Rajankävijän verotus
Avainsanat:
- Antopäivä
- 20.5.2024
- Diaarinumero
- VH/2778/00.01.00/2023
- Voimassaolo
- 20.5.2024 - Toistaiseksi
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
- Korvaa ohjeen
- VH/1154/00.01.00/2022, 28.4.2022
Tässä ohjeessa käsitellään Pohjoismaisen verosopimuksen rajankävijä säädöstä ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä.
Ohjeen lukua 7.2 on päivitetty, koska ulkomaille maksettujen vakuutusmaksujen vähentämistä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Menojen vähennyskelpoisuus kansainvälisissä tilanteissa. Ohjeeseen on tehty pieniä täsmennyksiä ja lisätty uusi esimerkki etätyöskentelystä. Menettelyä koskevaa lukua 8 on tiivistetty.
1 Johdanto
Tässä ohjeessa käsitellään Pohjoismaisen verosopimuksen (SopS 26/1997) rajankävijöitä koskevia määräyksiä ja niiden vaikutusta rajakunnassa työskentelevän henkilön palkkatulon verotukseen.
Rajankävijäsäännöstä voidaan soveltaa palkkatuloon silloin, kun henkilö asuu Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisessa valtiossa. Lisäksi henkilön tulee oleskella säännöllisesti kotivaltiossaan olevassa vakituisessa asunnossa. Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä rajakuntatyöstä saatua palkkatuloa verotetaan vain työntekijän asuinvaltiossa. Työskentelyvaltion veroviranomaisella on tulkintaoikeus säännön soveltuvuudesta.
Rajankävijän verotuksessa säädetään Pohjoismaisen verosopimuksen pöytäkirjan kohdassa VI.
2 Rajankävijäsäännöksen soveltamisala
Rajankävijäsäännös koskee henkilökohtaisesta työstä saatua palkkatuloa. Säännös soveltuu sekä julkisyhteisön että yksityisen työnantajan maksamaan palkkaan. Säännös ei sovellu muun muassa taiteilija- ja urheilijatoiminnasta saatuun tuloon, sosiaalietuuksiin, eläkkeisiin eikä yritystuloon.
Esimerkki 1. Suomessa Torniossa asuva henkilö työskentelee Ruotsissa Haaparannan kunnan palveluksessa sairaanhoitajana. Työvuoron päätyttyä työntekijä palaa päivittäin Torniossa olevaan vakituiseen asuntoonsa. Henkilöä pidetään rajankävijänä ja hän maksaa verot palkkatulostaan Suomeen.
Esimerkki 2. Ruotsissa Haaparannan kunnassa asuva kampaaja harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa Torniossa. Kampaaja käy Torniossa olevassa toimipaikassaan päivittäin. Kampaajaa ei pidetä rajankävijänä, koska säännös ei sovellu yritystuloon.
Henkilöstörahastosta saatuun tuloon voidaan soveltaa rajankävijöitä koskevia säännöksiä, jos saatu tulo perustuu rajankävijän rajakunnassa tekemään työhön. Henkilöstörahastosta saatujen tulojen verotusta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Henkilöstörahastosta saatujen tulojen verotus.
Rajankävijöitä koskevia säännöksiä ei sovelleta työkorvaukseen. Esimerkiksi omaishoitajan tuki sekä perhehoitajan palkkio ovat saajalleen työkorvausta, joten niihin ei sovelleta rajankävijöitä koskevia säännöksiä.
3 Koti- ja työskentelykunta
Rajankävijänä pidetään henkilöä, joka asuu Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisessa valtiossa. Asuin- ja työskentelykunnalla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa.
Pohjoismaisen verosopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen perusteella verosopimuksessa erikseen määrittelemättömille käsitteille annetaan ensisijaisesti kansallisen verolainsäädännön mukainen tulkinta. Verosopimuksen rajankävijöitä koskevan lisäpöytäkirjan sanontaa "kunnassa asuva" ei ole erikseen määritelty. Siten myös tämän sanonnan sisältö on haettava ensisijaisesti kansallisesta verolainsäädännöstä.
