Verohallinnon työjärjestys

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Verohallinnosta 11 päivänä kesäkuuta 2010 annetun lain (503/2010) 6 §:n 1 momentin, 8 §:n 4 momentin, 10 §:n 3 momentin, 33 §:n 1 momentin sekä 35 §:n 5, 6 ja 7 momentin nojalla Verohallinnolle annetaan seuraava työjärjestys:

YLEISTÄ

1 §

Soveltaminen

Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista on, sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.

Verohallinnon taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä sisäisestä tarkastuksesta määrätään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, Verohallinnon taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO

2 §

Johtaminen

Verohallintoa johtaa pääjohtaja.

Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö.

Yksiköllä voi olla muiden yksikköjen tehtäviin liittyviä prosessien johto-, ohjaus- tai kehittämistehtäviä siten kuin tässä työjärjestyksessä määrätään.

3 §

Verohallinnon johtoryhmä ja kehitysjohtoryhmä

Verohallinnon johtamisen tukena on johtoryhmä, joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon ja sen yksiköiden johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, hänen määräämänsä Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnon tietojärjestelmä- ja tietotekniikkahankkeiden johtamisen tukena on kehitysjohtoryhmä, johon kuuluvat pääjohtaja, tietohallintojohtaja sekä pääjohtajan määräämät Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet.

4 §

Tulosohjaus

Verohallinnolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi pääjohtaja asettaa Verohallinnon yk-siköille tulostavoitteet. Yksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta pääjohtajalle tämän mää-rääminä ajankohtina.

Yksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi yksikön päällikkö asettaa yksikön toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta yksikön päällikölle tämän määrääminä ajankohtina.

5 §

Yhteistoiminta ja työsuojelu

Kaikkien Verohallinnon esimiestehtävissä toimivien virkamiesten on huolehdittava työsuojelusta ja siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa yhteistoimintaa ja työ-suojelua koskevien säädösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla.

6 §

Verohallinnon hallintorakenne

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) mukaan Verohallinnossa on yksiköitä ja niissä on paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä.

Verohallinnon yksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnon yksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Toimintayksiköistä määrätään tässä työjärjestyksessä. Toimintayksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Verohallinnon yksikössä tai toimintayksikössä voi lisäksi olla työjärjestyksessä määrättyjä osastoja, toimistoja, ryhmiä tai muita organisaation osia.

7 §

Verohallinnon yksiköt

Verohallinnossa on (sulkeissa päätoimipaikka):

1. Yritysverotusyksikkö (Helsinki);
2. Henkilöverotusyksikkö (Helsinki);
3. Verotarkastusyksikkö (Helsinki);
4. Veronkantoyksikkö (Helsinki);
5. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Helsinki);
6. Tietohallintoyksikkö (Helsinki);
7. Esikunta- ja oikeusyksikkö (Helsinki);
8. Yhteiset palvelut –yksikkö (Helsinki);
9. Viestintäyksikkö (Helsinki);
10. Hallintoyksikkö (Helsinki);
11. Sisäisen tarkastuksen yksikkö (Helsinki); ja
12. Harmaan talouden selvitysyksikkö(Helsinki).

8 §

Toimielimet

Verohallinnossa on viraston strategista suunnittelua tukeva Verohallinnon neuvottelukunta.

Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta.

Verohallinnossa on oikaisuvaatimusten käsittelyä varten seuraavat verotuksen oikaisulautakunnat:

1. Uudenmaan oikaisulautakunta, jonka toimialue muodostuu Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnista;
2. Itä-Suomen oikaisulautakunta, jonka toimialue muodostuu Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymen-laakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista;
3. Länsi-Suomen oikaisulautakunta, jonka toimialue muodostuu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnista;
4. Sisä-Suomen oikaisulautakunta, jonka toimialue muodostuu Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnista;
5. Pohjois-Suomen oikaisulautakunta, jonka toimialue muodostuu Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.
6. Ahvenanmaan oikaisulautakunta; ja
7. Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä on oikeudenvalvontaa tukeva yhteistyöryhmä.

