Puun myyntitulon ajallinen kohdistaminen ja pystykauppa yhteisömyyntinä

Yleinen arvonlisäverokanta nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Verokantamuutos päivitetään ohjeeseen seuraavan ohjepäivityksen yhteydessä.

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräiset rajat nousevat 1.1.2016. Tässä ohjeessa on vanhat euromääräiset rajat. Verovelvollisuuden alaraja nousee 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja 30 000 euroon. Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus.

Puun myyntitulon ajallisesta kohdistamisesta

1. Yleistä

Puun myynti on arvonlisäverotuksen piiriin kuuluvaa toimintaa. Puun myyjä on arvonlisäverovelvollinen omistamaltaan metsäkiinteistöltä saadun puun ja metsän hakkuuoikeuden myynnistä. Verollista on myös hakkeen, halkojen ja pilkkeiden myynti. Myös puun myyjän toiselle metsänomistajalle suorittamat metsänhoitoon sekä puunkorjuuseen ja -kuljetukseen liittyvät palvelut ovat verollisia. Puukaupan arvonlisäverollisuuteen ei vaikuta myydäänkö puut pysty-, hankinta- tai käteiskaupalla. Välittömän verotuksen metsäverojärjestelmän valinnalla ei myöskään ole merkitystä arvonlisäverovelvollisuuteen.

2. Arvonlisäverovelvollisuus

Tavaran tai palvelun myyjä on arvonlisäverovelvollinen silloin, kun arvonlisäverolaissa tarkoitettu liikevaihto on kalenterivuodelta yli 50 000 markkaa (HE 91/2001 8.6.2001 8 500 euroa). Vähäinen liiketoiminta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Vähäisen liiketoiminnan raja on arvonlisäverolain 3 §:ssä määritelty kalenterivuoden liikevaihdon perusteella. Kalenterivuoden 50 000 markan liikevaihtoon luetaan kaikkien arvonlisäverolain mukaan verollisten tavaroiden ja palveluiden myyntihinnat. Lisäksi liikevaihtoon luetaan myös eräät arvonlisäverottomat myynnit. Lisätietoa vähäisen toiminnan markkarajasta ja markkarajaan laskettavista myynneistä saa  Verohallituksen julkaisusta 890, Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan markkaraja 50 000 mk. (Julkaisu vanhentunut, uusi ohje on Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 8 500 euroa.)

Jos puun myyjän yhteenlasketut arvonlisäverolliset myynnit, esim. tulot puukaupasta ja maataloudesta ylittävät 50 000 markkaa vuodessa, hän on arvonlisäverovelvollinen. 

Jos on pienikin mahdollisuus, että 50 000 markan raja ylittyy kalenterivuonna, myyjän on varminta ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Sellaisen puun myyjän, jolla on oikeus tilittää arvonlisävero saatujen maksujen mukaan, kalenterivuoden liikevaihdoksi lasketaan kaikkien kalenterivuoden aikana kertyneiden maksujen yhteismäärä. Tällaiselle myyjälle ei synny arvonlisäverovelvollisuutta vaikka puutavara on toimitettu (mitattu), jos maksuja ei ole kertynyt (katso esimerkki 4).

Arvonlisäverovelvollisuus alkaa silloin, kun verollinen liiketoiminta alkaa tai kun verovelvollinen ryhtyy tekemään hankintoja liiketoimintaa varten. Puun myyjällä, jonka arvonlisäverolliset myynnit ovat kalenterivuoden aikana enintään 50 000 markkaa, on mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi.