Suomessa verovelvollisen luonnollisen henkilön verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995, VML) tarkoitettuna kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on verovuotta edeltäneen vuoden lopussa katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu asuinpaikka (VML 5 §:n 1 momentti). Verotuksessa henkilön kotikunta ei siten muutu verovuoden aikana. Tästä syystä henkilöä ei pidetä rajankävijänä vielä sinä vuonna, jonka aikana hän muuttaa rajakuntaan. Sen sijaan rajakunnasta poismuuttavaa henkilöä pidetään rajankävijänä koko verovuoden ajan, jos säännöksen muut edellytykset täyttyvät.
Esimerkki 3. Henkilö on muuttanut Suomessa Kemistä Tornioon 1.3. ja aloittaa työskentelyn Ruotsissa Haaparannassa myöhemmin saman vuoden aikana. Rajankävijäsäännöstä sovelletaan henkilön palkkatuloon vasta seuraavan vuoden alusta lukien.
Ruotsissa ja Norjassa henkilön kotikuntana pidetään sitä kuntaa, jonka asukkaana hän on ollut 1. marraskuuta verovuotta edeltävänä vuonna (Inkomstskattelag 65 kap. 3 § 2 st. ja Lov om skatt av formue og inntekt § 3-1).
Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan rajakunnat
| Suomen ja Ruotsin rajakunnat | Suomen ja Norjan rajakunnat |
|---|---|
| Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello, Tornio, Ylitornio | Enontekiö, Inari, Utsjoki |
| Haparanda, Kiruna, Pajala, Övertorneå | Karasjok, Kautokeino, Kåfjord, Nesseby, Nordreisa, Storfjord, Sör-Varanger, Tana |
Esimerkki 4. Suomen Enontekiön kunta rajoittuu Ruotsiin ja Norjaan. Enontekiöllä asuva henkilö voi siten työskennellä rajankävijänä sekä Ruotsin että Norjan rajakunnissa. Torniossa asuva voi työskennellä rajankävijänä vain Ruotsissa.
Esimerkki 5. Suomessa Inarissa asuva henkilö voi työskennellä rajankävijänä Norjan Kåfjordissa, vaikka kunnilla ei ole yhteistä rajaa.
Esimerkki 6. Suomessa Utsjoella asuva henkilö työskentelee Kiirunassa Ruotsissa. Rajankävijäsäännös ei sovellu, koska Utsjoen kunta ei rajoitu Suomen ja Ruotsin väliseen maarajaan.
4 Rajankävijäsäännös maahan- ja maastamuuttotilanteissa
Kun ulkomailla asunut, Suomessa rajoitetusti verovelvollinen henkilö muuttaa Suomeen, katsotaan hänen verotuskotikunnakseen se kunta, johon hän tänne muuttaessaan ensiksi asettui. Jos tällainen henkilö Suomeen muuttaessaan asettuu rajankävijäsäännöksen tarkoittamaan suomalaiseen rajakuntaan, voidaan häntä säännöksen muiden edellytysten täyttyessä pitää rajankävijänä heti muuttohetkestä lukien.
Suomesta ulkomaille muuttaneen henkilön kotikuntana pidetään sitä kuntaa, jonka asukkaana hän oli ennen ulkomaille muuttoaan. Tätä kuntaa pidetään henkilön verotuksellisena kotikuntana Suomessa niin kauan kuin henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos henkilö osoittaa, että hänen verosopimuksen mukainen asuinvaltionsa on Ruotsi tai Norja, rajankävijäsäännöstä voidaan soveltaa heti muutosta muiden edellytysten täyttyessä.
Esimerkki 7. Suomessa Torniossa asuva henkilö muuttaa Ruotsiin Haaparantaan kesäkuussa ja jatkaa työskentelyä Torniossa. Henkilön varsinainen asunto ja koti on muuton jälkeen Ruotsissa. Henkilö on rajankävijä heti muutosta, jos hän esittää Ruotsin veroviranomaisen antaman todistuksen Ruotsissa asumisesta.
