Palkintojen verotus

Ohje liittyy kokonaisuuteen: Palkkatulojen verotus

---

Tässä ohjeessa käsitellään erilaisista kilpailuista, arvonnoista tai muista tapahtumista saatavien palkintojen verotusta.

Ohje ei koske urheilusta saatuja palkintoja, palkkioita ja voittoja, joita on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Urheilusta saatujen tulojen verotus. Ohje ei koske myöskään pokerista saatujen tulojen verotusta, jota on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Pokeritulojen verotuksesta. Ohje ei myöskään koske vedonlyönnistä saatujen tulojen verotusta, jota on käsitelty Verohallinnon kannanotossa Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti, veikkaus- ja raha-automaattipeleistä saatavien tulojen verotus tuloverolain mukaan.

Ohjeessa on käsitelty vain lyhyesti tunnustuspalkintoja ja arpajaisverolain mukaisista kilpailuista ja arvonnoista saatuja palkintoja, palkkioita ja voittoja. Näitä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus sekä Arpajaisten verotus.

Ohjeen sanamuotoja on vähäiseltä osin päivitetty ja ohjeen rakennetta on selkeytetty. Ohjeen viimeiseen lukuun on lisätty kaksi esimerkkiä. 

1 Yleistä palkintojen verotuksesta

Palkinnoilla tarkoitetaan tässä ohjeessa rahana tai rahanarvoisena etuutena erilaisiin kilpailuihin, arvontoihin tai muihin tapahtumiin osallistuville annettuja suorituksia. Tyypillisesti tapahtuman järjestäjä (esimerkiksi työnantaja, samaan konserniin kuuluva yhtiö, yhteistyökumppani) antaa palkinnon, mutta palkinnon voi antaa myös tapahtuman järjestäjästä erillinen taho (esimerkiksi konserniyhtiö, mainostaja, sponsori, yhteistyökumppani).

Tuloverolain (TVL) 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Erilaiset palkinnon, palkkion tai voiton nimellä annetut suoritukset (jäljempänä palkinnot) ovat siten lähtökohtaisesti saajan veronalaista tuloa. Palkinto, palkkio tai voitto on verotuksessa yleensä joko palkkaa, työkorvausta tai muuta veronalaista ansiotuloa. Eräissä tilanteissa se voi kuitenkin olla myös käyttökorvausta (joko ansiotuloa tai pääomatuloa) tai verovapaata tuloa.

Ennakkoperintälain (EPL) 13 §:n mukaan palkalla tarkoitetaan kaiken laatuista palkkaa, palkkiota, etuutta, korvausta ja luontoisetua, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työstä tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettava korvaus on työkorvausta. Palkka ja työkorvaus ovat verotuksessa ansiotuloa.

EPL 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan käyttökorvausta on tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettava korvaus taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettava korvaus. Käyttökorvaus voi olla verotuksessa joko ansiotuloa tai pääomatuloa. Asiaa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotus.

TVL 61 §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo. Jos erilaisista kilpailuista, arvonnoista tai tapahtumista saatu veronalainen palkinto, palkkio tai voitto ei ole ennakkoperintälaissa tarkoitettua palkkaa, työkorvausta tai käyttökorvausta, se on TVL 61 §:n mukaista muuta veronalaista ansiotuloa.

Rahanarvoisena tavarana saadut veronalaiset palkinnot arvostetaan niiden käypään arvoon. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet tai tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa.

Ulkomailta saadut palkinnot arvostetaan käypään arvoon arvioimalla ne Suomen hintatason mukaan. Jos palkinnosta joutuu maahan tuotaessa maksamaan maahantuontiin liittyviä veroja, näiden verojen määrä vähennetään tavaran käyvästä arvosta ja erotus on saajan veronalaista tuloa.  

2 Työnantajalta tai työnantajakonsernilta saadut palkinnot

Hyvin tehdyn työn tai muutoin työskentelyn perusteella saatu palkinto on vastiketta tehdystä työstä eli palkkaa. Omalta työnantajalta saadut palkinnot ovat palkkaa, olipa sitten kyse satunnaisista tai säännöllisesti toistuvista palkinnoista. 

