakonpidätys- ja lisäprosentin sekä ennakkoveron laskennassa huomioitavat vähennykset

4.1 Luonnolliset vähennykset

4.1.1 Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Jos matkakulut oli ilmoitettu oman auton käytön mukaan, vähennyksen määräksi muutetaan 0,30 euroa kilometriltä ja jos käyttöetuauton mukaan, 0,24 euroa kilometriltä. Matkakuluista lasketaan vähennykseksi 750 euroa ylittävä osuus, enintään 8 400 uroa.

Laskennassa ei huomioida viikonloppumatkoja, erityisalan matkakuluja tai toissijaisen työpaikan matkakuluja.

4.1.2 Ahvenanmaan matkakulut kunnallisverotuksessa

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Jos matkakulut oli ilmoitettu oman auton käytön mukaan, vähennykseksi muutetaan 0,30 euroa kilometriltä ja käyttöetuautosta 0,24 euroa kilometriltä. Matkakuluja Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa laskettaessa otetaan huomioon, onko matkakuluilla omavastuu 600 euroa vai ovatko ne ilman omavastuuta huomioitavia. Lisäksi huomioidaan matkakuluina Ahvenanmaan vuokrakuluvähennys, jonka omavastuu yhdessä omavastuullisten matkakulujen kanssa on 600 euroa. Matkakuluista myönnetään vähennystä Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa enintään 6 000 euroa.

4.1.3 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksut otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista.

4.1.4 Muut tulon hankkimisesta johtuvat menot

Muut tulonhankkimismenot otetaan huomioon viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun tietojen taikka ennakkoperinnän muutoslaskennassa olevien tietojen mukaisesti. Työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla korvaamia kustannuksia ei lasketa tulonhankkimismenoihin eikä niitä huomioida laskennassa. Pääomatulojen tulonhankkimismenot jätetään huomioon ottamatta, jos laskennassa ei ole pääomatuloja.

4.1.5 Työasuntovähennys

Työasuntovähennys otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Työasuntovähennyksenä myönnetään tulonhankkimismenona enintään 450 euroa kalenterikuukautta kohti. Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa työasuntovähennyksenä myönnetään tulonhankkimismenona enintään 250 euroa kalenterikuukautta kohti.

4.1.6 Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksenä lasketaan kaikille palkkatuloa saaville 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

4.2 Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.2.1 Eläkevakuutusmaksuvähennys

Eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 7,15 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja merityötulosta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siitä alkaen, kun verovelvollinen täyttää 17 vuotta. Kesken vuoden 17 vuotta täyttävälle eläkevakuutusmaksu lasketaan ikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkevakuutusmaksua lasketaan siihen asti, kunnes 1957 tai tätä aikaisemmin syntynyt verovelvollinen täyttää 68 vuotta, 1958–1961 syntynyt verovelvollinen täyttää 69 vuotta ja 1962 tai sen jälkeen syntynyt verovelvollinen täyttää 70 vuotta. Vuoden 2025 loppuun saakka eläkevakuutusmaksu lasketaan korotettuna 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona verovelvollinen täyttää 63 vuotta. Korotetuksi eläkevakuutusmaksuksi lasketaan 8,65 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan 1,50 % 18-64 vuotiaalle palkasta ja merityötulosta.

Verovelvolliselle, joille on tullut eläkevakuutuslaitokselta tieto YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteena olevasta työtulosta vuoden 2023 ennakkoperintää varten, lasketaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vain siitä osasta ennakonpidätyksen alaista palkkaa, joka ei ole omasta yritystoiminnasta saatua.

Ahvenanmaan maantielautalta palkkatuloa saavalle lasketaan eläkevakuutusmaksu.

Eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua ei lasketa ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, jos palkasta ei ole peritty lainkaan eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa. Perhehoitajan palkkiosta lasketaan työeläkemaksu, ellei edellisen vuoden ennakkoperinnän muutoslaskennassa ole tietoa, että tulosta ei lasketa työeläkemaksua. Omaishoitajan palkkiosta ei lasketa työeläkemaksua, ellei edellisen vuoden ennakkoperinnän muutoslaskennassa ole tietoa, että tulosta lasketaan työeläkemaksu.

Kollektiivisen eläkevakuutuksen maksut otetaan huomioon vähennyksenä enintään 5 000 euron suuruisena.