YKSIKÖIDEN TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO

9 §

Tehtävien järjestämistä koskevat määräykset ja vakiintunut työnjako

Sen lisäksi mitä Verohallinnon yksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, Verohallinnon yksiköiden välisestä ja yksiköiden sisäisestä tehtävien järjestämisestä määrätään tässä työjärjestyksessä, yksiköiden työjärjestyksissä, toimintayksiköiden työjärjestyksissä, tulostavoiteasiakirjoissa sekä näitä täydentäen ja täsmentäen työnjohtomääräyksissä, työmenetelmäohjeissa ja Verohallinnon tietojärjestelmien käsittelysääntöjä koskevissa määrittelyissä.

Käytännön kautta vakiintuneeksi muodostunut työnjako täydentää 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä.

10 §

Yksiköiden tehtävät

Verohallinnon yksiköt suorittavat jäljempänä määrätyt ja muut pääjohtajan määräämät tehtävät.

Verohallinnon yksiköt:

1. järjestävät toimintansa ja toimivat yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siten, että Verohal-linnon ratkaisukäytännössä ja menettelyissä toteutuvat oikeellisuus ja yhdenmukaisuus;
2. vastaavat Verohallinnon työnantaja- ja henkilöstöpoliittisten linjausten yhtenäisestä toteuttamisesta yksikössään;
3. kehittävät tehtäväalueensa toimintaa;
4. kehittävät tehtäväalueelleen kuuluvia tietojärjestelmiä yhteistyössä Tietohallintoyksikön ja muiden yksiköiden kanssa;
5. vastaavat tehtäväalueelleen kuuluvasta kansallisesta ja kansainvälisestä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä, tietojenvaihdosta, virka-apuasioista sekä kansainvälisistä verosopimuksista johtuvista muista tehtävistä;
6. osallistuvat tehtäväalueelleen kuuluvien säännösten valmisteluun;
7. osallistuvat tehtäväaluettaan koskevien Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettujen määräysten ja muiden pääjohtajan annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun tarvittaessa yhteistyössä Esikunta- ja oikeusyksikön kanssa;
8. osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen veroriskien hallintaan sekä verotarkastuksen ja muun verovalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; ja
9. osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen palveluiden, asiakas- ja sidosryhmäviestinnän sekä markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

11 §

Yhteistyö

Verohallinnon yksikköjen ja virkamiesten on toimittava yhteistyössä Verohallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

12 §

Yhteistyö ohjaustoiminnassa

Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväksi tässä työjärjestyksessä määrätään tulkintasuosituksien, soveltamisohjeiden ja muun vastaavan ohjeistuksen antaminen, valmistelee ohjeet yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siinä laajuudessa, kuin se on tarkoituksenmukaista.

13 §

Yhteistyö tietohallintotehtävissä

Tietohallintoyksikkö ja Verohallinnon muut yksiköt toimivat yhteistyössä tietotekniikan tehokkaaksi hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Jokainen Verohallinnon yksikkö huolehtii seuraavista tietohallintotehtävistä:

1. tekee kehityshankealoitteita Yhteiset palvelut –yksikölle ja Verohallinnon kehitysjohtoryhmälle määrittelemällä hankkeiden sisältöjä ja priorisoimalla hankkeita Verohallinnon strategisten linjausten mukaisesti;
2. valvoo ja ohjaa toteutettaviksi päätettyjä kehityshankkeita sekä tekee niiden sisältöä koskevat priorisointipäätökset noudattaen Verohallinnon kehitysjohtoryhmän linjauksia; ja
3. vastaa kehityshankkeiden toteuttamisesta sekä tietoteknisten sovellusten käyttöönotosta ja kehittämisen suunnittelusta.

14 §

Alueellinen yhteistyö

Verohallinnon yksikköjen tulee tehdä alueellista yhteistyötä:

1. verotuksen toimittamisen, palveluiden tuottamisen ja verovalvonnan tehtävissä;
2. turvallisuus- ja toimitilatehtävissä;
3. henkilöstöresurssien käytössä; sekä
4. sidosryhmäyhteistyössä.

Yhteiset palvelut –yksikkö, Esikunta- ja oikeusyksikkö sekä Hallintoyksikkö ohjaavat, kehittävät ja seuraavat alueellista yhteistyötä tehtäväalansa osalta.

Henkilöverotusyksikön verotoimisto huolehtii alueellisen yhteistyön järjestämisestä.

Yhteistyö tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon Verohallinnon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä paikalliset olosuhteet.

Yritysverotusyksikkö

15 §

Yritysverotusyksikön tehtävät

Yritysverotus:

1. toimittaa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen ja suorittaa verovalvontaa, ellei jäljempänä toisin määrätä; sekä
2. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille yhteisöjen ja yhteisetuuksien sekä kaikkien yritysmuotojen yhteiset verotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset, soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet.

