Arvonlisäveron erityisjärjestelmät

Tässä ohjeessa käsitellään arvonlisäveron erityisjärjestelmiä: muuta kuin unionin järjestelmää, unionin järjestelmää ja tuontijärjestelmää, sellaisina kuin ne ovat voimassa 1.7.2021 lähtien. Lisäksi ohjeessa käsitellään kansallista Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä.

Rekisteröityminen erityisjärjestelmiin on vapaaehtoista. Rekisteröinti-ilmoitus laajennetun soveltamisalan mukaisiin erityisjärjestelmiin on mahdollista tehdä OmaVerossa 1.4.2021 alkaen. Jos rekisteröinti-ilmoituksen tekee 1.4.–30.6.2021 välisenä aikana, rekisteröinti tulee tältä osin voimaan 1.7.2021.

Rekisteröinti muuhun kuin unionin järjestelmään tai unionin järjestelmään voi tulla voimaan ennen 1.7.2021 ainoastaan, jos verovelvollinen myy radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja tai telepalveluja kuluttajille EU:ssa. Tällöin rekisteröinti koskee ennen 1.7.2021 vain kyseisten palvelujen myyntiä.

Jos elinkeinonharjoittaja on rekisteröityneenä muuhun kuin unionin järjestelmään tai unionin järjestelmään välittömästi ennen 1.7.2021, rekisteröinti jatkuu automaattisesti 1.7.2021 alkaen.  

Tätä ohjetta sovelletaan sellaisen erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan tavaran tai palvelun myyntiin, jossa veron suorittamisvelvollisuus syntyy 1.7.2021 tai sen jälkeen. Veron suorittamisvelvollisuus syntyy pääsääntöisesti silloin kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu, tai kun vastike tai sen osa on kertynyt ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta. Veron suorittamisvelvollisuus EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnissä syntyy kuitenkin maksun hyväksymishetkellä.

Verohallinnon ohjetta Arvonlisäveron erityisjärjestelmä sovelletaan edelleen sellaisen erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan radio- ja televisiolähetyspalvelun, sähköisen palvelun tai telepalvelun myyntiin, jossa veron suorittamisvelvollisuus syntyy ennen 1.7.2021 sekä unionin järjestelmän tai muun kuin unionin järjestelmän verokausiin, jotka päättyvät ennen 1.7.2021.

1 Johdanto

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä yksinkertaistaa arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevia menettelyjä tietyissä tavaroiden ja palvelujen myynneissä kuluttajille. Erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen rekisteröityy erityisjärjestelmään tunnistamisjäsenvaltiossa ja hoitaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ja tavaroiden myynnin arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet koko EU:ssa keskitetysti tämän EU-maan kautta.

Tässä ohjeessa käsitellään kolmea erillistä neuvoston direktiiviin 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) perustuvaa erityisjärjestelmää: muuta kuin unionin järjestelmää, unionin järjestelmää ja tuontijärjestelmää. Lisäksi ohjeessa käsitellään Ahvenanmaan maakunnassa (Ahvenanmaa) kuluttajille tapahtuvien palvelumyyntien ja EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle maahantuotavan tavaran etämyynnin ilmoittamista.

Erityisjärjestelmiä sovelletaan 1.7.2021 lähtien seuraaviin myynteihin:

• Muu kuin unionin järjestelmä koskee Yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen verovelvollisen kuluttajille Yhteisössä myymiä palveluja.
• Unionin järjestelmä koskee Yhteisöön sijoittautuneen verovelvollisen kuluttajalle Yhteisössä myymiä palveluja, EU:n sisäistä tavaroiden etämyyntiä ja markkinapaikan mahdollistamaa EU-maan sisäistä tavaran myyntiä.
• Tuontijärjestelmä koskee EU:n ulkopuolelta maahantuotavien tavaroiden etämyyntiä.

Enintään 22 euron arvoisten lähetysten maahantuonnin verottomuus poistuu 1.7.2021 lähtien. Lähtökohtaisesti tavaran ostaja antaa tästä ajankohdasta lähtien jokaisesta EU:n ulkopuolelta saapuvasta lähetyksestä lähetyskohtaisen tulli-ilmoituksen ja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron Tullille, jonka jälkeen Tulli luovuttaa tavaran vapaaseen liikkeeseen Suomessa.

Uutta tuontijärjestelmää voidaan 1.7.2021 lähtien soveltaa EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiin kuluttajalle, kun tavaralähetyksen todellinen arvo on enintään 150 euroa ja tavarat eivät ole valmisteveron alaisia. Tavaran myyvä verovelvollinen, tai verovelvollinen markkinapaikka, jonka katsotaan arvonlisäverotuksessa myyneen tavaran, voi valita veloittavansa myynnin arvonlisäveron ostajalta ja suorittavansa veron EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnistä tuontijärjestelmää käyttäen sen sijaan, että ostaja maksaisi arvonlisäveron maahantuonnin yhteydessä.

Jos EU:n ulkopuolelta maahantuotavien tavaroiden etämyyntiä harjoittava verovelvollinen ei käytä tuontijärjestelmää, on 1.7.2021 lähtien mahdollista käyttää uutta tuonnin erityisjärjestelyä maahantuonnin arvonlisäveron maksamiseen, kun tavaralähetyksen todellinen arvo on enintään 150 euroa ja tavarat eivät ole valmisteveron alaisia. Tuonnin eritysjärjestely kuuluu Tullin toimivaltaan ja Tulli ohjeistaa siitä tarkemmin. Erityisjärjestelyssä henkilö, joka esittää tavaran Tullille, esimerkiksi postitoiminnan harjoittaja tai kuljetusliike, kerää maahantuonnin arvonlisäveron henkilöltä, jolle tavara on tarkoitettu, ja ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron Tullille kuukausittain. Tuontijärjestelmän ja tuonnin erityisjärjestelyn lisäksi maahantuonnissa on edelleen mahdollista käyttää tavanomaista tullausprosessia siihen kuuluvine yksinkertaistuksineen.

Erityisjärjestelmiin rekisteröityminen on vapaaehtoista. Verovelvollinen, joka ei käytä erityisjärjestelmää, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hän myy palveluja tai tavaraa kuluttajille. EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnin osalta sellainen myyjä, joka ei ole rekisteröitynyt tuontijärjestelmään, on kuitenkin velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi vain, jos hän itse toimii tavaroiden maahantuojana Yhteisössä.

Komissio on lakimuutokseen liittyen julkaissut arvonlisäverolainsäädännön selittävät huomautukset (pdf) ja tullilainsäädännön selittävät huomautukset (pdf) , jotka eivät sido EU-maita. Lisäksi komissio on julkaissut oppaan (pdf), joka käsittelee rekisteröitymistä sekä veron ilmoittamista ja maksamista erityisjärjestelmissä.

2 Ohjeeseen liittyvät käsitteet

Tässä luvussa määritellään tässä ohjeessa käytettyjä erityisjärjestelmiin liittyviä käsitteitä.

EU, EU-maa, EU:n arvonlisäveroalue ja Yhteisö

Edellä mainituilla käsitteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa yleisesti aluetta, jossa arvonlisäverodirektiiviä sovelletaan. Suomessa EU:n arvonlisäveroalueeseen kuuluvat kaikki muut alueet Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.  EU:n arvonlisäveroalueeseen kuuluvat maat ja alueet on lueteltu Vero.fi-sivulla EU:n arvonlisävero- ja valmisteveroalue.

Ison-Britannian EU-erosopimuksen (2019/C 384 I/01) Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 8 artiklan ollessa voimassa, tavaroita koskevia unionin oikeuden säännöksiä, kuten arvonlisäverodirektiivin säännöksiä, sovelletaan myös Isoon-Britanniaan ja Isossa-Britanniassa Pohjois-Irlannin osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että:

1. tavaran myyntiä Yhteisöstä Pohjois-Irlannissa olevalle kuluttajalle käsitellään EU:n sisäisenä tavaroiden etämyyntinä, johon voi soveltaa unionin järjestelmää, ja että
2. tavaran myyntiä Yhteisön ulkopuolelta Pohjois-Irlannissa olevalle kuluttajalle käsitellään EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntinä, johon voi soveltaa tuontijärjestelmää.

Pohjois-Irlannilla on näissä erityisjärjestelmissä XI-alkuinen maakoodi. Palvelujen myyntiä kuluttajille Pohjois-Irlannissa ei ilmoiteta muussa kuin unionin järjestelmässä tai unionin järjestelmässä.

Tunnistamisjäsenvaltio

Tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa verovelvollinen rekisteröityy jonkun erityisjärjestelmän käyttäjäksi, antaa veroilmoitukset ja maksaa veron. Tunnistamisjäsenvaltio välittää veroilmoituksen tiedot ja maksut kulutusjäsenvaltioille.

Kulutusjäsenvaltio

Kulutusjäsenvaltio on EU-maa, jossa palvelu tai tavara arvonlisäverolainsäädännön myyntimaasäännösten mukaan katsotaan myydyn ja jonka vero on maksettava myynnistä. Kulutusjäsenvaltio saa erityisjärjestelmään kuuluvat ilmoitustiedot ja maksut tunnistamisjäsenvaltiolta.

Sijoittautumisjäsenvaltio

Sijoittautumisjäsenvaltioita ovat unionin järjestelmässä seuraavat EU-maat, jotka eivät ole tunnistamisjäsenvaltioita:

• EU-maa, jossa verovelvollisella on kiinteä toimipaikka, josta myydään palveluja.
• EU-maa, josta verovelvollisen myymän tavaran lähetys tai kuljetus alkaa, riippumatta siitä, onko verovelvollisella kyseisessä maassa kiinteää toimipaikkaa.

Verovelvollinen

Verovelvollisella tarkoitetaan henkilöä, joka harjoittaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaa tavaran tai palvelun myyntiä ja joka on kyseisestä myynnistä maksettavasta arvonlisäverosta veronmaksuvelvollinen kulutusjäsenvaltiossa.

Välittäjä

Välittäjällä tarkoitetaan Yhteisöön sijoittautunutta henkilöä, jonka EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiä harjoittava verovelvollinen on nimennyt veronmaksuvelvolliseksi ja joka täyttää tuontijärjestelmässä vahvistetut velvoitteet kyseisen verovelvollisen nimissä. Välittäjä on vain tuontijärjestelmässä.

Kuluttaja

Kuluttajalla tarkoitetaan seuraavaa:

• Kun kyse on palvelun ostajasta muussa kuin unionin järjestelmässä ja unionin järjestelmässä: muuta kuin elinkeinonharjoittajaa. Käytännössä yksityishenkilöitä ja oikeushenkilöitä, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia, eli jotka eivät harjoita tavaroiden tai palvelujen myyntiä liiketoiminnan muodossa. Kuluttajalla ei kuitenkaan tarkoiteta oikeushenkilöä, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, mutta joka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (esim. käännetyn verovelvollisuuden vuoksi).
• Kun kyse on tavaran ostajasta unionin järjestelmässä ja tuontijärjestelmässä: verovelvollista tai oikeushenkilöä, joka ei ole verovelvollinen, ja jonka tavaroiden yhteisöhankinnat eivät ole arvonlisäveron alaisia, taikka muuta henkilöä, joka ei ole verovelvollinen. Käytännössä näitä henkilöitä ovat esimerkiksi yksityishenkilö, elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittama toiminta ei miltään osin oikeuta vähennykseen tai palautukseen (esimerkiksi vähäisen toiminnan harjoittaja) ja oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi yhdistys tai säätiö, joka ei harjoita vastikkeellista myyntiä).

Elinkeinonharjoittajan ja oikeushenkilön, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, kohdalla kuluttaja on vain sellainen henkilö, jonka hankinnat tavaran määränpäämaassa eivät ole ylittäneet yhteisöhankintojen verottamisen raja-arvoa ja joka ei ole saanut tavaran määränpäämaan veroviranomaisen päätöstä yhteisöhankintojen verottamisesta, vaikka kyseinen raja-arvo ei ole ylittynyt.

EU:n sisäinen tavaroiden etämyynti

EU:n sisäisellä tavaroiden etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa myyjä tai joku myyjän puolesta lähettää tai kuljettaa tavaran ostajalle EU-maasta toiseen. Tavaran katsotaan lähetetyn tai kuljetetun myyjän puolesta silloinkin, kun myyjä osallistuu välillisesti tavaran lähettämiseen tai kuljettamiseen. Etämyynnistä on kyse vain, jos tavaran ostaja on kuluttaja.

