Verohallituksen päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2005

Verohallitus on ennakkoperintälain (1118/96) 6 §:n 1 momentin nojalla vahvistanut eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten henkilökohtaisten prosenttilukujen laskentaperusteet seuraavasti:

1.  Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläketuloa varten

1.1. Henkilöt, joille lasketaan pidätysprosentti eläkettä varten

Eläketulojen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeenmaksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläketuloa. Suorasiirron ulkopuoliset eläketulot otetaan laskentaan ainoastaan, jos verotoimisto on niitä päivittänyt vuotta 2005 varten. Ulkomaan ansiotulona laskentaan otetaan mukaan eläketulo, josta pääsääntöisesti määrätään sairausvakuutusmaksu. Jos verovelvollinen saa vain luopumiskorvausta, hänelle ei luopumiskorvauksen lisäksi oleteta palkkatuloa.

Eläketulojen ennakonpidätysprosentti lasketaan niille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joilla on vain eläketuloja tai joiden eläketulon määrä muiden tulojen ohella on vuodessa yli 900 euroa. Prosentti lasketaan lisäksi kaikille alle 18-vuotiaille perhe-eläkettä saaville, ei kuitenkaan, jos perhe-eläkelain mukainen lapsen eläke on alkanut ennen 1.7.1990.

Kaikkien työeläkettä saavien 1.12.2004 - 30.11.2005 välisenä aikana 65 vuotta täyttäneiden tai täyttävien oletetaan saavan lisäksi kansaneläkettä syntymäkuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien, vaikka Kansaneläkelaitos ei kansaneläkkeen määrää ilmoittaisikaan. Kansaneläkkeen määrä lasketaan muiden eläketulojen perusteella ja luetaan mukaan eläketuloon. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa kuntakalleusryhmä.

1.2. Henkilöt, joille ei lasketa pidätysprosenttia eläkettä varten

Verotoimisto on voinut estää perusverokortin laskemisen erityistapauksissa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että eläkettä ei ole verotettava Suomessa, mutta siitä tulee periä Suomeen sairausvakuutusmaksu. Tällöin verotoimisto laskee verovelvolliselle erikseen muutosverokortin, jossa on huomioitu kansainväliset verosopimukset.

1.3.  Osinkotulot eivät ole mukana laskennassa

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan vuoden 2005 alusta. Hyvitysjärjestelmään liittyvät laskentasäännöt poistetaan verokorttien laskennasta. Osinkotuloja ei oteta lainkaan huomioon vuoden 2005 verokorttien ja ennakkoverojen laskennassa. Tämä koskee sekä julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatuja pääomatuloa verotettavia osinkoja että muista yhtiöistä saatuja pääomatulona tai ansiotulona verotettavia osinkoja. Myöskään ulkomaan osinkotuloja ei oteta peruslaskennoissa huomioon.

1.4. Yrittäjävakuutuksen työtulo sairausvakuutusmaksun laskentaperusteena

Jos eläkevakuutusyhtiö on ilmoittanut eläketuloa saavalle YEL- tai MYEL-työtuloa, hänelle lasketaan eläkkeen ja mahdollisen palkan pidätysprosentti palkansaajien laskennassa. Tällöin verovelvollisella ei saa olla ulkomaan eläketuloa, josta määrätään sv-maksu.

1.5. Pääomatulot

Pääomatulot otetaan pääsääntöisesti huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosenttia laskettaessa.

Enintään 7 000 euron suuruiset vuokratulot otetaan mukaan, kun lasketaan eläkkeen ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on vuokratulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, vuokratuloa ei otetaan mukaan laskentaan.

Pidätysprosentin nousun katoksi asetetaan 15 %-yksikköä. Jos pidätysprosentti nousee tätä suuremmaksi, vuokratuloa ei tällöin oteta huomioon eläkkeen pidätysprosentin laskennassa. Vuokratuloa ei oteta huomioon silloinkaan, jos pidätysprosentti nousisi yli 60 %:ksi.