Lisäksi Yritysverotus:

1. käsittelee tehtäväalueellaan muut kuin siirtohinnoittelua koskevat kansainvälisissä verosopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat asiat;
2. suorittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon ja Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomessa tekemiin hankintoihin sekä Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toisessa jäsenvaltiossa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;
3. suorittaa diplomaattisiin hankintoihin sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;
4. tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;
5. käsittelee arvonlisäverolain tarkoittamaa sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyt-tävää verovelvollista koskevat asiat; ja
6. ylläpitää ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriä.

16 §

Yritysverotusyksikön organisaatio

Yritysverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1. Konserniverokeskus (Helsinki);
2. Uudenmaan yritysverotoimisto (Helsinki);
3. Savo-Karjalan yritysverotoimisto (Kuopio);
4. Sisä-Suomen yritysverotoimisto (Tampere);
5. Lounais-Suomen yritysverotoimisto (Turku);
6. Länsi-Suomen yritysverotoimisto (Vaasa);
7. Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto (Kouvola); ja
8. Pohjois-Suomen yritysverotoimisto (Rovaniemi)

17 §

Erityiset määräykset Yritysverotusyksikön tehtävistä

Konserniverokeskus suorittaa seuraavien yhteisöjen verotustehtävät:

1. vakuutusyhtiöt ja vastaavien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden Suomessa olevat kiinteät toimipaikat;
2. luottolaitokset ja vastaavien ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevat kiinteät toimipaikat;
3. eurooppayhtiöt ja eurooppaosuuskunnat;
4. ne yhtiöt, joiden osake on julkisen kaupankäynnin kohteena;
5. ne emoyhtiöt, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä ja joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa;
6. ne yksittäiset yhtiöt ja konserniin rinnastettavaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvat ryhmät, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä, jos yksittäisen yhtiön tai ryhmän liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa; ja
7. asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut yhtiöt.

Jos edellä 1 – 5 kohdissa tarkoitettu yhteisö kuuluu kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin, Konserniverokeskus toimittaa myös konserniin kuuluvien muiden yhteisöjen verotuksen lukuun ottamatta keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Jos edellä tarkoitetussa konsernissa tapahtuu elinkeinotulon verottamisesta annetusta laissa tarkoitettu yritysjärjestely, Konserniverokeskus toimittaa yritysjärjestelyssä perustettavien uusien yhtiöiden verotuksen. Konserniverokeskus toimittaa myös sellaisen yhtiön verotuksen, joka ostaa edellä kohdissa 5 tai 6 tarkoitetun yhtiön.

Konserniverokeskus suorittaa niiden yhteisöjen verotarkastukset, joiden verotustehtävät on määrätty sen suoritettaviksi.

Konserniverokeskus toimii yhteysviranomaisena EU-sisäkaupan valvonnassa.

18 §

Siirtohinnoitteluhanke

Yritysverotusyksikössä on siirtohinnoitteluhanke, joka vastaa Verohallinnon keskitetyistä siirtohin-noittelutehtävistä.  

Siirtohinnoitteluhanke suorittaa keskitetysti siirtohinnoitteluun liittyvät verotustehtävät ja verotarkastukset sekä käsittelee kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat siirtohinnoitteluasiat.

Siirtohinnoitteluhanke voi siirtää siirtohinnoittelutehtäviä muun Verohallinnon yksikön tehtäväksi silloin, kun asiasta sovitaan asianomaisen yksikön kanssa.

Henkilöverotusyksikkö

19 §

Henkilöverotusyksikön tehtävät

Henkilöverotus:

1. toimittaa muiden verovelvollisten kuin yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen sekä suorittaa verovalvontaa;
2. suorittaa alkutuottajien verotarkastuksia;
3. toimittaa yhteisöjen ja yhteisetuuksien kiinteistöverotuksen;
4. toimittaa perintö- ja lahjaverotuksen;
5. tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;
6. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille verotusmenettelyä koskevat ohjeet siltä osin kuin tehtävä ei 15 §:n nojalla kuulu Yritysverotusyksikölle; ja
7. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalueensa verotusta koskevat oikeudelliset tulkin-tasuositukset ja soveltamisohjeet.