Etämyynnistä ei kuitenkaan ole kyse seuraavien tavaroiden myynnissä:

• Arvonlisäverolain (1501/1993) (AVL) 26 d §:ssä tarkoitettu uusi kuljetusväline.
• Tavara, jonka myyjä asentaa tai kokoaa tavaran kuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa.
• Sähkö, unionin alueella sijaitsevan maakaasuverkon tai siihen yhdistetyn verkon kautta toimitettava kaasu tai lämpö- ja jäähdytysverkon kautta toimitettava lämpö- ja jäähdytysenergia.
• Tavara, jonka myyntiin on sovellettu AVL 79 a §:ssä tarkoitettua käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverotusmenettelyä tai vastaavaa menettelyä toisessa EU-maassa.

Etämyynnistä on kyse valmisteveron alaisten tavaroiden myynnin osalta vain silloin, kun ostajana on yksityishenkilö.

EU:n sisäisestä tavaroiden etämyynnistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus.

EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynti

EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa myyjä tai joku muu myyjän puolesta lähettää tai kuljettaa tavaran Yhteisön ulkopuolelta ostajalle johonkin EU-maahan. Tavaran katsotaan lähetetyn tai kuljetetun myyjän puolesta silloinkin, kun myyjä osallistuu välillisesti tavaran lähettämiseen tai kuljettamiseen. Etämyynnistä on kyse vain, jos tavaran ostaja on kuluttaja.

Etämyynnistä ei kuitenkaan ole kyse seuraavien tavaroiden myynnissä:

• AVL 26 d §:ssä tarkoitettu uusi kuljetusväline.
• Tavara, jonka myyjä asentaa tai kokoaa tavaran kuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa.
• Sähkö, unionin alueella sijaitsevan maakaasuverkon tai siihen yhdistetyn verkon kautta toimitettavan kaasu tai lämpö- ja jäähdytysverkon kautta toimitettavan lämpö- ja jäähdytysenergia.
• Tavara, jonka myyntiin on sovellettu AVL 79 a §:ssä tarkoitettua käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverotusmenettelyä tai vastaavaa menettelyä toisessa EU-maassa.

Etämyynnistä ei myöskään ole kyse silloin, kun tavara kuljetetaan Yhteisön ulkopuolelta tullivarastoon, ennen kuin sen myydään kuluttajille Yhteisössä. Tällöin tavaraa ei lähetetä tai kuljeteta ostajalle Yhteisön ulkopuolelta.

Etämyynnistä on kyse valmisteveron alaisten tavaroiden myynnin osalta vain silloin, kun ostajana on yksityishenkilö.

EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus.

EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyynti

EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa myyjä tai joku muu myyjän puolesta kuljettaa tavarat Yhteisön ulkopuolelta ostajalle Ahvenanmaan maakuntaan edellyttäen, että maahantuonti tapahtuu maakunnassa ja ettei myyjä asenna tai kokoa tavaroita maakunnassa. Tavara katsotaan kuljetetun myyjän toimesta tai puolesta silloinkin, kun myyjä osallistuu välillisesti tavaran kuljettamiseen. Etämyynnistä on kyse vain, jos ostajana on muu kuin elinkeinonharjoittaja.

Etämyynnistä ei kuitenkaan ole kyse seuraavien tavaroiden myynnissä:

• AVL 26 d §:ssä tarkoitettu uusi kuljetusväline.
• Sähkö, unionin alueella sijaitsevan maakaasuverkon tai siihen yhdistetyn verkon kautta toimitettavan kaasu tai lämpö- ja jäähdytysverkon kautta toimitettavan lämpö- ja jäähdytysenergia.
• Tavara, jonka myyntiin on sovellettu AVL 79 a §:ssä tarkoitettua käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverotusmenettelyä tai vastaavaa menettelyä toisessa EU-maassa.

Markkinapaikka

Markkinapaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa seuraavia verovelvollisia:

• Unionin järjestelmässä verovelvollista joka markkinapaikkaa, alustaa, portaalia tai vastaavaa sähköistä rajapintaa käyttämällä mahdollistaa Yhteisöön sijoittautumattomien elinkeinonharjoittajien suorittamat EU:n sisäiset tavaroiden luovutukset (sekä EU:n sisäisessä tavaroiden etämyynnissä että silloin, kun tavaran lähetys ja kuljetus alkaa ja päättyy samassa EU-maassa)
• Tuontijärjestelmässä verovelvollista, joka mahdollistaa todelliselta arvoltaan enintään 150 euron lähetyksiin sisältyvien EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnin sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta.

Edellä mainittujen verovelvollisten katsotaan arvonlisäverotuksessa itse ostaneen ja myyneen kyseiset tavarat kuluttajalle. Markkinapaikkoja koskevista säännöksistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus. Markkinapaikan kirjanpitovelvoitteesta kerrotaan sen sijaan luvussa 7.4.

Täytäntöönpanoasetuksen 9 a artiklan 1 kohdan mukaan markkinapaikka on lähtökohtaisesti verovelvollinen myös sähköisen palvelun myynnistä kuluttajalle. Sähköisten palvelujen myyntiä käsitellään tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus.

3 Erityisjärjestelmien soveltamisala

3.1 Muun kuin unionin järjestelmän soveltamisala

Muuta kuin unionin järjestelmää voi käyttää verovelvollinen, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Yhteisössä, ja joka myy palveluja kuluttajille Yhteisössä.

Muuta kuin unionin järjestelmää sovelletaan kaikkiin kuluttajille myytäviin palveluihin, jotka tätä erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen myyntimaasäännösten mukaan myy Yhteisössä. Palvelut voivat olla esimerkiksi kiinteistöön liittyviä palveluja, henkilökuljetuspalveluja, tavarankuljetuspalveluja, tilaisuuksien pääsylippuja, ravintola- ja ateriapalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja, telepalveluja ja välityspalveluja. Lisää tietoa palvelujen myyntimaasäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus.

Kun verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, muuta kuin unionin järjestelmää sovelletaan myös Ahvenanmaalla tapahtuneisiin palvelujen myynteihin kuluttajille.

3.2 Unionin järjestelmän soveltamisala

Unionin järjestelmää voivat käyttää seuraavat verovelvolliset:

• Verovelvollinen, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Yhteisössä, ja joka myy palveluja kuluttajille Yhteisössä.
• Verovelvollinen, joka harjoittaa EU:n sisäistä tavaroiden etämyyntiä kuluttajille. Tällöin merkitystä ei ole sillä, onko verovelvollisella liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Yhteisössä.
• Tavaran myynnin Yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän puolesta mahdollistava markkinapaikka, jonka katsotaan myyvän tavaran kuluttajalle, kun tavaran lähetys tai kuljetus alkaa ja päättyy samassa EU-maassa.

Unionin järjestelmää sovelletaan kaikkiin tätä erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen Yhteisössä kuluttajille näin myymiin palveluihin ja tavaroihin. Palvelut voivat olla esimerkiksi kiinteistöön liittyviä palveluja, henkilökuljetuspalveluja, tavarankuljetuspalveluja, tilaisuuksien pääsylippuja, ravintola- ja ateriapalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja, telepalveluja ja välityspalveluja. Lisää tietoa palvelujen myyntimaasäännöksistä löytyy Verohallinnon ohjeesta Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus.

Unionin järjestelmää ei kuitenkaan sovelleta palvelun myyntiin sellaisessa EU-maassa, jossa verovelvollisella on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka. Tässä tilanteessa vero palvelun myynnistä on maksettava suoraan kyseiselle EU-maalle. Suomessa tämä tarkoittaa, että verovelvollisen on veron suorittamiseksi ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnasta ja ilmoitettava palvelun myynnin vero oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella.

3.3 Tuontijärjestelmän soveltamisala

Tuontijärjestelmää sovelletaan kaikkeen EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiin kuluttajalle, kun kyse on todelliselta arvoltaan enintään 150 euron arvoisiin lähetyksiin sisältyvistä tavaroista (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 23 artiklan yleinen tullittomuusraja), eivätkä tuotteet ole valmisteveron alaisia.

Tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen veloittaa ostajalta tavaran myynnin arvonlisäveron kulutusjäsenvaltion soveltaman verokannan mukaan tavaran myynnin yhteydessä ja suorittaa tuontijärjestelmän kautta arvonlisäveron EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynnistä.

Kun tuontijärjestelmää sovelletaan tavaran myyntiin, tavaran maahantuonnin yhteydessä tulliviranomaiselle on ilmoitettava tavaran myyvän verovelvollisen voimassa oleva IM-alkuinen arvonlisäverotunniste (ks. luku 4.1.4.3). Tämän arvonlisäverotunnisteen ilmoittamisen seurauksena tavaran maahantuonti Yhteisöön vapautetaan arvonlisäverosta. Tuontijärjestelmää käyttävän verovelvollisen on siten huolehdittava siitä, että lähetyksen tulli-ilmoittajalla on tämä arvonlisäverotunniste käytettävissään. Veroa maksetaan silloin vain tuontijärjestelmän soveltamisalaan kuuluvasta tavaran myynnistä, ei tavaran maahantuonnista.

Tavaran maahantuonnista on kuitenkin maksettava arvonlisäveroa, jos IM-alkuista arvonlisäverotunnistetta ei ilmoiteta tulliviranomaiselle tavaran maahantuonnin yhteydessä, tai jos tulli-ilmoituksella ilmoitettu tunniste ei ole voimassa. Tällöin kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi tavaran myynnistä ei makseta arvonlisäveroa tuontijärjestelmässä.

Tuontijärjestelmää ei sovelleta valmisteveronalaisiin tuotteisiin. Valmisteveronalaisia tuotteita ovat esimerkiksi alkoholituotteet, virvoitusjuomat ja tupakkatuotteet. Hajuvedet ja eau de toilette -valmisteet eivät ole valmisteveronalaisia, mutta niihin ei sovelleta tullittomuutta. Hajuvesiin ja eau de toilette -valmisteisiin voi siis soveltaa tuontijärjestelmää, mutta niiden maahantuonnin yhteydessä on maksettava tulli tulliviranomaiselle.

Tuontijärjestelmää voivat käyttää seuraavat verovelvolliset:

• Verovelvollinen, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Yhteisössä, ja joka harjoittaa EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiä kuluttajille.
• Verovelvollinen, joka harjoittaa EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiä kuluttajille, ja jonka edustajana tuontijärjestelmässä toimii välittäjä, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Yhteisössä.
• Verovelvollinen, joka on sijoittautunut sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kanssa EU on tehnyt neuvoston direktiivin 2010/24/EU ja asetuksen (EU) N:o 904/2010 soveltamisalan kanssa samanlaisen keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen (keskinäistä avunantoa koskeva sopimus), ja joka harjoittaa etämyyntiä vain kyseisestä maasta. Nämä kolmannet maat luetellaan komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/942.

Kun verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, tuontijärjestelmää sovelletaan myös EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyyntiin. Tuontijärjestelmä ei kuitenkaan sovellu tavaran myyntiin, jos tavaran kuljetus Ahvenanmaalle alkaa Manner-Suomessa tai muualla Yhteisössä, tai jos Ahvenanmaalle Yhteisön ulkopuolelta kuljetettavan tavaran maahantuonti tapahtuu Yhteisössä.

Jos tavaroiden maahantuontiin ja myyntiin sovelletaan tuontijärjestelmää, maahantuontiin ei ole mahdollista soveltaa Tullin toimivaltaan kuuluvaa tuonnin erityisjärjestelyä.

Lähetyksen ja tavaroiden todellisen arvon määritelmä

Lähetyksellä tarkoitetaan tavaroita, jotka on pakattu yhteen ja lähetetty samanaikaisesti saman lähettäjän toimesta (esim. myyjä) samalle vastaanottajalle (esim. kuluttaja EU:ssa), ja joita koskee sama kuljetussopimus.

Tavarat, jotka lähetetään samalle vastaanottajalle, katsotaan erillisiksi lähetyksiksi seuraavissa tilanteissa:

• Tavarat tilataan ja lähetetään erikseen.
• Tavarat tilataan samaan aikaan, mutta lähetetään erikseen.