Myös työnantajan henkilökunnan kesken arpoma rahanarvoinen palkinto on työntekijän työsuhteen perusteella saamaa palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat työntekijöille palkkaa.

Konsernissa yritys saattaa antaa erilaisia palkintoja myös muiden saman konsernin konserniyhtiöiden palveluksessa oleville henkilöille. Konsernin emoyhtiö saattaa esimerkiksi antaa palkintoja hyvin tehdystä työstä tytäryhtiöissä työskenteleville työntekijöille tai antaa palkinnon kaikkien konserniyhtiöiden työntekijöiden kesken järjestetyn myyntikilpailun voittajalle. Toiselta saman konsernin yhtiöltä saadut edut rinnastetaan verotuskäytännössä yleensä omalta työnantajalta saatuihin etuihin. Siten myös toiselta konserniyhtiötä saadut palkinnot ovat veronalaista palkkatuloa.

Työnantajan virkistys- tai harrastustoiminnan yhteydessä järjestämien erilaisten kilpailujen tai arpajaisten perusteella saatuja vähäarvoisia esinepalkintoja on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty TVL 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Näitä tilanteita on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Henkilökuntaedut verotuksessa.

Myöskään työnantajan tai konserniyhtiön työntekijälle antamat lähinnä symboliset ansiomitalit, kunniamerkit, ansioristit tai vastaavat muistamiset ja huomionosoitukset eivät ole saajalleen veronalaista tuloa, vaikka niiden myöntämisen perusteena olisi työskentely tai hyvä suoriutuminen työssä.  

3 Työnantajan yhteistyökumppanilta saadut palkinnot

Palkkana ei pidetä työntekijän asemansa perusteella suoraan muilta kuin työnantajalta tai työnantajakonsernilta saamia palkintoja, palkkioita tai etuuksia, vaikka hän olisi ansainnut ne osin omalle työnantajalleen tekemänsä työn perusteella. Työntekijä voi saada tällaisia palkintoja, palkkioita tai etuuksia esimerkiksi työnantajansa liiketuttavilta tai asiakkailta. Tällaiset palkinnot eivät ole työntekijöiden työsuhteessa sovittua palkkaa, jonka maksamiseen työnantaja olisi velvollinen. Esimerkiksi franchising-yrittäjien ja heidän työntekijöidensä saamat palkinnot franchising-ketjulta eivät ole palkkaa, koska kyse ei ole palkinnon antajaan työsuhteessa olevien henkilöiden saamista suorituksista.

Muulta kuin omalta työnantajalta tai työnantajakonsernilta saadut palkinnot ovat verotuksessa joko työkorvausta tai muuta ansiotuloa. Työkorvauksesta on kyse silloin, kun palkinto on työstä, tehtävästä tai palvelusta saatavaa vastiketta. Esimerkiksi maahantuojan suoraan asiakasyrityksen palkansaajalle maksama myynninedistämispalkkio on luonteeltaan työkorvausta, koska se saadaan työskentelyn perusteella.

Jos tässä luvussa tarkoitettu palkinto ei ole työstä, tehtävästä tai palvelusta sovittua vastiketta, se on saajansa muuta veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi palkintomatkan, jonka toimitusjohtaja saa suoraan tavarantoimittajayhtiöltä, arvo on muuta ansiotuloa. Mikäli kyseessä kuitenkin on kilpailupalkinto, joka on vähäinen, se saattaa jäädä verotuksen ulkopuolelle (katso tästä tarkemmin jäljempänä luku 4.3).

Edellä mainittu koskee vain yhteistyökumppanin työntekijälle suoraan maksettuja tai annettuja palkintoja, palkkioita ja etuuksia. Jos yhteistyökumppanin antama palkinto, palkkio tai etuus kuitenkin maksetaan tai annetaan työntekijän oman työnantajan kautta, palkinto on työsuhteen perusteella saatua palkkatuloa sen perusteesta, määrästä ja laadusta riippumatta.