Ahvenanmaan maakunnan alueella kotipaikan omaavien yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuk-sen ja siihen liittyvän ennakkoperinnän toimittaa Ahvenanmaan verotoimisto.

20 §

Henkilöverotusyksikön organisaatio

Henkilöverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1. Ahvenanmaan verotoimisto (Maarianhamina);
2. Etelä-Karjalan verotoimisto (Lappeenranta);
3. Etelä-Savon verotoimisto (Mikkeli);
4. Etelä-Pohjanmaan verotoimisto (Seinäjoki);
5. Jokilaaksojen verotoimisto (Ylivieska);
6. Kainuun verotoimisto (Kajaani);
7. Keski-Pohjanmaan verotoimisto (Kokkola);
8. Keski-Suomen verotoimisto (Jyväskylä);
9. Kymenlaakson verotoimisto (Kouvola);
10. Lapin verotoimisto (Rovaniemi);
11. Meri-Lapin verotoimisto (Kemi);
12. Pohjois-Karjalan verotoimisto (Joensuu);
13. Pohjois-Savon verotoimisto (Kuopio);
14. Pohjanmaan verotoimisto (Vaasa);
15. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto (Oulu);
16. Päijät-Hämeen verotoimisto (Lahti);
17. Pääkaupunkiseudun verotoimisto (Vantaa);
18. Satakunnan verotoimisto (Pori);
19. Sisä-Suomen verotoimisto (Tampere);
20. Uudenmaan verotoimisto (Järvenpää); ja
21. Varsinais-Suomen verotoimisto (Turku).

Verotarkastusyksikkö

21 §

Verotarkastusyksikön tehtävät

Verotarkastus:

1. suorittaa verotarkastuksia;
2. suorittaa EU-sisäkaupan valvontaa ja nimeää siihen keskusyhteystoimiston ja yhteysviranomaisina toimivat toimintayksiköt;
3. suorittaa muuta verovalvontaa yhteistyössä Verohallinnon muiden yksiköiden kanssa;
4. antaa verovalvontaa tukevaa tietopalvelua;
5. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat työmenetelmä- ja muut ohjeet; ja
6. voi luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti muille viranomaisille silloin, kun asia liittyy verotarkastusyksikön tehtäviin.

22 §

Verotarkastusyksikön organisaatio

Verotarkastuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Uudenmaan verotarkastusyksikkö (Helsinki);
2) Itä-Suomen verotarkastusyksikkö (Kouvola);
3) Sisä-Suomen verotarkastusyksikkö (Hämeenlinna);
4) Länsi-Suomen verotarkastusyksikkö (Turku); ja
5) Pohjois-Suomen verotarkastusyksikkö (Oulu).

Veronkantoyksikkö

23 §

Veronkantoyksikön tehtävät

Veronkanto:

1) kantaa ja palauttaa verot ja maksut sekä kirjaa verovarat;
2) perii verot ja maksut sekä käsittelee lykkäämiseen ja verosta vapauttamiseen liittyvät asiat;
3) ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta taikka kirjanpitorikosta koskevan asian esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten sekä käyttää puhevaltaa rikosasiassa ja rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa;
4) käyttää Verohallinnon oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen siltä osin kuin 21 §:n 6 kohdasta ei muuta johdu;
5) tilittää verot ja maksut veronsaajille sekä perii verotuskustannukset;
6) tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;
7) vastaa verotilimenettelystä ja siihen kuuluvien verojen kausivalvontaan sekä työnantajasuoritusten vuosivalvontaan liittyvistä tehtävistä; ja
8) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille veronkantoa ja perintää koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset ja soveltamisohjeet sekä työmenetelmäohjeet.

24 §

Veronkantoyksikön organisaatio

Veronkannossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Itä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö (Kuopio);
2) Länsi-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö (Turku);
3) Pohjois-Suomen perintäyksikkö (Oulu);
4) Sisä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö (Hämeenlinna);
5) Uudenmaan perintäyksikkö (Vantaa).

Sisä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö käsittelee verojen ja maksujen tilittämiseen ja verotuskustannusten perintään liittyvät asiat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

25 §

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävät

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö käsittelee sen ratkaistavaksi säädetyt tai määrätyt veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvät asiat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö välittää hallintotuomioistuimien verotusta koskevat ratkaisut Verohallinnon ohjaustoiminnasta vastaaville yksiköille siten kuin yksiköt keskenään sopivat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö luovuttaa tiedot veronsaajien itsensä suorittamaa veronsaajan oikeudenvalvontaa varten.

