Verovelka ja veronpalautus yrityssaneerauksessa

1 Ohjeen tavoite ja soveltamisala

Ohjeen tavoitteena on yksinkertaistaa verolainsäädännön mukaan verokausittain syntyvien verotilivelvoitteiden ja -hyvitysten, verovelkojen ja veronpalautusten käsittelyä ja tarkentaa muutoinkin verovelan ja veronpalautusten käsittelyä yrityssaneerausmenettelyyn liittyvissä tilanteissa. Yrityssaneerausmenettelyyn liittyvänä tilanteena pidetään myös saneerausmenettelyn aikana syntyneiden velkojen etuoikeutettua asemaa konkurssivalvonnassa.

Verohallinnon ohjeessa Dnro A36/200/2013 on todettu, että Verohallinto käsittelee verotililaissa (604/2009) säänneltyjen verolajien verokausia yrityssaneerausmenettelyssä kokonaisina kausina. Verokautta ei jaeta kahteen osaan hakemuksen vireilletulon, menettelyn aloittamisen tai menettelyn lakkaamisen ajankohdan perusteella.

Tämä ohje korvaa edellä mainitun ohjeen, kuitenkin säilyttäen verokauden jakamattomuuden periaatteen.

Saneerausvelkaa ja kuittausta säännellään mm. seuraavissa oikeusohjeissa:

• Yrityssaneerauslain (47/1993) 3 § 1 momentin 5-kohdan mukaan saneerausvelkaa, johon voidaan soveltaa ko. lain mukaisia velkajärjestelyjä, on velka, joka on syntynyt ennen hakemuksen vireille tuloa.
• Yrityssaneerauslain 19 § 3 momentin (2.3.2007/247) mukaan velkojalla on saneerausmenettelyn aikana oikeus käyttää saatavaansa kuittaukseen velalliselle olevaa velkaansa vastaan vastaavin perustein kuin konkurssissa.
• Oikeuskäytännön mukaan (KHO:2013:18) veronpalautuksen kuittaus joko saneerausvelalle tai saneerauksen ulkopuoliselle velalle määräytyy vastaavalla tavalla kuin konkurssissa sen mukaan, milloin veronpalautuksen peruste on syntynyt.
• Yrityssaneerauslain 32 § 2 momentin (2.3.2007/247) mukaan saneerausmenettelyn lakkaamisen jälkeen aloitetussa konkurssimenettelyssä saneerausmenettelyn aloittamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneet velat ovat etuoikeutettuja saatavia.

Verokausien jakamattomuus toteutetaan näistä oikeusohjeista johdettavia velkojan oikeuksien rajoituksia noudattaen.

Verohallinto julkaisee tämän ohjeen perusteella suosituksen kausiveroilmoitusten antamisesta niissä tilanteissa, kun yritys on hakeutunut yrityssaneerausmenettelyyn.

2 Saneerausvelka ja veronpalautuksen kuittaus yrityssaneerausmenettelyssä

2.1 Saneerausvelka

Ennakonpidätys-, sosiaaliturvamaksu- ja arvonlisäverovelan osalta on Korkein oikeus antanut kaksi ennakkopäätöstä (KKO 1995:127 ja KKO 2003:10). Niiden mukaan vireilletulokuukauden saneerausvelkaa ovat ennen vireilletulopäivää tapahtuneeseen myyntiin perustuva arvonlisävero sekä ennen sitä maksettuihin palkkoihin perustuva ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuvelka. Veroa koskevan maksuunpano- tai palautuspäätöksen, velvoitteen tai hyvityksen verotilille kirjaamisen tai veron erääntymisen ajankohdalla ei ole merkitystä.

Verotilimenettelyssä verovelvollinen ilmoittaa kausiveroilmoituksella kohdekauden veroja koskevat tiedot. Kohdekauden hyvitysten ja velvoitteiden erotus erääntyy maksettavaksi kausittain. Veron maksamisesta on säännöksiä myös aineellisissa verolaeissa, esimerkiksi arvonlisäverolaissa ¹. Verokauden ilmoitusvelvollisuus muodostaa verotilimenettelyssä kokonaisuuden. Verovelvollinen ei voi kohdistaa ilmoitustaan koskemaan vain tiettyä verokauden osaa.