Verovelvollisuus alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona hakemus saapuu verovirastoon. Ilmoittautumisen ja hakeutumisen ero on arvonlisäverovelvollisuuden alkamisajankohdassa. Kun myyjä, jonka kalenterivuoden myynnit ovat yli 50 000 markkaa, ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi, alkaa verovelvollisuus joko liiketoiminnan alkamispäivästä tai kalenterivuoden alusta. Kun myyjä, jonka kalenterivuoden myynnit ovat enintään 50 000 markkaa, hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, verovelvollisuus alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona hakemus saapuu virastoon. On tärkeää, että puun myyjä, jonka liikevaihto ylittää 50 000 markan rajan on merkitty arvonlisäverovelvolliseksi. Puutavarayhtiöt ja muut puun ostajat maksavat puun myyjälle arvonlisäverollisen hinnan vain, jos myyjä on merkitty arvonlisäverovelvolliseksi.

Jos verovirasto jälkikäteen merkitsee myyjän arvonlisäverovelvolliseksi, ei ostajalla ole velvollisuutta jälkikäteen maksaa veron osuutta myyjälle. Myyjä joutuu kuitenkin maksamaan veron myyntihinnasta. Lisäksi hän joutuu maksamaan viivästysseuraamukset aikanaan maksamatta jääneelle verolle. Jos myyjä on arvioinut kalenterivuoden liikevaihtonsa jäävän alle 50 000 markan rajan, mutta liikevaihto ylittääkin rajan, myyjän on suoritettava vero koko kalenterivuoden arvonlisäverollisista myyntituloista. Kun myyjä havaitsee, että markkaraja ylittyy, hänen on annettava perustamisilmoitus. Verovirasto merkitsee myyjän takautuvasti verovelvolliseksi kalenterivuoden alusta tai jos toiminta on alkanut kesken vuotta, toiminnan aloittamisesta lukien. Jos myyjä kuuluu kuukausimenettelyn piiriin, hänen on annettava valvontailmoitukset kohdekuukausittain ja suoritettava verot viivästysseuraamuksineen toiminta-ajalta.

Arvonlisäverovelvollisuus jatkuu, vaikka kalenterivuoden liikevaihto jää jonain vuonna alle 50 000 markan, ellei puun myyjä anna lopettamisilmoitusta verovirastoon. Verovelvollisuus päättyy myös arvonlisäverollisen liiketoiminnan lopettamisen johdosta. Tässäkin tapauksessa verovelvollisen on annettava lopettamisilmoitus verovirastoon.

3. Veroilmoitus

Arvonlisäverovelvollinen puun myyjä ilmoittaa kaikki verolliset toimintansa yhdellä ja samalla arvonlisäveroilmoituksella. Puun myynnit siis ilmoitetaan samalla ilmoituksella kuin esimerkiksi maatalouden myynnit tai muun liiketoiminnan myynnit.

Arvonlisäveron verokausi on kalenterikuukausi. Pelkästään puun myyntiä harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän tai luonnollisten henkilöiden muodostaman verotusyhtymän, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, verokausi on kalenterivuosi. Tiedot arvonlisäverotusta varten annetaan alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksella verovirastoon kerran vuodessa.

Jos puun myyjä on osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö tai osuuskunta harjoitettu metsätalous kuuluu normaaliin arvonlisäverotuksen kuukausimenettelyyn. Vuosimenettelyssä (ilmoitus kerran vuodessa) oleva puun myyjä saa halutessaan valita myös kuukausi-ilmoitusmenettelyn. Kuukausimenettelyyn siirtyminen edellyttää hakemuksen tekemistä verovirastoon. Kuukausi-ilmoitusmenettelyyn siirtyneen puun myyjään sovelletaan tätä menettelyä, kunnes toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia.

4. Ajallinen kohdistaminen

Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan myynnistä suoritettava arvonlisävero kohdistetaan maksamista varten sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyty tavara on toimitettu asiakkaalle tai jonka aikana palvelu on suoritettu. Tilikauden aikana juoksevassa kirjanpidossa myynnit saa kohdistaa sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana ostajaa on toimitetusta tavarasta tai palvelusta laskutettu. Jos verovelvollinen on käyttänyt tilikauden aikana laskutusperiaatetta, hänen on tilikauden päättyessä ilmoitettava laskuttamatta olevat erät tilikauden viimeisen kalenterikuukauden myyntinä. Laskutusperuste siis oikaistaan suoriteperusteiseksi. Kun noudatetaan suoriteperustetta, merkitystä ei ole sillä, milloin tavara tai palvelu on veloitettu tai maksettu.