26 §

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön organisaatio

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Tietohallintoyksikkö

27 §

Tietohallintoyksikön tehtävät

Tietohallinto:

1. vastaa Verohallinnon tietoteknisistä linjauksista ja arkkitehtuureista;
2. vastaa Verohallinnon tietoteknisestä infrastruktuurista sekä siihen kuuluvien laitteiden, järjestelmien ja palveluiden hankinnasta;
3. vastaa Verohallinnon tietosuunnittelusta;
4. vastaa Verohallinnon systeemityön menetelmistä sekä verotusjärjestelmien ja sähköisen asioinnin tarvitsemista tukijärjestelmistä ja yhteisistä palveluista;
5. vastaa Verohallinnon tietoturvaratkaisujen ja ohjeiden ajantasaisuudesta ja kehittämisestä sekä valvoo tietoturvan noudattamista yhteistyössä Verohallinnon turvallisuusorganisaation kanssa;
6. antaa verotuksen tietojärjestelmästä sähköisessä tai kirjallisessa muodossa massaluovutuksina annettavat tiedot;    
7. vastaa Verohallinnosta annetun lain 2 a §:n mukaisesta tunnistuspalvelusta;
8. vastaa Verohallinnon automatisoidusta tuotannosta, lomakesuunnittelusta, lomakehuollosta, painatustöistä ja postipalveluista;
9. vastaa Verohallinnon sovelluskehityksen tuesta, järjestelmien tuotannonaikaisesta keskitetystä tuesta sekä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvistä yleisistä tehtävistä;
10. vastaa tehtäväalueeseensa liittyvästä ohjauksesta;
11. vastaa tietojärjestelmien tilaamisesta, valmistamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä tietojärjestelmiä käyttävien yksikköjen kanssa;
12. vastaa Verohallinnon tietotekniikkapalveluiden valinnasta ja hankinnasta mukaan lukien ulkopuoliset palvelut; ja
13. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi laajat ja periaatteellisesti merkittävät tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja ulkopuolisten palveluiden hankinta-asiat.

28 §

Tietohallintoyksikön organisaatio

Tietohallinnossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1. Tuotantoyksikkö (Jyväskylä);
2. Käytöntukipalvelut-yksikkö (Kuopio); ja
3. Sovellusratkaisut-yksikkö (Helsinki).

Esikunta- ja oikeusyksikkö

29 §

Esikunta- ja oikeusyksikön tehtävät

Esikunta- ja oikeusyksikkö:

1. kehittää ja koordinoi Verohallinnon johtamis-, ohjaus- ja suunnittelujärjestelmää;
2. vastaa Verohallinnon toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, niihin liittyvästä asiakirjojen laadinnasta ja yksiköiden ohjauksesta sekä Verohallinnon strategian valmistelusta;
3. vastaa Verohallinnon controller-toiminnosta;
4. valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi hallintokanteluita koskevat asiat;
5. valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetut määräykset, pääjohtajan määräämät yhtenäistämisohjeet sekä muut oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativat lausunnot ja selvitykset;
   koordinoi Verohallinnon säädösvalmistelutehtäviä ja osallistuu säädösvalmisteluun sekä
6. avustaa Verohallinnon yksiköitä lainsäädännön toimeenpanoon liittyvissä asioissa;
7. valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon yhteiset julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät ohjeet sekä osallistuu muiden yksiköiden tehtäväalueelle kuuluvien ohjeiden valmisteluun sekä vastaa informaatio-oikeuden alaan kuuluvista asiantuntijatehtävistä;
8. suorittaa muita Verohallinnon yhteisiä oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä;
9. vastaa Verohallinnon kokonaisturvallisuuteen liittyvästä ohjauksesta ja seurannasta; ja
10. suorittaa muut esikuntatehtävät sekä pääjohtajan antamat toimeksiannot ja selvitystehtävät.

30 §

Esikunta- ja oikeusyksikön organisaatio

Esikunta- ja oikeusyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Esikunta- ja oikeusyksikön ryhmää, joka vastaa edellä 34 §:n 4 - 8 kohdissa tarkoitetuista tehtävistä, kutsutaan Verohallinnon oikeusyksiköksi.