Verohallinto soveltaa samaa verokauden jakamattomuutta myös yrityssaneerausvelkojana. Kausiveroilmoituksella verotilimenettelyssä ilmoitettava vero siltä kaudelta, jolloin saneeraushakemus on tullut vireille, on kokonaan saneerausvelkaa. 

Tuloverotuksessa veron perusteen on oikeuskäytännössä katsottu syntyneen tilikauden tai verovuoden viimeisenä päivänä.  Tulovero tilikaudelta, jolloin yrityssaneeraushakemus on tullut vireille, on kokonaisuudessaan saneerauksen ulkopuolista velkaa, koska veron peruste syntyy vasta tilikauden viimeisenä päivänä (KKO 2003:87). Luonnollisen henkilön tuloveroa käsitellään saman periaatteen mukaisesti (KKO 1998:116).

Jos saman verovuoden aikana päättyy useampia tilikausia, tilikaudet muodostavat yhdessä verovuoden (laki verotusmenettelystä 3 §), ja tilikausien tuloksen perusteella tehdään yksi koko verovuotta koskeva verotuspäätös.  Veron perusteen katsotaan syntyneen myöhäisimmän tilikauden viimeisenä päivänä.

Luovutusvoitoista saatuihin pääomatuloihin (TVL) perustuvan verovelan osalta veron peruste syntyy tuloverotusta koskevasta pääsäännöstä poiketen sillä hetkellä, kun veronalainen luovutus tapahtuu (KKO 1997:206). Tällä poikkeuksella on merkitystä niissä yrityssaneeraustilanteissa, joissa verovelat perustuvat yksityisen elinkeinonharjoittajan tai elinkeinoyhtymän saamiin luovutusvoittoihin.  Pääsäännön mukaan hakemuksen vireille tullessa kesken olevan verovuoden tulovero ei ole saneerausvelkaa, mutta verovuoden aikana ennen hakemuksen vireille tuloa tehdystä luovutuksesta syntyvä vero voidaan katsoa saneerausvelaksi.  Verotuspäätös, johon sisältyy myös luovutusvoiton vero, tehdään vasta myöhemmin seuraavan vuoden aikana.  Verohallinnolla velkojana ei ole mahdollisuutta oma-aloitteisesti ottaa luovutusvoiton veroa huomioon, joten tässä tilanteessa luovutusvoiton veron toteaminen saneerausvelaksi edellyttää velallisen tai selvittäjän selvitystä.

Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1997:206 ja KKO 1998:116 kysymys oli yksityishenkilön velkajärjestelyistä, joita koskevat asiat ratkaistaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan. Mainitun lain tarkoitus on yhtenevä yrityssaneerauslain tarkoitukseen nähden, joten näissä ratkaisuissa sovellettuja periaatteita voidaan soveltaa myös yrityssaneerausta koskeviin tilanteisiin.

Kiinteistöverotuksessa vero syntyy kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä².  Saneeraushakemuksen vireilletulovuoden kiinteistövero on saneerausvelkaa.

____________________

¹   AlvL 147 §. Verovelvollisen on maksettava 162 a §:ssä tarkoitetulle verokaudelle kuuluville kalenterikuukausille 13 luvun mukaan kohdistettavien suoritettavien verojen ja vähennettävien verojen erotus (tilitettävä vero) valtiolle viimeistään kyseistä verokautta seuraavana toisena kalenterikuukautena verotililain 11 §:n 1 momentissa säädettynä ajankohtana.
²  Kiinteistöverolain (654/1992) 5 § verovelvollisuuden määräytymisestä kalenterivuoden ensimmäisen päivän mukaan; veron peruste eli määrä määräytyy kiinteistöverolain 11 §:n mukaan edellisen päivän eli verotusvuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän mukaan.

