Osakesäästötilin verotus

Ohjeen lukua 12 on päivitetty verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 32 c §:n muutoksen vuoksi. Muutos koskee veronkorotuksen määräämistä, jos verovelvollinen on avannut useampia osakesäästötilejä samanaikaisesti. Muuttunutta säännöstä sovelletaan jo 1.1.2021 alkaen.

1 Johdanto

1.1 Yleistä osakesäästötilistä

Osakesäästötiliä koskee laki osakesäästötilistä, joka tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019. Osakesäästötilille voidaan ottaa vastaan rahavaroja 1.1.2020 alkaen.

Osakesäästötilillä tarkoitetaan talletuspankissa tai ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevassa sivuliikkeessä olevaa tiliä, jolle säästäjä tekee sopimuksen mukaisesti rahasuorituksia. Säästövaroilla tarkoitetaan verovelvollisen osakesäästötilille tekemiä rahasuorituksia sekä niiden sijoittamiseksi hankittuja sijoituskohteita ja niiden sijoittamisesta kertyneitä tuottoja. (laki osakesäästötilistä 2 §)

Oikeus tarjota osakesäästötilisopimusta on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetulla talletuspankilla ja ulkomaisella ETA-luottolaitoksella sekä sijoituspalvelulaissa tarkoitetulla sijoituspalveluyrityksellä ja ulkomaisella ETA-sijoituspalveluyrityksellä (laki osakesäästötilistä 3 §). Finanssivalvonta ylläpitää osakesäästötililain mukaisista palveluntarjoajista luetteloa, josta verovelvollinen voi tarkistaa palveluntarjoajan rekisteröitymisen Finanssivalvonnan julkiseen luetteloon (laki osakesäästötilistä 4 §).

Osakesäästötilisopimukseen liittyvät olennaisesti osakesäästötili ja arvopaperisäilytys, jotka ovat tarpeen osakesijoitusten käytännön hallinnointia varten. Sopimukseen liittyvä rahatili ja säilytys, kuten myös tilillä olevat sijoitukset, ovat aina suoraan säästäjän nimissä. Kuitenkin esimerkiksi ulkomaisiin sijoituskohteisiin tehtävien sijoitusten alisäilyttäminen paikallisten säilytysjärjestelyjen mukaisesti on mahdollista. Kyseiset sijoitukset on kuitenkin kirjattava suomalaisen asiakkaan säilytykseen. Osakesäästötilin säästövarat (pankkitili ja arvopaperitili) on pidettävä erillään säästäjän muista mahdollista sijoituksista, koska niiden verokohtelu on erilainen.

Palveluntarjoajan on pidettävä sopimuksen voimassaoloajan kirjanpitoa osakesäästötilin tapahtumista ja säästövaroilla hankituista varoista hankinta- ja myyntihintoineen. Palveluntarjoajan on annettava säästäjälle vähintään kerran vuodessa tiedot säästövaroista ja tilitapahtumista, perityistä kuluista sekä muista seikoista, joilla on säästäjälle ilmeistä merkitystä. 

1.2 Yleistä osakesäästötilin verotuksesta

Verotuksessa osakesäästötili on erityinen sijoitustili, jolle talletetuilla rahavaroilla verovelvollinen voi tilin sisällä vaihtaa sijoituskohdetta ilman veroseuraamuksia ja siten käyttää sijoitustoiminnasta saadut tuotot uusiin sijoituksiin täysimääräisesti. Verovelvollisen osakesäästötilille tekemät talletukset, säästövarojen luovutuksesta syntyneet tappiot ja osakesäästötililtä veloitetut kulut eivät ole verotuksessa erikseen vähennyskelpoisia menoja, vaan ne vaikuttavat osakesäästötilin tuottojen ja tappioiden lasketaan.

Sijoitustoiminnan tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan pois osakesäästötililtä. Osakesäästötilistä aiheutuva tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen vasta, kun tili lopetetaan. Tilille voi tallettaa ainoastaan rahaa ja tililtä voi myös nostaa ainoastaan rahaa. Tilille ei tästä syystä voi siirtää jo valmiiksi omistettuja osakkeita. Tilille hankittuja osakkeita ei voi myöskään siirtää pois tililtä myymättä niitä ensin.

Osakesäästötiliä koskevat säännökset on sisällytetty seuraaviin TVL:n säännöksiin: 10 § (Suomesta saatu tulo), 32 § (pääomatulo), 33 a § (julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko), 33 c § (ulkomaiselta yhtiöltä saatu osinko), 45 § (luovutusvoitto), 50 § (luovutustappio) ja 53 b § (osakesäästötili). Osakesäästötilin lähdeverovapaudesta on säädetty rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:ssä. Korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) 4 §:ssä on säädetty osakesäästötiliin liitetyn talletustilin korko verovapaaksi.

Lisäksi VML 17 §:ssä on säädetty osakesäästötiliä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta ja 32 c §:ssä osakesäästötilin veronkorotuksesta. Ennakkoperintälakiin (EPL, 1118/1996) ja ennakkoperintäasetukseen (EPA, 1124/1996) ei ole sisällytetty erityisiä osakesäästötiliä koskevia säännöksiä, vaan osakesäästötiliin sovelletaan nykyisiä ennakkoperintälain ja ennakkoperintäasetuksen säännöksiä.

2 Osakesäästötilin avaaminen

Osakesäästötilin avaaminen edellyttää sopimuksen tekemistä palveluntarjoajan ja verovelvollisen välillä. Osakesäästötiliin liittyvä rahatili voi olla euromääräinen tai jossakin muussa virallisessa valuutassa. Osakesäästötiliin liitettyjä rahatilejä voi olla vain yksi.

Osakesäästötilisopimus voidaan solmia vain luonnollisen henkilön ja palveluntarjoajan välillä. Sopimus on henkilökohtainen. Osakesäästötilin voi avata myös alaikäiselle tai rajoitetusti oikeustoimikelpoiselle henkilölle, jolloin päätösvaltaa tämän puolesta käyttävät edunvalvoja. Osakesäästötiliä koskevan sopimuksen voi tehdä myös muu kuin Suomessa asuva Suomen kansalainen.

Jakamaton kuolinpesä tai yhtymä ei voi avata osakesäästötiliä. Osakesäästötiliä ei voi avata myöskään toiminimen nimiin, vaikka toiminimen harjoittaja onkin luonnollinen henkilö. Oikeushenkilö ei voi avata osakesäästötiliä.

Osakesäästötilistä annetun lain 11 §:ssä on säädetty osakesäästötilisopimuksen vähimmäistiedoista, joita ovat:

1. sopimuksen osapuolet; 
2. kaikki sopimuksen nojalla perittävät maksut ja muut kulut sekä näiden määräytymisperusteet; 
3. sijoituskohteet, joihin säästövaroja voidaan sijoittaa; 
4. osakesäästötilistä annetun lain 13 §:n mukainen säästäjän oikeus irtisanoa sopimus ja 14 §:n mukainen oikeus keskeyttää säästäminen; 
5. sopimukseen liittyvän osakesäästötilin tilinumero ja tiliin liitetyn säilytystilin numero; 
6. tieto siitä, miten sijoitettujen säästövarojen arvo lasketaan osakesäästötilistä annetun lain 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa; 
7. säästäjän vakuutus siitä, ettei hänellä ole muita voimassa olevia osakesäästötilisopimuksia.

Sopimus on päivättävä ja sopimuksesta on lisäksi käytävä ilmi, että siihen sovelletaan lakia osakesäästötilistä. Vähimmäistiedot mahdollistavat osakesäästötilisopimuksen muokkaamisen joustavasti kulloisenkin palveluntarjoajan haluamaksi kokonaisuudeksi.

Verovelvollisella on täysi määräysvalta tilille tehtävien talletusten, sijoitusten ja tililtä nostettavien varojen suhteen. Osakesäästötilin avaava palveluntarjoaja voi liittää sopimukseen esimerkiksi täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelun, jolloin verovelvollisen ei tarvitse huolehtia sijoituspäätöksistä, ellei niin halua. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelu ei aiheuta veroseuraamuksia, ellei tililtä nosteta varoja tai toimita muutoin osakesäästötilistä annetun lain vastaisesti.

Osakesäästötilin tarkoituksena on osakesäästötiliä koskevan hallituksen esityksen (HE 279/2018) mukaan edistää kotitalouksien ja piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Osakesäästötili ei voi olla luotollinen, koska luotollisen sijoitustoiminnan ei ole katsottu edistävän tätä tarkoitusta. Verovelvollinen voi tallettaa osakesäästötilille ja nostaa osakesäästötililtä vain siellä olevia omia varojaan.