Yhteiset palvelut -yksikkö

31 §

Yhteiset palvelut -yksikön tehtävät

Yhteiset palvelut:

1. johtaa ja osaltaan toteuttaa veroriskien hallintaa;
2. johtaa sähköistä yhteyskeskustoimintoa ja suorittaa Verohallinnon puhelunvälityksen tehtävät;
3. kehittää ja koordinoi Verohallinnon palveluita ja verkkoviestintää sekä valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi yhteispalvelusopimukset muiden viranomaisten kanssa;
4. koordinoi Verohallinnon muiden yksiköiden kehitysaloitteiden yhteensopivuutta ja laajoja kehityshankkeita;
5. kehittää ja koordinoi verotuksen tietovirtojen hallintaa ja menettelyjen yhtenäisyyttä;
6. kehittää ja koordinoi Verohallinnon laatutoimintaa;
7. kehittää ja koordinoi Verohallinnon kansainvälistä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä;
8. vastaa verotustietojen sähköisestä luovuttamisesta;
9. käsittelee viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (1999/621) 28 §:n mukaiset hakemukset;
10. vastaa verotusta ja Verohallinnon toimintaa kuvaavien yhteisten tilastojen tuottamisesta; ja
11. vastaa Henkilöverotuksen suunnittelumallin (HVS -mallin) ylläpidosta.

32 §

Yhteiset palvelut -yksikön organisaatio

Yhteisissä palveluissa ei ole toimintayksiköitä.

Viestintäyksikkö

33 §

Viestintäyksikön tehtävät

Viestintä:

1. vastaa Verohallinnon viestintästrategiasta, yleisistä markkinointi-, media- ja muun viestinnän ohjauksesta, visuaalisen ilmeen sisällöstä sekä muista yhteisistä viestintätehtävistä; ja
2. avustaa Verohallinnon johtoa ja yksiköitä suunnittelemalla ja toteuttamalla koko Verohallintoa koskevaa viestintää sekä seuraamalla viestinnän vaikuttavuutta.

34 §

Viestintäyksikön organisaatio

Viestintäyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Hallintoyksikkö

35 §

Hallintoyksikön tehtävät

Hallintoyksikkö:

1. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon työjärjestyksen sekä ehdotukset Verohallinnon organisaatiota ja hallintoa koskeviksi säädöksiksi;
2. vastaa Verohallinnon työnantajatehtävistä ja henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelusta;
3. vastaa Verohallinnon henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisesta;
4. vastaa Verohallinnon yhteisestä henkilöstön kehittämisestä;
5. vastaa Verohallinnon asiakirjahallinnon, materiaalihallinnon, matkahallinnon, tilahallintapalveluiden ja sisäisten palveluiden tuottamisesta sekä toimitilojen ja muiden tilojen vuokraamisesta ja toimitilaturvallisuudesta;
6. tukee verohallinnon yksikköjen välistä alueellista yhteistyötä;
7. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi asiat, jotka koskevat yksikön päällikön ja toimintayksikön päällikön virkojen perustamista, lakkauttamista sekä siirtämistä ja sijoittamista yksiköstä toiseen;
8. käsittelee asiat, jotka koskevat virkojen perustamista, lakkauttamista sekä siirtämistä ja sijoittamista yksiköstä toiseen, lukuun ottamatta edellä 7 kohdassa mainittuja virkoja ja pääjohtajan virkaa;
9. ratkaisee yksikön esityksestä asiat, jotka koskevat henkilökohtaisen lisäpalkkion määräämistä taikka valtion virkamieslain mukaista sopimusta palvelussuhteen ehdoista lukuun ottamatta edellä 7 kohdassa mainittuja virkoja ja pääjohtajan virkaa;
10. vastaa verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista koskevien asioiden valmistelusta pääjohtajan ratkaistavaksi;
11. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi työnantajavirkamiesten palkkaukset sekä käsittelee keskusverolautakunnan, verotuksen oikaisulautakunnan, Verohallinnon neuvottelukunnan sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden palkkioita ja matkakustannusten korvausten perusteita koskevat asiat;
12. vastaa Verohallinnolle kuuluvista valtion kirjanpitoyksikön tehtävistä:  
13. vastaa Verohallinnon taloushallintopalveluista, kuten budjetoinnista, kirjanpidosta, kustannuslaskennasta ja raportoinnista;
14. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat ohjeet; ja
15. käsittelee asiat, jotka eivät kuulu muulle Verohallinnon yksikölle ja joista pääjohtaja ei ole toisin määrännyt.