2.2 Veronpalautuksen kuittaus ja hyvitysten käyttö verotilillä

Veronpalautusta syntyy pääasiassa tuloverotuksessa ja veronpalautuksiin rinnastuvia verotilin hyvityksiä syntyy pääasiassa arvonlisäverotuksessa. Verotilin saldosta voi muodostua veronpalautus, joka voidaan käyttää verotilin ulkopuolisten verovelkojen kuittaamiseen.  Veronpalautuksen peruste syntyy saman periaatteen mukaisesti kuin verovelankin: oma-aloitteisten verojen osalta sen mukaan, miltä verokaudelta hyvitys alun perin syntyy, ja tuloverotuksessa sen tilikauden tai verovuoden viimeisenä päivänä, jolta palautettavaa veroa muodostuu.

Yrityssaneerauslain 19 § 3 momentin mukaan saneerausmenettelyssä kuittaus on mahdollista suorittaa samoin perustein kuin konkurssissa. Säännöksen tarkoituksena on ollut se, että kuittaustilanteessa velkojan aseman ei tule olla yrityssaneerauksessa huonompi kuin konkurssissa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2013:18 ottanut kantaa siihen, miten kuittauksen ajallista vastakkaisuusvaatimusta arvioidaan.

Liitteessä 1 on kuvattu aikajanalla verovelan ja veronpalautuksen ajallista vastakkaisuutta.

Ennen menettelyn aloittamispäätöstä saneerauksen oikeusvaikutukset kuten perintäkielto, eivät ole vielä voimassa. Veronpalautuksen kuittaukselle ei ole rajoituksia. Veronpalautus voidaan käyttää myös sellaiselle verovelalle, joka on syntynyt ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa.  Kuittaus voidaan tehdä, vaikka tuomioistuin olisi määrännyt väliaikaisia kieltoja.

Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset ulottuvat myös palautusten käyttämiseen seuraavasti:

Ratkaisun KHO 2013:18 mukaan, vastaavalla tavalla kuin konkurssissa, saneerausmenettelyn aloittamispäätös on ajankohta, jonka mukaan verovelan ja veronpalautuksen vastakkaisuus määräytyy. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisussa on nimenomaisesti todettu, että menettelyn aloittamisen jälkeen syntynyttä palautusta ei saa käyttää saneerausvelan kuittaukseen. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että saneerausmenettelyn aikana syntyneiden veronpalautusten käyttäminen saneerausvelan kuittaamiseen tuottaisi veronsaajalle lain lähtökohtaan nähden tarkoituksettoman edun. Yrityssaneerauslain tarkoitus on turvata velallisen liiketoiminnan jatkuminen menettelyn alettua

Tämä merkitsee, että pääsääntöisesti veronpalautuksen kuittaaminen on sallittua, jos Verohallinnon saatava (verovelka) ja vastasaatava (veronpalautus) ovat vastakkaisia eli ne ovat olleet olemassa saneerausmenettelyn alkaessa - toisin sanoen kummankin peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamispäätöstä tai kummankin peruste on syntynyt menettelyn aloittamisen jälkeen. Lisäksi on muistettava, että verokausia käsitellään kokonaisuuksina: jos hyvitys tai palautus kohdistuu osaksikaan menettelyn aloittamisen jälkeiseen aikaan, sitä käsitellään kokonaan menettelyn aloittamisen jälkeen syntyneen palautuksen tavoin.  Hyvitys tai palautus, joka syntyy menettelyn aloittamiskuukaudelta, on kuittauksessa vastakkainen menettelyn aloittamisen jälkeen syntyneen verovelan kanssa.

Saneerauksen ulkopuolista velkaa syntyy kuitenkin jo ennen menettelyn aloittamispäätöstä. Näiden velkojen tai hakemuksen vireilletulon ja menettelyn aloittamispäätöksen välisenä aikana syntyvien palautusten käsittelystä ennakkoratkaisussa ei ole selvää oikeusohjetta. Selvän oikeusohjeen puuttuessa on sovellettava yrityssaneerauslain ja ennakkoratkaisun tavoitteen mukaista tulkintaa.

Kun yrityssaneerausmenettely on aloitettu ja sen oikeusvaikutukset ovat voimassa, on edellä mainituista syistä perusteltua poiketa edellä kuvatusta pääsäännöstä siten, että menettelyn aikana syntyvät palautukset voidaan käyttää saneerauksen ulkopuolisen velan kuittaukseen silloinkin, kun velan peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamista.  Velkojalla on oikeus perintätoimiin uuden velan perusteella. Näin ollen on perusteltua, että menettelyn aloittamisen jälkeen syntynyt palautus voidaan kuitata vanhimmalle saneerauksen ulkopuoliselle velalle.