Verovelvollisella, johon ei sovelleta kirjanpitolakia tai jolla on kirjanpitolain mukaan oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös, on arvonlisäverolain mukaan niin halutessaan, oikeus tilittää vero saatujen maksujen mukaan (ns. maksuperuste/kertymisperiaate). Tällaisen verovelvollisen ei tarvitse oikaista tilityksiä suoriteperusteiseksi edes tilinpäätöksen yhteydessä. 

Korkeimman hallinto-oikeuden 20.12.1996 antaman päätöksen t. 3930 mukaan maatalouden harjoittaja, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, saa kohdistaa ajallisesti myynnistä suoritettavan arvonlisäveron ja vähennettävän veron kunkin myynnin ja oston osalta valintansa mukaan joko suorite- tai maksuperusteen mukaan.

Ennakkoon saadut maksut kohdistetaan veron tilityksessä aina maksujen kertymiskuukaudelle myyjän kirjanpitomenettelystä riippumatta (AVL 15 §). Vuosimenettelyssä olevat puun myyjät (esim. palkansaajat ja maatalouden harjoittajat) ovat yleensä verovelvollisia, joihin ei sovelleta kirjanpitolakia. Heillä on kuitenkin velvollisuus pitää muistiinpanokirjaa metsätalouden tuloista ja menoista. He noudattavat sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa kertymisperiaatetta eli kauppahinta katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona verovelvollinen on saanut sen. Arvonlisäverolain 137.2 §:n mukaan arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä on kertymättä olevista myyntihinnoista suoritettava vero. Vero kohdistetaan toiminnan viimeiselle kalenterikuukaudelle. Tilanne on tällainen silloin, kun puun myyjä ilmoittaa toiminnan päättyneeksi, vaikka joku erä tehdystä puukaupasta on vielä saamatta.

5. Laskumerkinnät

Arvonlisäverolain mukaan arvonlisäverovelvollisen myyjän on annettava ostajalle myynnistä tosite, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö. Tosite on annettava myös ennakkomaksusta. Tositteeseen on merkittävä hyödykkeen veroton hinta ja myyntiin sisältyvän veron määrä verokannoittain. Lisäksi tositteeseen on merkittävä Y-tunnus ja ”ALV rek.”. Puukaupassa on käytäntönä, että puun ostaja laatii kaupassa tehtävät asiakirjat (metsänhakkuu- tai hankintasopimus ja mittaustodistus). Myyntiasiakirjaan merkitään muun ohella tieto myyjän arvonlisäverovelvollisuudesta. Merkintä siitä, että myyjä on arvonlisäverovelvollinen voidaan tehdä vain silloin kuin myyjä on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos esimerkiksi verotusyhtymä tai kuolinpesä myy puuta, myyntiasiakirjaan merkitään yhtymän tai kuolinpesän Ytunnus eikä asiaa hoitavan osakkaan henkilö- tai Y-tunnusta. Puun myyjän arvonlisäverovelvollisuuden voi tarkistaa Yritys-ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelusta www.ytj.fi.

6. Soveltaminen käytännössä

Tällä ohjeella yhdenmukaistetaan ajallisessa kohdistamisessa esiintynyt puutavaran toimitusajankohtaan (mittaus) liittynyt epäyhtenäinen verotuskäytäntö. Puukaupan yksittäisen maksuerän arvonlisäverollisuutta on tarkasteltu mittausajankohdan mukaan. Tätä ohjetta on noudatettava 31.12.2001 jälkeen alkavalta tilikaudelta. Ajallisessa kohdistamisessa vallinneen verotuskäytännön epäyhtenäisyyden vuoksi Verohallitus toteaa, että menettely, jota puun myyjä ja ostaja ovat soveltaneet, on hyväksyttävä eikä ohje aiheuta toimenpiteitä ennen 1.1.2002 alkavan tilikauden verotukseen.