Jos eläkkeen pidätysprosentin laskennan yhteydessä on jo tehty 15 prosenttiyksikön enimmäisnousun tarkistus, tätä ei enää tarkisteta eläkeläisen palkan pidätysprosentin laskennassa.

Jos eläketulon pidätysprosentin laskennassa on huomioitu vuokratulon pääomatulo, palkkatulon pidätysprosentin laskennassa ei tarkisteta 15 %:n nousua vaan ainoastaan 60 %:n katto.

Jos edellä kerrotulla tavalla vuokratuloa ei voida ottaa huomioon, verovelvolliselle määrätään ennakkovero kuten ennenkin.

1.6. Pienten pääomatulojen huomioiminen eläkeläisten pidätysprosenteissa

Jos verovelvollisella on pääomatuloa ja ei ole lainkaan kannonalaisia ansiotuloja, niin enintään 170 euron pääomatulovero huomioidaan veron tarpeen määrässä, kun lasketaan eläketulolle pidätysprosenttia.

1.7. Pienten kannonalaisten ansiotulojen huomioiminen eläkeläisten pidätysprosenteissa

Tulot, joista ennakkoveroa ei tulon vähäisyyden vuoksi tulisi maksuunpantavaksi (veron alaraja 170 euroa), otetaan huomioon verokortin pidätysprosentissa seuraavasti.

Jos verovelvollinen saa yksinäisen eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat enintään 14 500 euroa, niin enintään 505 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaa.

Jos verovelvollinen saa yksinäisen eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat yli 14 500 euroa, niin enintään 435 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaan.

Jos verovelvollinen saa puolisoiden eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat enintään 13 000 euroa, niin enintään 450 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaa.

Jos verovelvollinen saa puolisoiden eläketulovähennyksen ja hänen Suomen eläketulonsa yhteensä ovat yli 13 000 euroa, niin enintään 435 euron suuruiset kannonalaiset ansiotulot lisätään vähennysten ja verojen laskentaa.

2.  Eläkeprosentin laskennassa huomioon otettavat vähennykset

2.1.  Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset

2.1.1.  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 1 430 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 1 430 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 1 430 euroa.

2.2.  Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset

2.2.1.  Eläketulovähennys

Vähennyksen suuruus on enintään 6 810 euroa (ns. yksinäisen eläketulovähennys) tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää 6 810 euroa, pienennetään eläketulovähennystä 70 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää 6 810 euroa.

Verovelvolliselle, johon sovelletaan tuloverolain (TVL) puolisoa koskevia säännöksiä, myönnettävän eläketulovähennyksen suuruus on enintään 5 830 euroa (ns. puolison eläketulovähennys). Vähennys pienenee 70 %:lla siltä osin, kun puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. Niille puolisoille, joihin sovellettiin TVL:n puolisoa koskevia säännöksiä vuonna 1996 ja jotka saivat tai joilla olisi ollut oikeus vuonna 1996 yksinäisen eläketulovähennyksen jatkuvasta eläketulosta, lasketaan yksinäisen eläketulovähennys vuodelle 2004, jos he TVL:n mukaan ovat edelleen puolisoja (sama puoliso kuin 1996).

2.2.2.  Perusvähennys

Perusvähennyksen määrä on enintään 1 480 euroa. Jos verovelvollisen kunnallisverotuksessa verotettava puhdas ansiotulo ulkomaan eläketulo mukaan luettuna on edellä lueteltujen vähennysten vähentämisen jälkeen 1 480 euroa suurempi, perusvähennys lasketaan vähennettynä 20 %:lla ylimenevästä tulosta.

2.2.3. Invalidivähennys

Kunnallisverotuksen invalidivähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama osuus 440 eurosta. Vähennys myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. Sellainen verovelvollinen, jolla on ollut veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuoden 2004 kunnallisverotuksessa vähentää muun ansiotulon määrästä riippumatta sen suuruisen invalidivähennyksen, johon hänellä oli oikeus vuodelta 1982 toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei hän voimassa olevien säännösten perusteella ole oikeutettu tätä suurempaan invalidivähennykseen.