Jos tieto YEL- tai MYEL-työtulosta puuttuu, poistetaan YEL/MYEL-eläkevakuutusmaksut vähennyksistä.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Pääomatuloista maksuja voi vähentää enintään 5 000 euroa.

4.2.2 Vähennettävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu

Vähennyksenä huomioitava sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,36 %:a päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan 16 vuotta täyttäneelle siihen asti, kunnes verovelvollinen täyttää 68 vuotta. Päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 15 703 euroa.

Kesken vuoden 16 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden jälkeisten kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotuksen verotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Kesken vuoden 68 vuotta täyttävällä jaetaan koko vuoden päivärahamaksun perusteena oleva tulo 12:lla ja tulos kerrotaan syntymäkuukauden ja sitä edeltävien kuukausien lukumäärällä. Tulokseksi saadaan uusi päivärahamaksun perusteena oleva tulo, josta lasketaan sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Siitä osasta kunnallisverotuksen verotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle ei lasketa sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Siitä osasta kunnallisverotuksen verotettavaa ansiotuloa, josta ei määrätä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, muodostuu laskennassa sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksun määrä huomioidaan puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

Vähennettävää yrittäjän korotettua päivärahamaksua lasketaan 0,23 % YEL-työtulosta 18–68-vuotiaalle.

Sairaanhoitomaksun korotusta ei määrätä muusta yrittäjätulosta, jos verovelvollisella ei ole YEL- tai MYEL-työtuloja. Muu yrittäjätulo on se osa palkkatulosta ja yrittäjätulosta, joka on omasta yrityksestä saatua, mutta verovelvollisella ei ole YEL- tai MYEL-vakuutusta.

4.2.3 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskentojen tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Vähennyksen määrä on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 %:lla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

Ennakkoperinnässä ei lasketa merityötulovähennyksen ns. cross-trade korotusta, vaan työnantaja pienentää ennakonpidätystä 34 eurolla niiltä kuukausilta, joiden aikana alus ei käy Suomen satamassa.

4.2.4 Ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta vähennetään ansiotulovähennys. Vähennys tehdään ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 51 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa, vähennys pienenee 4,5 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

4.2.5 Perusvähennys

Perusvähennys on 3 870 euroa pienennettynä 18 %:lla tämän ylimenevästä tulosta.

Perusvähennys lasketaan viimeisenä puhtaasta ansiotulosta tehtävänä vähennyksenä.

4.3 Puhtaasta ansiotulosta Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

4.3.1 Merityötulovähennys

Merityötulovähennys lasketaan Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa samoin kuin valtionverotuksessa. Vähennys lasketaan viimeksi päättyneen verotuksen tai siihen kohdistuneen verotuksen oikaisun taikka ennakkoperinnän muutoslaskentojen tietojen perusteella merityötuloa saaneille. Vähennyksen määrä on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 %:lla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta.

Ennakkoperinnässä ei lasketa merityötulovähennyksen ns. cross-trade korotusta, vaan työnantaja pienentää ennakonpidätystä 34 eurolla niiltä kuukausilta, joiden aikana alus ei käy Suomen satamassa.

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa ei lasketa merityötulovähennystä maantielautalta saadusta tulosta.

4.3.2 Ansiotulovähennys

Luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta vähennetään Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa ansiotulovähennys. Vähennys tehdään ennen perusvähennystä. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen (työkorvausten), ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Vähennys on 51 % edellä mainittujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 %. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa, vähennys pienenee 4,5 %:lla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

4.3.3 Perusvähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa perusvähennys on 3 500 euroa pienennettynä 8,4 %:lla tämän ylimenevästä tulosta.

4.3.4 Invalidivähennys

Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa lasketaan invalidivähennys ja vuoden 1982 mukainen invalidivähennys. Invalidivähennys on asiakkaan invalidiprosentin suuruinen osuus 440 eurosta, kuitenkin vähintään 30 %. Vähennys myönnetään enintään muun ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Vähennys myönnetään myös täyden tai osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella ja myös sen jälkeen kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi. Jos asiakkaalla on ollut invalidivähennys vuonna 1982, hän saa vähennyksen edelleen jos vuoden 1982 vähennys on suurempi kuin voimassa olevien säännösten mukainen vähennys.

4.4 Verotettava ansiotulo

Verovuoden ansiotulo sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa lasketaan vähentämällä edellä luetellut puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset. Verotettava ansiotulo on saman suuruinen kuin verovuoden ansiotulo. Aikaisemmilta vuosilta vahvistettuja ansiotulolajin tappioita ei oteta huomioon verotettavan ansiotulon laskennassa.

