Optiot, termiinit ja muut johdannaissopimukset

Tässä ohjeessa käsitellään johdannaissopimuksia, joilla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla (laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä 748/2012). Säänneltyjä markkinoita ovat pörssi tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämä monenkeskinen kaupankäyntimenettely.

Mikä on optio?

Optiolla tarkoitetaan sopimusta, jolla option saaja saa option asettajalta oikeuden ostaa (osto-optio) tai myydä (myyntioptio)sovitusta lunastushinnasta tietyn määrän arvopapereita tai muita option perustana olevia hyödykkeitä. Luovutus sovitaan tapahtuvaksi joko tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa tai tietyn ajanjakson kuluessa. Option saaja eli haltija maksaa vastikkeen (preemio) saamastaan oikeudesta.

Option perustana (kohde-etuutena) voi olla mikä tahansa hyödyke, jonka hinta vaihtelee ajan kuluessa. Option kohteena voi olla myös oikeus saada tietyn arvopaperijoukon, esim. osakekorin, hintojen muutoksia kuvaavan indeksin mukaan laskettava suoritus (indeksioptio).

Option vakioinnilla tarkoitetaan sitä, että sopimuksessa määritellään etukäteen option perustana oleva hyödyke, option voimassaoloaika ja lunastushinta. Sitä vastoin option hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Myyntioptio vai osto-optio?

Optiot ovat myyntioptioita tai osto-optioita.

Myyntioption haltijalla on oikeus (mutta ei velvollisuutta) myydä option kohde-etuus option asettajalle ennalta sovittuun lunastushintaan tai saada indeksin osoittama suoritus. Myyntioption asettaja on vastiketta (preemio) vastaan sitoutunut option haltijan vaatimuksesta ostamaan option kohde-etuuden sovittuun lunastushintaan tai suorittamaan vastaavan arvon rahassa (kohde-etuuden lunastushinta - kohde-etuuden markkinahinta).

Osto-option haltijalla on oikeus ostaa option kohde-etuus ennalta sovittuun lunastushintaan tai saada indeksin osoittama suoritus. Osto-option asettaja on vastiketta vastaan sitoutunut option haltijan vaatimuksesta myymään option kohde-etuuden tai suorittamaan vastaavan arvon rahassa (kohde-etuuden markkinahinta - kohde-etuuden lunastushinta).

Tiliaseman sulkeminen

Option haltija tai asettaja ei voi luovuttaa edelleen eikä ostaa takaisin optiota sen voimassaoloaikana. Vastaavaan tulokseen päästään tiliaseman eli position sulkemisella, mikä tapahtuu identtisellä mutta vastakkaisella toimenpiteellä. Esim. option haltija voi sulkea asemansa asettamalla ostamansa option kanssa identtisen option markkinahintaan. Jos tiliaseman sulkemisajankohtana saatu preemio eroaa ostoajankohtana maksetusta preemiosta, toimenpiteestä syntyy joko voittoa tai tappiota.

Option lunastaminen

Option toteutusta kutsutaan lunastukseksi. Jos kysymyksessä on esimerkiksi osakeoptio, osto-option haltija on oikeutettu lunastamaan option kohteena olevat osakkeet sopimuksen mukaiseen lunastushintaan. Tällöin hän saa voittoa, jos option kohteen markkina-arvo on korkeampi kuin lunastushinta. Jos lunastushinta on hyödykkeen markkina-arvoa korkeampi, osto-optiolla ei ole reaaliarvoa. Tällöin optio raukeaa ja ostajalle aiheutuu maksamansa preemion suuruinen tappio.

Optio voidaan toteuttaa myös nettoarvon tilityksenä. Esim. indeksioptio toteutetaan päättymispäivänä automaattisesti nettoarvon tilityksenä, jossa verrataan option päättymisindeksiä lunastushintaan.

Optio, jota ei sen voimassaoloaikana lunasteta, raukeaa eli lakkaa olemasta päättymispäivänä.

Optioiden verottaminen tuloverolain mukaan

Option luovutukseen sovelletaan myyntivoiton verotusta koskevia säännöksiä (KVL 1989/231).

Option asettajan saama preemio on hänen veronalaista tuloaan sinä verovuonna, jonka aikana preemio on ollut hänen nostettavissaan. Option asettajan saamaa preemiota pidetään omaisuuden luovutuksesta saatuna tulona, josta voidaan vähentää hankintameno-olettama (KHO 1999/2410).

KHO on päättänyt (KHO:2012:69), että jos osakeoptio toteutetaan lunastamalla option kohde-etuutena olevat osakkeet, optiosta saatu tai maksettu preemio kaupankäyntikuluineen on osakkeiden hankintahinnan osa. KHO:n ratkaisun mukaan Henkilöverotuksen käsikirjan aikaisemmasta versiosta (julkaistu ennen syksyä 2013) on voinut saada sen käsityksen, että preemio ei ole osakkeiden hankintahinnan osa.