Pystykauppa yhteisömyynniksi

7. Tavaran myynti EU:n alueella eli yhteisömyynti

Yhteisömyyntiä on irtaimen esineen myynti toiseen jäsenvaltioon toisessa EU:n jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliselle ostajalle. Yhteisömyynti on verotonta myyntiä. Myynnin verottomuuden edellytyksenä on, että tavara kuljetetaan Suomesta toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi verottomuus edellyttää, että ostajalla on muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa annettu alv-numero (VAT numero). Koska yhteisömyynti on verotonta myyntiä, myyjän on näytettävä toteen verottomuuden edellytykset.

Myyjän on merkittävä myyntilaskuunsa sekä ostajan toisessa jäsenvaltiossa saama alv-numero että myyjän suomalainen alv-numero. Alv-numero on keskeinen yhteisökaupan kannalta. Arvonlisäverovelvollinen puun myyjä muodostaa itse alv-numeronsa Y-tunnuksestaan lisäämällä alkuun maatunnuksen FI ja poistamalla väliviivan.

Esim. Y-tunnus 2345678-9 ➾ alv-numero FI23456789

Alv-numeroa käytetään ainoastaan yhteisökaupassa. Tarkempia ohjeita yhteisökaupan arvonlisäverotuksesta on sivulla Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. 

Verotuskäytännössä yhteisömyyntinä ei ole pidetty pystykaupalla tapahtuvaa puutavaran myyntiä toisessa jäsenvaltiossa olevalle arvonlisäverovelvolliselle ostajalle. Tässä kaupassa ostajan on katsottu ostaneen hakkuuoikeuden. Tämän tulkinnan mukainen menettely on kuitenkin käytännössä osoittautunut hankalaksi ja raskaaksi.

Pystykaupassa ostaja kaataa puut itse tai ostaa korjuutyön suomalaiselta alihankkijalta. Kaadon tapahduttua puutavara kuljetetaan ostajan toimesta toiseen jäsenvaltioon. Puut mitataan joko kaadon jälkeen tai tehtaalla. Kun pystykaupalla tapahtuva puutavaran myynti on kuitenkin rinnastettavissa irtaimen esineen myyntiin, tulkintaa on perusteltua muuttaa. Tämän vuoksi Verohallitus katsoo, että pystykaupalla tapahtuva myynti on yhteisömyyntiä, kun arvonlisäverollinen puun myyjä myy puun toiseen jäsenvaltioon toisessa jäsenvaltiossa olevalle arvonlisäverovelvolliselle ostajalle. Yhteisömyynnin verottomuus edellyttää, että laskuun merkitään sekä myyjän että ostajan alv-numerot ja että puut kuljetetaan toiseen jäsenvaltioon. Kannan muutos ei vaikuta verotulojen kertymiseen, mutta se keventää sekä ostajan että verohallinnon menettelyjä. Ostajan ei enää tarvitse tehdä ns. ulkomaalaispalautushakemusta, vaan hän käsittelee oston verollisena yhteisöhankintana omassa arvonlisäverotuksessaan.

8. Soveltaminen käytännössä

Tämä ohje kumoaa Verohallituksen julkaisussa 931, Alkutuottajan arvonlisäverotus. Veroilmoituksen täyttöohjeet olevan ohjeen siitä, että pystykaupalla tapahtuva puutavaran myynti ei ole yhteisömyyntiä. Tätä ohjetta saa noudattaa tämän ohjekirjeen antamispäivästä lukien. Ohjetta on noudatettava 31.12.2001 jälkeen alkavalta tilikaudelta. Verohallitus toteaa, että menettely, jota puun myyjä ja ostaja ovat soveltaneet on hyväksyttävä eikä ohje aiheuta toimenpiteitä ennen 1.1.2002 alkavan tilikauden verotukseen.