Tuontijärjestelmää ei kuitenkaan voi soveltaa tilanteessa, jossa yksi tilaus yhdeltä myyjältä ylittää 150 euroa, mutta kyseisen tilauksen sisältämät tavarat lähetetään erillisissä lähetyksissä, joiden todellinen arvo on enintään 150 euroa. Tässä tilanteessa näistä erillisistä lähetyksistä on suoritettava maahantuonnin arvonlisävero.

Todellisen arvon käsite määritellään komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 48 kohdassa. Tätä määritelmää sovelletaan tuontijärjestelmässä. Todellisella arvolla tarkoitetaan seuraavaa:

• Kun kyse on tavaroista, joilla on kaupallinen luonne: itse tavaroiden hintaa, kun ne myydään vietäviksi unionin tullialueelle, pois lukien kuljetus- ja vakuutuskustannukset, paitsi jos ne sisältyvät hintaan ja niitä ei ole erikseen ilmoitettu laskussa, sekä muut verot ja maksut, jotka tulliviranomaiset voivat todentaa asiaankuuluvista asiakirjoista.
• Kun kyse on tavaroista, joilla ei ole kaupallista luonnetta: hintaa, joka tavaroista olisi maksettu, jos ne olisi myyty vietäviksi unionin tullialueelle.

Lisää tietoa lähetyksistä ja todellisen arvon määrittämisestä löytyy komission arvonlisäverolainsäädännön selittävistä huomautuksista (pdf) ja tullilainsäädännön selittävistä huomautuksista.

3.4 Ahvenanmaalla tapahtuvien myyntien ilmoittaminen

Lukujen 3.1–3.3 erityisjärjestelmiä ei sovelleta Ahvenanmaalla tapahtuviin myynteihin, koska Ahvenanmaa on EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolinen kolmas alue. Poikkeuksena tähän pääsääntöön on tilanne, jossa verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio on Suomi. Muuta kuin unionin järjestelmää sovelletaan tällöin palvelujen myynteihin kuluttajille Ahvenanmaalla (ks. luku 3.2 ja 8.1) ja tuontijärjestelmää sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiin, kun tavaran kuljetus päättyy Ahvenanmaalle ja tavara maahantuodaan Ahvenanmaalle (ks. luku 3.3).

Suomessa on kuitenkin käytössä kansalliseen lainsäädäntöön perustuva Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettely. Sitä soveltavat lukujen 3.1–3.3 erityisjärjestelmiä käyttävät verovelvolliset tässä luvussa esitettyjen edellytysten täyttyessä. Ilmoittamismenettelyä sovelletaan sellaisiin Ahvenanmaalla tapahtuviin myynteihin, jotka vastaavat niitä myyntejä, jotka kuuluvat erityisjärjestelmien soveltamisalaan. Erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen ei ole rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, mikäli sillä on alla mainittuja myyntejä Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä sovelletaan seuraaviin myynteihin:

• Palvelujen myyntiin kuluttajalle, kun palvelu Suomen arvonlisäverolainsäädännön myyntimaasäännösten perusteella on myyty Ahvenanmaalla.
• EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyyntiin kuluttajalle, kun kyse on todelliselta arvoltaan enintään 150 euron arvoisiin lähetyksiin sisältyvistä tavaroista, eivätkä tuotteet ole valmisteveron alaisia.

Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä ei sovelleta seuraaviin myynteihin:

• EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiin, jos tavara maahantuodaan Manner-Suomessa tai toisessa EU-maassa ennen kuin se kuljetetaan Ahvenanmaalle.
• Tavaran myyntiin Manner-Suomesta tai toisesta EU-maasta Ahvenanmaalle.

Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyn käyttäminen ei edellytä verovelvolliselta rekisteröitymistä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Sitä soveltaa palvelujen myyntiin verovelvollinen:

• joka on rekisteröitynyt joko muuhun kuin unionin järjestelmään tai unionin järjestelmään missä tahansa EU-maassa paitsi Suomessa (tunnistamisjäsenvaltio on muu EU-maa kuin Suomi), ja
• jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Ahvenanmaalla tai Manner-Suomessa.

EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyynnissä Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä soveltaa verovelvollinen, joka on rekisteröitynyt tuontijärjestelmään missä tahansa EU-maassa paitsi Suomessa (tunnistamisjäsenvaltio on muu EU-maa kuin Suomi).

Veroilmoitus Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyssä annetaan vain sellaisilta verokausilta, jolloin on ilmoitettavia tietoja. Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyn veroilmoituksella on samat ilmoituskaudet ja määräpäivät kuin muun kuin unionin järjestelmän, unionin järjestelmän ja tuontijärjestelmän ilmoituksilla (ks. luku 5.2.1). Toisin kuin muussa kuin unionin järjestelmässä, unionin järjestelmässä ja tuontijärjestelmässä, veroilmoituksen voi antaa ja veron voi maksaa vielä veroilmoituksen määräpäivää ja maksun eräpäivää seuraavana arkipäivänä, jos määräpäivä ja eräpäivä ajoittuvat pyhäpäivälle, itsenäisyyspäivälle, vapunpäivälle, joulu- tai juhannusaatolle tai arkilauantaille. Maksu katsotaan myös suoritetuksi ajankohtana, jolloin maksu on veloitettu maksajan tililtä, edellyttäen että maksajan pankki välittää maksun mukana tiedon maksupäivästä.

Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyssä veroilmoitus annetaan OmaVerossa. Sähköinen asiointi OmaVerossa vaatii Suomi.fi-valtuudet (ks. luku 4.1.1).

Lisää tietoa tilanteista, joissa tavaran tai palvelun myyjä on sijoittautunut Ahvenanmaalle tai joissa tavara tai palvelu on myyty Ahvenanmaalla, löytyy luvusta 8.

4 Rekisteröityminen erityisjärjestelmiin

4.1 Rekisteröinti-ilmoituksen tekeminen ja tunnistamisjäsenvaltion määräytyminen

4.1.1 Rekisteröinti-ilmoituksen tekemisestä yleisesti

Jokaisella erityisjärjestelmällä on erillinen rekisteröinti-ilmoitus. Erityisjärjestelmän käyttäjäksi rekisteröidytään tekemällä haluttua erityisjärjestelmää koskeva rekisteröinti-ilmoitus tunnistamisjäsenvaltiossa. Tunnistamisjäsenvaltio määräytyy eri tavalla muussa kuin unionin järjestelmässä, unionin järjestelmässä ja tuontijärjestelmässä. Rekisteröitymistä eri erityisjärjestelmiin käsitellään luvuissa 4.1.2–4.1.4.

Verovelvollisella voi yhdessä erityisjärjestelmässä olla vain yksi tunnistamisjäsenvaltio kerrallaan. Jos verovelvollinen käyttää useampaa kuin yhtä erityisjärjestelmää, tunnistamisjäsenvaltio eri erityisjärjestelmissä voi kuitenkin olla eri EU-maa.

Kun verovelvollisen tai välittäjän tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, rekisteröinti-ilmoitus tehdään sähköisesti OmaVerossa. Sähköinen asiointi ja rekisteröinti-ilmoituksen tekeminen Suomessa vaatii Suomi.fi-valtuudet. Ulkomaalaisen verovelvollisen edustajalla täytyy olla suomalainen henkilötunnus tai UID-tunniste sekä Suomi.fi-valtuus asioidakseen ulkomaalaisen yrityksen puolesta OmaVerossa. UID-tunnistetta ja Suomi.fi-valtuutta pitää hakea erikseen. Sähköisestä asioinnista on kerrottu tarkemmin sivustolla Asioi verkossa.

Erityisjärjestelmää voi käyttää vasta kun rekisteröinti-ilmoitus on hyväksytty ja päätös rekisteröinnistä on annettu. Rekisteröintipäätös on luettavissa OmaVerossa. Viesti rekisteröintipäätöksen saapumisesta lähetetään sähköpostitse.

Kun Suomi on tunnistamisjäsenvaltio, Verohallinto antaa päätöksen rekisteröinnistä ja rekisteristä poistamisesta sekä siitä, ettei asianomaista ole ilmoituksesta poiketen merkitty rekisteriin tai poistettu rekisteristä asianomaiselle tiedoksi sähköisesti OmaVerossa. Asiakirjat katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun verovelvolliselle tai välittäjälle on lähetetty tieto tiedoksiannosta. Jos tiedoksiantoa koskevan tiedon vastaanottamisessa tai pääsyssä OmaVeroon tänä aikana on ollut tekninen este, asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä siitä, kun tekninen este on poistunut.

4.1.2 Rekisteröityminen muuhun kuin unionin järjestelmään

Verovelvollinen rekisteröityy muuhun kuin unionin järjestelmään tekemällä rekisteröinti-ilmoituksen tunnistamisjäsenvaltiossa. Tunnistamisjäsenvaltio on muussa kuin unionin järjestelmässä mikä tahansa EU-maa, jolle verovelvollinen päättää ilmoittaa hänen verovelvollisena harjoittamansa toiminnan alkamisesta Yhteisössä.

Muussa kuin unionin järjestelmässä verovelvollinen saa tunnistamisjäsenvaltiolta rekisteröinti-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen yksilöllisen arvonlisäverotunnisteen (muodossa EUxxxyyyyyz). Tätä tunnusta käytetään vain muussa kuin unionin järjestelmässä.

4.1.3 Rekisteröityminen unionin järjestelmään

Verovelvollinen rekisteröityy unionin järjestelmään tekemällä rekisteröinti-ilmoituksen tunnistamisjäsenvaltiossa. Tunnistamisjäsenvaltio on unionin järjestelmässä seuraava EU-maa:

• EU-maa, jonka alueella verovelvollisella on liiketoimintansa kotipaikka tai, jos hänen liiketoimintansa kotipaikka ei ole Yhteisössä, jäsenvaltio, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka.
• Jos verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka ei ole Yhteisössä, mutta hänellä on useampi kuin yksi kiinteä toimipaikka Yhteisössä, tunnistamisjäsenvaltio on se EU-maa, jossa sijaitsee se kiinteä toimipaikka, jonka osalta verovelvollinen ilmoittaa käyttävänsä unionin järjestelmää. Verovelvollinen on velvollinen noudattamaan kyseistä päätöstä asianomaisen kalenterivuoden sekä kahden sitä seuraavan kalenterivuoden ajan.
• Jos verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka ei ole Yhteisössä eikä hänellä ole siellä kiinteää toimipaikkaa, tunnistamisjäsenvaltio on se EU-maa, josta tavaroiden lähetys tai kuljetus alkaa. Jos on useampi kuin yksi EU-maa, josta tavaroiden lähetys tai kuljetus alkaa, verovelvollisen on ilmoitettava, mikä kyseisistä EU-maista on tunnistamisjäsenvaltio. Verovelvollinen on velvollinen noudattamaan kyseistä päätöstä asianomaisen kalenterivuoden sekä kahden sitä seuraavan kalenterivuoden ajan.

Ahvenanmaalle sijoittautunut verovelvollinen voi käyttää unionin järjestelmää palvelujen myynteihin Yhteisössä, jos hänellä on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Yhteisössä. Ahvenanmaalle sijoittautunut verovelvollinen voi käyttää unionin järjestelmää EU:n sisäiseen tavaroiden etämyyntiin, jos hän lähettää tai kuljettaa tavaraa kuluttajille yhdestä EU-maasta toiseen.

Unionin järjestelmässä verovelvollinen käyttää rekisteröitymisessä tunnistamisjäsenvaltiossa aikaisemmin annettua arvonlisäverotunnistetta. Unionin järjestelmään rekisteröityminen edellyttää siten voimassa olevaa arvonlisäverorekisteröintiä tunnistamisjäsenvaltiossa. Suomessa annettu arvonlisäverotunniste muodostetaan maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus) ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa.

4.1.4 Rekisteröityminen tuontijärjestelmään

4.1.4.1 Rekisteröityminen tuontijärjestelmään ilman välittäjää

Verovelvollinen, joka ei käytä välittäjää, rekisteröityy tuontijärjestelmään tekemällä rekisteröinti-ilmoituksen tunnistamisjäsenvaltiossa. Verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio on tuontijärjestelmässä seuraava EU-maa:

• EU-maa, johon Yhteisöön sijoittautumaton verovelvollinen päättää rekisteröityä. Tämä koskee vain verovelvollista, joka on sijoittautunut sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kanssa EU on tehnyt keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen, ja joka harjoittaa etämyyntiä vain kyseisestä maasta.
• EU-maa, jossa sijaitsee se verovelvollisen kiinteä toimipaikka, jonka osalta verovelvollinen ilmoittaa käyttävänsä tuontijärjestelmää, silloin kun verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka ei ole Yhteisössä, mutta verovelvollisella on siellä yksi tai useampi kiinteä toimipaikka. Silloin kun verovelvollisella on Yhteisössä useampi kuin yksi kiinteä toimipaikka, tunnistamisjäsenvaltion valintaa koskeva päätös sitoo häntä kyseisen kalenterivuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden ajan.
• EU-maa, jossa verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee.