36 §

Hallintoyksikön organisaatio

Hallintoyksikössä on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1. Henkilöstöpalvelut-yksikkö (Helsinki);
2. Talouspalvelut-yksikkö (Helsinki); ja
3. Toimitilapalvelut-yksikkö (Helsinki).

Hallintoyksikössä on työnantajavirkoja, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on valtion henkilöstöhallintoasioiden käsitteleminen.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö

37 §

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sisäinen tarkastus vastaa Verohallinnon sisäisestä tarkastuksesta.

38 §

Sisäisen tarkastuksen yksikön organisaatio

Sisäisen tarkastuksen yksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Harmaan talouden selvitysyksikkö

39 §

Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävät

Harmaan talouden selvitysyksikkö käsittelee sen tehtäväksi säädetyt tai erikseen määrätyt tehtävät.

40 §

Harmaan talouden selvitysyksikön organisaatio

Harmaan talouden selvitysyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

PÄÄJOHTAJAN RATKAISUVALLAN KÄYTTÄMISESTÄ

41 §

Pääjohtajan ratkaistavat asiat

Sen lisäksi, mitä Verohallinnosta annetussa laissa ja Verohallinnosta annetussa asetuksessa säädetään pääjohtajan ratkaistavista asioista, pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1. valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valtiontalouden tarkastusvirastolle, tietosuojavaltuutetulle tai lainsäädäntö- ja muissa laajakantoisissa asioissa valtioneuvostolle tai ministeriölle, keskusvirastolle taikka muulle vastaavalle viranomaiselle annettavia Verohallinnon lausuntoja;
2. Verohallinnon sijoittautumisstrategiaa ja yhteispalvelusopimuksia muiden viranomaisten kanssa;
3. virka- ja työehtosopimusten tekemistä;
4. virkamiesten kollektiivista irtisanomista, kollektiivista osa-aikaistamista sekä lomauttamista;
5. Hallintoyksikön henkilöstöasioista vastaavan päällikön nimittämistä sekä niiden virkamiesten nimittämistä, jotka valmistelevat Verohallinnon annettavaksi säädetyt oikeussäännöt;
6. niiden virkamiesten irtisanomista, virantoimituksesta pidättämistä ja varoitusta, jotka on säädetty tai määrätty pääjohtajan nimitettäväksi;
7. verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista;
8. yksikön ja toimintayksikön päälliköiden virkojen perustamista, lakkauttamista sekä siirtämistä ja sijoittamista toiseen yksikköön;
9. työnantajavirkamiesten palkkausta;
10. ohjeita, jotka kuuluvat useamman kuin yhden Verohallinnon yksikön tehtäväalueelle, ellei hän ole määrännyt ohjeiden antamista jonkin Verohallinnon yksikön tehtäväksi; ja
11. laajoja ja periaatteellisesti merkittäviä tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja ulkopuolisten palveluiden hankinta-asioita.

Pääjohtaja ratkaisee Verohallinnosta annetussa laissa, Verohallinnosta annetussa asetuksessa sekä edellä kohdissa 1-10 tarkoitetut asiat esittelystä. Verohallinnon tulostavoitteita koskevat asiat pääjohtaja ratkaisee kuitenkin asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

Edellä kohdassa 11 tarkoitetut asiat pääjohtaja ratkaisee esittelystä tai allekirjoittamalla asiaa koskevan hankintasopimuksen tai tilausasiakirjan asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

MUUT MÄÄRÄYKSET

42 §

Virkojen sijoittaminen, virkavapaudet ja eräät muut virkoja koskevat päätökset

Verohallinnon yksiköt tekevät päätökset, jotka valtion virkamieslain (750/1994), valtion virkamiesasetuksen (971/1994) ja valtion virkaehtosopimuslain (644/1970) mukaan tekee asianomainen virasto ja joita ei edellä ole määrätty pääjohtajan ratkaistavaksi tai Hallintoyksikön käsiteltäväksi.

43 §

Hallintokanteluiden ratkaiseminen

Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee yksikön päällikkö, ellei Verohallinnosta annetun lain 33 §:n 2 momentista muuta johdu.

44 §

Tiedottaminen pääjohtajalle

Verohallinnon yksiköiden on pidettävä pääjohtaja tietoisena tehtäväalueeseensa kuuluvista periaatteellisesti tai muutoin merkittävistä asioista.