Saneeraushakemuksen vireilletulon ja saneerausmenettelyn aloittamisen välisenä aikana syntyneen palautuksen käyttöön sovelletaan edellä mainittua pääsääntöä: palautus voidaan kuitata sellaisen verovelan suoritukseksi, jonka peruste on syntynyt ennen menettelyn aloittamista.  Palautus voidaan käyttää myös saneerausvelan suoritukseksi.

Oma-aloitteisten verojen kausi-ilmoitukset kirjataan verotilille. Verotilille kirjatun hyvityksen perusteen katsotaan syntyvän saman tulkinnan mukaan kuin velvoitteen peruste.  Menettelyn aloittamiskuukaudelta annetaan vain yksi kausiveroilmoitus, jota käsitellään verotilillä jakamattomana.  Edellä esitetty saatavan ja vastasaatavan vastakkaisuus ja verokauden jakamattomuus on otettava huomioon jo siinä vaiheessa, kun yrityssaneerausmenettelyn aloittamiskuukauteen kohdistuvaa hyvitystä käsitellään verotilillä. Menettelyn aloittamiskuukaudelle kohdistuva hyvitys voidaan käyttää myös sellaiselle saneerauksen ulkopuoliselle velvoitteelle, joka on syntynyt ennen menettelyn aloittamista. Verotilillä saattaa poikkeuksellisesti olla saneerausvelkaan luettavia velvoitteita, jos menettelyn aloittamispäätös annetaan pian hakemuksen vireille tulon jälkeen. Hyvitystä ei saa verotililläkään käyttää saneerausvelkaan luettaville velvoitteille.

Liitteessä 2 kuvataan esimerkkitapauksien avulla, miten yrityssaneerausmenettelyn vaiheet vaikuttavat kuittaamiseen.

Myös tuloveron palautukseen sovelletaan ennakkoratkaisua KHO 2013:18. Veronpalautuksen peruste syntyy saman tulkinnan mukaan kuin verovelan peruste, eli tilikauden tai verovuoden viimeisenä päivänä. Menettelyn aloittamisen jälkeen päättyneeltä tilikaudelta syntynyt veronpalautus voidaan käyttää saneerauksen ulkopuolisen velan kuittaamiseen. Jos tilikauden päättymispäivänä saneeraushakemus on ollut vireillä, mutta menettelyä ei ole vielä aloitettu, sovelletaan pääsääntöä, eli veronpalautus voidaan kuitata minkä tahansa ennen menettelyn aloittamispäätöstä syntyneen velan - myös saneerausvelan - suoritukseksi.

3 Yrityssaneerausmenettelyn aikana syntyvän saatavan etuoikeus konkurssissa

Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 3 a §:n (6.11.1998/795) mukaan saneerausmenettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneen saatavan asemasta yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 32 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ajankohtana alkaneessa konkurssissa säädetään sanotussa lainkohdassa.

Yrityssaneerauslain 32 §:n (2.3.2007/247) 2 momentin mukaan jos velallinen asetetaan konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty ennen saneerausohjelman päättymistä, taikka, jos saneerausmenettely on lakannut ilman saneerausohjelman vahvistamista, sellaisesta hakemuksesta, joka on ollut vireillä saneerausmenettelyn aikana tai tehty kolmen kuukauden kuluessa menettelyn lakkaamisesta, menettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneet saatavat ja niille varojen tilittämiseen kertyvä korko maksetaan konkurssissa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 3 §:ssä tarkoitettujen saatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella.

Kun yrityssaneeraus päättyy konkurssihakemukseen, tulee ratkaistavaksi kysymys siitä, kuuluvatko yrityssaneerausmenettelyn aloittamis- ja päättymiskuukauden aikana syntyneet verovelat etuoikeutettuihin vai etuoikeudettomiin saataviin konkurssissa. Verokauteen kohdistuvan verovelan jakamattomuuden periaatetta sovelletaan myös näissä tilanteissa. Koska saneerausmenettelyn aloittamis- ja päättymiskuukauden aikana syntyvät verot saattavat kohdistua osaksi sellaiseen aikaan, jota ei lain mukaan katsota etuoikeutetun saatavan muodostumiseen oikeuttavaksi ajaksi, on näihin kuukausiin kohdistuvat verovelat valvottava konkurssissa kokonaan etuoikeudettomina.