Työnantajan yhteistyökumppanin antamat lähinnä symboliset ansiomitalit, kunniamerkit, ansioristit tai vastaavat huomionosoitukset eivät ole saajalleen veronalaista tuloa, vaikka niiden myöntämisen perusteena olisi työskentely tai hyvä suoriutuminen työssä.

4 Kilpailupalkinnot

4.1 Taidekilpailupalkinnot

Veronalaista tuloa ei ole taiteen alalla järjestetystä taiteellisesti merkittävästä valtakunnallisesta tai kansainvälisestä kilpailusta saatu palkinto (TVL 83 §). Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etukäteen opetusministeriön esityksestä kilpailut, joista saadut palkinnot ovat verovapaita (VvMa taidekilpailupalkintojen verovapaudesta).

Muista taiteen alalla järjestetystä kilpailuista saadut palkinnot ovat saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.

4.2 Koululaiskilpailusta saadut palkinnot

Veronalaista tuloa ei ole peruskoulun, lukion, iltalukion, ammattikoulun tai muun näihin verrattavan oppilaitoksen oppilaille tieto- ja taitoaineessa järjestetystä kilpailusta muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena saatu palkinto (TVL 84 §).

TVL 84 §:ssä tarkoitetut oppilaitokset on rajattu esimerkkiluettelon perusteella alemman asteen opintoja tarjoaviin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoululain (932/2014) 2 §:n mukaan ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Koska ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen, niitä ei voida pitää säännöksessä lueteltuihin oppilaitoksiin verrattavina oppilaitoksina.

Koululaiskilpailusta saatu palkinto on aina veronalaista ansiotuloa, jos se annetaan suoraan rahana tai siihen verrattavana suorituksena, kuten esimerkiksi vapaavalintaisena lahjakorttina tai sijoitusrahasto-osuutena. Vaikka säännöksen tarkoittamat palkinnot ovat yleensä arvoltaan vähäisiä, palkintoa ei voida pitää veronalaisena sillä perusteella, että palkinnon arvo saattaa joissakin tapauksissa olla korkeampikin. Siten esimerkiksi oppilaan vuodeksi käyttöönsä saama palkintoauto voi olla verovapaa koululaiskilpailupalkinto. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen taho (autoliike) antaa auton oppilaan käyttöön kilpailussa pärjäämisen perusteella. Oppilas ei saa palkintoa työn tekemisen vaan kilpailusuorituksen perusteella.

4.3 Muut kilpailupalkinnot

Muut kilpailupalkinnot kuin edellä tässä luvussa tarkoitetut TVL 83 tai 84 §:n mukaiset taide- tai koululaiskilpailupalkinnot ovat lähtökohtaisesti saajansa veronalaista ansiotuloa. Tällaiset kilpailupalkinnot eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa, jos niitä ei voida pitää ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana, työ- tai käyttökorvauksena ja verovuonna saatujen kilpailupalkintojen arvo on yhteensä enintään 100 euroa (TVL 84 a §). Säännös on ollut voimassa vuodesta 2020 lähtien. Jos tulonsaajan samana vuonna saamien kilpailupalkintojen yhteismäärä ylittää 100 euroa, ne ovat koko määrältään veronalaista tuloa.

TVL 84 a §:ä koskevassa hallituksen esityksessä 78/2019 vp todetaan, että kilpailulla yleiskielisenä ilmaisuna tarkoitetaan tapahtumaa tai järjestelyä, jossa useampi osanottaja pyrkii suoriutumaan jostain tehtävästä tai tavoitteesta paremmin kuin toiset osanottajat, tyypillisesti kilpailun järjestäjän asettamien etukäteen ilmoitettujen kilpailusääntöjen mukaisesti. Kilpailussa on tarkoitus selvittää kilpailuun osallistuvien paremmuusjärjestys asetettujen kriteerien perusteella. Tällaisena kriteerinä voi kilpailusuorituksen lisäksi tulla kysymykseen myös esimerkiksi kilpailijan ominaisuus. Erilaisissa eläinkilpailuissa palkinto voi perustua pelkästään eläimen suoritukseen tai ominaisuuksiin. Säännöksessä tarkoitettuna kilpailuna on pidettävä myös esimerkiksi huvipuistoissa tavallisia toimintoja ja pelejä, joissa ei kilpailla muita osallistujia vastaan, vaan joissa palkitseminen perustuu osallistujan suoritukseen ennalta ilmoitetun tuloksen saavuttamisessa. Tavallisia ovat esimerkiksi erilaiset tarkkuus- ja taitopelit sekä toiminnot, joissa palkitsemisen perusteena olevaa tulosta esimerkiksi erilaisissa voimapeleissä mitataan tarkoitukseen valmistetulla laitteella. 

