Tekijänoikeuskorvaukset
Avainsanat:
- Voimassaolo
- Vuodesta 2012 alkaen−20.10.2014
Immateriaalioikeudet
Immateriaalioikeudella tarkoitetaan oikeutta "aineettomaan esineeseen". Immateriaalioikeus on tapana jakaa kahteen pääalueeseen, tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Tekijänoikeuteen kuuluu varsinainen tekijänoikeus eli kirjailijan, taiteilijan, säveltäjän, arkkitehdin jne. oikeus luomukseensa, oikeus valokuvaan ja ns. naapurioikeudet eli esittävän taiteilijan, äänitteen valmistajan, radio- ja televisioyrityksen jne. oikeudet suorituksiinsa. Teollisoikeuteen kuuluvat patenttioikeus, mallioikeus, tavaramerkkioikeus ja toiminimioikeus.
Kenellä on tekijänoikeus
Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. kirjallinen teos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen teos ja tietokoneohjelma tai muu teos. Tekijänoikeuslaissa säädetään myös valokuvan suojasta. Tekijänoikeus syntyy teoksen luomishetkellä suoraan lain nojalla. Mitään rekisteröintiä, ilmoitusta tai merkintää siitä, että teos on suojattu ei tarvita tekijänoikeuden tai valokuvaoikeuden saamiseksi.
Tekijänoikeudet on jaoteltu taloudellisiin oikeuksiin ja moraalisiin oikeuksiin. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat tekijän oikeus yksin määrätä kappaleiden valmistamisesta, teoksen saattamisesta yleisön saataville eli julkinen esittäminen, levittäminen yleisön keskuuteen ja julkinen näyttäminen. Tekijänoikeuslain ilmaisema pääsääntö on, että tekijän lupa tarvitaan teoksen toisintamiseen. Tietyissä lain rajoitussäännöksissä määritellyissä tilanteissa käyttäjällä on kuitenkin oikeus toisintaa teos ilman tekijän lupaa (esim. arvostelu, tieteellinen esitys, uutisointi ja opetus).
Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat isyysoikeus eli tekijällä on lain nojalla oikeus tulla ilmoitetuksi teoksensa tekijänä sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii ja respektioikeus eli lain mukaan teosta ei saa muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijän taiteellista arvoa tai ominaislaatua loukkaavalla tavalla. Tekijänoikeudet kuuluvat taiteilijalle myös taideteoksen luovutuksen jälkeen. Tekijänoikeuslain nimenomaisen säännöksen mukaan teoksen kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta. Tekijä voi kuitenkin sopimuksella luopua tekijänoikeudestaan.
Tekijänoikeus työsuhteessa
Myös työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeudet syntyvät tekijälle. Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan todennut, että tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle työnantajan normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa, jolloin oikeudet muuhun käyttöön jäävät tekijälle. Jos työntekijän teosta on käytetty laajemmin kuin työtä tehtäessä on sovittu tai voidaan näyttää tarkoitetun, kysymys on teoksen luvattomasta käytöstä ja työntekijälle on tällaisesta käytöstä maksetun palkan lisäksi oikeus erilliseen korvaukseen.
Käyttökorvaus
Tekijälle kertyy teoksensa taloudellisesta hyödyntämisestä tekijänoikeustuloa (käyttökorvaus). Tekijänoikeudesta saadaan korvausta, kun oikeus luovutetaan kokonaan tai osittain tai joku käyttää suojattua teosta. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa sopimuksella ja luovutuksen laajuus määräytyy sopimuksen sisällön mukaisesti. Tekijänoikeuden alaisen teoksen käytöstä sovitaan myös sopimuksella. Esimerkiksi kirjailijoiden kohdalla tavallisimmin toisena sopijapuolena on kustantaja, joka maksaa kirjan kirjoittajalle korvausta. Teollinen muotoilija taas voi tehdä lisenssisopimuksen yrityksen kanssa, joka maksaa lisenssisopimuksen perusteella rojaltia.
Tekijänoikeudellisesti suojatun teoksen käyttämiseen tarvitaan tekijöiden lupa. Sopimusta ei kuitenkaan aina tehdä suoraan tekijän kanssa vaan tekijä on valtuuttanut tekijänoikeusjärjestön myöntämään ja sopimaan luvista, näin esim. musiikin tekijöiden puolesta voi sopimuksen tehdä Teosto ja kuvataiteilijoiden puolesta Kuvasto. Taiteilijan tekijänoikeustulo koostuu erilaisista korvauksista, jotka liittyvät suojatun teoksen käyttämiseen. Näitä korvauksia ovat mm. teoksen esityskorvaus, korvaus uusintaesityksestä ja näyttelykorvaus. Tekijänoikeuskorvauksia eivät ole teoksen omistusoikeuden perusteella maksetut korvaukset, esim. taideteoksen kauppahinta. Taiteilijan itsensä saama kauppahinta on veronalaista ansiotuloa. Tekijä voi itse valvoa tekijänoikeuskorvauksiensa maksamista mutta tavallisinta on, että samalla kun tekijä on valtuuttanut tekijänoikeusjärjestön sopimaan luvista on hän valtuuttanut järjestön valvomaan tekijänoikeuskorvauksia. Taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöjä ovat mm. Gramex, Kopiosto, Kuvasto ja Teosto. Nämä järjestöt tilittävät saadut korvaukset taiteilijoille. Ne myös toimittavat ennakonpidätyksen ja antavat vuosi-ilmoituksen.
Mitä tuloa tekijänoikeuskorvaus on?
Tekijänoikeuskorvaus, joka perustuu saajan omaan toimintaan, on ansiotuloa. Myös lahjana saadusta tekijänoikeudesta maksettu korvaus on ansiotuloa. Jos taas tekijänoikeus on siirtynyt perintönä, testamentilla tai hankittu vastikketta vastaan, saatu korvaus on pääomatuloa (TVL 52 §).
Lainauskorvaus
Vuoden 2009 aikana aletaan maksaa lainauskorvausta. Sitä voi saada esim. kirjailija, kääntäjä, kuvittaja ja musiikintekijä sillä perusteella, että heidän teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista. Korvauksen suuruus riippuu lainausmääristä. Korvauksia maksatuksen taiteilijoille hoitavat Sanasto, Kopiosto ja Teosto. Lainauskorvaus on veronalaista käyttökorvausta. Korvausta voidaan maksaa takautuvasti, joten tulontasaus saattaa tulla sovellettavaksi.