Arvonlisäverollisen toiminnan lopettamisesta syntyy ns. loppuvaraston arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus (arvonlisäverolaki 21 § 3 momentti). Loppuvaraston arvonlisävero kohdistuu toiminnan lopettamiskuukaudelle (arvonlisäverolaki 136 § 2 momentti), joka yleensä on kuukausi, jolloin velallinen on asetettu konkurssiin.  Jos konkurssipesä ei jatka elinkeinotoimintaa omalla alv-tunnuksellaan, loppuvaraston arvonlisävero on konkurssissa valvottavaa velkaa.  Etuoikeus konkurssissa määräytyy pääsäännön mukaan, eli jos verovelvollisuus syntyy saneerausmenettelyn lopettamiskuukauden aikana, loppuvaraston arvonlisävero sisältyy etuoikeudettomana valvottavaan arvonlisäverovelkaan.

Tuloverovelka, joka on syntynyt menettelyn aloittamisen ja päättymisen välisenä aikana päättyneiltä tilikausilta, valvotaan etuoikeutettuina saatavina.

Kiinteistöverojen osalta etuoikeutettuna saatavana valvotaan menettelyn aloittamisen ja päättymisen välisenä aikana alkaneilta kalenterivuosilta syntyneet verovelat.

4 Lähdeluettelo

Oikeuskäytäntö

KKO 1995:127
KKO 1997:206
KKO 1998:116
KKO 2003:10
KKO 2003:87
KHO 2013:18

5 Liite 1

Veronpalautuksen kuittausoikeus ennen saneerausmenettelyä ja sen aikana

Verovelkaa voidaan kuitata veronpalautuksella silloin, kun yllä olevalla aikajanalla velkaa ja veronpalautusta kuvaavat viivat kulkevat rinnakkain. Poikkeuksena on menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntyneen palautuksen käyttö myös sille ulkopuoliselle velalle, joka on syntynyt ennen saneerausmenettelyn aloittamispäätöstä.

6 Liite 2

Esimerkkitapauksia veronpalautuksen käyttämisestä kuittaukseen

Yritys Oy jättää käräjäoikeuteen yrityssaneeraushakemuksen 6.4.

Saneerausvelkaa ovat arvonlisäverot huhtikuun loppuun asti.

Saneerausmenettely aloitetaan 20.4.

Yritykselle syntyy ns. uutta velkaa: arvonlisäveron osalta (ilmoituspäivä 12.6.) tulee toukokuulta 2.000 € ja kesäkuulta 500 €. Yritys Oy antaa näiden kuukausien osalta ilmoitukset, mutta ei maksa. Verot siirtyvät kuukausittain verotililtä perintään.

Oy ilmoittaa kausiveroilmoituksella heinäkuun arvonlisäveron, jonka mukaan verotilille tulee hyvi-tettävää 10.000 €. Verotilillä ei ole suorittamatta jääneitä velvoitteita.

Tapauksessa sekä veronpalautuksen että saneerauksen ulkopuolisten verovelkojen peruste on syntynyt saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen. Palautus voidaan kuitata saneerauksen ulkopuoliselle velalle eli touko-kesäkuun arvonlisäveroille. Loppuosa palautuksesta on palautettava asiakkaalle, koska menettelyn alkamisen jälkeen syntynyttä veronpalautusta ei voida käyttää kuittaukseen saneerausveloille.

Huom!  Jos huhtikuussa verotilille olisi syntynyt hyvitystä, se olisi katsottu saneerausmenettelyn jälkeen syntyneeksi hyvitykseksi, eikä olisi ollut käytettävissä saneerausvelalle. Huhtikuun hyvitys kohdistuisi osaksi menettelyn aloittamispäätöksen jälkeiseen aikaan, ja verokauden jakamattomuuden vuoksi se käsiteltäisiin kuten saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen jälkeen syntynyt veronpalautus.