Ahvenanmaalle sijoittautunut verovelvollinen, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Yhteisössä, voi käyttää tuontijärjestelmää EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiin Manner-Suomeen tai muihin EU-maihin ilman välittäjää.

4.1.4.2 Rekisteröityminen tuontijärjestelmään välittäjän edustamana

Jos verovelvollinen käyttää välittäjää, joko vapaaehtoisesti tai koska verovelvollinen ei muuten voi rekisteröityä tuontijärjestelmään, välittäjä tekee sekä oman välittäjänä toimimista koskevan rekisteröinti-ilmoituksen, että edustamansa verovelvollisen rekisteröinti-ilmoituksen tunnistamisjäsenvaltiossa. Välittäjä ei voi tehdä rekisteröinti-ilmoitusta edustamansa verovelvollisen puolesta, ennen kuin hänen oma rekisteröinti-ilmoituksensa on hyväksytty.

Verovelvollista edustavana välittäjänä voi toimia Yhteisöön sijoittautunut henkilö, joka täyttää tunnistamisjäsenvaltion asettamat edellytykset. Välittäjän tunnistamisjäsenvaltio on tuontijärjestelmässä seuraava EU-maa:

• EU-maa, jossa välittäjän liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee.
• EU-maa, jossa sijaitsee se välittäjän kiinteä toimipaikka, jonka osalta välittäjä ilmoittaa käyttävänsä tuontijärjestelmää, silloin kun välittäjän liiketoiminnan kotipaikka ei ole Yhteisössä, mutta välittäjällä on siellä yksi tai useampi kiinteä toimipaikka. Silloin kun välittäjällä on Yhteisössä useampi kuin yksi kiinteä toimipaikka, tunnistamisjäsenvaltion valintaa koskeva päätös sitoo häntä kyseisen kalenterivuoden ja kahden seuraavan kalenterivuoden ajan.

4.1.4.3 Tuontijärjestelmässä käytettävät tunnisteet

Tuontijärjestelmässä verovelvollinen saa tunnistamisjäsenvaltiolta rekisteröinti-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen yksilöllisen arvonlisäverotunnisteen (muodossa IMxxxyyyyyyz) tuontijärjestelmän soveltamista varten.

Välittäjä saa tuontijärjestelmässä yksilöllisen tunnistenumeron (muodossa INxxxyyyyyyz). Lisäksi jokainen välittäjän edustama verovelvollinen saa yksilöllisen arvonlisäverotunnuksen (muodossa IMxxxyyyyyyz). Näitä tunnisteita käytetään vain tuontijärjestelmässä.

Jos aiemmin tuontijärjestelmään rekisteröity ja sieltä myöhemmin poistunut verovelvollinen tai välittäjä rekisteröidään uudelleen tuontijärjestelmään, verovelvollinen saa uuden IM-alkuisen arvonlisäverotunnisteen ja välittäjä uuden IN-alkuisen tunnisteen. Aiemmin käytettyjä tunnisteita ei käytetä uudelleen. Myös tilanteessa, jossa verovelvollinen vaihtaa välittäjää, verovelvollinen saa uuden IM-alkuisen tunnisteen.

4.2 Välittäjän rooli tuontijärjestelmässä

4.2.1 Välittäjän vastuut ja velvollisuudet

Verovelvollisen nimeämä välittäjä täyttää tuontijärjestelmään kuuluvat velvoitteet verovelvollisen nimissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että välittäjä antaa veroilmoituksen ja maksaa veroilmoituksen mukaisen veron tunnistamisjäsenvaltiolle. Välittäjä ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle myös verovelvollisen rekisteröintitietojen muutoksista ja toiminnan lopettamisesta. Lisäksi välittäjä pitää luvussa 7.1 ja 7.3 tarkoitettua kirjanpitoa verovelvollisen puolesta.

Välittäjän nimeäminen veronmaksuvelvolliseksi ei poista välittäjän nimenneen verovelvollisen veronmaksuvelvollisuutta. Sekä välittäjä että verovelvollinen ovat veronmaksuvelvollisia verovelvollisen tuontijärjestelmän soveltamisalaan kuuluvista myynneistä.

Kun Suomi on kulutusjäsenvaltio tämä tarkoittaa sitä, että jos maksettavaa veroa ei ole maksettu täysimääräisesti tai veroilmoituksessa on maksettavan veron määrään vaikuttavia virheitä, sekä verovelvollinen että välittäjä ovat yhteisesti vastuussa puuttuvasta määrästä. Suorittamatta jäänyttä veroa voidaan vaatia kummalta tahansa lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Koska välittäjän on oltava Yhteisöön sijoittautunut henkilö, verojen periminen kohdistuu käytännössä ensin välittäjään. Välittäjän vastuu niiden verokausien veron osalta, jolloin välittäjä on edustanut verovelvollista, ei lakkaa, vaikka välittäjä lopettaisi verovelvollisen edustamisen.

4.2.2 Välittäjän nimeäminen

Verovelvollinen voi nimetä vain yhden välittäjän kerrallaan. Välittäjä voi sen sijaan edustaa samanaikaisesti useampaa verovelvollista.

Välittäjällä on oltava liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Yhteisössä. Tunnistamisjäsenvaltio määräytyy välittäjän sijoittautumispaikan mukaan (ks. luku 4.1.4.2). Kun Suomi on tunnistamisjäsenvaltio, henkilön rekisteröinnille välittäjäksi on asetettu seuraavat edellytykset:

• Henkilö on elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa.
• Henkilö ei ole olennaisesti laiminlyönyt ennakkoperintälain (1118/1996) 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuja velvollisuuksia verotuksessa, eikä henkilön voida 26 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muulla vastaavalla perusteella olennaisesti olettaa laiminlyövän niitä.
• Henkilöä, tai henkilön ollessa yhteisö tai yhtymä, sen johtohenkilöä ei ole määrätty liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985) tarkoitettuun liiketoimintakieltoon.

Välittäjänä toimiminen perustuu välittäjän ja verovelvollisen väliseen sopimukseen. Välittäjän on rekisteröidessään edustamaansa verovelvollista tuontijärjestelmään liitettävä rekisteröinti-ilmoitukseen sopimus tai valtakirja, josta käy ilmi välittäjän oikeus toimia tuontijärjestelmässä verovelvollisen nimissä.

Ulkomaalaisen verovelvollisen todentamiseksi ja nimenkirjoitusoikeuden tarkistamiseksi välittäjän on liitettävä rekisteröinti-ilmoitukseen seuraavat asiakirjat:

• Verovelvollisen ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote, josta käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet.
• Verovelvollisen yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös.

Jos rekisteröinti-ilmoitukseen liitetään edellä ensimmäisessä kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, josta kaikki kyseisessä kohdassa luetellut tiedot käyvät ilmi, toisessa kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse liittää rekisteröinti-ilmoitukseen.

Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, siitä on liitettävä myös suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös.

4.2.3 Välittäjän vaihtaminen

Verovelvollinen voi vaihtaa välittäjää. Tällöin edeltävän välittäjän on ilmoitettava tunnistamisjäsenvaltiolle, että hän ei enää edusta verovelvollista tai että hän lopettaa välittäjänä toimimisen. Uuden välittäjän on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus tunnistamisjäsenvaltiossa niin kuin luvussa 4.1.4.2 kuvataan.

4.3 Rekisteröinnin voimaantulo

Verovelvollinen tai tämän nimissä toimiva välittäjä käyttää tuontijärjestelmää siitä päivästä lähtien, jona verovelvolliselle on annettu tuontijärjestelmän käyttämistä varten IM-alkuinen arvonlisäverotunniste.

Verovelvollinen käyttää muuta kuin unionin järjestelmää ja unionin järjestelmää rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä lähtien.

Jos verovelvollisella on muuhun kuin unionin järjestelmään tai unionin järjestelmään kuuluvia myyntejä jo ennen rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alkua, näitä erityisjärjestelmiä voidaan käyttää jo ensimmäisen myynnin päivämäärästä lähtien. Verovelvollisen on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään myyntiä seuraavan kuukauden 10. päivänä. Kun Suomi on tunnistamisjäsenvaltio, tämä ilmoitus tehdään OmaVerossa. Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, verovelvollisen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa myynnit ovat tapahtuneet.

4.4 Rekisteröintitietojen muutokset

Verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on ilmoitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä seuraavista muutoksista:

• erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan toiminnan lopettamisesta
• erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan toimintansa muutoksista, joiden vuoksi hän ei enää täytä kyseisen erityisjärjestelmän käytön edellytyksiä (ks. luku 3 erityisjärjestelmien käytön edellytyksistä)
• tunnistamisjäsenvaltiolle aiemmin toimitettujen tietojen muutoksista.

Kun Suomi on tunnistamisjäsenvaltio, yllä mainitut tiedot ilmoitetaan OmaVerossa.

Jos rekisteröintitietojen muutoksista ei Verohallinnon kehotuksesta huolimatta ilmoiteta, laiminlyönnistä määrätään enintään 5000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

4.5 Rekisteröinnin päättäminen

4.5.1 Rekisteröinnin päättäminen muussa kuin unionin järjestelmässä

Tunnistamisjäsenvaltio sulkee verovelvollisen muun kuin unionin järjestelmän ulkopuolelle seuraavissa tapauksissa:

• verovelvollinen ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei hän enää suorita muun kuin unionin järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia palvelujen myyntejä
• ilmenee muuten, että verovelvollisen verollinen toiminta on päättynyt
• verovelvollinen ei enää täytä muun kuin unionin järjestelmän soveltamisedellytyksiä (ks. luku 3.1)
• verovelvollinen jatkuvasti jättää noudattamatta muuta kuin unionin järjestelmää koskevia sääntöjä (ks. luku 4.5.5).

Verovelvollisen sulkeminen muun kuin unionin järjestelmän ulkopuolelle tulee voimaan sitä päivää seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti.

Jos muuta kuin unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana suorittanut lainkaan kyseisen erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia palveluja missään kulutusjäsenvaltiossa, verovelvollisen katsotaan lopettaneen verollisen toimintansa. Lopettaminen ei estä verovelvollista käyttämästä muuta kuin unionin järjestelmää, jos hän aloittaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan toimintansa uudelleen.

Verovelvollisen, joka on suljettu muun kuin unionin järjestelmän ulkopuolelle, on suoritettava kaikki suoritettuihin palveluihin liittyvät, ulkopuolelle sulkemisen voimaantulopäivän jälkeen syntyneet arvonlisävelvoitteet suoraan asianomaiselle kulutusjäsenvaltiolle.

Muuta kuin unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen voi myös vapaaehtoisesti lopettaa erityisjärjestelmän käytön siitä huolimatta, että hän jatkaa sellaisten palvelujen suorittamista, jotka voivat kuulua tämän erityisjärjestelmän soveltamisalaan. Verovelvollisen on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kalenterivuosineljännestä edeltävän kalenterivuosineljänneksen päättymistä, jonka aikana verovelvollinen aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä.

Lopettamisen voimaantulopäivän jälkeen suoritettuja palveluja koskevat arvonlisäverovelvoitteet on suoritettava suoraan asianomaiselle kulutusjäsenvaltiolle.

4.5.2 Rekisteröinnin päättäminen unionin järjestelmässä

Tunnistamisjäsenvaltio sulkee verovelvollisen unionin järjestelmän ulkopuolelle seuraavissa tapauksissa:

• verovelvollinen ilmoittaa, että hänellä ei enää ole unionin järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia tavaroiden tai palvelujen myyntejä
• ilmenee muuten, että verovelvollisen unionin järjestelmän soveltamisalaan kuuluva verollinen toiminta on päättynyt
• verovelvollinen ei enää täytä unionin järjestelmän soveltamisedellytyksiä (ks. luku 3.2 ja 4.1.3)
• verovelvollinen jatkuvasti jättää noudattamatta unionin järjestelmää koskevia sääntöjä (ks. luku 4.5.5).