Esimerkiksi tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista ansiotuloa, kun palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella eikä edellä mainittu vähäisten kilpailupalkintojen säännös sovellu. Arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet tai tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät kuitenkaan ole veronalaista tuloa.

Erilaisiin kirjoitus-, musiikki-, näytelmä-, elokuva- yms. kilpailuihin osallistujille maksettava palkinto saattaa sisältää myös korvausta teoksen tekijänoikeuksien luovuttamisesta kokonaan tai osittain kilpailun järjestäjälle esimerkiksi teoksen julkaisemista varten. Tällainen korvaus on luonteeltaan veronalaista käyttökorvausta (joko ansiotuloa tai pääomatuloa, katso tarkemmin Verohallinnon ohje Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotus). Käyttökorvausta oleva palkinto ei ole miltään osin verovapaata.

5 Tunnustuspalkinnot

Tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu tunnustuspalkinto on verovuodesta 2023 alkaen saajalleen kokonaan verovapaata tuloa, jos palkinto on saatu palkinnon saajaan nähden riippumattomalta palkinnon myöntäjältä (TVL 82 §). Tunnustuspalkintojen verotusta käsitellään tarkemmin erillisessä Verohallinnon ohjeessa Apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotus.

6 Arpajaisvoitot

Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa (TVL 85 §). Arpajaisverolain soveltamisalaan kuuluvat palkinnot on vapautettu tuloverosta, koska tällaisista palkinnoista arpajaisten toimeenpanija maksaa arpajaisveron. Veronalaista tuloa on kuitenkin arpajaisvoitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai EPL:ssa tarkoitettuna palkkana.

Jos saatu voitto ei kuulu arpajaisverolain soveltamisalaan, se on palkintona lähtökohtaisesti saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa. Palkinto ei kuulu arpajaisverolain soveltamispiiriin, jos

• voiton saaminen ei perustu sattumaan,
• kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta,
• palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella, tai
• voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.

Arpajaisverolain mukaisista kilpailuista ja arvonnoista saatuja palkintoja, palkkioita ja voittoja on käsitelty tarkemmin ohjeessa Arpajaisten verotus.

7 Palkinnon antajan ennakonpidätys- ja ilmoitusvelvollisuus

7.1 Palkkana pidettävät palkinnot

Työnantaja on velvollinen toimittamaan palkkana pidettävästä veronalaisesta palkinnosta ennakonpidätyksen ja maksamaan palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksun.

Ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuus sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun suorittamisvelvollisuus palkkana pidetyistä veronalaisesta palkinnoista on työntekijän varsinaisella työnantajalla, vaikka työntekijä saisikin palkinnon toiselta samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä. Ennakonpidätyksen toimittamisesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen. 

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan palkkana pidettävät veronalaiset palkinnot ja niistä toimitetut ennakonpidätykset tulorekisteriin palkintojen arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Edellä tässä ohjeessa tarkoitettuja arvoltaan merkityksettömiä tai symbolisia palkintoesineitä ei kuitenkaan ilmoiteta tulorekisteriin, koska ne eivät ole veronalaista tuloa.