Verovelvollisella ei voi olla useita osakesäästötilisopimuksia nimissään samanaikaisesti muutoin kuin osakesäästötilin siirron yhteydessä. Tilin siirtämistä palveluntarjoajalta toiselle on käsitelty jäljempänä luvussa 12.

Palveluntarjoajan on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot verovelvollisen osakesäästötilin voimaantulon alku- ja loppupäivämääristä sekä euromääräiset tiedot verovelvollisen osakesäästötilille tekemistä rahasuorituksista, osakesäästötililtä nostetuista säästövaroista, nostettuihin säästövaroihin sisältyvästä osakesäästötilin tuoton osuudesta, osakesäästötilin tappiosta sekä osakesäästötilin säästövarojen käyvästä arvosta ja rahasuoritusten nettomäärästä vuoden lopussa (verotusmenettelystä annetun lain 17 §:n 15 momentti).

3 Rahavarojen tallettaminen osakesäästötilille

Osakesäästötilille voi tallettaa vain rahaa. Siten esimerkiksi aikaisemmin omistettuja pörssiosakkeita ei voi siirtää tilille eikä sinne voi myöskään siirtää lahjoitettavia osakkeita. Osakesäästötilille talletettavissa oleva euromääräinen yläraja on 50 000 euroa. Talletettava määrä voidaan siirtää tilille yhdellä tai useammalla kerralla.

Talletusten enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon myös tililtä tehdyt pääoman nostot (katso tarkemmin luku 6). Osakesäästötilille talletettujen varojen määrä voi nousta ja alentua toistuvasti riippuen tilitapahtumien suunnasta ja määrästä. Talletukset osakesäästötilille eivät ole erikseen vähennyskelpoisia eriä verotuksessa.

Jos osakesäästötili on muussa valuutassa kuin euroissa, seurataan 50 000 euron rajan täyttymistä ulkomaan valuutan euromääräisillä arvoilla rahan talletus- ja nostopäivinä. Valuuttakurssina käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä talletus- tai nostopäivää edeltävän päivän viitekurssia kahdella desimaalilla.

Palveluntarjoajan avaama osakesäästötili ei voi olla luotollinen, koska osakesäästötilille on mahdollista tallettaa vain verovelvollisen omia rahasuorituksia. Sen sijaan verovelvollinen voi tallettaa osakesäästötilille muutoin erikseen joko palveluntarjoajalta tai muulta taholta lainaamaansa rahaa. Jos verovelvollinen sijoittaa osakesäästötilille velaksi ottamiaan varoja, kyseinen velka on tulonhankkimisvelka, josta aiheutuneet korot ja muut kulut ovat pääomatuloista vähennyskelpoisia eriä verotuksessa. Erilaisten kulujen vähennyskelpoisuutta ja vähentämistä on käsitelty tarkemmin luvussa 7.  

Palveluntarjoajan tulee käytettävissä olevin keinoin pyrkiä valvomaan ja varmistamaan, että tilille ei voida tallettaa varoja yli sallitun enimmäismäärän. Jos palveluntarjoajan käytettävissä olevista valvonta- ja varmistuskeinoista huolimatta 50 000 euron raja ylittyy, on palveluntarjoajan välittömästi ryhdyttävä toimiin ylimenevän määrän siirtämiseksi pois tililtä. Ylimenevän osuuden nostamista pidetään verotuksessa varojen nostamisena, jota on käsitelty tarkemmin luvussa 6.

4 Osakesäästötilille talletettujen varojen sijoittaminen

4.1 Sallitut sijoituskohteet

Tilille talletettuja varoja voidaan sijoittaa vain osakesäästötilistä annetun lain 6 §:ssä mainittuihin kohteisiin. Kyseisen säännöksen mukaisia sallittuja sijoituskohteita ovat:

1) arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettu arvopaperit, jotka ovat kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (1070/2017) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai mainitussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä Euroopassa tai Euroopan talousalueen ulkopuolella siihen rinnastettavan kaupankäynnin kohteena, ja jonka liikkeeseenlaskija on velvollinen noudattamaan arvopaperimarkkinalain 3–10 luvun tai kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvun 3 §:n mukaista taikka niihin rinnastettavaa tiedonantovelvollisuutta.

Yllä mainittuja arvopapereita ovat käytännössä säännellyllä markkinalla eli pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevat siirtokelpoiset omanpääoman ehtoiset arvopaperit. Suomessa pörssinä toimii Nasdaq Helsinki Oy ja monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä First North Helsinki.  

2) sijoituskohteena voivat olla myös arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetut arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa liikkeeseenlaskusta edellä 1 kohdassa mainituissa kaupankäyntijärjestelmissä. Näillä tarkoitetaan osakeanteja, joiden perusteella merkityt osakkeet esitteen tai tarjousasiakirjan mukaan listataan kaupankäynnin kohteeksi vuoden kuluessa liikkeeseenlaskusta.

Edellä 2) kohdassa tarkoitettuihin sijoituksiin luetaan myös kohdassa mainittujen arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden yhtiötapahtumien perusteella merkityt arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta kohdassa mainituissa kaupankäyntijärjestelmissä. Tällaisia voivat olla osinkona jaettavat osakkeet silloin, kun jaettavat osakkeet olivat esimerkiksi listatun yhtiön listaamattoman tytäryhtiön osakkeita. 

Verovelvollisella voi olla mahdollisuus merkitä osakeannissa uusia osakkeita osakesäästötilin ulkopuolisten osakkeiden perusteella. Verovelvollinen voi käyttää tällaisten osakkeiden merkintään myös osakesäästötilillä olevia rahavaroja. Osakesäästötilille tulevien osakkeiden merkintähinta on tällaisessa tilanteessa maksettava kokonaisuudessaan osakesäästötilillä olevilla varoilla, jonka jälkeen merkityt uudet osakkeet ovat osakesäästötilin sijoituksia. Uudet osakkeet ovat siis osakesäästötilin sijoituksia vain siltä osin, kuin ne on maksettu osakesäästötilillä olevilla rahavaroilla.

Kun verovelvollinen merkitsee uusia osakkeiden osakesäästötilin ulkopuolisilla merkintäoikeuksilla, arvo-osuusjärjestelmässä osakkeiden merkitseminen tapahtuu siten, että tietyllä arvo-osuustilillä olevaa merkintäoikeutta kohti samalle arvo-osuustilille toimitetaan merkinnän jälkeen merkinnän kohteena oleva arvo-osuus. Tällaisissa merkintätilanteissa teknisistä syistä tapahtuva arvo-osuuden kierrättäminen merkintäoikeuksia vastaavan arvo-osuustilin kautta ei muodosta käytännön estettä uusin osakkeiden merkitsemiseen osakesäästötiliin liitetylle arvo-osuustilille osakesäästötilillä olevilla rahavaroilla.

Muualle kuin osakesäästötilille säilytykseen tulevia uusia osakkeita ei makseta osakesäästötilillä olevilla rahavaroilla. Jos osakesäästötilin varoja käytetään tällaisten osakkeiden merkintään, katsotaan osakkeiden merkintään käytetyt varat nostetuksi tilitä. Tililtä nostettujen varojen verotuksesta on kerrottu luvussa 6.   

Verovelvollinen voi myös säilyttää osakesäästötilillä olevalla talletustilillä rahavaroja sellaisenaan. Varoilla ei siis ole pakko hankkia yllä mainittuja sijoituskohteita.

Osakesäästötilistä annetun lain 6 §:n 3 momentin mukaan osakesäästötilin varoja ei voi sijoittaa sellaisiin arvopaperilaissa tarkoitettuihin arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijan kaikkien osakkeiden määrästä tai äänivallasta verovelvollinen omistaa tai voi käyttää omistukseen rinnastettavaa päätösvaltaa suoraan tai välillisesti vähintään yhden kymmenesosan osuudella. Yli kymmenen prosentin ääniosuutta pidetään hallituksen esityksen HE 279/2018 mukaan huomattavana vaikutusvaltana.

Huomattavan vaikutusvallan laskemisessa huomioidaan myös henkilön lähipiirin omistukset. Lähipiiriin kuuluvaksi lasketaan tässä verovelvollisen:

1. määräysvallassa olevat yhteisöt, joissa henkilö käyttää yli 50 prosentin äänivaltaa omistuksen tai sopimuksen perusteella sekä sellaiset osaomistusyhteisöt, joissa verovelvollisella on suoraan tai välillisesti määräysvaltayhteisöjen kautta yli 10 prosentin äänivalta.
2. suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevien edunvalvottavien, joiden puolesta verovelvollinen voi käyttää äänivaltaa, omistukset.
3. kanssa samassa taloudessa asuva avio- tai avopuoliso.