Verovelvollisen sulkeminen unionin järjestelmän ulkopuolelle tulee voimaan sitä päivää seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti. Jos ulkopuolelle sulkeminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta taikka sen paikan muutoksesta, josta tavaroiden lähetys tai kuljetus alkaa, ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan kuitenkin tämän muutoksen päivämäärästä alkaen.

Jos erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana luovuttanut lainkaan unionin järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia tavaroita tai suorittanut sen soveltamisalaan kuuluvia palveluja missään kulutusjäsenvaltiossa, verovelvollisen katsotaan lopettaneen verollisen toimintansa. Lopettaminen ei estä verovelvollista käyttämästä unionin järjestelmää, jos hän aloittaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaan toimintansa uudelleen.

Verovelvollisen, joka on suljettu unionin järjestelmän ulkopuolelle, on suoritettava kaikki luovutettuihin tavaroihin tai suoritettuihin palveluihin liittyvät, ulkopuolelle sulkemisen voimaantulopäivän jälkeen syntyneet arvonlisävelvoitteet suoraan asianomaiselle kulutusjäsenvaltiolle.

Unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen voi myös vapaaehtoisesti lopettaa erityisjärjestelmän käytön siitä huolimatta, että hän jatkaa sellaisten tavaroiden luovuttamista tai sellaisten palvelujen suorittamista, jotka voivat kuulua tämän erityisjärjestelmän soveltamisalaan. Verovelvollisen on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kalenterivuosineljännestä edeltävän kalenterivuosineljänneksen päättymistä, jonka aikana verovelvollinen aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä.

Lopettamisen voimaantulopäivän jälkeen luovutettuja tavaroita tai suoritettuja palveluja koskevat arvonlisäverovelvoitteet on maksettava suoraan asianomaiselle kulutusjäsenvaltiolle.

4.5.3 Rekisteröinnin päättäminen tuontijärjestelmässä

4.5.3.1 Rekisteröinnin päättäminen, kun kyse on verovelvollisesta, joka ei käytä välittäjää

Tunnistamisjäsenvaltio sulkee välittäjää käyttämättömän verovelvollisen tuontijärjestelmän ulkopuolelle seuraavissa tapauksissa:

• verovelvollinen ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei hän enää harjoita EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiä
• voidaan muutoin olettaa, että verovelvollisen verollinen EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntitoiminta on päättynyt
• verovelvollinen ei enää täytä tuontijärjestelmän soveltamisedellytyksiä (ks. luku 3.3 ja 4.1.4.1)
• verovelvollinen jatkuvasti jättää noudattamatta tuontijärjestelmää koskevia sääntöjä (ks. luku 4.5.5).

Verovelvollisen sulkeminen tuontijärjestelmän ulkopuolelle tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

• Ulkopuolelle sulkeminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, jolloin ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan tämän muutoksen päivämäärästä alkaen.
• Ulkopuolelle sulkeminen johtuu siitä, että verovelvollinen laiminlyö jatkuvasti järjestelmän sääntöjen noudattamisen (ks. luku 4.5.5), jolloin ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti.

Jos tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana luovuttanut lainkaan kyseisen erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia tavaroita missään kulutusjäsenvaltiossa, verovelvollisen katsotaan lopettaneen verollisen toimintansa. Lopettaminen ei estä verovelvollista käyttämästä tuontijärjestelmää, jos hän aloittaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan toimintansa uudelleen.

Tuontijärjestelmää ilman välittäjää käyttävä verovelvollinen voi vapaaehtoisesti lopettaa järjestelmän käytön. Verovelvollisen on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kuukautta edeltävän kuukauden päättymistä, jonka aikana hän aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eikä verovelvollinen saa enää käyttää erityisjärjestelmää tavaroiden luovutuksiin tuosta päivästä alkaen.

4.5.3.2 Rekisteröinnin päättäminen, kun kyse on verovelvollisesta, jota edustaa välittäjä

Tunnistamisjäsenvaltio sulkee välittäjän edustaman verovelvollisen tuontijärjestelmän ulkopuolelle seuraavissa tapauksissa:

• välittäjä ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei kyseinen verovelvollinen enää harjoita EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntiä
• voidaan muutoin olettaa, että kyseisen verovelvollisen verollinen EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyyntitoiminta on päättynyt
• kyseinen verovelvollinen ei enää täytä tuontijärjestelmän soveltamisedellytyksiä (ks. luku 3.3 ja 4.1.4.2)
• kyseinen verovelvollinen jatkuvasti jättää noudattamatta tuontijärjestelmää koskevia sääntöjä (ks. luku 4.5.5).
• välittäjä ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle, ettei hän enää edusta kyseistä verovelvollista.

Verovelvollisen sulkeminen tuontijärjestelmän ulkopuolelle tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti, lukuun ottamatta tilannetta, jossa ulkopuolelle sulkeminen johtuu siitä, että verovelvollinen laiminlyö jatkuvasti järjestelmän sääntöjen noudattamisen (ks. luku 4.5.5), jolloin ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti.

Jos tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana luovuttanut lainkaan kyseisen erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia tavaroita missään kulutusjäsenvaltiossa, verovelvollisen katsotaan lopettaneen verollisen toimintansa. Lopettaminen ei estä verovelvollista käyttämästä tuontijärjestelmää, jos hän aloittaa erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan toimintansa uudelleen.

Tuontijärjestelmää välittäjän edustuksella käyttävä verovelvollinen voi vapaaehtoisesti lopettaa erityisjärjestelmän käytön. Välittäjän on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kuukautta edeltävän kuukauden päättymistä, jonka aikana verovelvollinen aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eikä verovelvollinen saa enää käyttää järjestelmää tavaroiden luovutuksiin tuosta päivästä alkaen.

4.5.3.3 Tuontijärjestelmässä käytettävän arvonlisäverotunnisteen voimassaolo

Lukuun ottamatta luvussa 4.5.3.1 mainittua tilannetta, jossa verovelvollinen on jatkuvasti laiminlyönyt tuontijärjestelmän sääntöjen noudattamisen, tuontijärjestelmän käyttöä varten annettu IM-alkuinen arvonlisäverotunniste on voimassa myös ennen ulkopuolellesulkemispäivää luovutettujen tavaroiden tuontiin tarvittavan ajan. Tämä voi olla enintään kaksi kuukautta mainitusta päivästä. Tunnistamisjäsenvaltio vahvistaa voimassaoloajan ulkopuolelle sulkemisen yhteydessä.

4.5.3.4 Välittäjän rekisteröinnin päättäminen

Tunnistamisjäsenvaltio poistaa välittäjän tunnistamisrekisteristä seuraavissa tapauksissa:

• välittäjä ei ole kahden perättäisen kalenterivuosineljänneksen aikana toiminut välittäjänä tuontijärjestelmää käyttävän verovelvollisen puolesta
• välittäjä ei enää täytä tarvittavia edellytyksiä toimiakseen välittäjänä (ks. luku 4.2.2)
• välittäjä jatkuvasti jättää noudattamatta tuontijärjestelmää koskevia sääntöjä (ks. luku 4.5.5).

Jos se, että välittäjä jättää noudattamatta tuontijärjestelmää koskevia sääntöjä johtuu siitä, että välittäjän edustama verovelvollinen ei toimita välittäjälle tarvittavia tietoja tai rahaa veron maksamiseen, välittäjän on tiedotettava tästä tunnistamisjäsenvaltiota viimeistään silloin, kun tunnistamisjäsenvaltio kuulee välittäjää tunnistamisrekisteristä poistamisesta.  Tällöin tunnistamisjäsenvaltio voi sulkea välittäjän edustaman verovelvollisen tuontijärjestelmän ulkopuolelle sen sijaan, että se poistaa välittäjän tunnistamisrekisteristä.

Jos välittäjä täyttää jonkin tunnistamisrekisteristä poistamisen perusteista, tunnistamisjäsenvaltio poistaa kyseisen välittäjän tunnistamisrekisteristä ja sulkee tämän välittäjän edustamat verovelvolliset tuontijärjestelmän ulkopuolelle.

Välittäjän poistaminen tunnistamisrekisteristä tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona päätös tunnistamisrekisteristä poistamisesta lähetetään sähköisesti välittäjälle ja hänen edustamilleen verovelvollisille, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

• Tunnistamisrekisteristä poistaminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, jolloin tunnistamisrekisteristä poistaminen tulee voimaan tämän muutoksen päivämäärästä alkaen.
• Välittäjän tunnistamisrekisteristä poistaminen johtuu siitä, että välittäjä laiminlyö jatkuvasti tuontijärjestelmän sääntöjen noudattamisen (ks. luku 4.5.5), jolloin tunnistamisrekisteristä poistaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös tunnistamisrekisteristä poistamisesta lähetetään sähköisesti välittäjälle ja hänen edustamilleen verovelvollisille.

Jos välittäjä haluaa lopettaa toimintansa tuontijärjestelmässä, hänen on tehtävä tästä ilmoitus tunnistamisjäsenvaltiolle. Tunnistamisjäsenvaltio poistaa tällöin välittäjän tunnistamisrekisteristä. Välittäjän edustamat verovelvolliset suljetaan tällöin tuontijärjestelmän ulkopuolelle siten kuin luvussa 4.5.3.2 kuvataan. Verovelvollisen on tuontijärjestelmän käyttämisen jatkamiseksi nimettävä uusi välittäjä, tai rekisteröidyttävä tuontijärjestelmään ilman välittäjää, mikäli hän täyttää luvussa 4.1.4.1 mainitut edellytykset.

4.5.4 Tunnistamisjäsenvaltion vaihtaminen

4.5.4.1 Tunnistamisjäsenvaltion vaihtaminen edellytysten lakkaamisen vuoksi

Jos unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen ei enää täytä luvussa 4.1.3 tarkoitettuja sijoittautumista koskevia edellytyksiä, EU-maa, jossa verovelvollinen on rekisteröity unionin järjestelmän käyttäjäksi, lakkaa olemasta tunnistamisjäsenvaltio.

Jos kyseinen verovelvollinen täyttää yhä unionin järjestelmän käytön edellytykset, hänen on kyseisen erityisjärjestelmän käytön jatkamiseksi ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi EU-maa, jossa hänellä on liiketoimintansa kotipaikka tai, jos hänen liiketoimintansa kotipaikka ei ole EU:n alueella, EU-maa, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka. Jos unionin järjestelmää tavaroiden luovutukseen käyttävä verovelvollinen ei ole sijoittautunut EU:n alueelle, hänen on ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi se EU-maa, josta hän lähettää tai kuljettaa tavaroita.

Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu edellä mainitulla tavalla, muutosta sovelletaan siitä päivästä, jona verovelvollisella ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa siinä EU-maassa, joka oli aiemmin ilmoitettu tunnistamisjäsenvaltioksi, tai siitä päivästä, jona verovelvollinen lakkaa lähettämästä tai kuljettamasta tavaroita kyseisestä EU-maasta.

Jos tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen tai hänen välittäjänsä ei enää täytä luvussa 4.1.4 tarkoitettuja sijoittautumista koskevia edellytyksiä, se EU-maa, jossa verovelvollinen tai hänen välittäjänsä on rekisteröity tuontijärjestelmän käyttäjiksi, lakkaa olemasta tunnistamisjäsenvaltio.

Jos kyseinen verovelvollinen tai hänen välittäjänsä täyttää yhä tuontijärjestelmän käytön edellytykset, hänen on erityisjärjestelmän käytön jatkamiseksi kuitenkin ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi EU-maa, jossa hänellä on liiketoimintansa kotipaikka tai, jos hänen liiketoimintansa kotipaikka ei ole Yhteisössä, EU-maa, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka.

Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu edellä mainitulla tavalla, muutosta sovelletaan siitä päivästä, jona verovelvollisella tai hänen välittäjällään ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa siinä EU-maassa, joka oli aiemmin ilmoitettu tunnistamisjäsenvaltioksi.

Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu edellä mainituissa tilanteissa, verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on ilmoitettava muutoksesta molemmille asiaankuuluville EU-maille viimeistään muutosta seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä. Verovelvollisen on ilmoitettava uudelle tunnistamisjäsenvaltiolle rekisteritiedot siten kuin ne on ilmoitettava erityisjärjestelmää ensimmäistä kertaa käytettäessä. Silloin kun nämä ilmoitukset on tehtävä Suomelle, ilmoitukset tehdään OmaVerossa.

4.5.4.2 Tunnistamisjäsenvaltion vapaaehtoinen vaihtaminen

Muuta kuin unionin järjestelmää käyttävän verovelvollisen, joka haluaa vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, täytyy päättää rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa (vapaaehtoinen lopettaminen) ja tehdä rekisteröinti-ilmoitus uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa.

Unionin järjestelmää tai tuontijärjestelmää käyttävän verovelvollisen, tai välittäjän, joka vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, ilman että kiinteä toimipaikka lakkaa tai liiketoiminnan kotipaikka siirtyy, täytyy päättää rekisteröinti vanhassa tunnistamisjäsenvaltiossa (vapaaehtoinen lopettaminen) ja tehdä rekisteröinti-ilmoitus uudessa tunnistamisjäsenvaltiossa. Tunnistamisjäsenvaltion valinta sitoo verovelvollista kuluvan sekä kahden sitä seuraavan kalenterivuoden ajan.

Edellä mainittu valinta ei kuitenkaan sido tuontijärjestelmässä sellaista verovelvollista, joka on sijoittautunut sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kanssa EU on tehnyt keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen, ja joka harjoittaa etämyyntiä vain kyseisestä kolmannesta maasta.

4.5.5 Erityisjärjestelmän sääntöjen jatkuva noudattamatta jättäminen

Verovelvollisen tai välittäjän katsotaan jättäneen jatkuvasti noudattamatta jotakin erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä ainakin seuraavissa tapauksissa:

• Tunnistamisjäsenvaltio on antanut verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen muistutuksia puuttuvasta veroilmoituksesta kolmen välittömästi edeltävän ilmoituskauden osalta, eikä veroilmoitusta ole toimitettu kunkin tällaisen ilmoituskauden osalta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun muistutus on lähetetty.
• Tunnistamisjäsenvaltio on antanut verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen muistutuksia puuttuvasta maksusta kolmen välittömästi edeltävän ilmoituskauden osalta eikä verovelvollinen tai hänen puolestaan toimiva välittäjä ole maksanut kunkin tällaisen ilmoituskauden osalta ilmoitettua arvonlisäveron määrää täysimääräisesti kymmenen päivän kuluessa siitä, kun muistutus on lähetetty. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos maksamatta oleva määrä on alle 100 euroa kultakin ilmoituskaudelta.
• Verovelvollinen tai hänen välittäjänsä ei ole asettanut sähköisesti saataville luvuissa 7.2 ja 7.3 tarkoitettuja tietoja tunnistamisjäsenvaltion pyynnöstä ja kuukauden kuluessa tunnistamisjäsenvaltion myöhemmästä muistutuksesta.

4.5.6 Karenssiaika

Jos verovelvollinen on suljettu jonkin erityisjärjestelmän ulkopuolelle kyseistä järjestelmää koskevien sääntöjen jatkuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, verovelvollinen suljetaan kaikkien erityisjärjestelmien ulkopuolelle kaikissa jäsenvaltioissa sitä ilmoituskautta seuraavien kahden vuoden ajaksi, jona verovelvollisen ulkopuolelle sulkeminen tapahtui.

Karenssiaikaa ei kuitenkaan ole tuontijärjestelmän osalta, jos verovelvollisen tuontijärjestelmän ulkopuolelle sulkemisen syynä on se, että verovelvollisen nimissä toimiva välittäjä on jatkuvasti jättänyt noudattamatta sääntöjä. Verovelvollisen on tässä tilanteessa tuontijärjestelmän käyttämisen jatkamiseksi joko nimettävä uusi välittäjä tai rekisteröidyttävä tuontijärjestelmän käyttäjäksi ilman välittäjää, mikäli edellytykset tälle täyttyvät.

Jos välittäjä poistetaan tunnistamisrekisteristä tuontijärjestelmän sääntöjen jatkuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, välittäjä ei saa toimia välittäjänä kahden vuoden ajan sen kuukauden jälkeen, jona hänet poistettiin tunnistamisrekisteristä.

4.5.7 Lopullinen veroilmoitus

Verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on toimitettava lopullinen veroilmoitus viimeiseltä verokaudelta, jolloin verovelvollinen on ollut rekisteröityneenä erityisjärjestelmään, ja kaikki sitä edeltävien verokausien puuttuvat ilmoitukset sekä niitä koskevat maksut sille EU-maalle, joka oli tunnistamisjäsenvaltio toiminnan vapaaehtoisen lopettamisen, järjestelmän ulkopuolelle sulkemisen tai muutoksen yhteydessä, kun:

• verovelvollinen vapaaehtoisesti lopettaa jonkin erityisjärjestelmän käytön (ml. luvun 4.5.4.2 tilanteet, jossa tunnistamisjäsenvaltiota vaihdetaan vapaaehtoisesti)
• verovelvollinen suljetaan jonkin erityisjärjestelmän ulkopuolelle
• verovelvollinen vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota unionin järjestelmässä, koska hän ei enää täytä unionin järjestelmän käyttämisen edellytyksiä EU-maassa, joka aiemmin oli tunnistamisjäsenvaltio (ks. luku 4.5.4.1)
• verovelvollinen vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota tuontijärjestelmässä, koska verovelvollinen tai hänen välittäjänsä ei enää täytä tuontijärjestelmän käyttämisen edellytyksiä EU-maassa, joka aiemmin oli tunnistamisjäsenvaltio (ks. luku 4.5.4.1).

Kaikkien sellaisten verovelvollisten osalta, joiden puolesta välittäjä toimii, välittäjän on toimitettava lopullinen veroilmoitus sekä kaikki sitä edeltävien verokausien puuttuvat veroilmoitukset ja niitä vastaavat maksut sille EU-maalle, joka oli tunnistamisjäsenvaltio tunnistamisrekisteristä poistamisen tai muutoksen hetkellä, jos:

• hänet poistetaan tunnistamisrekisteristä
• hän vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota, koska hän ei enää täytä tuontijärjestelmän käyttämisen edellytyksiä EU-maassa, joka aiemmin oli tunnistamisjäsenvaltio (ks. luku 4.5.4.1).

5 Arvonlisäveron ilmoittaminen

5.1 Veroilmoituksen sisältö

Kunkin erityisjärjestelmän veroilmoituksella ilmoitetaan siihen erityisjärjestelmään kuuluvat myynnit (ks. luku 3) ja myynneistä maksettava arvonlisävero kulutusjäsenvaltioittain ja kulutusjäsenvaltion verokantojen mukaan eriteltynä, sekä aiempiin verokausiin kohdistuvat myynnin veron korjaukset (ks. luku 5.4).

Unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen erittelee myynnit veroilmoituksella myös sen mukaan, mistä sijoittautumisjäsenvaltioista palvelut on myyty ja mistä sijoittautumisjäsenvaltiosta tavarat on kuljetettu, kun kyse on EU:n sisäisestä etämyynnistä. Unionin järjestelmän veroilmoituksella ilmoitetaan siten esimerkiksi myös Suomeen rekisteröityneen myyjän EU:n sisäiset etämyynnit toisessa EU-maassa olevasta varastosta kuluttajille Suomeen. Myynnin mahdollistava markkinapaikka ilmoittaa unionin järjestelmän veroilmoituksella erikseen myös sellaiset tavaran myynnit, joissa kuljetus alkaa ja päättyy samassa EU-massa.

Veroilmoitus on annettava myös sellaiselta ilmoituskaudelta, jonka aikana verovelvollisella ei ole ollut lainkaan johonkin erityisjärjestelmään kuuluvia myyntejä tai aiempien verokausien korjauksia.

Erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin myynteihin sovelletaan kulutusjäsenvaltion verokantoja. Jos myynti on veroton kulutusjäsenvaltiossa, myyntiä ei ilmoiteta erityisjärjestelmien veroilmoituksella. Euroopan komission tietokannasta Taxes in Europe Database voi hakea verokannat, joita sovelletaan eri EU-maissa.

Veroilmoitus on tehtävä euroina. Jos myynti on tapahtunut muuna valuuttana, veroilmoituksessa on käytettävä verokauden viimeisen päivän vaihtokurssia. Muuntamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin kyseiselle päivälle julkaisemia vaihtokursseja tai, jos kursseja ei ole julkaistu kyseisenä päivänä, seuraavan julkaisupäivän vaihtokursseja.

Veroilmoitukseen sisältyviä määriä ei pyöristetä lähimpään kokonaiseen rahayksikköön. Veron tarkka määrä on ilmoitettava ja maksettava.

Myynnin veron ajalliseen kohdistamiseen verokausille sovelletaan kulutusjäsenvaltion säännöksiä. Kun Suomi on kulutusjäsenvaltio, Suomessa tapahtuvan myynnin osalta sovelletaan mitä AVL 133 y §:ssä ja arvonlisäverolain 13 luvussa säädetään ajallisesta kohdistamisesta. AVL 133 y §:n mukaan tuontijärjestelmää käytettäessä ilmoitettavasta maahantuotavien tavaroiden etämyynnistä suoritettava vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana maksu on hyväksytty. Hyväksymisajankohtana pidetään ajankohtaa, jona tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen vastaanottaa ostajalta maksun vahvistuksen, viestin maksun hyväksymisestä tai maksusitoumuksen tai sellainen vastaanotetaan verovelvollisen puolesta, riippumatta siitä, milloin maksu tosiasiallisesti suoritetaan, ja tällöin huomioidaan näistä aikaisin ajankohta.

5.2 Veroilmoituksen määräpäivä

5.2.1 Veroilmoituksen määräpäivä muussa kuin unionin järjestelmässä ja unionin järjestelmässä

Muussa kuin unionin järjestelmässä ja unionin järjestelmässä verokausi on neljänneskalenterivuosi. Veroilmoitus on annettava viimeistään sitä kalenterivuosineljännestä, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Verokauden ilmoitusta ei voi antaa ennen verokauden päättymistä. Veroilmoitusten määräpäivät ovat seuraavat:

Taulukko veroilmoituksen määräpäivästä muussa kuin unionin järjestelmässä ja unionin järjestelmäss

Verokausi	Määräpäivä
Q1 (tammikuu­­–maaliskuu)	30.4.
Q2 (huhtikuu–kesäkuu)	31.7.
Q3 (heinäkuu–syyskuu)	31.10.
Q4 (lokakuu–joulukuu)	31.1.

Veroilmoituksen määräpäivä ei siirry viikonlopun tai juhlapyhän vuoksi.

5.2.2 Veroilmoituksen määräpäivä tuontijärjestelmässä

Tuontijärjestelmässä verokausi on kalenterikuukausi. Veroilmoitus on annettava viimeistään sitä kalenterikuukautta, jota ilmoitus koskee, seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Verokauden ilmoitusta ei voi antaa ennen verokauden päättymistä. Veroilmoituksen määräpäivät ovat seuraavat:

Taulokko veroilmoituksen määräpäivästä tuontijärjestelmässä

Verokausi	Määräpäivä
M01 (tammikuu)	28.2. (karkausvuonna 29.2.)
M02 (helmikuu)	31.3.
M03 (maaliskuu)	30.4.
M04 (huhtikuu)	31.5.
M05 (toukokuu)	30.6.
M06 (kesäkuu)	31.7.
M07 (heinäkuu)	31.8.
M08 (elokuu)	30.9.
M09 (syyskuu)	31.10.
M10 (lokakuu)	30.11.
M11 (marraskuu)	31.12.
M12 (joulukuu)	31.1.

Veroilmoituksen määräpäivä ei siirry viikonlopun tai juhlapyhän vuoksi.

5.3 Veroilmoituksen antaminen

Veroilmoitus annetaan tunnistamisjäsenvaltiolle. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, ilmoitus annetaan OmaVerossa.

Jos erityisjärjestelmän tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu kesken verokauden luvussa 4.5.4.1 tarkoitetuissa tilanteissa, on molemmissa EU-maissa annettava veroilmoitus siltä verokauden osalta, jolloin kukin EU-maa on ollut tunnistamisjäsenvaltio.