2.3. Verosta tehtävät vähennykset

2.3.1. Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys

Valtionverotuksen invalidivähennys ja elatusvelvollisuusvähennys otetaan huomioon samalla tavalla kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.3.2.  Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin palkan pidätysprosentin laskennassa.

2.4.  Verojen määrät

Valtion tulovero lasketaan vuoden 2005 tuloveroasteikon avulla, kunnallis- ja kirkollisvero verovelvollisen kotikunnan mukaisen tuloveroprosentin ja seurakunnan tuloveroprosentin avulla ja sairausvakuutusmaksu sairausvakuutusmaksuprosentin avulla.

Paluumuuttajalle ei määrätä ulkomaan eläketulosta sairausvakuutusmaksua, jos ulkomaan eläke on EY-asetuksen mukaista, verovelvollisella ei ole Suomen eläkettä ja verovelvolliselle ei synny työntekijä-statusta muiden ansiotulojen johdosta. Jos paluumuuttajalla on EY-asetuksen mukaista Suomen eläkettä, sairausvakuutusmaksu EY-asetuksen mukaisen ulkomaan eläkkeen osalta määrätään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruisena. Verovelvollisen oikeus sv-maksuttomuuteen tai sv-maksun vähennykseen tunnistetaan ohjelmissa tätä tarkoittavan tiedon avulla.

Jos verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa, ja vuoden 2003 verotuksen tietojen mukaan taikka verotoimiston vuotta 2005 varten tallentamana tietona verovelvollisella katsotaan olevan oikeus sv-maksun vähennykseen tai poistoon, ulkomaan eläketulosta jätetään määräämättä sairausvakuutusmaksu taikka sairausvakuutusmaksu vähennetään enintään Suomen eläketulon bruttomäärän suuruiseksi.

Edellä mainitun oikeuden ei katsota olevan voimassa, jos verovelvollisen muut Suomen ansiotulot kuin eläketulot ylittävät 2 000 euroa (nk. työntekijästatus-olettama). Mainittua oikeutta ei myöskään katsota olevan voimassa, jos vuoden 2003 verotuslaskennassa verovelvolliselle ei ole laskettu nk. sairausvakuutusmaksun vähennystä taikka jos hänen ulkomaan eläketulonsa on käsitelty sv-maksullisena. Verotoimisto on myös voinut päivittää em. oikeuden päättyneeksi.

Jos mainittu oikeus sv-maksun vähennykseen tai poistoon on voimassa ja verovelvollisella on ulkomaan eläketuloa ja Suomen eläketuloa, ja lisäksi on tai ei ole muita ansiotuloja, laskettu sairausvakuutusmaksu alennetaan enintään Suomen eläkkeiden bruttomäärän suuruiseksi. Jos verovelvollisella ei ole Suomen eläketuloa, ulkomaan eläketulon osuudesta ei määrätä sairausvakuutusmaksua.

Jos eläkeläisellä on yrittäjän ja maatalousyrittäjän vakuutuksen perusteena olevaa työtuloa, hänen pidätysprosenttinsa lasketaan palkansaajien laskennassa. Tällä tavalla työtulo otetaan huomioon sairausvakuutusmaksun laskennassa.

Edellä kuvatulla tavalla saadaan koko eläketulosta menevän veron määrä.

3.  Eläkeprosentin laskenta

Eläkkeen pidätysprosentti saadaan pääsääntöisesti laskemalla, montako prosenttia edellä kohdassa 2.4. laskettu vero on eläketulosta. Jos henkilö saa kansaneläkettä tai perhe-eläkelain mukaista perhe-eläkettä enintään 900 euroa vuodessa eli 75 euroa kuukaudessa, tämä määrä vähennetään eläketulosta, josta pidätysprosentti lasketaan.