4.2 Kielletyt sijoituskohteet

Osakesäästötilin varoja ei voi sijoittaa muihin kuin edellä luvussa 4.1 esitettyihin sijoituksiin. Siten verovelvollinen ei voi esimerkiksi ostaa osakesäästötilille kaupankäynnin kohteeksi otettuja rahasto-osuuksia ja yhteissijoitusyrityksen osuuksia, kuten kaupankäynnin kohteeksi otettuja indeksiosuusrahastoja (ETF, Exchange traded fund), vaikka niiden juridinen yhtiömuoto olisi osakeyhtiö. Varoilla ei voida myöskään hankkia esimerkiksi listaamattomien yritysten osakkeita tai joukkovelkakirjalainoja tai johdannaisia.

Osakesäästötilistä annetun lain 6 §:n 5 momentin mukaan verovelvollisen on ryhdyttävä viipymättä toimiin sellaisten sijoitusten, jotka eivät täytä säädettyjä edellytyksiä, myymiseksi. Verovelvollisen tulee siten viipymättä luopua tällaisista sijoituskohteista.

Jos sallitun sijoituskohteen listausanti ei toteudu tai annin järjestänyt yhtiö vetäytyy listautumispäätöksestään, ei laissa edellytetty listautumisedellytys täyty, eikä merkittyjä osakkeita voida enää pitää osakesäästötilillä. Sama velvoite luopua osakkeista koskee myös tilanteita, joissa alun perin sallittu sijoituskohde muuttuu sijoitusaikana kielletyksi sijoituskohteeksi esimerkiksi siksi, että listautunut yhtiö poistuu pörssilistalta tai monenkeskisestä kaupankäyntipaikasta. Tällöin osakkeiden myynti voi tapahtua esimerkiksi hyväksymällä julkinen ostotarjous jäljellä olevista osakkeista.

Lain valmistelutöissä ei ole säädetty aikarajaa, jonka kuluessa tällaiset sijoituskohteet tulee myydä osakesäästötililtä. Palveluntarjoajalla on kuitenkin mahdollisuus tässä yhteydessä käyttää kirjallista huomautusta asiantilan korjaamiseksi. Tilanteen pitkittyessä palveluntarjoaja voi äärimmäisenä keinona irtisanoa tilin.

Kun verovelvollinen myy tilillä olevat kielletyt sijoituskohteet, kyse on tilin sisäisestä tapahtumasta, josta ei aiheudu veroseuraamuksia. Myyntihintaa verotetaan osakesäästötilin tuottona, kun verovelvollinen nostaa myyntihinnan tililtä. Varojen nostamista osakesäästötililtä on käsitelty tarkemmin jäljempänä luvussa 6.

5 Osakesäästötilille kirjatut tuotot, voitot ja tappiot

Tässä luvussa kerrotaan, kuinka osakesäästötilille kirjattuja osinkoja, korkoja ja tilillä olevien sijoitusten luovutusvoittoja tai -tappioita kohdellaan verotuksessa ennen varojen nostamista tililtä. Sijoitustoiminnan tuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan pois osakesäästötililtä. Osakesäästötilin varojen noston verottamisesta on kerrottu jäljempänä luvussa 6.

Osakesäästötilin sisällä verovelvollinen voi vaihtaa sijoituskohdetta ilman veroseuraamuksia, joten tilillä olevien sijoituskohteiden luovutuksista tai vaihtamisesta saaduilla luovutusvoitoilla tai aiheutuneilla tappioilla ei ole verovaikutuksia luovutusvoiton tai -tappion realisoitumishetkellä. Myöskään osakesäästötilille saatuja muita sijoitustoiminnan tuottoja, kuten osinkotuloja, pääomanpalautuksia tai korkotuloja ei veroteta siinä vaiheessa, kun ne saadaan tilille. Korkotuloja voi tulla myös osakesäästötilin rahatilille maksettavasta talletuskorosta. Tällaiset korkotulot ovat myös osakesäästötilin tuottoa.

Osakesäästötilillä olevien julkisesti noteerattujen kotimaisten osakkeiden perusteella saatu osinko on osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan vasta kun varoja nostetaan tililtä (TVL 33 a §:n 4 momentti). Julkisesti noteeratun kotimaisen osakkeen perusteella osakesäästötilille maksettuja osinkoja ei siis veroteta niiden saantihetkellä eikä maksaja toimita niistä ennakonpidätystä.

TVL 33 a §:n 1 momentin mukaista kotimaisten listattujen yhtiöiden osakkeiden perusteella saatua osinkoja koskevaa osittaista 15 prosentin verovapautta ei sovelleta osakesäästötililtä nostettuihin varoihin.

Osakesäästötilillä olevien sallittujen sijoituskohteiden perusteella saadut arvopaperit ovat myös osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan kokonaisuudessaan pääomatulona vasta kun varoja nostetaan tililtä. Tällaista tuottoa voivat olla esimerkiksi tilillä olevien julkisesti noteerattujen osakkeiden perusteella osinkona saadut osakkeet tai merkintäoikeudet.

Myös osakesäästötilillä olevien ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saatu osinko on TVL 33 c §:n 5 momentin mukaan osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan pääomatulona vasta, kun varoja nostetaan tililtä. Maksajan kotivaltio on saattanut pidättää tällaisten osakkeiden perusteella saaduista osingoista lähdeveroa joko Suomen ja kyseisen valtion välillä solmitun verosopimuksen mukaisesti, tai oman kansallisen lainsäädäntönsä nojalla.

Jos osingosta on peritty lähdeveroa, osakesäästötilin tuottoa on aina verovelvollisen saaman osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Esimerkiksi, jos lähdevaltio on perinyt osingosta lähdeveroa enemmän kuin Suomen ja kyseisen valtion välisen verosopimuksen mukaan on sallittua, luetaan osakesäästötilin tuotoksi tästä huolimatta vain saadun osingon nettomäärä. (TVL 53 b §:n 2 momentti). Myös jos lähdevaltion kanssa ei ole verosopimusta, luetaan osakesäästötilin tuotoksi vain saadun osingon nettomäärä.

Jos verovelvollinen hakee ja saa osingosta lähdevaltiossa perityn lähdeveron osin tai kokonaan takaisin osingon saantihetken jälkeen, pidetään hänen saamaansa palautetun lähdeveron määrää osakesäästötililtä nostettuna tuottona. Palautetun lähdeveron määrä on verovelvollisen osakesäästötililtä nostamaa tuottoa sinä verovuonna, jona palautus on maksettu. Verovelvollisen on ilmoitettava takaisin saamansa lähdeveron määrä sekä palveluntarjoajalle että Verohallinnolle. Jos hän ei ilmoita takaisin saamaansa lähdeveron määrää Verohallinnolle, voidaan hänelle määrätä veronkorotus VML 32 §:n mukaisesti.

Osakesäästötilillä olevan ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saadusta osingosta perittyä lähdeveroa ei voida missään tilanteessa hyvittää verovelvollisen verotuksessa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti.

Osakesäästötiliin liitetyllä talletustilillä olevien varojen perusteella saatu korko ei ole korkotulon lähdeveron alaista tuloa (korkotulon lähdeverosta annetun lain 4 §:n 4 kohta). Tällainen korko on osa osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä.  

Osakesäästötilillä olevien varojen perusteella saatu valuuttakurssivoitto on myös osa osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä.

Osakesäästötilillä olevien arvopapereiden luovutuksista ei synny niiden luovutushetkellä veronalaista luovutusvoittoa eikä vähennyskelpoista luovutustappiota. Osakesäästötilin tuotto on veronalaista vasta, kun tuottoa nostetaan osakesäästötililtä (TVL 45 §:n 6 momentti). Osakesäästötilin tappio on vähennyskelpoinen vasta silloin, kun osakesäästötili lopetetaan (TVL 50 §:n 4 momentti). Osakesäästötilin tappion laskemisesta ja osakesäästötilin lopettamisen verovaikutuksista on kerrottu jäljempänä luvussa 9.

6 Osakesäästötilillä olevien varojen nostamisen verotus

6.1 Yleistä varojen nostamisesta osakesäästötililtä

Osakesäästötilin säästövarat ovat nostettavissa koska tahansa verovelvollisen päätöksen mukaisesti yhdessä tai useammassa erässä. Sillä ei ole merkitystä, mistä syystä ja mihin tarkoitukseen varoja tililtä nostetaan.