5.4 Verokauden tietojen korjaaminen

Tietyltä verokaudelta maksettavaksi ilmoitettua veron määrää voidaan erityisjärjestelmissä muuttaa ilmoittamalla tähän verokauteen kohdistuva korjaus erityisjärjestelmän veroilmoituksella, joka annetaan myöhemmälle verokaudelle. Verokauden tietojen korjaus tulee kyseeseen, kun kyseiselle verokaudelle ilmoitetuissa tiedoissa on virhe.

Erityisjärjestelmän veroilmoituksella on erillinen kohta korjausten ilmoittamiseen. Korjaustietoina ilmoitetaan kulutusjäsenvaltio, jolle korjaus ilmoitetaan, verokausi, johon korjaus kohdistuu, ja korjauksen euromääräinen määrä.

Korjaus on toimitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli määrä toimittaa. Tämän ajankohdan jälkeen korjaus on ilmoitettava suoraan kulutusjäsenvaltiolle, kunkin kulutusjäsenvaltion määrittelemällä tavalla.

Jos verovelvollinen tai hänen välittäjänsä on jo antanut tunnistamisjäsenvaltiossa lopullisen veroilmoituksen (ks. luku 4.5.7), lopullista ilmoitusta ja sitä edeltäviä ilmoituksia koskevat korjaukset, joiden tarve havaitaan lopullisen ilmoituksen tekemisen jälkeen, ei voi enää ilmoittaa erityisjärjestelmän veroilmoituksella. Myös ne ilmoitetaan suoraan kulutusjäsenvaltiolle, kunkin kulutusjäsenvaltion määrittelemällä tavalla.

Kun korjausta ei voi tehdä tunnistamisjäsenvaltion kautta ja Suomi on kulutusjäsenvaltio, Verohallinto palauttaa liikaa ilmoitettua ja maksettua veroa, jos korjaustiedot annetaan määräajassa. Määräaika on kolme kalenterivuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolta verovelvollinen on ilmoittanut liikaa veroa. Jos verovelvollinen on vaatinut palautusta edellä tarkoitetussa ajassa, vero voidaan kuitenkin palauttaa myöhemminkin. Palautusta haetaan Verohallinnon lomakkeella 9568.

Jos verovelvollinen tai hänen välittäjänsä on ilmoittanut Suomeen liian vähän maksettavaa veroa, vero määrätään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain (768/2016) mukaisessa määräajassa, eli kolmen vuoden kuluessa sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, johon kuuluvalta asianomaisen veron verokaudelta vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa.

5.5 Veron perusteen oikaisuerien ilmoittaminen

Erityisjärjestelmän veroilmoituksella ilmoitetaan myös veron perusteesta vähennettävät oikaisuerät kunkin kulutusjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kun Suomi on kulutusjäsenvaltio, erityisjärjestelmän veroilmoituksella ilmoitetaan AVL 78 §:ssä tarkoitetut Suomessa maksettavaa veron perustetta vähentävät oikaisuerät, kuten esimerkiksi alennukset, sopimuksen purkamiset ja luottotappiot. Tällainen oikaisuerä pienentää Suomessa maksettavan veron määrää.

Oikaisuerän vuoksi Suomessa maksettavan veron määrä voi jollakin verokaudella olla negatiivinen. Jos erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei voi tehdä AVL 78 §:ssä tarkoitettuja vähennyksiä täysimääräisinä verokaudelta Suomeen maksettavaa veroa laskettaessa, vähentämättä jäänyt määrä palautetaan verovelvolliselle.

5.6 Erityisjärjestelmän käyttäjän vähennysoikeus

Erityisjärjestelmien veroilmoituksilla ei voi ilmoittaa vähennettävää arvonlisäveroa. Vähennettävä arvonlisäverot voi hakea takaisin joko AVL 122 §:ssä tarkoitettuna palautuksena, kun kyse on Suomen arvonlisäverosta, tai vastaavana direktiivien 86/560/ETY tai 2008/9/EY mukaisena palautuksen toisessa EU-maassa, kun kyse on toisen EU-maan arvonlisäverosta. Jos erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen on rekisteröidyttävä jossakin EU-maassa arvonlisäverovelvolliseksi johonkin erityisjärjestelmään kuulumattoman toiminnan osalta, hänen on vähennettävä kyseisessä EU-maassa aiheutunut arvonlisävero tähän erityisjärjestelmään kuuluvasta verollisesta toiminnastaan kyseisen EU-maan kansallisella veroilmoituksella.

Tilanteesta riippuen erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvan toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvä veron vähennys ilmoitetaan siis asianomaisen EU-maan kansallisella veroilmoituksella, tai asianomainen EU-maa palauttaa veron hakemuksen perusteella.

Erityisjärjestelmää käyttävällä verovelvollisella, jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, ei ole oikeutta vähentää taikka saada palautuksena erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia myyntejä varten tekemiinsä hankintoihin sisältyvää Suomen arvonlisäveroa AVL 10 luvun tai AVL 131 §:n nojalla. Sen sijaan verovelvollisella on oikeus saada AVL 122 §:ssä tarkoitettu palautus näistä hankinnoista.

Erityisjärjestelmää käyttävällä verovelvollisella, jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, on oikeus AVL 122 §:ssä tarkoitettuun palautukseen, vaikka hänellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, josta hän suorittaa liiketoimia, ja vaikka hän harjoittaa Suomessa liiketoiminnan muodossa muuta tavaroiden tai palvelujen myyntiä kuin myyntiä, josta ostaja on AVL 9 §:n nojalla verovelvollinen tai jossa ostajana on valtio ja kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiä, joka on AVL 71, 72 d tai 72 h §:n nojalla verotonta.

Tarkempaa tietoa AVL 122 §:ssä tarkoitetun palautuksen hakemisesta löytyy seuraavista Verohallinnon ohjeista:

• Arvonlisäveron palauttaminen suomalaiselle elinkeinonharjoittajalle muista EU-maista
• Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle
• Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle

Jos verovelvollinen harjoittaa Suomessa myös erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuulumatonta toimintaa, josta hän on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, hänellä on oikeus vähentää tai saada palautuksena erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia myyntejä varten tekemiinsä hankintoihin sisältyvä Suomen arvonlisävero AVL 10 luvun taikka 131 §:n mukaisesti. Vähennettävä vero ilmoitetaan tällöin oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella OmaVerossa.

5.7 Veroilmoituksen laiminlyönnin seuraukset

Jos verovelvollinen ei anna veroilmoitusta viimeistään kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, tunnistamisjäsenvaltio lähettää hänelle muistutuksen myöhässä olevasta veroilmoituksesta. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, muistutus on luettavissa OmaVerossa. Muistutuksen saapumisesta lähetetään viesti sähköpostitse.

Kulutusjäsenvaltio voi myöhemmin ryhtyä toimenpiteisiin veroilmoituksen saamiseksi. Veroilmoitus on kuitenkin aina annettava tunnistamisjäsenvaltiolle.

Veroilmoituksen laiminlyönnistä johtuvat seuraamusmaksut määrätään kulutusjäsenvaltion kansallisten säännösten mukaan. Verovelvollisen on maksettava nämä seuraamusmaksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

Suomi määrää kulutusjäsenvaltiona veroilmoituksen laiminlyönnistä myöhästymismaksua tai veronkorotusta. Jos verokauden virhettä muussa kuin unionin järjestelmässä tai unionin järjestelmässä korjataan viimeistään seuraavan verokauden veroilmoituksen määräpäivänä, myöhästymismaksua ei kuitenkaan määrätä. Jos veroilmoitusta ei lainkaan anneta, verokauden veroa on myös mahdollista määrätä tai määrätä arvioimalla. Seuraamusmaksuista kerrotaan yleisesti Verohallinnon ohjeessa Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa.

Toistuva veroilmoituksen laiminlyönti on peruste sulkea verovelvollinen erityisjärjestelmän ulkopuolelle tai poistaa välittäjä tunnistamisrekisteristä (ks. luku 4.5.5).

6 Arvonlisäveron maksaminen

6.1 Veron eräpäivä

Arvonlisävero maksetaan, kun veroilmoitus annetaan, kuitenkin viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä. Siten arvonlisäveron eräpäivä on sama kuin veroilmoituksen määräpäivä. Veroilmoituksen määräpäivät on kerrottu luvussa 5.2.

Maksu katsotaan suoritetuksi ajankohtana, jolloin maksu on saapunut tunnistamisjäsenvaltion pankkitilille. Maksettaessa on siten otettava huomioon maksun välittymiseen kuluva aika. Lisäksi on otettava huomioon, että maksun eräpäivä ei siirry, vaikka maksun eräpäivä olisi viikonloppuna tai juhlapyhänä.

6.2 Maksun suorittaminen tunnistamisjäsenvaltiolle

Arvonlisävero maksetaan tunnistamisjäsenvaltiolle. Kun verovelvollisen tai hänen välittäjänsä tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, maksussa käytettävä valuutta on euro. Veron maksamisessa on käytettävä OmaVerossa nähtävillä olevia maksutietoja.

Veroilmoituksilla on ilmoituskohtaiset viitteet, joten useiden veroilmoitusten maksuja ei voi yhdistää toisiinsa. Maksetun määrän on oltava veroilmoituksen mukainen.

6.3 Maksun jakaminen kulutusjäsenvaltioille

Tunnistamisjäsenvaltio siirtää kulutusjäsenvaltiolle kuuluvan veroilmoituksen mukaisen maksetun veron kulutusjäsenvaltiolle.

Jos verovelvollinen tai hänen välittäjänsä maksaa ilmoitetun veron tunnistamisjäsenvaltiolle vain osittain, tunnistamisjäsenvaltio jakaa maksun kulutusjäsenvaltioille niille veroilmoituksen perusteella kuuluvien verojen suhteessa.

6.4 Maksun palauttaminen

Maksua voidaan palauttaa verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen seuraavissa tilanteissa:

• Verovelvollinen tai hänen välittäjänsä on maksanut tunnistamisjäsenvaltiolle suuremman maksun, kuin mitä annetun veroilmoituksen mukaan on maksettava. Tällöin tunnistamisjäsenvaltio palauttaa liikaa maksetun määrän verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen.
• Verovelvollinen tai hänen välittäjänsä korjaa verokauden tietoja siten, että verokaudelta maksettavan veron määrä alenee tietyssä kulutusjäsenvaltiossa ja tunnistamisjäsenvaltio on jo välittänyt kyseistä verokautta koskevan maksun kulutusjäsenvaltiolle. Tällöin kulutusjäsenvaltio palauttaa liikaa maksetun määrän verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen.
• Kulutusjäsenvaltio poikkeaa viranomaisaloitteisesti veroilmoituksen tiedoista verovelvollisen hyväksi tai palauttaa veroa muutoksenhaun johdosta. Tällöin kulutusjäsenvaltio palauttaa liikaa maksetun määrän verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen.

Tunnistamisjäsenvaltio ja kulutusjäsenvaltio voivat käyttää edellä mainitut palautettavat määrät muiden verojen ja viranomaisten saatavien suoritukseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Kun Suomi on kulutusjäsenvaltio, palautus voidaan käyttää verovelvollisen omien verovelkojen tai muiden saatavien suoritukseksi. Välittäjälle maksettavaa palautusta ei kuitenkaan käytetä välittäjän edustamien muiden verovelvollisten tai välittäjän omien saatavien suoritukseksi. Suomi voi tunnistamisjäsenvaltiona käyttää palautusta vain, kun kyse on liikamaksun palautuksesta.

Kun Suomi kulutusjäsenvaltiona palauttaa veroa sen takia, että maksettava veron määrä jollakin verokaudella alenee, palautukselle maksetaan hyvityskorkoa. Palautettavalle liikamaksulle ei sen sijaan makseta hyvityskorkoa.

6.5 Maksun laiminlyönnin seuraukset

Jos verovelvollinen tai hänen välittäjänsä ei maksa ilmoitettua veroa viimeistään kymmenen päivän kuluessa eräpäivästä, tai maksaa siitä vain osan, tunnistamisjäsenvaltio lähettää hänelle muistutuksen myöhässä olevasta maksusta. Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, muistutus on luettavissa OmaVerossa. Muistutuksen saapumisesta lähetetään viesti sähköpostitse.

Kulutusjäsenvaltio voi myöhemmin ryhtyä toimenpiteisiin maksun saamiseksi. Maksun voi suorittaa tunnistamisjäsenvaltiolle siihen saakka, kunnes kulutusjäsenvaltio on antanut muistutuksen verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen maksun laiminlyönnin vuoksi. Sen jälkeen maksu on suoritettava kulutusjäsenvaltiolle.