4.5 Verosta tehtävät vähennykset

4.5.1 Työtulovähennys

Työtulovähennys lasketaan samojen ansiotulojen perusteella kuin ansiotulovähennys.

Laskennan perusteena ovat palkkatulot, toiselle tehdystä työstä tai palveluksesta saadut ansiotulot, ansiotuloa olevat käyttökorvaukset, jaettavan yritystulon tai maatalouden ansiotulot ja yhtymien osakkaiden elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulot.

Työtulovähennys on 12,0 % edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 030 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 22 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,03 %:lla puhtaan ansiotulon 22 000 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 70 000 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Edellä tarkoitettua vähennyksen enimmäismäärää korotetaan

1) 200 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 60 vuotta, mutta ei kuitenkaan 62 vuotta; 

2) 400 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 62 vuotta, mutta ei kuitenkaan 65 vuotta; 

3) 600 eurolla, jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta ennen verovuoden alkua. 

Työtulovähennys vähennetään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 

4.5.2 Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

Elatusvelvollisuusvähennyksenä lasketaan siihen oikeutetulle kahdeksasosa elatusmaksuista kuitenkin enintään 80 euroa jokaista alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään valtion ansiotuloverosta.

4.5.3 Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Ennakonpidätysprosentin laskennassa muodostuu pääomatulolajin alijäämä, jos vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen yhteismäärä on suurempi kuin veronalaisten pääomatulojen yhteismäärä.

Tulonhankkimisvelan korot otetaan huomioon viimeksi päättyneestä verotuksesta tai siihen kohdistuneesta verotuksen oikaisusta taikka ennakkoperinnän muutoslaskennoista. Tulonhankkimisvelan korot otetaan laskennassa huomioon sellaisenaan. Asunto- ja ensiasuntovelan korkoja ei oteta huomioon ennakonpidätysprosentin ja ennakkoveron laskennassa.

Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukainen osuus samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos alaikäisiä lapsia on ollut kaksi tai useampia.

Alijäämähyvitys vähennetään verovelvollisen ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Pelkästään ansiotuloista menevästä valtion tuloverosta vähennettävä määrä on enintään kolme neljäsosaa alijäämähyvityksen määrästä. Se osa alijäämähyvityksestä, jota ei ole vähennetty pelkästään valtion ansiotuloverosta vähennetään valtion ansiotuloverosta, kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa.

Verovelvolliselta vähentämättä jäänyttä määrää alijäämähyvityksestä ei siirretä automaattisesti tämän puolisolle.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatulosta vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen ja korkomenojen vähentämisen jälkeen. Siltä osin kuin veronalaiset pääomatulot eivät riitä maksujen vähentämiseen, enintään pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus pääomatuloista vähentämättä jääneistä maksuista vähennetään ansiotulon verosta (erityinen alijäämähyvitys).

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion ansiotuloverosta. Jos valtion ansiotulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta näiden suhteessa. Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista alijäämähyvityksen vähentämisen jälkeen.

Verovelvolliselta vähentämättä jäänyt määrä erityisestä alijäämähyvityksestä siirretään automaattisesti tämän puolisolle.

5 Verojen määrän laskenta

5.1 Valtion ansiotulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu

Valtion ansiotulovero lasketaan verovuoden verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaalla, valtion ansiotulovero lasketaan Ahvenanmaan verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan alentamalla asteikon veroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä (TVL 124 §:n 5 momentti).

Valtion ansiotuloverosta vähennetään mahdolliset verosta tehtävät vähennykset edellä kuvatun mukaisesti.

Kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin, sekä verovuodelle vahvistetun sairaanhoitomaksuprosentin (0,60 %), sairaanhoitomaksun korotusprosentin (0,97 %) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentin (1,36 %) ja yrittäjän päivärahamaksun korotusprosentin (0,23 %) mukaisena kahden desimaalin tarkkuudella. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei lasketa, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 15 703 euroa.

Kunnallis- ja kirkollisveron määrä on verovelvollisen verovuoden kotikunnan mukaisen kunnan tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin osoittama määrä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta.