Verovelvollinen voi nostaa osakesäästötililtä tuottoa ja pääomaa ainoastaan rahana. Tästä syystä esimerkiksi osakesäästötilillä olevia pörssiosakkeita ei voi siirtää pois tililtä ilman, että ne ensin myydään. Vasta tämän jälkeen osakesäästötililtä voidaan nostaa osakkeiden myynnistä saadut rahat.

Osakesäästötilin tuotto on veronalaista pääomatuloa (TVL 32 §). Osakesäästötililtä nostetuista varoista on tuottoa se osa säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää verovelvollisen osakesäästötilille tekemien rahasuoritusten määrän. Osakesäästötilin tuotto luetaan veronlaiseksi pääomatuloksi silloin, kun tuotto nostetaan osakesäästötililtä. Säästövarojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä. (TVL 53 b §:n 1 momentti)

Tuoton verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä (korko, osinko, luovutusvoitto, sijoituskohteen arvonnousu, muussa valuutassa kuin euroissa oleva tilin valuuttakurssivoitto) ja missä järjestyksessä tilin tuotto on muodostunut. Siten esimerkiksi osakkeiden realisoituneiden luovutusvoittojen lisäksi myös tilille hankittujen osakkeiden realisoitumaton arvonnousu on osakesäästötilin tuottoa, kun tililtä nostetaan varoja. Tilillä olevien osakkeiden arvonalentuminen ja palveluntarjoajan tililtä perimät palkkiot ja muut kulut taas pienentävät tilin tuottoa. Tuoton laskentaa on käsitelty tarkemmin luvussa 6.4

Osakesäästötilin tuoton verotuksessa ei sovelleta luovutusvoittoverotusta koskevia hankintameno-olettamia, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kysymys luovutusvoiton verotuksesta vaan muun erikseen säädetyn veronalaisen pääomatulon verottamisesta. Tästä syystä myöskään TVL 48 §:n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen 1 000 euron verovapaussäännöstä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa. Myöskään TVL 53 §:n 8 kohdan mukainen enintään 500 euron valuuttakurssivoittojen verovapaussäännös ei sovellu osakesäästötililtä nostettuihin tuottoihin.

Varojen nostaminen osakesäästötililtä ei muodosta missään tilanteessa verovähennyskelpoista tappiota. Osakesäästiötilistä voi muodostua verotuksessa huomioitavaa tappiota vain, kun osakesäästötili lopetetaan. Lopettamista on tarkemmin käsitelty luvussa 9.

6.2 Osakesäästötilin varojen arvostaminen nostohetkellä

Osakesäästötilillä olevat varat arvostetaan käypään arvoon euroissa niiden nostohetkellä. Varojen nostohetken käypää arvoa käytetään osakesäästötilillä olevan tuoton osuuden laskemisessa. Varojen käypä arvo on tilillä olevien sijoituskohteiden nostohetken käypä arvo lisättynä tilillä olevilla rahavaroilla euroissa.

Kotimaisten pörssiosakkeiden nostohetken käypä arvo määräytyy niiden viimeisimpien päätöskurssien perusteella, joilla tarkoitetaan osakkeiden viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän päätöskurssia.  Jos listatulla osakkeella käydään kauppaa sekä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy) että ulkomaisessa pörssissä tai muulla kauppapaikalla, osakkeen käypänä arvona pidetään kyseisellä kauppapaikalla tehdyn päätöskurssin mukaista arvoa. Päätöskurssilla tarkoitetaan myös näissä tapauksissa osakkeiden viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän kurssia.

Ulkomaisten listattujen osakkeiden käypä arvo lasketaan vastaavasti. Osakkeiden euromääräistä arvoa laskettaessa valuuttakurssina käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä nostopäivää edellisen päivän viitekurssia kahdella desimaalilla. Jos osakkeella käydään kauppaa useilla ulkomaisilla markkinoilla mutta ei Suomessa, käytetään osakkeen käypänä arvona sen markkinapaikan kurssia, jossa osakekauppa on selvitetty.

Julkisesti noteeratulla osakkeella ei käydä välttämättä kauppaa joka päivä. Osakkeen käypänä arvona pidetään sen viimeisintä varojen nostopäivää edeltävää päätöskurssia, jos varojen nostoa edeltävälle päivälle ei ole olemassa päätöskurssia. Osakkeen kaupankäynti saattaa myös olla keskeytetty. Tällaisessa tilanteessa käytetään nostohetken osakkeen käypänä arvona sen kurssia kaupankäynnin keskeytyshetkellä.

Osakesäästötilillä olevan sallitun sijoituskohteen perusteella merkityn noteeraamattoman osakkeen käypänä arvona pidetään muun selvityksen puuttuessa sen merkintähintaa. Tällainen muu selvitys voi olla esimerkiksi osakkeen kaupankäyntihinta. Jos osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella on saatu yhtiötapahtuman, kuten esimerkiksi osingonjaon tai osakeannin vuoksi noteeraamattomia osakkeita, tai listattu osake muuttuu listaamattomaksi osakkeeksi, tällaiset osakkeet arvostetaan niiden käypään arvoon. Valuuttakurssina käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän viitekurssia kahdella desimaalilla.

Osakesäästötilille kirjatut julkisesti noteeratut merkintäoikeudet arvostetaan niiden viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän päätöskurssiin. Jos sellaista ei ole, merkintäoikeudet arvostetaan niiden merkintähintaan. Myös silloin, jos merkintäoikeuksia ei ole julkisesti noteerattu ja niistä on maksettu jotain, on merkintäoikeuksien käypä arvo niistä maksettu määrä. Jos noteeraamattomat merkintäoikeudet on saatu ilmaiseksi, niiden käypä arvo on 0 euroa. Valuuttakurssina merkintäoikeuksien arvostuksessa käytetään EKP:n julkaisemaa viimeisintä nostopäivää edeltävän päivän viitekurssia kahdella desimaalilla.

Yhtiö, jonka osakkeita verovelvollinen on hankkinut osakesäästötilillä olevilla varoilla, saattaa myöhemmin olla osallisena yritysjärjestelyssä, kuten esimerkiksi jakautumisessa. Yritysjärjestelyn jälkeen osakesäästötilillä olevat arvopaperit arvostetaan samalla tavalla kuin muutkin tilillä olevat arvopaperit.

6.3 Osakesäästötilin varojen jaksottaminen verotuksessa

Osakesäästötililtä voidaan nostaa tuottoa ja pääomaa ainoastaan rahana. Tästä syystä osakesäästötilille kuuluvat varat otetaan huomioon tilin käypää arvoa ja nostettavissa olevia rahavaroja laskettaessa pääsääntöisesti vasta, kun ne on kirjattu osakesäästötilille.

Osakesäästötilillä olevista osakkeista jo irronneita, mutta osakesäästötilille vielä kirjaamattomia osinkoja ei oteta huomioon laskettaessa varojen käypää arvoa ja tuottoa, kun tililtä nostetaan varoja. Osingot ovat osakesäästötililtä nostettavissa olevia rahavaroja vasta, kun ne on kirjattu tilille. Myöskään osakkeista irronneita merkintäoikeuksia ei oteta huomioon osakesäästötilillä olevina varoina ennen kuin ne on kirjattu osakesäästötilille.

Myytyjen osakkeiden ja merkintäoikeuksien myyntihinta on nostettavissa osakesäästötililtä vasta, kun se on kirjattu tilille. Myyntihintasaatava otetaan kuitenkin huomioon osakesäästötilin varoina, jos tilitä nostetaan siellä olevia muita rahavaroja ennen kuin myyntihinta on kirjattu osakesäästötilille. Riippumatta siitä, koska kaupan selvitys tapahtuu, myytyjä osakkeita ei huomioida tilin varoina enää kaupan jälkeen. Osakkeiden myymisessä sovelletaan TVL 47 § 1 momentin mukaista ns. FIFO (first in, first out) ‑periaatetta, koska osakkeet ovat osakesäästötiliin liitetyllä arvo-osuustilillä.

Osakeyhtiölain (624/2006) 18 luvun mukaisen vähemmistöosakkaiden lunastusprosessin aikana osakkeet huomioidaan osakesäästötilin varoina, kunnes osakkeiden omistusoikeus siirtyy lunastajalle, vaikka niitä ei tällöin vielä kirjata pois verovelvollisen arvo-osuustililtä. Omistusoikeuden siirtymisen jälkeen riidaton lunastushinta otetaan huomioon saatavana, kunnes se on maksettu. Mahdollisesti jälkikäteen tuleva lisähinta on osakesäästötilin tuottoa vasta, kun siitä on päätetty lopullisesti. Ulkomaisissa vastaavissa lunastustilanteissa toimitaan samalla tavalla kuin kotimaisissa tilanteissa.