5 Oleskelu asuinvaltiossa
Rajankävijäsäännöksen mukaan henkilön on säännöllisesti oleskeltava kotivaltiossaan. Oleskelua pidetään säännöllisenä silloin, kun verovelvollinen normaalitapauksessa vähintään kerran viikossa oleskelee kotivaltiossaan olevassa vakinaisessa asunnossaan ja tämä oleskelu kestää vähintään kahden päivän ja yhden yön ajan. Viikolla tarkoitetaan maanantain ja sunnuntain välistä aikaa. Päivän osakin katsotaan päiväksi. Sanonta "normaalitapauksessa" tarkoittaa tässä yhteydessä verovelvollisen tavanomaista oleskelua kotivaltiossaan olevassa asunnossaan esimerkiksi vapaa-aikanaan. Tavanomaista oleskelua kotivaltiossa ei katkaise esimerkiksi hälytys- tai ylityön, loman tai muun vastaavanlaisen seikan johdosta muualla tilapäisesti vietetty aika.
Esimerkki 8. Suomessa Kolarissa asuva kaivostyöntekijä työskentelee Ruotsissa Kiirunan kunnassa paikallisen kaivosyhtiön palveluksessa. Hän oleskelee Kiirunassa sijaitsevassa vuokra-asunnossaan maanantaista perjantaihin kestävien työskentelyjaksojensa ajan. Viikonloput hän oleskelee Kolarissa olevassa vakituisessa asunnossaan. Henkilöä pidetään rajankävijänä ja hän maksaa verot palkkatulostaan Suomeen. Henkilön on annettava selvitys ulkomaantyöskentelystään veroilmoituksella.
Jos henkilö oleskelee tavanomaisesti kotivaltiossaan olevassa vakituisessa asunnossaan harvemmin kuin kerran viikossa, ei rajankävijäsäännöstä voida soveltaa.
Esimerkki 9. Suomessa Kolarissa asuva kaivostyöntekijä työskentelee Ruotsissa Kiirunan kunnassa paikallisen kaivosyhtiön palveluksessa. Hän oleskelee Kiirunassa sijaitsevassa vuokra-asunnossaan kaksi viikkoa kestävän työskentelyjaksonsa ajan. Vapaaviikkonsa hän viettää Kolarissa olevassa vakituisessa asunnossaan. Henkilöä ei pidetä rajankävijänä, koska hän oleskelee Suomessa harvemmin kuin kerran viikossa. Henkilö maksaa palkkatulostaan verot Ruotsiin. Henkilön on annettava selvitys ulkomaantyöskentelystään veroilmoituksellaan. Henkilön Ruotsista ansaitsema palkkatulo otetaan Suomessa huomioon niin sanotulla progressioehtoisella vapautusmenetelmällä. Lisätietoa ulkomailla työskentelyn verotuksesta on Verohallinnon ohjeissa Ulkomailla työskentelyn verotus sekä Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen.
6 Rajankävijän vakuuttaminen
6.1 Ruotsissa tai Norjassa asuva rajankävijä
Työntekijä on pääsääntöisesti vakuutettava työskentelyvaltiossa, vaikka rajankävijöitä koskevat verosopimusmääräykset voivat estää palkkatulon verottamisen työskentelyvaltiossa.
Suomessa työskentelevä rajankävijä on pääsääntöisesti sairausvakuutettu Suomessa. Tällöin suomalaisen työnantajan on maksettava palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä työntekijän palkasta työntekijän sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksu. Sairausvakuutusmaksuista ja niiden perimisestä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon syventävässä ohjeessa Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa.
Työeläkevakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu on suoritettava Suomeen, kun työ tehdään täällä suomalaisen työnantajan palveluksessa. Vastaavasti työntekijältä on perittävä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu. Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen sekä sairaanhoito- ja päivärahamaksujen maksu- ja perimisvelvollisuutta ei ole, jos työntekijä esittää tätä työskentelyä varten toisesta valtiosta saamansa todistuksen A1 tai vastaavan.