Sairaanhoitomaksu on sairaanhoitomaksuprosentin osoittama määrä sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta. Verotettava ansiotulo saadaan, kun sairaanhoitomaksun laskennan veronalaisista ansiotuloista, jotka koostuvat mahdollisista YEL- ja MYEL-työtuloista sekä niistä veronalaisista ansiotuloista, joita ei sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n mukaan ole korvattu työtulolla, vähennetään luonnolliset vähennykset sekä sairaanhoitomaksun laskennassa veronalaisen ansiotulon johdosta uudelleen lasketut vähennykset. Sairaanhoitomaksu saadaan kertomalla sairaanhoitomaksun laskennan verotettava ansiotulo sairaanhoitomaksuprosentilla.

Sairaanhoitomaksun korotus lasketaan vähentämällä kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta tai sairaanhoitomaksun laskennan verotettavasta ansiotulosta sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteena olevat tulot ja muut yrittäjätulot ja kertomalla saatu tulos sairaanhoitomaksun korotusprosentilla. Käytännössä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun korotus tulee määrätyksi eläke- ja etuustulojen ja vastaavien tulojen perusteella.

Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus otetaan mukaan verojen ja maksujen yhteismäärään suhteutettaessa alijäämähyvitystä. Lasketusta sairaanhoitomaksusta ja sairaanhoitomaksun korotuksesta vähennetään alijäämähyvityksen sairaanhoitomaksun osuus, jolloin saadaan maksettavaksi määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Määrä lisätään verojen ja maksujen yhteismäärään.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevista tuloista. Päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo, urheilijan palkkio, omaishoitajan palkkio, perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta, YEL- ja MYEL-työtulot. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot ja ennakonkannonalaiset palkkatulot. Jos verovelvolliselle on laskettu palkan verokortti oletetulle 10 000 euron tai 15 000 euron tulolle, käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 3.2 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskentaan myös ulkomaisten palkka- ja merityötulojen yhteismäärä.

Päivärahamaksun perusteena olevaa tuloa käytetään myös laskettaessa erotusta, josta lasketaan sairaanhoitomaksun korotus.

Päivärahamaksu lasketaan päivärahamaksun perusteena olevasta tulosta. Päivärahamaksu lasketaan vain 16–68-vuotiaalle siten kuin kohdassa 4.2.2 on kerrottu.

YEL-vakuutetulle lasketaan lisäksi yrittäjän korotettu päivärahamaksu YEL-työtulosta.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen huomioidaan vähennyksenä valtionverotuksessa, kunnallisverotuksessa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun laskennassa laskettaessa verotettavaa ansiotuloa.

Laskettu sairausvakuutuksen päivärahamaksu korotuksineen lisätään verontarpeeseen, josta on vähennetty valtion ansiotuloverosta tehtävät vähennykset, alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys.

5.2 Yleisradiovero ja Ahvenanmaan mediamaksu

5.2.1 Yleisradiovero

Henkilön yleisradioveroa lasketaan 2,5 % verovelvollisen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärän tai sitä suuremman YEL- ja/tai MYEL -työtulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa suoritetaan enintään 163 euroa. Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka viimeistään verovuoden aikana ovat täyttäneet 18 vuotta. Yleisradioveroa suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta.

Yleisradioveroa ei suorita henkilö, joka on ollut koko vuoden rajoitetusti verovelvollinen eikä luonnollinen henkilö tai kuolinpesä, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa.

Yleisradioverosta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Yleisradioveroon kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Yleisradiovero lisätään verovelvollisen verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärään.

5.2.2 Ahvenanmaan mediamaksu

Henkilön mediamaksua suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Ahvenanmaan mediamaksu suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta.

Ahvenanmaan mediamaksua ei suorita henkilö, joka on ollut koko verovuoden rajoitetusti verovelvollinen.

Ahvenanmaan mediamaksua lasketaan verovelvollisen puhtaan pääomatulon ja puhtaan ansiotulon yhteismäärän tai sitä korkeamman yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän ylittäessä 14 000 euroa. Ahvenanmaan mediamaksu on 113 euroa.

Ahvenanmaan mediamaksusta ei vähennetä verosta tehtäviä vähennyksiä. Ahvenanmaan mediamaksuun kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Ahvenanmaan mediamaksu lisätään verovelvollisen verovuoden verojen ja maksujen yhteismäärään.

5.3 Pääomatulovero

Verotettavasta pääomatulosta lasketaan vero pääomatulon tuloveroprosentin (30 %) mukaisesti. Siltä osin kuin pääomatulo ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osasta lasketaan veroa pääomatulon korotetun tuloveroprosentin (34 %) mukaan. 