Konkurssitilanteissa osakesäästötilillä olevien osakkeiden arvo katsotaan lopullisesti menetetyksi, kun konkurssipesänhoitaja antaa ilmoituksen, että jako-osuutta ei kerry tai kun konkurssipesän lopputilitys tehdään. Ulkomaisten osakkeiden osalta menetellään vastaavasti. Osakesäästötilillä olevien osakkeiden arvonmenetys ei kuitenkaan lopeta osakesäästötiliä. Konkurssin osalta katso tarkemmin Verohallinnon ohje Arvopaperien luovutusten verotus, luku 25.

Ostetut osakkeet huomioidaan osakesäästötilin varoina heti, kun kauppa on tehty ja riippumatta siitä, milloin kaupan selvitys tapahtuu. Ostetut osakkeet arvostetaan samalla tavalla kuin muutkin osakkeet eli niiden viimeisimmän ostopäivää edeltävän päivän päätöskurssin mukaan. Kaupan teon jälkeen osakkeista kaupankäyntikuluineen maksettua rahamäärää ei oteta huomioon osakesäästötilin varoina riippumatta siitä, koska rahamäärä veloitetaan rahatililtä selvityksen toteutuessa.

Osakesäästötililtä perittävät palkkiot ja kulut vähentävät tilillä olevia varoja, kun ne on kirjattu veloituksiksi tilille. Jos osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella on saatu yhtiötapahtuman, kuten esimerkiksi osingonjaon tai osakeannin vuoksi noteeraamattomia osakkeita, tällaiset osakkeet otetaan huomioon tilin varoina niiden osakesäästötilille merkintähetkellä.

Osakeannissa osakkeista maksettu määrä otetaan huomioon tilin varoina saatavana siihen asti, kunnes osakeannissa merkityt osakkeet on kirjattu osakesäästötilille. Myös jos osakeanti peruuntuu, osakkeista maksettu määrä otetaan huomioon tilin varoina saatavana, kunnes osakkeiden merkintähinta on palautettu verovelvolliselle. Toissijaisessa osakeannissa toimitaan vastaavasti.

6.4 Osakesäästötililtä nostetun tuoton laskenta

Osakesäästötilin tuoton laskemiseksi sen käyvästä arvosta vähennetään tilille tehdyt rahasuoritukset ja lisätään tililtä aiemmin nostetuista määristä pääoman nostoksi katsottu osuus. Näin saadaan selville osakesäästötilillä olevan tuoton määrä. Varojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä.

Muu kuin tuotoksi katsottava osuus varojen nostosta pienentää sitä tilille tehtyjen rahasuoritusten määrää, joka jatkossa otetaan huomioon jaettaessa tililtä tapahtuvia nostoja tuotoksi ja pääoman nostoksi (TVL 53 b §:n 1 momentti). Tililtä nostettava muu kuin tuotoksi katsottava osuus vähentää myös osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten kokonaismäärää, kun lasketaan osakesäästötilistä annetun lain mukaista tilille sijoitettavaa 50 000 euron enimmäismäärää.

Jos osakesäästötilin lasketun tuoton määrä on 0 tai negatiivinen, osakesäästötilillä on vain pääomaa eikä tuottoa. Negatiivista tuottoa ei oteta huomioon varoja tililtä myöhemmin nostettaessa eikä se ole erikseen verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Tilin lopettamisen yhteydessä syntyvää tappiota on käsitelty jäljempänä luvussa 9.  

Verovelvollisen saamaa osakesäästötilin tuottoa verotetaan, kun hän nostaa varoja tililtä. Tästä syystä merkitystä ei ole sillä, minä päivänä nostetut rahavarat saapuvat verovelvollisen osakesäästötilin ulkopuoliselle tilille.

6.5 Ennakonpidätyksen toimittaminen osakesäästötilin tuotosta

Ennakkoperintälaissa ei ole erityissäännöksiä osakesäästötililtä nostettujen varojen ennakonpidätyksestä. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on veronalaista tuloa ja siten myös ennakonperinnän alaista tuloa (EPL 1 §). Osakesäästötililtä nostetun pääoman osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä, koska se ei ole tuloa.

Tilin avannutta kotimaista palveluntarjoajaa tai ulkomaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä pidetään EPL 9 §:n mukaisena ennakonpidätysvelvollisena maksajana. Osakesäästötilin tuotosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä on 30 % (EPA 15 §:n 1 momentin 1 kohta). Maksaja ei kuitenkaan toimita ennakonpidätystä enintään 20 euron suuruisesta pääomatulosta (EPA 14 §). Pääomatulon enintään 20 euron määrää laskettaessa ei oteta huomioon samalla nostettavan pääoman osuutta, koska se ei ole tuloa.

Ennakonpidätystä toimitettaessa ei oteta huomioon sitä, että verovelvollisen verovuonna saamien kaikkien pääomatulojen määrä saattaa ylittää 30 000 euroa, jonka ylittävää osaa pääomatuloista verotetaan tuloverotuksessa 34 % verokannalla. Verovelvollinen voi kuitenkin itse pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen 30 % suurempana. Verovelvollinen voi myös hakea erikseen verokortin osakesäästötililtä nostettavaa tuottoa varten, jolloin verokortin laskennassa voidaan ottaa huomioon myös muiden pääomatulojen määrä.

7 Osakesäästötilin kulut

Palveluntarjoajan osakesäästötililtä veloittamat palvelumaksut tai muut kulut ja sijoittamisesta aiheutuneet kulut vähentävät osakesäästötilin tuottoa ja tilillä olevien varojen määrää. Kulut otetaan huomioon verotuksessa, kun tililtä nostetaan varoja tai kun tili lopetetaan. Tällaisia palvelumaksuja ja kuluja ovat muun muassa tilinhoitomaksut, säilytysmaksut, kaupankäyntipalkkiot sekä ulkomaisten pörssien varainsiirto- ja transaktioverot.

Palveluntarjoajan osakesäästötilisopimuksen perusteella osakesäästötililtä perimät palvelumaksut ja muut kulut eivät ole verotuksessa erikseen vähennyskelpoisia TVL 54 §:n 2 momentissa tarkoitettuina omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneina menoina tai muullakaan perusteella. 

Osakesäästötilistä annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan palveluntarjoaja saa veloittaa osakesäästötililtä tilisopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot. Osakesäästötiliä koskevan sopimuksen nojalla perittävät maksut ja muut kulut peritään siis lähtökohtaisesti osakesäästötilillä olevista varoista.

Jos osakesäästötiliin liitetyllä rahatilillä ei ole rahavaroja eikä sille voida tallettaa lisää varoja 50 000 euron maksimimäärän täyttymisen vuoksi, voi palveluntarjoaja kuitenkin veloittaa omia palkkioitaan ja kuluja osakesäästötilillä olleiden varojen hoidosta osakesäästötilin ulkopuoliselta tililtä, jos verovelvollisen kanssa on niin sovittu. Palveluntarjoaja ja verovelvollinen voivat myös muutoin sopia, että osakesäästötilisopimuksen mukaiset maksut ja muut kulut veloitetaan tilin ulkopuolisista varoista.

Jos osakesäästötilisopimuksen mukaiset maksut ja palkkiot veloitetaan muualta kuin osakesäästötililtä, verovelvollinen voi vähentää häneltä perityt palkkiot ja kulut verotuksessaan TVL 54 §:n 2 momentin mukaan. Palveluntarjoajan on annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus muista kuin osakesäästötililtä perimistään maksuista VML 16 §:n 9 momentin mukaisesti. Tällaisia palkkioita ja kuluja ei voida ilmoittaa eikä ottaa vähennyksenä huomioon, kun osakesäästötilin tuottoa ja tilillä olevien varojen määrää lasketaan.

Jos verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille palveluntarjoajalta erikseen tai muulta taholta lainaamiaan varoja, velasta aiheutuneet korot ovat TVL 58 §:n 1 momentin perusteella verovelvollisen veronalaisista pääomatuloista vähennyskelpoisia tulonhankkimisvelan korkoja. Tulonhankkimisvelan nostamiseen liittyvät kulut ovat myös pääomatuloista vähennyskelpoisia tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja (TVL 29 §:n 1 momentti). Korkoja ja lainannostokuluja ei tästä syystä oteta huomioon, kun osakesäästötilin tuottoa ja tilillä olevien varojen määrää lasketaan.