Lisätietoa työeläkevakuuttamisesta sekä A1-todistuksesta saa Eläketurvakeskuksesta ja työeläkelaitoksilta. Sairausvakuuttamista koskevaa lisätietoa saa Kelasta.
6.2 Suomessa asuva rajankävijä
Toisessa pohjoismaassa työskentelevä rajankävijä on pääsääntöisesti työskentelyn perusteella sairausvakuutettu työntekovaltiossa. Tällöin vakuutusmaksut määräytyvät työskentelyvaltion lainsäädännön perusteella.
7 Erityistilanteet
7.1 Työskentely rajakunnassa sekä rajakuntien ulkopuolella
Lähtökohtaisesti palkkatulojen (mukaan lukien esimerkiksi sairausajan palkka, bonus ym.) katsotaan perustuvan työskentelyyn siinä kunnassa, jossa tavallisesti työskennellään. Jos työntekijä siirtyy tietyksi ajanjaksoksi työskentelemään rajakunnan ulkopuolelle, katsotaan tällaisen työskentelyjakson aikana maksettujen palkkojen ja muiden palkkana pidettävien korvausten perustuvan tässä muussa kunnassa tehtyyn työhön. Tällöin tulo jaetaan rajankävijänä tehdystä työstä saatuun tuloon ja muusta kuin rajakunnassa tehdystä työstä saatuun tuloon työpäivien suhteessa. Vastaava jaottelu tehdään myös silloin, jos rajankävijä tekee osittain etätyötä.
Esimerkki 10. Ruotsissa Haaparannalla asuva linja-autonkuljettaja aloittaa työvuoronsa Suomessa Torniossa olevalta linja-autovarikolta. Linja-auto liikennöi reitillä Haaparanta – Tornio – Keminmaa – Kemi kahdesti tunnissa. Rajankävijäsäännöstä sovelletaan Tornion kunnan alueella tehtyyn työhön. Keminmaan ja Kemin kuntien alueella tehtyyn työhön rajankävijäsäännös ei sovellu ja tältä osin ansaittu palkka verotetaan Suomessa. Suomella ei ole Pohjoismaisen verosopimuksen nojalla verotusoikeutta Haaparannalla tehtyyn työhön. Verotusoikeus Suomen ja Ruotsin välillä voidaan jakaa eri kunnissa tehtyjen työtuntien perusteella.
Lomapalkka ja lomakorvaus jaetaan rajankävijän palkaksi ja muuksi palkaksi samassa suhteessa kuin ne maksetaan rajakunnassa ja sen ulkopuolella tapahtuneen työskentelyn perusteella. Jakosuhde määräytyy samalta ajalta, jolta tulo on kertynyt.
Esimerkki 11. Ruotsin Pajalassa asuva työntekijä työskentelee suomalaisessa yrityksessä. Lomanmääräytymisvuoden aikana hän on työskennellyt viisi kuukautta Kolarissa ja seitsemän kuukautta Rovaniemellä. Yritys maksaa työntekijälle lomapalkkaa ja lomarahaa 3 000 euroa. Korvauksista 1 250 euroa (3 000 x 5/12) on rajankävijän tuloa ja 1 750 euroa (3 000 x 7/12) Suomessa veronalaista palkkatuloa.
Esimerkki 12. Suomessa Enontekiöllä asuva työntekijä työskentelee rajankävijänä ruotsalaisen yrityksen palveluksessa Ruotsissa Kiirunassa. Kuukausittain työntekijä tekee myös etätyötä Suomessa. Palkkatulo jaetaan rajankävijän tuloksi ja Suomessa tehdystä työstä saaduksi tuloksi työpäivien suhteessa. Rajankävijöitä koskevia määräyksiä sovelletaan Kiirunassa tehtyyn työhön, joten rajankävijänä saatu palkkatulo verotetaan vain Suomessa. Suomessa tehtyyn etätyöhön rajankävijäsäännös ei sovellu. Ruotsille ei kuitenkaan muodostu verotusoikeutta Suomessa tehdystä etätyöstä maksettuun palkkaan ja tämän vuoksi palkkatulo verotetaan tältäkin osin vain Suomessa.