6 Ennakonpidätysprosentin laskenta

Ennakonpidätysprosentti saadaan laskemalla verojen yhteismäärän prosentuaalinen osuus verojen laskennan pohjana käytetyistä tuloista.

Ennakonpidätysprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja pyöristetään aina seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

7 Ennakonpidätysprosentin soveltamisraja

Ennakonpidätysprosenttia voidaan soveltaa vain verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti. Mikäli verokorttiin merkitty tuloraja ylittyy, ennakonpidätys toimitetaan yli menevästä osasta lisäprosentin mukaan. Verokortin tulorajaa seurataan vuositasolla. Verokortin tuloraja ajalle 1.2. - 31.12. lasketaan jakamalla luvussa 3 luetellut korotetut ennakonpidätyksen alaiset palkkatulot 12,5:llä ja kertomalla saatu luku 11,5:llä.

8 Lisäprosentin laskenta

Verovelvollisen lisäprosentti vahvistetaan seuraavan asteikon verotettavaa tuloa vastaavasta asteikkovälistä:

Valtionverotuksen lisäprosenttiasteikko

Valtionverotuksen lisäprosenttiasteikko

Valtionverotuksen verotettava ansiotulo euroina	Alarajan prosentti %
0,00-10 000,00	18,64 %
10 000,01-15 000,00	19,5 %
15 000,01-19 900,00	20,5 %
19 900,01-22 500,00	22,0 %
22 500,01-29 700,00	28,0 %
29 700,01-49 000,00	32,0 %
49 000,01-62 000,0	34,0 %
62 000,01-85 800,00	36,0 %
85 800,01-	44,0 %

Lisäprosenttia laskettaessa asteikon osoittamaan prosenttilukuun lisätään verovelvollisen kotikunnan mukainen tuloveroprosentti ja seurakunnan tuloveroprosentti sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (0,60) ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu (1,36). Seurakunnan tuloveroprosenttia käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollinen on seurakunnan jäsen. Myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua tai sairausvakuutuksen päivärahamaksua käytetään lisäprosentin laskennassa vain, jos verovelvollisen tulojen perusteella lasketaan sairausvakuutuksen sairaanhoito- tai päivärahamaksu. Ahvenanmaan lisäprosentti lasketaan alentamalla valtionverotuksen lisäprosenttia 12,64 prosenttiyksikköä.

Lisäprosentti lasketaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen ylöspäin tai alaspäin täyteen tai puoleen prosenttiin. Lisäprosentti on vähintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin ennakonpidätysprosentti. Lisäprosentti voi olla enintään 60,0.

Merityötuloa saavan lisäprosentti määritellään vastaavalla tavalla, mutta lisäprosentista vähennetään 7 prosenttiyksikköä, jos merityötulo on alle 40 000 euroa.

9 Ennakkoveron laskenta

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja yleisradioveron pääomatulo-osuuden yhteismäärälle. Jos verovelvollisen kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa ja laskennassa on vain ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja ja vuokratuloja, ennakkovero lasketaan pääomatuloveron ja Ahvenanmaan mediamaksun pääomatulo-osuuden yhteismäärälle.

Jos verovelvolliselle määrätään ennakkovero ja laskennassa on sekä ansiotuloa olevia ennakonpidätyksen alaisia tuloja että muita ennakonkannon alaisia ansio- ja pääomatuloja kuin vuokratuloja, tulot jaetaan niiden suhteessa ennakonpidätyksen alaisiin tuloihin ja ennakkoverotuloihin. Näin saaduista veroista ja maksuista vähennetään ennakonpidätyksin kertyväksi laskettu veron määrä.

10 Päätös ennakkoverosta ja tilisiirtolomakkeet

Pienin kannettavan ennakkoveron määrä on 170 euroa. Ennakkovero määrätään maksettavaksi siten, että ensimmäinen mahdollinen kantokuukausi on tammikuu. Ennakkovero kannetaan sen määrästä riippuen kahdessa tai useammassa erässä.

Verovelvollinen saa maksettavaksi määrättävästä ennakkoverosta päätöksen ja tilisiirtolomakkeet.

11 Voimaantulo

Edellä tässä päätöksessä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2023 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Tätä päätöstä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2023 määrättävän ennakkoveron laskennassa.

 

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2022

 

pääjohtaja Markku Heikura

johtava asiantuntija Mia Keskinen