Indeksioption haltijan saamaa lunastushinnan ja markkinahinnan välistä erotusta vastaava positiivinen suoritus otetaan huomioon option luovutushintana ja hänen suorittamansa preemio hankintamenona hänen luovutusvoittoaan laskettaessa. Voitto on option tilitysvuoden tuloa.

Luovutusvoittoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös option sulkemistilanteessa, jolloin voiton määräksi muodostuu maksetun ja saadun preemion välinen erotus.

Option raukeaminen rinnastetaan luovutustappioon

Optioista aiheutuva luovutustappio voidaan tuloverolain (TVL) 50 §:n mukaan vähentää omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä (1.1.2010 alkaen) sitä seuraavana vuonna sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Ennen verovuotta 2010 syntyneisiin luovutustappioihin sovelletaan luovutusvuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden määräaikaa. Luovutustappioon rinnastetaan myös sellaisen option tai muun johdannaissopimuksen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio, jolla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla (laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä).

Lue lisää luovutustappioista

Elinkeinoverolaissa on erilaiset säännökset preemioista

Edellä mainitut periaatteet koskevat optioiden verottamista tuloverolain mukaan. Jos option asettajaa verotetaan elinkeinoverolain mukaan, option asettajan saama preemio on tietyin edellytyksin veronalaista tuloa vasta sinä verovuonna, jona optiosopimus suljetaan, toteutetaan tai raukeaa (elinkeinoverolaki 1160/2002). Jos optio lunastetaan hankkimalla kohde-etuutena oleva hyödyke, sen hankintamenoa oikaistaan säännösten mukaan preemion määrällä. Säännökset eivät koske tuloverolain nojalla verotettavia verovelvollisia.

Mikä on termiini?

Termiinillä tarkoitetaan kauppasopimusta, jossa kaupantekohetkellä sovittu suoritus on maksettava tiettynä määräpäivänä. Termiinit eroavat optioista siinä suhteessa, että ne velvoittavat molempia osapuolia, kun taas optiot velvoittavat vain option asettajaa. Termiinisopimusten eräs alalaji ovat futuurit.

Termiinin vakioinnilla tarkoitetaan sitä, että termiinin erääntymishinnasta ja -päivästä sovitaan termiinisopimuksessa.

Termiinin kohteena voi olla mikä tahansa hyödyke, jonka hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Termiinin kohteena voi olla myös tietyn hyödykkeen tai hyödykejoukon hintakehitystä seuraava indeksi.

Termiinikaupasta sovittaessa ei tehdä mitään rahasuorituksia. Suoritusvelvollisuus ja sitä vastaava saamisoikeus syntyvät vasta termiinin erääntymispäivänä sen perusteella, mikä termiinin kohteena olevan hyödykkeen markkinahinta on kyseisenä päivänä. Termiinin ostaja saa myyjän suorituksen hyväkseen silloin, kun sovittu erääntymishinta on markkinahintaa alempi. Jos sovittu hinta on markkinahintaa korkeampi, myyjä saa ostajan suorituksen hyväkseen. Näin ollen termiini ei voi raueta.

Termiinien verottaminen tuloverolain mukaan

Kun termiinisopimuksella käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, syntynyt voitto rinnastetaan  omaisuuden luovutusvoittoon  (TVL 45.3 §, 774/2012). Luovutusvoittoa laskettaessa ei kuitenkaan saa vähentää TVL 46.1 §:ssä tarkoitettua hankintameno-olettamaa. Vähentämiskielto on perustunut siihen, että termiinisopimuksella ei ole hankintamenoa.

Luovutustappioon rinnastetaan puolestaan termiinin tai muun johdannaissopimuksen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio, jos johdannaisella käydään kauppaa säännellyllä markkinalla (laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä).

Lue lisää luovutustappioista

Muut kuin säännellyllä markkinalla kaupattavat termiinit

Muista kuin TVL 50.3 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista termiineistä syntyvä voitto tai tappio on luonteensa mukaisesti joko veronalaista pääomatuloa tai vähennyskelvoton menetys, eikä niihin sovelleta luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä (ks. KHO 2005/802 ja KHO 1995 B 522, sekä luku Luovutustappio). Nettoarvon tilityksestä aiheutunut tappio on vähennyskelvoton meno. Kuitenkin reaalitoteutettavasta vakioimattomasta termiinistä aiheutunut tappio on katsottu vähennyskelpoiseksi luovutustappioksi, kun kyseessä on ollut kohde-etuutena olleiden osakkeiden luovutus (KHO 2003:35).

Muut johdannaissopimukset

Muiden kuin sellaisten johdannaisten verokohtelu, joilla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, on osittain epäselvä. Asiasta ei ole lain tasoisia erityissäännöksiä ja oikeuskäytäntöä on vähän.

CFD-sopimuksista aiheutuvat tulot ja tappiot

CFD (Contract for Difference) sopimuksista aiheutuva tappio ei ole verovähennyskelpoinen TVL:n mukaan (KHO 2010:74). CFD-sopimuksista saatu tulo on TVL:n mukaisessa verotuksessa TVL 32 §:n mukaista pääomatuloa.