45 §

Verotustietojen luovuttaminen

Henkilöverotusyksikkö, Yritysverotusyksikkö, Verotarkastusyksikkö ja Veronkantoyksikkö käyttävät tehtäväalueensa osalta oikeutta verotustietojen luovuttamiseen pyynnöstä siten kuin siitä erikseen säädetään.

46 §

Rekisterinpitäjän tehtävät sekä rekisteriotteiden ja todistusten antaminen

Jokainen Verohallinnon yksikkö hoitaa tehtäväalueensa osalta tietojärjestelmän rekisterinpitäjälle kuuluvat tehtävät.

Henkilöverotusyksikkö, Yritysverotusyksikkö, Verotarkastusyksikkö ja Veronkantoyksikkö antavat Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmästä yksittäisiä otteita ja todistuksia siten kuin siitä erikseen säädetään.

47 §

Muu puhevallan käyttö

Verohallinnosta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettua puhevaltaa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä sekä sopimuksissa käyttää se Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväalueeseen asia kuuluu, tai jolle se erikseen määrätään.

48 §

Tehtäväjaon määräytyminen eräissä tapauksissa

Kahden tai useamman yksikön tehtäväalueeseen kuuluva asia käsitellään siinä yksikössä, jonka tehtäväalueeseen se pääasiallisesti kuuluu. Jos yksikköä ei voida tällä perusteella ratkaista tai muutoin on epäselvää, minkä yksikön tehtäviin asia kuuluu, pääjohtaja määrää, missä yksikössä asia käsitellään.

Yksiköt voivat yksittäisessä asiassa tai asiaryhmässä sopia tehtäväjaostaan tässä työjärjestyksessä määrätystä poiketen, jos se on asian käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos yksikössä käsiteltävä asia koskee myös toisen yksikön toimintaa, asiaa valmisteltaessa on neuvoteltava kysymyksessä olevan yksikön asianomaisten virkamiesten kanssa.

Verohallinnon yksikkö voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin kuuluisi toiselle Verohallinnon yksikölle, jos yksikkö tämän työjärjestyksen määräysten nojalla voi antaa asiasta soveltamisohjeen tai tulkintasuosituksen.

49 §

Oikaisulautakunnan määräytyminen

Verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelevä ja ratkaiseva verotuksen oikaisulautakunta määräytyy vero- tai maksuvelvollisen verovuotta edeltäneen vuoden lopun kotikunnan perusteella.  

Edellä 1 momentissa määrätystä poiketen oikaisuvaatimuksen käsittelevä ja ratkaiseva verotuksen oikaisulautakunta määräytyy kuitenkin seuraavasti:

1. perintöverotuksen osalta oikaisulautakunta määräytyy perinnönjättäjän kotikunnan ja lahjaverotuksen osalta lahjanantajan kotikunnan perusteella;
2. yhteisöjen, yhteisetuuksien sekä avoimien- ja kommandiittiyhtiöiden kiinteistöverotuksen osalta oikaisulautakunta määräytyy verotuksen toimittamispaikan perusteella; ja
3. suomenkielisten yhdistysten ja säätiöiden sekä asunto- ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelee ja ratkaisee Itä-Suomen verotuksen oikaisulautakunta. Ruotsinkielisten yhdistysten ja säätiöiden sekä asunto- ja keskinäisten kiinteistö-osakeyhtiöiden verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelee ja ratkaisee Länsi-Suomen verotuksen oikaisulautakunta.

Ahvenanmaan verotoimiston ja Konserniverokeskuksen tekemien verotuspäätösten oikaisulautakuntakäsittelystä säädetään Verohallinnosta annetun lain 35 §:n 5 momentissa.

50 §

Soveltaminen työsuhteiseen henkilöstöön

Mitä edellä on sanottu virkamiehistä, sovelletaan myös työsuhteiseen henkilöstöön. Esittelijänä voi kuitenkin toimia vain virkasuhteessa oleva henkilö.

VOIMAANTULO

51 §

Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tämän työjärjestyksen 49 §:n 2 momenttia sovelletaan verovuodesta 2009 alkaen. Tätä aikaisempiin verovuosiin sovelletaan saman pykälän 1 momenttia.

Pääjohtaja Mirjami Laitinen

Apulaisjohtaja Mika Gylén