Rajankävijöitä koskevia määräyksiä voidaan kuitenkin soveltaa palkkaan, joka saadaan saman työnantajan palveluksessa tapahtuvasta, enintään muutamia päiviä kestävästä, rajankävijän työhön olennaisesti liittyvästä rajakunnan ulkopuolelle tehdystä työmatkasta.
Esimerkki 13. Rajakunnassa työskentelevän henkilön toimenkuvaan sisältyy vuosittainen muutaman päivän mittainen kouluttautumisjakso työnantajan pääkonttorilla Helsingissä. Rajankävijöitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa tällaisen työmatkan aikana ansaittuun palkkaan.
7.2 Ulkomaisten vakuutusmaksujen vähentäminen
Tuloverolain (1535/1992, TVL) 96 §:n 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan lakisääteinen työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Myös ulkomaille suoritetut maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne vastaavat suomalaisia maksuja. Ulkomaisten vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuudesta kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeen Menojen vähennyskelpoisuus kansainvälisissä tilanteissa luvussa 3.5.
7.3 Ulkomaisen työnantajan maksamien suoritusten verotus Suomessa
Ulkomaantyöskentelytilanteissa palkka, palkanlisät ja kustannusten korvaukset määräytyvät työntekovaltion lainsäädännön mukaisesti. Rajankävijän saama palkkatulo verotetaan kuitenkin asuinvaltion lainsäädännön mukaan. Suomessa asuvien rajankävijöiden tulojen ja korvausten veronalaisuus määräytyvät siten Suomen lainsäädännön perusteella.
Esimerkki 14. Ruotsalainen työnantaja on maksanut Suomessa asuvalle rajankävijälle kilometrikorvauksia, joista osa on lisätty työntekijän palkkatuloon. Työnantaja on antanut työntekijälle myös todistuksen Ruotsiin maksetuista eläkevakuutusmaksuista. Työntekijä vaatii palkkaan lisätyn kilometrikorvauksen ja maksettujen eläkevakuutusmaksujen vähentämistä veroilmoituksessaan.
Kilometrikorvauksen veronalaisuus määräytyy Suomessa tuloverolain 71 §:n ja Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaan. Työntekijän on siten toimitettava kilometrikorvausten maksuperusteista selvitys (esimerkiksi ajopäiväkirja tai matkalasku), josta käy ilmi matkan ajankohta, matkareitti ja matkan tarkoitus. Lisäksi työntekijän on eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuuden selvittämiseksi toimitettava työnantajan tai eläkelaitoksen antama selvitys siitä, onko kyseessä lakisääteinen työntekijältä peritty eläkevakuutusmaksu vai kollektiivisen lisäeläketurvan maksu.
8 Menettelyohjeita
8.1 Suomessa asuva rajankävijä
Ulkomaisella työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa Suomessa asuvalle rajankävijälle maksamastaan palkasta ennakonpidätystä Suomeen. Rajankävijän on siten huolehdittava veron maksamisesta itse hakemalla Verohallinnolta palkkatuloaan varten ennakkoveroa.
Suomessa asuvan rajankävijän on yleensä toimitettava todistus verosopimuksen mukaisesta asuinpaikastaan työskentelyvaltion veroviranomaiselle. Todistukseen merkitään se kunta, jossa verovelvollinen asui edellisen vuoden päättyessä.
Ulkomaisella työnantajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa rajankävijälle maksamaansa palkkaa tulorekisteriin. Rajankävijän on siten ilmoitettava tulonsa ja siitä ulkomaille mahdollisesti maksetut vakuutusmaksun veroilmoituksellaan.
Tarkemmat menettelyohjeet ennakkoverojen ja asuinpaikkatodistuksen hakemisesta sekä tulojen ilmoittamisesta veroilmoituksella kerrotaan ohjeessa Rajankävijä – Asut Suomessa, työskentelet Ruotsissa tai Norjassa - vero.fi.