8 Osakesäästötilin siirto toiselle palveluntarjoajalle

Verovelvollisella on osakesäästötilistä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeus irtisanoa osakesäästötilisopimus ja vaatia varojen siirtämistä toiselle palveluntarjoajalle sopimuksen päättymisestä lukien. Osakesäästötilistä annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan osakesäästötilisopimus on irtisanottava kirjallisesti. Irtisanomisilmoituksessa on mainittava, mille palveluntarjoajalle varat siirretään.

Sopimuksen irtisanominen ei edellytä varojen realisointia, jos verovelvollinen on tehnyt toisen osakesäästötilisopimuksen ja kertyneet säästövarat siirretään suoraan mainitun sopimuksen osapuolena olevalle palveluntarjoajalle. Tällöin osakesäästötilin säästövaroja ei katsota verotuksessa nostetuksi tai osakesäästötiliä lopetetuksi. (TVL 53 §:n 4 momentti)

Varat ja tieto enimmäistalletuksen määrästä on siirrettävä uudelle palveluntarjoajalle 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Varat vastaanottaneen palveluntarjoajan on ilmoitettava verovelvolliselle viivytyksettä varojen vastaanottamisesta. Irtisanottu osakesäästötilisopimus lakkaa, kun varat on siirretty irtisanomisilmoituksessa mainitulle palveluntarjoajalle.

Kaikkien yllä mainittujen ehtojen on täytyttävä, jotta varojen siirtäminen uudelle osakesäästötilille ei aiheuta veroseuraamuksia. Irtisanomiseen ei vaadita mitään erityisiä perusteluja. Verotuksen kannalta ei ole merkitystä, vaikka tilillä olevien varojen käypä arvo siirtohetkellä ylittäisi 50 000 euroa. Uuden palveluntarjoajan on kuitenkin tiedettävä vanhalle osakesäästötilille aikaisemmin siirrettyjen rahavarojen jäljellä oleva määrä tilinsiirtohetkellä, jotta se pystyy laskemaan, mikä osuus myöhemmin tililtä nostettavista varoista on tuottoa ja mikä pääomaa.

Verovelvollisella voi olla palveluntarjoajan vaihtamisen vuoksi tilapäisesti samanaikaisesti kaksi osakesäästötiliä. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin huomattava, että verovelvollinen ei voi käyttää näitä tilejä samanaikaisesti. Verovelvollinen ei siten voi tehdä talletuksia, nostaa varoja tai käydä kauppaa irtisanomallaan osakesäästötilillä ja samaan aikaan tehdä talletuksia, nostaa varoja tai käydä kauppaa toisen palveluntarjoajan avaamalla uudella osakesäästötilillä.

Verovelvollinen voi kuitenkin irtisanomisilmoituksen jälkeen käydä kauppaa siirtoprosessin aikana uudella osakesäästötilillä sinne jo siirretyillä osakkeilla ja rahavaroilla. Varoja ei voida kuitenkaan nostaa kesken siirtoprosessin uudelta osakesäästötililtä ennen kuin vanha osakesäästötili on lopetettu kokonaisuudessaan ja tieto säästömäärästä on siirtynyt uudelle palvelun tarjoajalle säästömäärän ja tuoton laskemiseksi uudella osakesäästötilillä. Uusi palveluntarjoaja tarvitsee tiedon säästömäärästä myös, jotta se voi valvoa 50 000 euron rajan täyttymistä.

Palveluntarjoajien on käytännössä huolehdittava siitä, että vanhan osakesäästötilin kaikki varat on siirretty uudelle osakesäästötilille ja vanha osakesäästötili on lakkautettu ennen kuin verovelvollinen voi tehdä uuden palveluntarjoajan avaamalle osakesäästötilille uusia talletuksia tai nostaa sieltä varoja. Muutoin verovelvolliselle määrätään veronkorotus useamman osakesäästötilin johdosta. Veronkorotuksen määräämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa 12.

Jos irtisanomisilmoituksessa ei nimetä uutta palveluntarjoajaa, jolle siirto tehdään, tai jos uudelle osakesäästötilille ei siirretä kaikkia irtisanotulla tilillä olevia varoja suoraan, pidetään osakesäästötilin irtisanomista tilin lopettamisena. Tällöin tilillä olevat varat on realisoitava ja sillä olevat varat on nostettava rahana euroissa. Tilillä olevat rahat nostettava viimeistään, kun 30 päivää on kulunut tilin irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta. Osakesäästötilin lopettamisen verotusta on käsitelty tarkemmin luvussa 9.

9 Osakesäästötilin lopetus

Kun osakesäästötili lopetetaan, sillä olevat sijoituskohteet on realisoitava ja osakesäästötilillä olevat varat on nostettava rahana, jollei varoja siirretä luvussa 8 kerrotuin tavoin uudelle osakesäästötilille. Jos osakesäästötili lopetetaan, sen tuottoa on se osa tilin lopetushetkellä tilillä olevien säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän. Sillä ei ole merkitystä, mistä syystä tili lopetetaan ja mihin tarkoitukseen tililtä nostettuja varoja käytetään.

Osakesäästötilin tuotto luetaan veronlaiseksi pääomatuloksi silloin, kun tuotto nostetaan osakesäästötililtä. Säästövarojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä.

Osakesäästötilin lopetuksen yhteydessä tilin tuotoksi katsottuun osan verotuksessa ei sovelleta luovutusvoittoverotusta koskevia hankintameno-olettamia, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kyse luovutusvoiton verotuksesta vaan muun veronalaisen pääomatulon verottamisesta. Tästä syystä myöskään TVL 48 §:n 6 momentin mukaista pienten luovutusvoittojen 1 000 euron verovapaussäännöstä ei sovelleta osakesäästötilin tuoton verotuksessa.

Tilin lopetuksen yhteydessä siitä saatavaan tuottoon ei sovelleta myöskään TVL 53 §:n 8 kohdan mukaista enintään 500 euron valuuttakurssivoittoja koskevaa verovapaussäännöstä, koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei ole kyse valuuttakurssivoiton verotuksesta vaan muun veronalaisen pääomatulon verottamisesta.

Osakesäästötilin tappiosta on säädetty TVL 53 b §:n 3 momentissa: jos osakesäästötilin säästövarojen käypä arvo on osakesäästötili lopetettaessa alempi kuin osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä, muodostuu osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän ja säästövarojen käyvän arvon erotuksesta osakesäästötilin tappio.

Osakesäästötilin tappio on verotuksessa vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä verovuonna, jona osakesäästötili on lopetettu. Verotuksessa osakesäästötiliä ei ole vielä lopetettu, jos siellä on vielä osakkeita niiden arvosta riippumatta. Osakesäästötilin tappio vähennetään puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, se otetaan huomioon vahvistettaessa TVL 60 §:ssä tarkoitettua pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä alijäämähyvitystä myönnetä.           

Jos verovelvollinen saa haltuunsa vasta tilin lopettamisen jälkeen tuloja, jotka perustuvat osakesäästötilillä aikaisemmin olleisiin varoihin, verotetaan tällaisia tuloja niiden luonteen ja niitä koskevien säännösten mukaisesti. Esimerkiksi verovelvollisen vasta osakesäästötilin lopettamisen jälkeen saamaa osinkoa verotetaan osinkotulon verotusta koskevien säännösten mukaan.  

10 Osakesäästötilin lahjoitus

Osakesäästötiliä tai sillä olevia varoja (esimerkiksi osakkeita ja rahavaroja) ei voi lahjoittaa osaksi tai kokonaisuudessaan (laki osakesäästötilistä 15 §:n 2 momentti. Kiellon vastainen lahjoitus rinnastuu verotuksessa säästövarojen nostoon osakesäästötililtä. Nostetuksi määräksi katsotaan nostettujen varojen käypä arvo lahjoitushetkellä. Nostetusta määrästä on verovelvollisen veronalaista tuloa edellä luvussa 6 kerrotulla tavalla laskettu osuus.

Verovelvollinen voi nostaa osakesäästötilillä olevia varoja rahana ja antaa nostamansa rahavarat edelleen lahjana. Rahavarojen nostaminen osakesäästötililtä johtaa tilillä olevien varojen tuoton verotukseen tilin omistajan tulona, kuten luvussa 6 on kerrottu. Lahjansaajaa verotetaan erikseen tämän saamasta rahalahjasta.

Lahjansaajan on suoritettava lahjaveroa saamansa lahjan perusteella. Lahjaverotuksesta kerrotaan lisää vero.fi:ssä, katso esimerkiksi Lahja ja lahjavero.