Kansaneläkkeestä toimitettavaa pidätystä varten pidätysprosentti määrätään vain, jos verovelvollisen kansaneläke on suurempi kuin 900 euroa vuodessa eli 75 euroa kuukaudessa, tai verovelvollinen saa ulkomaan eläkettä.

Kansaneläkkeen pidätysprosentti määrätään 0-prosentiksi enintään 900 euron suuruisesta kansaneläkkeestä, ellei verovelvollinen saa ulkomaan eläkettä tai kun pidätysprosentti eläkkeiden määrän perusteella laskettuna on 0.

Perhe-eläkelain mukaisen perhe-eläkkeen pidätysprosentti määrätään 0-prosentiksi, kun eläke on ennen 1.7.1990 alkanut lapsen eläke, josta aiheutuva veron määrä voidaan pidättää muista tuloista tai kun pidätysprosentti eläkkeiden määrän perusteella laskettuna on 0.

Eläkkeen pidätysprosentti voidaan laskea enintään 60 prosentin suuruiseksi. Prosentti vahvistetaan puolen prosenttiyksikön tarkkuudella pyöristäen seuraavaan ylempään täyteen tai puoleen prosenttiin.

4. Henkilökohtaisen pidätysprosentin laskeminen eläkkeensaajan palkkatuloa varten

Kaikille yleisesti verovelvollisille, joiden eläketulon määrä on yli 900 euroa vuodessa ja joilla on vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa palkkatuloja lasketaan pidätysprosentti erikseen palkkatuloa varten. Pidätysprosenttia palkkaa varten ei kuitenkaan lasketa, jos verovelvollinen on siirtynyt eläkkeelle 2003 tai 2004. Tällöin laskennasta poistetaan päätoimen palkkatulo ja tulonhankkimiskulut. Palkan pidätysprosentti lasketaan erikseen maissa ja merillä ansaittua palkkatuloa varten.

Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa käytettävä tulo on sama kuin vuodelta 2003 toimitetun verotuksen palkkatulo korotettuna 6,5 prosentilla. Jos tieto palkkatulosta on vuodelta 2004, sitä korotetaan 3,0 prosentilla. Palkkatulon pidätysprosentin laskennassa otetaan huomioon eläkeprosentin laskennassa mainittujen vähennysten lisäksi myös työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut tulonhankkimiskulut sekä tulonhankkimisvähennys ja ansiotulovähennys.

Palkkaprosentin laskennassa verovelvollisen tulona käytetään eläketulon ja palkkatulon yhteismäärää. Jos palkkatulo jää alle 400 euron tai jos vuodelta 2003 toimitettavan verotuksen tiedot puuttuvat, palkkatulolle ei lasketa pidätysprosenttia. Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista 1.7.1990 jälkeen alkanutta 900 euroa suurempaa lapsen eläkettä saaville iältään 10 - 18 vuotiaille lasketaan palkkatuloja varten prosenttiportaikko. Jos eläke on suuruudeltaan vähintään kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys vähennettynä 675 eurolla, verovelvolliselle lasketaan prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 2 100 euroa ja 12 600 euroa. Pidätysprosentti lasketaan jo 2 100 eurolle. Jos eläke on mainittua pienempi, lasketaan henkilölle prosenttiportaikko, jossa palkkatulot ovat 2 100 euroa ja 12 600 euroa. Pidätysprosentiksi 2 100 eurolle määrätään 0.

Tulonhankkimisvähennys (valtion- ja kunnallisverotus)

Vähennyksen suuruus on 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä.

Asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkakulut ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä muut tulonhankkimiskulut

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Eläkevakuutusmaksuvähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Työntekijän eläkemaksuksi lasketaan 4,6 % päätoimen palkasta siitä alkaen kun verovelvollinen täyttää 18 vuotta ja vain siihen asti, kunnes hän täyttää 65 vuotta. Laskentatapa on sama kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa. Työttömyysvakuutusmaksuksi lasketaan vastaavalla tavalla 0,50 % päätoimen palkasta ja merityötuloa saavan eläkevakuutusmaksuksi 11,0 % merityötulosta. Maksuja ei lasketa päätoimen palkasta, jos verotoimisto on vuodelle 2005 päivittänyt tiedon laskennan estosta. Sivutulosta maksut lasketaan vain, jos verotoimisto on vuodelle 2005 päivittänyt tiedon laskennan sallimisesta.