7.2 Työkorvauksena pidettävät palkinnot

Maksajan on toimitettava työkorvauksena maksamastaan palkinnosta ennakonpidätys, jos palkinnon saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Silloin kun työkorvauksena pidettävä palkinto on saatu kilpailusta, enintään 100 euron arvoisista kilpailupalkinnoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 § 14 kohta). Käytännössä palkinnosta ei voi toimittaa ennakonpidätystä, jos se annetaan muuna kuin rahana eikä palkinnon antaja maksa palkinnon saajalle rahasuorituksia, josta se voisi toimittaa ennakonpidätyksen.

Työkorvauksena pidettävistä palkinnoista ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Työkorvauksena pidettävän palkinnon maksajan on lähtökohtaisesti ilmoitettava ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle saajalle annetut palkinnot tulorekisteriin niiden arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Ilmoittamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko palkinnosta voitu toimittaa ennakonpidätys vai ei. Enintään 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Lisäksi edellä tässä ohjeessa tarkoitettuja arvoltaan merkityksettömiä tai symbolisia palkintoesineitä ei ilmoiteta tulorekisteriin, koska ne eivät ole veronalaista tuloa.

7.3 Käyttökorvauksena pidettävät palkinnot

Maksajan on toimitettava käyttökorvauksena maksamastaan palkinnosta ennakonpidätys, jos palkinnon saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Silloin kun käyttökorvauksena pidettävä palkinto on saatu kilpailusta, enintään 100 euron arvoisista kilpailupalkinnoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä (Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 1 § 14 kohta). Käytännössä palkinnosta ei voi toimittaa ennakonpidätystä, jos se annetaan muuna kuin rahana eikä palkinnon antaja maksa palkinnon saajalle rahasuorituksia, josta se voisi toimittaa ennakonpidätyksen.

Käyttökorvauksena pidettävistä palkinnoista ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Käyttökorvauksena pidettävän palkinnon maksajan on lähtökohtaisesti ilmoitettava ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle saajalle annetut palkinnot tulorekisteriin niiden arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Ilmoittamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko palkinnosta voitu toimittaa ennakonpidätys vai ei. Enintään 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Lisäksi edellä tässä ohjeessa tarkoitettuja arvoltaan merkityksettömiä tai symbolisia palkintoesineitä ei ilmoiteta tulorekisteriin, koska ne eivät ole veronalaista tuloa.

7.4 Muuta veronalaista ansiotuloa olevat palkinnot

Muuna ansiotulona pidettävistä palkkioista on lähtökohtaisesti toimitettava ennakonpidätys. Kuitenkin kilpailupalkinnosta, joka ei ole palkkaa, työkorvausta tai käyttökorvausta (tai urheilijan palkkiota), vaan muuta veronalasta ansiotuloa, ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä (Verohallinnon ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta antaman päätöksen 1 §:n 14 kohta).  

Muuna ansiotulona pidettävistä palkinnoista ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Palkinnon maksajan on lähtökohtaisesti ilmoitettava palkinnot tulorekisteriin niiden arvosta ja laadusta (raha- vai tavarapalkinto) riippumatta. Enintään 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Myöskään edellä tässä ohjeessa tarkoitettuja arvoltaan merkityksettömiä tai symbolisia palkintoesineitä ei ilmoiteta tulorekisteriin, koska ne eivät ole veronalaista tuloa.  

8 Palkinnon saajan ilmoitusvelvollisuus

Veronalaisen palkinnon saajan on ilmoitettava saamansa palkinnon arvo veroilmoituksellaan, jos se ei näy hänen esitäytetyllä veroilmoituksellaan oikein jo valmiiksi palkinnon maksajan tulorekisteriin antaman ilmoituksen perusteella.

Palkinnon saajalla on oikeus vähentää veronalaisista tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (TVL 29 § 1 momentti). Veronalaisista kilpailupalkinnoista vähennyskelpoisia menoja ovat esimerkiksi kilpailuun osallistumisesta aiheutuneet välittömät menot, kuten mahdolliset osallistumismaksut ja matkakulut. Kulujen vähentämisestä on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeissa Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa ja Tulonhankkimiskulut ansiotuloista

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Nella Toivonen