Esimerkkejä

Erilaiset puun myyjät arvonlisäverotuksessa

Puun myyjä on vain muistiinpanovelvollinen tai hänellä on oikeus maksuperusteiseen kirjanpitoon tai tilinpäätökseen

Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun puun myynnin kauppahinta kertyy, esim. verovelvollinen saa ennakkomaksun, kun verovelvollinen ryhtyy tekemään hankintoja toimintaa varten tai hakeutuu verovelvolliseksi.

Puun myyjä on palkansaaja tms. henkilö

Palkansaajana olevan tai vastaavan henkilön kuten eläkeläisen tai opiskelijan kaikki tulot ovat tuloverolain piirissä. Henkilö ei ole kirjanpitovelvollinen mutta hänen on arvonlisäverotusta varten pidettävä muistiinpanokirjaa puun myyntituloista. Verovelvollinen ilmoittaa puun myyntitulot ja menot maksuperusteisesti arvonlisäverotuksessa. Menettely on samanlainen, jos puun myyjänä on kuolinpesä tai verotusyhtymä, joilla on vain puun myyntituloja.

Puun myyjä on maatalouden harjoittaja (luonnollinen henkilö)

Puun myynti on osa maatalouden harjoittajan arvonlisäverollista toimintaa. Maatalouden harjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen mutta hänen on pidettävä muistiinpanokirjaa puun ja maatalouden myyntituloista. Verovelvollinen ilmoittaa puun myyntitulot ja menot sekä maatalouden tulot ja menot maksuperusteisesti arvonlisäverotuksessa. Vaihtoehtoisesti hän saa soveltaa suoriteperustetta.

Puun myyjä on ammatinharjoittaja (luonnollinen henkilö)

Jos ammatinharjoittajan toiminta on arvonlisäverollista, puun myynti on osa muuta ammatinharjoittajan harjoittamaa arvonlisäverollista toimintaa. Tällainen verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen siitä tulosta, joka kuuluu elinkeinotuloverolain piiriin. Ammatinharjoittaja saa laatia maksuperusteisen tilinpäätöksen. Hänen on pidettävä muistiinpanokirjaa puun myyntituloista. Hän saa ilmoittaa puun myyntitulot ja menot sekä ammatista kertyneet tulot ja menot maksuperusteisesti arvonlisäverotuksessa.

Puun myyjällä on suoriteperusteinen kirjanpito

Arvonlisäverovelvollisuus alkaa pääsääntöisesti silloin, kun puut toimitetaan (mittausajankohta), kun puun myynnin kauppahinta kertyy, esim. kun verovelvollinen saa ennakkomaksun tai kun verovelvollinen ryhtyy tekemään hankintoja toimintaa varten. Arvonlisäverovelvollisuus voi myös alkaa hakeutumisajankohdasta.

Puun myyjä on liiketoiminnan harjoittaja (luonnollinen henkilö)

Puun myynti on osa liiketoiminnan harjoittajan muuta arvonlisäverollista toimintaa. Tällainen verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen liiketoiminnastaan. Hän ilmoittaa puun myyntitulot suoriteperusteisesti arvonlisäverotuksessa. Tilikauden aikana verovelvollinen saa käyttää laskutusperustetta.

Puun myyjä on henkilöyhtiö tai yhteisö

Puun myynti on osa henkilöyhtiön ja yhteisön muuta arvonlisäverollista toimintaa. Henkilöyhtiö ja yhteisö ovat kirjanpitovelvollisia. Verovelvollinen ilmoittaa puun myyntitulot ja menot sekä elinkeinotoiminnan tulot ja menot arvonlisäverotuksessa suoriteperusteisesti. Tilikauden aikana verovelvollinen saa käyttää laskutusperustetta.