Suomi antaa kulutusjäsenvaltiona maksukehotuksen maksamatta olevasta verosta verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen yhteenvedolla. Jos verovelvollisen ei ole suoritettava Suomeen muuta veroa kuin arvonlisäveroa, johon sovelletaan luvussa 3 tarkoitettuja erityisjärjestelmiä, yhteenveto lähetetään postitse. Muussa tapauksessa yhteenveto on luettavissa OmaVerossa. Maksukehotuksen mukainen rahamäärä on maksettava Suomeen heti kun perintä on alkanut, vaikka postitettu yhteenveto ei vielä ole saapunut verovelvolliselle tai hänen välittäjälleen.

Maksun laiminlyönnistä johtuvat viivästysseuraamukset määrätään kulutusjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella. Nämä viivästysseuraamukset on maksettava suoraan kulutusjäsenvaltiolle. Suomi perii kulutusjäsenvaltiona maksun myöhästymisestä viivästyskorkoa.

Toistuva maksun laiminlyönti on peruste sulkea verovelvollinen järjestelmän ulkopuolelle tai poistaa välittäjä tunnistamisrekisteristä (ks. luku 4.5.5).

7 Kirjanpitoon sisällytettävät tiedot

7.1 Yleistä erityisjärjestelmiin liittyvästä kirjanpitovelvollisuudesta

Kaikkien verovelvollisten on pidettävä kirjaa kunkin erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvista liiketoimistaan. Tuontijärjestelmän osalta välittäjän on pidettävä liiketoimista kirjaa kaikkien edustamiensa verovelvollisten puolesta. Kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset voivat todentaa, että veroilmoitus on täytetty oikein (ks. luku 7.2 ja 7.3).

Verovelvollisen tai hänen välittäjänsä on kirjattava tiedot sillä tavoin, että ne saadaan sähköisesti saataville viipymättä kunkin yksittäisen tavaran tai palvelun myynnin osalta.

Kirjanpito on pyydettäessä saatettava tunnistamisjäsenvaltion ja kulutusjäsenvaltion saataville sähköisesti. Jos verovelvollinen tai hänen välittäjänsä ei kehotuksesta huolimatta aseta tietoja tunnistamisjäsenvaltion saataville sähköisesti, tämä on peruste sulkea verovelvollinen järjestelmän ulkopuolelle tai poistaa välittäjä tunnistamisrekisteristä (ks. luku 4.5.5).

Tiedot on säilytettävä kymmenen vuotta sen vuoden lopusta, jona liiketoimi suoritettiin.

Tässä ohjeessa ei käsitellä laskujen ja tositteiden tietosisällölle asetettuja vaatimuksia. Erityisjärjestelmien soveltamisalaan kuuluviin myynteihin sovelletaan tunnistamisjäsenvaltion laskutusvaatimuksia. Suomen laskutusvaatimuksia käsitellään Verohallinnon ohjeessa Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa.

7.2 Muun kuin unionin järjestelmän ja unionin järjestelmän kirjanpidon sisältö

Seuraavat tiedot sisältävää kirjanpitoa voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena, kun kyse on muusta kuin unionin järjestelmästä tai unionin järjestelmästä (täytäntöönpanoasetuksen 63 c artiklan 1 kohta):

• kulutusjäsenvaltio, johon tavarat on luovutettu tai palvelut on suoritettu
• suoritettujen palvelujen laji tai luovutettujen tavaroiden kuvaus ja määrä
• tavaroiden luovutuspäivä tai palvelujen suorituspäivä
• veron peruste ja käytetty rahayksikkö
• veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset
• sovellettava arvonlisäverokanta
• maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö
• vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus
• kaikki ennen tavaroiden luovutusta tai palvelujen suoritusta vastaanotetut ennakkomaksut
• jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot
• palvelujen osalta tiedot, joiden perusteella määritetään paikka, johon hankkija on sijoittautunut tai jossa sen kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on, ja tavaroiden osalta tiedot, joiden perusteella määritetään paikka, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle alkaa ja päättyy
• todiste tavaroiden mahdollisesta palautuksesta, mukaan lukien veron peruste ja sovellettava arvonlisäverokanta.

7.3 Tuontijärjestelmän kirjanpidon sisältö

Seuraavat tiedot sisältävää kirjanpitoa voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena, kun kyse on tuontijärjestelmästä (täytäntöönpanoasetuksen 63 c artiklan 2 kohta):

• kulutusjäsenvaltio, johon tavarat on luovutettu
• luovutettujen tavaroiden kuvaus ja määrä
• tavaroiden luovutuspäivä
• veron peruste ja käytetty rahayksikkö
• veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset
• sovellettava arvonlisäverokanta
• maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö
• vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus
• jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot
• tiedot, joiden perusteella määritetään paikka, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle alkaa ja päättyy
• todiste tavaroiden mahdollisesta palautuksesta, mukaan lukien veron peruste ja sovellettava arvonlisäverokanta
• tilausnumero tai liiketoimen yksilöivä numero
• lähetyksen yksilöivä numero, jos verovelvollinen osallistuu suoraan tavaroiden toimittamiseen.

7.4 Markkinapaikan kirjanpitovelvoite

Verovelvollisille markkinapaikoille määritellään AVL 209 u §:ssä erillinen kirjanpitovelvoite. Tämä kirjanpitovelvoite ei ole riippuvainen siitä, onko markkinapaikka erityisjärjestelmän käyttäjä. Vastaava kirjanpitovelvoite on myös muissa EU-maissa.

Säännöksen mukaan elinkeinonharjoittajan, joka mahdollistaa markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavan sähköisen rajapinnan kautta toisen elinkeinonharjoittajan tavaroiden tai palvelujen myynnin muille kuin elinkeinonharjoittajille yhteisön sisällä, on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa kyseisistä myynneistä, jotta jäsenvaltiot, joissa myynnit tapahtuvat, voivat todentaa, että arvonlisävero on tilitetty oikein.

Tiedot on säilytettävä kymmenen vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana liiketoimi suoritettiin. Suomessa tapahtuneita myyntejä koskevat tiedot on pyydettäessä saatettava Verohallinnon käytettäviksi sähköisesti.

Tätä kirjanpitovelvoitetta tarkennetaan neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2011. Täytäntöönpanoasetuksen 54 c artiklan 1 kohdan perusteella AVL 209 u §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoittajan on säilytettävä sellaisista luovutuksista tai suorituksista, joiden osalta hänen katsotaan itse vastaanottaneen ja luovuttaneen tavarat AVL 19 b §:n tai toisen EU-maan vastaavan säännöksen mukaisesti tai joiden osalta hän osallistuu sellaisten sähköisten palvelujen suoritukseen, joissa hänen katsotaan toimivan omissa nimissään täytäntöönpanoasetuksen 9 a artiklan mukaisesti, seuraavat tiedot:

• tämän ohjeen luvussa 7.2 ja 7.3 luetellut tiedot, jos verovelvollinen on valinnut jonkin tämän ohjeen luvuissa 3.1–3.3 tarkoitetun erityisjärjestelmän soveltamisen,
• riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa arvonlisäveron soveltamisen ja veroviranomaisen suorittaman tarkastuksen mahdollistamiseksi, jos verovelvollinen ei ole valinnut minkään tämän ohjeen luvuissa 3.1–3.3 tarkoitetun erityisjärjestelmän soveltamisen.

Täytäntöönpanoasetuksen 54 c artiklan 1 kohdan perusteella AVL 209 u §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoittajan on säilytettävä seuraavat tiedot muista luovutuksista tai suorituksista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista:

• sen luovuttajan tai suorittajan nimi ja posti- tai sähköpostiosoite tai verkkosivu, jonka luovutukset tai suoritukset mahdollistetaan sähköisen rajapinnan kautta, sekä jos saatavilla,
• luovuttajan tai suorittajan arvonlisäverotunniste tai kansallinen veronumero,
• luovuttajan tai suorittajan pankki- tai virtuaalitilin numero,
• tavaroiden kuvaus ja arvo, paikka, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus päättyy, sekä luovutuksen ajankohta ja tilausnumero tai liiketoimen yksilöivä numero, jos tällaiset numerot ovat saatavilla,
• palvelujen kuvaus ja arvo, tiedot suorituspaikan ja -ajan määrittämiseksi sekä tilausnumero tai liiketoimen yksilöivä numero, jos tällaiset numerot ovat saatavilla.

8 Tavaran tai palvelun myynti, kun myyjä on Ahvenanmaalla tai myynti tapahtuu Ahvenanmaalla

8.1 Verovelvollinen, joka käyttää muuta kuin unionin järjestelmää

Jos Yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio muussa kuin unionin järjestelmässä on Suomi, erityisjärjestelmää sovelletaan palvelujen myynteihin kuluttajille Ahvenanmaalla, Manner-Suomessa ja muissa EU-maissa.

Jos verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio muussa kuin unionin järjestelmässä on muu EU-maa kuin Suomi, palvelujen myynnit kuluttajille Ahvenanmaalla käsitellään seuraavasti:

• Jos verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio muussa kuin unionin järjestelmässä on muu EU-maa kuin Suomi, ja verovelvollisella on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Ahvenanmaalla, myynti ilmoitetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella Suomessa. Tämä edellyttää, että verovelvollinen ilmoittautuu Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnasta.
• Jos verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio muussa kuin unionin järjestelmässä on muu EU-maa kuin Suomi, eikä verovelvollisella ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikka Ahvenanmaalla, myynteihin sovelletaan Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä (ks. luku 3.4).

8.2 Verovelvollinen, joka käyttää unionin järjestelmää

Ahvenanmaalle sijoittautunut verovelvollinen, joka käyttää unionin järjestelmää, soveltaa sitä Manner-Suomessa tapahtuviin palvelujen myynteihin kuluttajille, jos verovelvollisella ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa Manner-Suomessa.

Ahvenanmaalle sijoittautunut verovelvollinen ei sovella unionin järjestelmää Ahvenanmaalla tapahtuneisiin palvelujen myynteihin kuluttajille.

Jos verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio unionin järjestelmässä on muu EU-maa kuin Suomi, eikä verovelvollisella ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikka Ahvenanmaalla tai Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla tapahtuvaan myyntiin kuluttajalle sovelletaan Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä (ks. luku 3.4).

8.3 Verovelvollinen, joka ei käytä muuta kuin unionin järjestelmää tai unionin järjestelmää

Verovelvollinen, jota ei ole rekisteröity muun kuin unionin järjestelmän tai unionin järjestelmän käyttäjäksi, ilmoittaa palvelujen myynnit kuluttajille Ahvenanmaalla tai Manner-Suomessa oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella Suomessa. Tämä edellyttää ilmoittautumista arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnasta Suomessa. Lisää tietoa rekisteröitymisestä Suomessa löytyy Verohallinnon ohjeesta Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

Arvonlisäverodirektiivin 59 c artiklan perusteella Yhteisöön sijoittautuneen verovelvollisen 10 000 euron raja-arvoa (Suomessa AVL 69 m §) ei sovelleta, kun kyse on radio- ja televisiolähetyspalvelun, sähköisen palvelun tai telepalvelun myynnistä kuluttajalle, joka on sijoittautunut Ahvenanmaalle. Näiden palvelujen myynneistä Ahvenanmaalle sijoittautuneille kuluttajille on siten aina maksettava vero suoraan Suomelle.

8.4 Verovelvollinen, joka käyttää tuontijärjestelmää

Kun verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio tuontijärjestelmässä on Suomi, tuontijärjestelmää sovelletaan myös EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyyntiin (ks. luku 3.3).

Jos verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltio tuontijärjestelmässä on muu EU-maa kuin Suomi, EU:n ulkopuolelta Ahvenanmaalle tuotavien tavaroiden etämyyntiin sovelletaan Ahvenanmaan myyntien ilmoittamismenettelyä (ks. luku 3.4).

Ahvenanmaalle tapahtuvan tavaran etämyynnin tilanteita, joissa ei sovelleta erityisjärjestelmiä, käsitellään Verohallinnon ohjeessa Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus.

 

johtava veroasiantuntija Mika Jokinen

 

veroasiantuntija Jonas Jalava