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut otetaan huomioon eläkeläisellä vain, jos verotoimisto on päivittänyt niitä vuotta 2005 varten.

Merityötulovähennys (puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa)

Vähennykset lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

Kunnallisverotuksen opintorahavähennys (puhtaasta ansiotulosta)

Vähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa opintorahaa saavalle opiskelijalle.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (puhtaasta ansiotulosta ennen perusvähennystä)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lasketaan samalla tavalla kuin palkansaajien pidätysprosentin laskennassa.

4.1.  Veron määrän laskeminen

Verovelvollisen tulojen ja vähennysten perusteella lasketaan verot ja maksut. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys vähennetään verojen ja maksujen yhteismäärästä. Alijäämähyvitys ja erityinen alijäämähyvitys lasketaan suhteutettuna, jos laskennassa on mukana ulkomaan sv-maksullista eläketuloa.

Alijäämähyvitystä vähennetään 3/4 valtion ansiotuloverosta ja loput 1/4 suhteutettuna kaikkien jäljellä olevien verojen ja maksujen yhteismäärään.

Erityinen alijäämähyvitys vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos valtion tulovero ei riitä erityisen alijäämähyvityksen vähentämiseen, käyttämätön osuus erityisestä alijäämähyvityksestä suhteutetaan kunnan tuloveron, kirkollisveron ja sv-maksun suhteessa.

Jos laskennassa on ulkomaan sv-maksullista eläketuloa, lasketaan maksimihyvityksen laskennan avulla veroista hyvitettävät määrät. Maksimihyvitys suhteutetaan valtion-, kunnallis- ja kirkollisverojen suhteessa.

Valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroista vähennetään suhteutetut hyvitykset. Valtion-, kunnallis- ja kirkollisverot sekä sairausvakuutusmaksu lasketaan yhteen. Näin saadaan maksuunpantavien verojen ja maksujen yhteismäärä.

Näin saadusta luvusta vähennetään eläketulosta eläkeprosentin mukaan kertyvä määrä.

Palkkatulon pidätysprosentti saadaan laskemalla, montako prosenttia jäljelle jäävä määrä on muiden kuin eläketulojen määrästä. Palkkaprosentti on kuitenkin vähintään kunnan tuloveroprosentin, seurakunnan tuloveroprosentin, sairausvakuutusmaksun ja valtion lisäprosenttiosuuden osoittama määrä. Palkkaprosentti on enintään 60 prosenttia.

Edunsaajaeläkettä tai perhe-eläkelain mukaista muuta eläkettä kuin lesken alkueläkettä saaville leskille, sekä osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja osa yksilöllistä varhaiseläkettä saaville pidätysprosentti määrätään yhtä suureksi palkkaa ja eläkettä varten.

Verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti tulostetaan näkyviin lomakkeelle "Selvitys ennakonpidätysperusteista". Verovelvolliselle tulostetaan lisäksi palkkaverokortti, johon merkitään verovelvolliselle laskettu palkan pidätysprosentti erikseen maissa ja merillä ansaittua tuloa varten. Iältään 10 - 18 -vuotiaille eläketuloa saaville verovelvollisille, joilla eläketulot ovat alle 6 050 euroa tulostetaan palkkaverokorttiin vapautus 2 100 euroon asti, kuten edellä kohdassa 4 on tarkemmin selvitetty.

5.  Henkilökohtaisten pidätysprosenttien soveltaminen

Edellä vahvistettujen perusteiden mukaan laskettuja henkilökohtaisia pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2005 lukien.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2004

Pääjohtaja     Jukka Tammi

Ylitarkastaja   Päivi Lilja