Yritys Oy jättää käräjäoikeuteen yrityssaneeraushakemuksen 23.3.

Saneerausvelkaa ovat arvonlisäverot maaliskuun loppuun asti.

Saneerausmenettely aloitetaan 6.5.

Yritykselle syntyy ns. uutta velkaa: arvonlisäveron osalta huhtikuulta (ilmoituspäivä 12.6.) tulee maksettavaa 5.000 €, toukokuulta 2.000 € ja kesäkuulta 500 €. Yritys Oy antaa näiden kuukausien osalta ilmoitukset, mutta ei maksa. Verot siirtyvät kuukausittain verotililtä perintään.

Oy ilmoittaa kausiveroilmoituksella heinäkuun arvonlisäveron, jonka mukaan verotilille tulee hyvi-tettävää 10.000 €. Verotilillä ei ole suorittamatta jääneitä velvoitteita.

Palautus voidaan kuitata saneerauksen ulkopuoliselle velalle eli huhti-kesäkuun arvonlisäveroille. Loppuosa palautuksesta on palautettava asiakkaalle, koska menettelyn alkamisen jälkeen syntynyttä veronpalautusta ei voida käyttää kuittaukseen saneerausveloille.

Yritys Oy jättää käräjäoikeuteen yrityssaneeraushakemuksen 23.3. ja hakee täytäntöönpanokiellot (maksukielto, perintäkielto ja ulosoton kielto). Käräjäoikeus päättää hakemuksen mukaisesti, että kaikki tpk-kiellot ovat voimassa 23.3. lukien.

Saneerausvelkaa ovat arvonlisäverot maaliskuun loppuun asti.

Saneerausmenettely aloitetaan 6.6.

Yritykselle syntyy ns. uutta velkaa: arvonlisäveron osalta huhtikuulta (ilmoituspäivä 12.6.) tulee maksettavaa 5.000 €, toukokuulta 2.000 € ja kesäkuulta 500 €. Yritys Oy antaa näiden kuukausien osalta ilmoitukset, mutta ei maksa. Verot siirtyvät kuukausittain verotililtä perintään.

Oy ilmoittaa kausiveroilmoituksella heinäkuun arvonlisäveron, jonka mukaan verotilille tulee hyvitettävää 10.000 €. Verotilillä ei ole suorittamatta jääneitä velvoitteita.

Palautus voidaan kuitata saneerauksen ulkopuoliselle velalle eli huhti-kesäkuun arvonlisäveroille. Loppuosa palautuksesta on palautettava asiakkaalle, koska menettelyn alkamisen jälkeen synty-nyttä veronpalautusta ei voida käyttää kuittaukseen saneerausveloille.

Yritys Oy jättää käräjäoikeuteen yrityssaneeraushakemuksen 23.3. ja hakee täytäntöönpanokiellot (maksukielto, perintäkielto ja ulosoton kielto). Käräjäoikeus päättää hakemuksen mukaisesti, että kaikki tpk-kiellot ovat voimassa 23.3. lukien.

Saneerausvelkaa ovat arvonlisäverot maaliskuun loppuun asti.

Saneerausmenettely aloitetaan 6.8.

Yritykselle syntyy ns. uutta velkaa: arvonlisäveron osalta huhtikuulta (ilmoituspäivä 12.6.) tulee maksettavaa 5.000 €, toukokuulta 2.000 € ja kesäkuulta 500 €. Yritys Oy antaa näiden kuukausien osalta ilmoitukset, mutta ei maksa. Verot siirtyvät kuukausittain verotililtä perintään.

Oy ilmoittaa kausiveroilmoituksella heinäkuun arvonlisäveron, jonka mukaan verotilille tulee hyvitettävää 10.000 €. Verotilillä ei ole suorittamatta jääneitä velvoitteita.

Ennen menettelyn aloittamispäätöstä syntynyt palautus voidaan kuitata vanhimmasta verovelan erästä alkaen sekä saneerausveloille että saneerauksen ulkopuoliselle velalle eli myös maalis-kesäkuun arvonlisäveroille, jos palautusta riittää myös uusille veloille.