11 Osakesäästötilin haltijan kuolema

Osakesäästötiliä koskeva sopimus lakkaa osakesäästötilin haltijan kuollessa. Oikeus varoihin siirtyy osakesäästötilin haltijan oikeudenomistajille (laki osakesäästötilistä 15 §:n 1 momentti). Sopimuksen lakkaamisesta huolimatta osakesäästötiliin liitetyllä arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat kuuluvat oikeudenomistajille. Perillinen ei voi kuitenkaan siirtää vainajan osakesäästötilillä olevia osakkeita omalle osakesäästötililleen, koska tilille voidaan laittaa ja siltä voidaan nostaa vain rahaa.

Osakesäästötilisopimuksen lakkaamisesta verovelvollisen kuoleman johdosta ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota (TVL 53 b §:n 5 momentti). Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan tuloverolain 47 §:n mukaisesti niiden perintöverotuksessa käytetty verotusarvo.

Sopimukseen liitetyllä arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat otetaan vainajan jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa huomioon kuten millä tahansa muullakin vastaavilla tileillä olevat varat. Perintöverotuksen piiriin kuuluvat myös osakesäästötilillä kuolinhetkellä olleista osakkeista irronneet osingot ja muut tilillä olleiden varojen perusteella saatavat suoritukset, joita ei ole vielä maksettu tilille. Tällaiset suoritukset eivät ole olleet kuolinhetkellä osakesäästötilillä olleita varoja. Varat arvostetaan perintöverotuksessa kuolinhetken käyvän arvon mukaan.

Puolison kuolema ei vaikuta lesken osakesäästötilin tai sen verotukseen millään tavoin. Esimerkiksi lesken osakesäästötilin pääoman ja tuoton suhde säilyy ennallaan. Vainajan jälkeen toimittavassa perintöverotuksessa tehtävässä laskennallisessa osituksessa lesken osakesäästötili kuitenkin otetaan huomioon, jos osakesäästötili on osa vainajan ja lesken ositettavaa aviovarallisuutta. Silloin lesken osakesäästötilin tuoton laskennallinen verovelka voidaan vähentää. Menettely vastaa Verohallinnon ohjeessa Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa todettua lesken säästöhenkivakuutuksen verokohtelua.

Maksajan on toimitettava ennakonpidätys osakesäästötilillä kuolinhetkellä olleille osakkeille kuolemantapauksen jälkeen maksettavista osingoista, kun osakesäästötili lakkaa kuolemantapauksen johdosta. Tiedonkulku osakesäästötilin haltijan kuolemasta Väestörekisterikeskuksesta palveluntarjoajalle ja osingonmaksajille saattaa kuitenkin kestää jonkin aikaa, jolloin tilille maksetuista osingoista ei ole ymmärretty toimittaa ennakonpidätystä. Maksajan ei tarvitse tällaisessa tilanteissa ryhtyä toimenpiteisiin ennakonpidätyksen laiminlyönnin korjaamiseksi.  

12 Veronkorotus useamman osakesäästötilin johdosta

Verovelvollisella voi olla vain yksi osakesäästötili, jolle hän voi tallettaa enintään 50 000 euroa. Jos verovelvollisella on useampi kuin yksi osakesäästötili, Verohallinto määrää hänelle osakesäästötilin veronkorotuksen siten kuin VML 32 c §:ssä säädetään (TVL 53 b §:n 6 momentti).

VML 32 c §:n 1 momentin mukaan, jos verovelvollisella on samanaikaisesti voimassa kaksi tai useampia osakesäästötilisopimuksia, Verohallinto määrää verovelvolliselle 10 euron suuruisen veronkorotuksen. Veronkorotus määrätään kaikilta niiltä päiviltä, joiden aikana verovelvollisella on ollut voimassa enemmän kuin yksi osakesäästötilisopimus.

Veronkorotuksen määrä on osakesäästötilisopimuskohtainen, ja se määrätään kaikkien samaan aikaan voimassa olevien osakesäästötilisopimusten perusteella. Veronkorotuksen määräämiseen tai sen määrään ei vaikuta se, miten paljon rahaa verovelvollinen on tallettanut avaamilleen osakesäästötileille.  

Veronkorotus määrätään asianomaisen vuoden verotuspäätöksellä. Verohallinto saa palveluntarjoajilta vuosittain tilien voimaantulon alku- ja loppupäivämäärät ja näitä tietoja voidaan hyödyntää veronkorotusta määrättäessä.

Jos verovelvollinen irtisanoo osakesäästötilinsä ja avaa toisen osakesäästötilin siirtääkseen suoraan sinne ensimmäisen osakesäästötilinsä varat kokonaisuudessaan, eikä hän tee talletuksia tälle toiselle osakesäästötilille ennen kuin irtisanotun osakesäästötilin varat on siirretty sinne kokonaisuudessaan ja tili lakkautettu, hänelle ei määrätä veronkorotusta, vaikka hänellä on siirron vuoksi tilapäisesti olemassa kaksi osakesäästötiliä. Osakesäästötilin siirtämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa 8.

Verovelvolliselle ei määrätä veronkorotusta useamman osakesäästötilin johdosta myöskään silloin, jos hänellä itsellään on osakesäästötili ja henkilöllä, jonka hän perii, on myös ollut osakesäästötili. Verovelvollisella ei ole tällaisessa tilanteessa samanaikaisesti kahta osakesäästötiliä, sillä perittävän osakesäästötili lakkaa tämän kuolinhetkellä.

Veronkorotus jätetään määräämättä 1.1.2021 alkaen, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä (VML 32 c §:n 3 momentti).

Veronkorotus jätetään määräämättä myös tai määrätään alennettuna 1.1.2021 alkaen, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä ja VML 32 c §:n 1 momentin pääsäännön mukaan laskettu veronkorotus on kohtuuttoman suuri osakesäästötileillä verovuonna olleiden rahasuoritusten vähäiseen määrään nähden, taikka jos pääsäännön mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle on pätevä syy tai muu erityinen syy.

VML 32 c §:n 3 momenttia koskevan hallituksen esityksen (HE 213/2021) mukaan verokorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen on mahdollista tilanteissa, joissa verovelvollinen ei ole mieltänyt toimineensa väärin avatessaan useampia osakesäästötilejä, ja on siirtänyt tileille vain vähän varoja. Lisäksi veronkorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen on mahdollista, jos verovelvollinen on muutoin kuin erehdyksestä avannut tai pitänyt useampia osakesäästötilejä ja pääsäännön mukaisen veronkorotuksen määräämättä jättämiselle tai alentamiselle on pätevä syy tai muu erityinen syy. Tällaisina syinä voidaan pitää hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi verovelvollisen sairastumista, jonka johdosta hänen osakesäästötileihinsä liittyvät asiat ovat jääneet hoitamatta, ja tietoliikennehäiriötä, jonka johdosta verovelvollinen ei ole yrityksistään huolimatta voinut lopettaa osakesäästötiliään. 

Veronkorotus on mahdollista määrätä myös rajoitetusti verovelvolliselle. Veronkorotus määrätään verotuspäätöksellä, minkä vuoksi rajoitetusti verovelvollisen verotus on toimitettava veronkorotuksen määräämiseksi VML:n mukaan, vaikka häntä muutoin ei verotettaisikaan VML:n mukaan.

Veronkorotus määrätään sillä perusteella, että henkilöllä on useampi osakesäästötili. EU-/ETA-alueella oleva ulkomainen osakesäästötili rinnastetaan suomalaiseen osakesäästötiliin, jos se ehdoiltaan vastaa suomalaista tiliä. Jos ulkomaisen tilin ehdot eivät vastaa suomalaista osakesäästötiliä, sitä ei veronkorotusta määrättäessä oteta huomioon osakesäästötilinä.

Veronkorotusta koskevaan menettelyyn, päätökseen ja muutoksenhakuun sovelletaan VML:n veronkorotusta koskevia säännöksiä. Veronkorotuksen kantamiseen, perintään ja palauttamiseen sovelletaan, mitä veronkantolaissa säädetään VML:ssä säädetystä veronkorotuksesta. (VML 32 c §:n 2 momentti)

13 Kansainväliset tilanteet

13.1 Suomessa asuvan henkilön osakesäästötili ulkomailla

Suomen verolainsäädännössä olevia osakesäästötiliä koskevia säännöksiä sovelletaan vain nimenomaisesti osakesäästötiliä koskevassa laissa tarkoitettuun osakesäästötiliin. Jos Suomessa yleisesti verovelvollisella henkilöllä on muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kyseisen valtion lain mukainen sijoitustili, sovelletaan osakesäästötiliä koskevia verosäännöksiä kyseisen ulkomaisen tilin kautta saadun tulon verotukseen vain, jos tili on olennaisilta osin rinnastettavissa kotimaiseen osakesäästötiliin.