8.2 Ruotsissa tai Norjassa asuva rajankävijä
8.2.1 Rajankävijätulon verotus
Ruotsissa tai Norjassa asuvan ja suomalaisessa rajakunnassa työskentelevän rajankävijän on toimitettava työnantajalleen tätä työtä varten annettu lähdeverokortti tai verokortti. Lähdeverokortin tai verokortin saamiseksi rajankävijän on esitettävä asuinvaltionsa veroviranomaisen antama todistus verosopimuksen mukaisesta asuinpaikastaan. Asuinpaikkatodistuksessa tulee olla merkintä verovelvollisen kotikunnasta.
Suomalaisessa rajakunnassa työskentelevä rajankävijä maksaa palkastaan Suomeen sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksun. Maksuja ei peritä, jos rajankävijä esittää Verohallinnolle todistuksen (A1) siitä, että hän ei ole Suomessa sairausvakuutettu.
Rajankävijän työnantaja ilmoittaa rajankävijälle maksamansa palkan palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin. Yleisesti verovelvollinen rajankävijä saa Suomesta esitäytetyn veroilmoituksen, jonka tiedot hänen tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Rajoitetusti verovelvollisen saama lähdeveronalainen tulo ei ole esitäytetyllä veroilmoituksella eikä sitä tarvitse ilmoittaa.
Tarkemmat menettelyohjeet lähdeverokortin tai verokortin hakemisesta ja tarvittavasta asuinpaikkatodistuksesta sekä tulojen ilmoittamisesta veroilmoituksella kerrotaan ohjeessa Rajankävijä – Asut Ruotsissa tai Norjassa, työskentelet Suomessa - vero.fi.
8.2.2 Muun kuin rajankävijätulon verotus
Jos ulkomailla asuva henkilö saa Suomesta myös muuta kuin rajankävijän tuloa, verotetaan tätä muuta tuloa Suomessa, jos Suomella on tuloon verosopimuksen mukaan verotusoikeus.
Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomesta saadusta muusta kuin rajankävijän tulosta Suomeen lähdeveroa. Lähdeverotuksen sijaan rajoitetusti verovelvollinen voi vaatia tulon verottamista verotusmenettelystä annetun lain mukaan, jolloin tuloa verotetaan progressiivisen valtionveron ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Tällöin henkilön rajankävijänä ansaitsema tulo sekä hänen muut tulonsa huomioidaan muun ansiotulon veroa määritettäessä. Lisätietoa rajoitetusti verovelvollisen verotuksesta on Verohallinnon ohjeessa Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus.
Yleisesti verovelvollinen maksaa muusta kuin rajankävijän tulosta Suomeen veroa verotusmenettelystä annetun lain mukaisesti ja tulolle tulee hakea verokortti. Rajankävijänä ansaittua palkkatuloa ei huomioida muun tulon veroprosenttia laskettaessa.
8.3 Verojen siirtäminen Pohjoismaiden välillä
Pohjoismaiden välillä on verosopimus veron kannosta ja siirrosta (ns. Trekk-sopimus), jonka tarkoituksena on varmistaa verojen maksaminen siihen Pohjoismaahan, jolla on palkkatulon verotusoikeus. Jos rajankävijänä ansaitusta palkasta on vastoin Pohjoismaisen verosopimuksen rajankävijä säädöstä peritty veroa työskentelyvaltioon, verot siirretään palkansaajan asuinvaltioon. Tarkemmin verojen kantoa ja siirtoa Pohjoismaiden välillä on kuvattu Verohallinon ohjeissa Työskenteletkö toisessa Pohjoismaassa - toiseen Pohjoismaahan maksamasi verot voidaan siirtää siihen Pohjoismaahan, jolla on tuloon verotusoikeus ja Pohjoismainen sopimus veron kannosta ja siirrosta.
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
veroasiantuntija Heidi Mattila