Warrantti ja sertifikaatti

Warrantti on pankin tai pankkiiriliikkeen asettama arvopaperi, joka voi kohdistua esimerkiksi osakkeeseen, valuuttaan tai raaka-aineeseen. Yleisimpiä warranttityyppejä ovat ostowarrantti ja myyntiwarrantti. Ostowarrantti antaa oikeuden ostaa kohteen (esim. osakkeen) sovittuun hintaan warrantin päättymispäivänä. Myyntiwarrantti oikeuttaa myymään kohteen warrantin ehdoissa sovittuun hintaan.

Arvopaperimarkkinalaissa (746/2012, 1:2.1 §) määritellään, mitkä ovat arvopapereita, joihin lakia sovelletaan. Warranttia säännöksessä ei mainita. Warrantteja voitaneen kuitenkin pitää säännöksessä (3. kohdassa) tarkoitettuna arvopaperina, jos ne ovat vaihdantakelpoisia ja ne on listattu pörssissä useiden samansisältöisten arvopaperien kanssa.

Warranteilla voi käydä kauppaa pörssissä

Warrantin arvo perustuu sen kohteena olevan osakkeen, muun arvopaperin tai etuuden arvoon. Pörssilistalle otetuilla arvo-osuusmuotoisilla warranteilla voidaan käydä kauppaa arvopaperipörssissä.

Warrantin haltija voi siis myydä warrantin pörssissä ja saada siitä joko voittoa tai tappiota.

Jos warrantin haltija lunastaa warrantin sen voimassaolon päättymispäivänä (=juoksuajan päättymispäivänä), hän saa warrantin liikkeeseenlaskijalta ehtojen mukaisen suorituksen. Tavallisesti liikkeeseenlaskija maksaa warrantin nettoarvon rahana. Jos ehtojen mukainen suoritus olisi negatiivinen, warrantti raukeaa arvottomana.

Warranttien verottaminen tuloverolain mukaan

Tuloverolaissa (TVL) ei ole nimenomaisia säännöksiä warranteista. Warranttien verotuksesta ei myöskään ole oikeuskäytäntöä.

Warranttien myyminen pörssissä

Pörssissä listattujen, vaihdantakelpoisten warranttien luovutukseen jälkimarkkinoilla sovelletaan vakiintuneen verotuskäytännön mukaan luovutusvoiton verotusta koskevia TVL:n säännöksiä.

• Hankintamenoksi katsotaan luovuttajan warrantista maksama hinta ja häneltä mahdollisesti perityt kustannukset. Myynnistä aiheutuneet kulut voi vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneina menoina.
• Vaihtoehtoisesti voi vähentää hankintameno-olettaman, jos se on verovelvolliselle edullisempi.
• Arvo-osuusjärjestelmään liitetyt warrantit katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on hankittu.

Warranttien lunastaminen voimassaolon päätyttyä

Kun warrantti lunastetaan, liikkeeseenlaskija voi maksaa suorituksen joko toimittamalla warrantin kohteena olevat arvopaperit warrantin haltijalle tai maksamalla suorituksen rahana. Käytännössä pörssissä listattuja warrantteja lunastettaessa suoritus on maksettu rahana.

Selvää ei ole, sovelletaanko warrantin lunastuksen yhteydessä saatavaan rahasuoritukseen luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Tulkinnassa voitaneen käyttää apuna KVL:n päätöstä 231/1989. Tapauksessa vakioidun optiosopimuksen perusteella suoritettuun nettoarvontilitykseen sovellettiin luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä (kt. ohje Optiot, termiinit ja muut johdannaissopimukset). Myös pörssinoteeratun warrantin lunastuksen yhteydessä maksettavaan rahasuoritukseen voitaneen soveltaa luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä.

Luovutusvoittoa laskettaessa nettoarvon tilityksenä saadun rahasuorituksen määrästä vähennetään joko warrantin hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot tai hankintameno-olettama, jos se on verovelvolliselle edullisempi.

Jos pörssissä noteerattu ja vaihdantakelpoinen warrantti raukeaa arvottomana, sitä voidaan pitää TVL 50.3 §:ssä tarkoitettuna arvopaperin lopullisena arvonmenetyksenä. Myös vaihdantakelpoisen ja listattavissa olevan warrantin raukeamista arvottomana voidaan pitää arvopaperin lopullisena arvonmenetyksenä edellyttäen, että listattavissa olemisesta esitetään selvitys (KHO:2013:117)

Warrantin ehdot on merkittävä listalleottoesitteeseen

Jotta warrantti voidaan listata pörssiin, pankin tai pankkiiriliikkeen on laadittava warrantista listalleottoesite. Listalleottoesitteessä (Komission asetus 809/2004, liitteen XII kohdat 4.1 ja 4.2) on mainittava muun muassa

• arvopaperin (tässä tapauksessa warrantin) liikkeeseenlaskijan ja haltijan oikeudet ja velvollisuudet sekä tieto siitä, miten oikeudet ja velvollisuudet toteutetaan
• muut arvopaperin ehdot
• riittävät ja olennaiset tiedot seikoista, joiden perusteella arvopaperin arvo määräytyy. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot arvopaperin arvoon vaikuttavasta muusta arvopaperista ja sen liikkeeseenlaskijasta taikka indeksistä tai muusta tunnusluvusta.

Myös sertifikaatteihin voidaan soveltaa luovutusvoittojen verosäännöksiä

Sertifikaatit ovat yleensä pörssissä noteerattuja arvopaperimuotoisia johdannaisia, joiden kohde-etuutena voi olla esimerkiksi osake, osakekori, indeksi tai raaka-aine. Sertifikaattien voimassaoloaika eli juoksuaika voi olla rajattu tai rajoittamaton (open end). Olennaisena erona warrantteihin on se, että sertifikaatin hinnanmuutokset seuraavat yleensä suoraan kohde-etuuden hinnanmuutoksia.

Tuloverolaissa (TVL) ei ole nimenomaisia säännöksiä sertifikaateista, eikä sertifikaateista ole myöskään oikeuskäytäntöä.

Pörssinoteeratun, vaihdantakelpoisen sertifikaatin hankintameno määräytynee kuten muidenkin arvopapereiden. Kun tällainen sertifikaatti luovutetaan jälkimarkkinoilla tai kun se juoksuajan päättyessä erääntyy, voittoja verotettaneen luovutusvoittoja koskevien säännösten mukaisesti. Jos tällainen yleiseen liikkeeseen laskettu pörssinoteerattu sertifikaatti menettää lopullisesti arvonsa esimerkiksi konkurssin seurauksena, sertifikaatin hankintameno voitaneen vähentää luovutustappiona, koska kyse on arvopaperin lopullisesta arvon menetyksestä. 

Myös vaihdantakelpoisen ja listattavissa olevan sertifikaatin raukeamista arvottomana voidaan pitää arvopaperin lopullisena arvonmenetyksenä edellyttäen, että listattavissa olemisesta esitetään selvitys (KHO:2013:117).