Ulkomaisen sijoitustilin rinnastaminen osakesäästötiliin edellyttää muun muassa, että tilin soveltamisalaan kuuluvat sijoituskohteet vastaavat osakesäästötiliä, ja tililtä saatua tuottoa verotetaan kyseisessä valtiossa vastaavien periaatteiden mukaan kuin osakesäästötililtä saatua tuottoa. Rinnastaminen edellyttää myös sitä, että tilille talletettavien varojen enimmäismäärä vastaa osakesäästötilille talletettavien varojen enimmäismäärää. Lisäksi edellytetään esimerkiksi, että tilillä olevien osakkeiden perusteella saadut osingot luetaan osaksi tilin tuottoa ja verotetaan vasta varojen nostamisen yhteydessä. Muiden kuin EU- tai ETA-valtioiden sijoitustilejä ei hallituksen esityksen HE 275/2018 mukaan rinnasteta osakesäästötiliin.

Jos ulkomaista sijoitustiliä ei voida rinnastaa osakesäästötiliin tai jos tili sijaitsee muussa kuin EU-tai ETA-valtiossa, verotetaan tilille maksettujen osingot ja korot sekä tilillä olevien arvopaperien luovutuksesta saadut voitot jo silloin, kun tulot ovat realisoituneet ulkomaiselle sijoitustilille.

Vastaavasti Suomessa rajoitetusti verovelvollisen henkilön toisen EU- tai ETA-valtion lainsäädännön mukaiselle tilille maksetuista osingoista peritään lähdevero normaalisti. Jos toisen EU- tai ETA-valtion lainsäädännön mukainen tili voidaan edellä kuvattujen edellytysten täyttyessä rinnastaa osakesäästötiliin, ei tällaiselle tilille maksetuista osingoista pidätetä lähdeveroa.

13.2 Osakesäästötilin haltijan muutto Suomesta ulkomaille

Osakesäästötilin haltijan muutto ulkomaille ei aiheuta osakesäästötilin osalta välittömiä veroseuraamuksia. Osakesäästötilillä oleviin osakevaihdossa saatuihin osakkeisiin ei sovelleta TVL 45 §:n 5 momentin ja EVL 52 f §:n 3 ja 4 momentin maastamuuttoverosäännöstä (niin sanottu exit-tax). Tämä tarkoittaa sitä, että osakevaihdon perusteella verottamatta jäänyttä luovutusvoittoa ei katsota osakevaihdossa osakkeita saaneen henkilön tuloksi, vaikka hän muuttaisi ETA-alueen ulkopuolelle ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut.

13.3 Ulkomailla asuvan henkilön osakesäästötili Suomessa

13.3.1 Rajoitetusti verovelvollinen

Osakesäästötilistä annetussa laissa tarkoitetulta osakesäästötililtä nostettu tuotto on Suomesta saatua tuloa (TVL 10 §:n 14 kohta). Tuottoa voidaan siten verottaa Suomessa rajoitetusti verovelvollisen henkilön tulona, jos verosopimus ei estä tuoton verottamista.

Lähdevaltiosta palautetun lähdeveron määrää pidetään osakesäästötililtä nostettuna tuottona myös rajoitetusti verovelvollisella. Palautetun lähdeveron määrä on verovelvollisen osakesäästötililtä nostamaa tuottoa sinä verovuonna, jona palautus on maksettu. Rajoitetusti verovelvollisella on velvollisuus antaa veroilmoituksella tiedot palautetusta lähdeverosta.

Osakesäästötililtä nostettu tuotto on verosopimusta Suomessa sovellettaessa niin sanottua muuta tuloa, jonka verotusoikeus on verosopimusten mukaan yleensä vain verovelvollisen asuinvaltiolla. Eräät Suomen tekemät verosopimukset antavat kuitenkin verotusoikeuden myös tulon lähdevaltiolle. Yksittäisen verosopimuksen määräykset voi tarkistaa verosopimustaulukosta.

Osakesäästötililtä nostettu tuotto on ennakkopidätyksen alaista tuloa, jolloin se on rajoitetusti verovelvollisen saamana lähdeverolain 3 §:n 1 momentin perusteella lähdeveron alaista tuloa. Tuotosta peritään lähdeveroa lähdeverolain 7 §:n 4 kohdan mukaisesti 30 %, jos verosopimus ei estä lähdeveron perimistä. Osakesäästötilin tuottoon ei sovellu lähdeverolain 6 §:n 1 momentin tarkoittama vähennys.

Rajoitetusti verovelvollisen lähdeveron alaiseen osakesäästötilin tuottoon kohdistuvat tulonhankkimismenot ja tulonhankkimisvelan korot eivät ole vähennyskelpoisia. Lähdeveronalaiseen osakesäästötilin tuottoon kohdistuvia menoja ja korkoja ei voida vähentää myöskään sellaisista muista rajoitetusti verovelvollisen tuloista, jotka verotetaan Suomessa VML:n mukaisessa järjestyksessä.

Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyttä osakesäästötilin tappiota ei voida vähentää rajoitetusti verovelvollisen lähdeveron alaisista tuloista. Jos rajoitetusti verovelvollisella on Suomesta saatua VML:n nojalla verotettavaa pääomatuloa, voidaan osakesäästötilin tappio vähentää tällaisesta tulosta TVL 53 b §:n 3 momentin nojalla.

Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyttä tappiota ei kuitenkaan voida vähentää pääomatuloista eikä sitä oteta huomioon vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota, jos osakesäästötilin haltija asuu sellaisessa valtiossa, jonka kanssa tehty verosopimus estää Suomea verottamasta osakesäästötililtä nostetun tuoton.

Osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella saatua osinkoa ei veroteta TVL 33 a §:n 4 momentin mukaan osinkona vaan osakesäästötilin tuottona. Tästä syystä tilille maksetusta osingosta ei makseta lähdeveroa Suomessa (lähdeverolaki 3 §).

Myös ulkomailta suomalaiselle osakesäästötilille maksettu osinko on osakesäästötilin tuottoa, jota ei veroteta osinkona Suomessa vaan osakesäästötilin tuottona. Jos rajoitetusti verovelvolliselta on peritty ulkomailla osingosta lähdeveroa, osakesäästötilille varoiksi voidaan kirjata vain netto-osinko. Jos rajoitetusti verovelvollinen saa myöhemmin takaisin ulkomailla perityn lähdeveron, pidetään hänen saamaansa palautetun lähdeveron määrää osakesäästötililtä nostettuna tuottona kuten luvussa 5 on todettu.

13.3.2 Yleisesti verovelvollinen

Suomessa TVL:n nojalla yleisesti verovelvollinen henkilö voi olla verosopimuksen mukaan toisessa valtiossa asuva. Tällöin verosopimus voi estää Suomea verottamasta osakesäästötililtä nostettua tuottoa. Osakesäästötililtä nostettu tuotto on verosopimusta Suomessa sovellettaessa niin sanottua muuta tuloa, jonka verotusoikeus on verosopimusten mukaan yleensä vain verovelvollisen asuinvaltiolla.  Eräät Suomen tekemät verosopimukset antavat kuitenkin verotusoikeuden myös tulon lähdevaltiolle. Yksittäisen verosopimuksen määräykset voi tarkistaa verosopimustaulukosta.

Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyt tappio voidaan vähentää TVL 53 b §:n 3 momentin nojalla yleisesti verovelvollisen pääomatuloista. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, se otetaan huomioon vahvistettaessa TVL 60 §:ssä tarkoitettua pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa eikä alijäämähyvitystä myönnetä.

Osakesäästötilin lopettamisen johdosta syntynyttä tappiota ei kuitenkaan voida vähentää pääomatuloista eikä sitä oteta huomioon vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota, jos osakesäästötilin haltija asuu sellaisessa valtiossa, jonka kanssa tehty verosopimus estää Suomea verottamasta osakesäästötililtä nostetun tuoton. Tällöin myöskään osakesäästötilille sijoitettuihin rahavaroihin liittyvät tulonhankkimisvelan korot eivät ole Suomessa vähennyskelpoisia. Verohallinnon ohjeessa Verosta vapautettuihin pääomatuloihin kohdistuvien menojen ja tappioiden vähennyskelpoisuus kansainvälisissä tilanteissa käsitellään menojen ja tappioiden vähennyskelpoisuutta tilanteissa, joissa verosopimus estää tulon verottamisen Suomessa.

 

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Petri Manninen