Metso Oyj:n osittaisjakautumisessa syntyneen Valmet Oyj:n ja Metso Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittäminen verotuksessa
Avainsanat:
- Antopäivä
- 7.2.2014
- Diaarinumero
- A20/200/2014
- Voimassaolo
- Toistaiseksi
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Ohje liittyy kokonaisuuteen: Luovutusvoittojen verotus
Tässä ohjeessa käsitellään Metso Oyj:n osittaisjakautumisessa 31.12.2013 syntyneen Valmet Oyj:n ja Metso Oyj:n osakkeiden hankintamenon määrittämistä verotuksessa.
Metso Oyj (1538032-5) on 31.12.2013 jakautunut osittain kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Jakautumisessa syntyi uusi yhtiö Valmet Oyj (2538032-5). Molempien yhtiöiden osakkeet on listattu Helsingin Pörssissä.
Metso Oyj:n jakautuessa osittain yhtiön osakkeenomistajille on annettu jakautumisessa syntyneen uuden yhtiön (Valmet Oyj:n) osakkeita heidän osakeomistuksensa suhteessa siten, että kutakin osittaisjakautuneen Metso Oyj:n osaketta kohden on annettu yksi uuden Valmet Oyj:n osake.
Lain elinkeinotulon verottamisesta 52c § 4 momentin mukaan jakautumisessa vastaanottavien yhtiöiden osakkeiden hankintamenoksi katsotaan se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa kullekin vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta. Jos mainittu jakoperuste poikkeaa olennaisesti osakkeiden käypien arvojen mukaisesta jakoperusteesta, käytetään hankintamenon määrittämisessä kuitenkin osakkeiden käypien arvojen suhdetta.
Metso Oyj:n nettovarallisuus on jakautunut yhtiöiden kesken siten, että Valmet Oyj on vastaanottanut noin 56 prosenttia ja Metso Oyj:lle on jäänyt noin 44 prosenttia nettovarallisuudesta. Jakautumisessa syntyneen uuden yhtiön ja osittaisjakautuneen yhtiön osakkeiden käypänä arvona voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää osakkeiden ensimmäisen noteerauspäivän painotettua keskikurssia tai toissijaisesti viiden ensimmäisen pörssipäivän vastaavaa keskikurssia, jos viimeksi mainitun keskikurssin katsotaan paremmin kuvaavan osakkeiden käypää arvoa. Koska viiden ensimmäisen pörssipäivän painotetut keskikurssit ovat olleet lähellä ensimmäisen noteerauspäivän painotettuja keskikursseja, tulee osakkeiden hankintamenon määrittämisessä käyttää ensimmäisen noteerauspäivän painotettuja keskikursseja. Näin laskettu Metso Oyj:n osakkeen käypä arvo on ollut 78,80 prosenttia ja Valmet Oyj:n osakkeen käypä arvo on puolestaan ollut 21,20 prosenttia osittaisjakautuneen Metso Oyj:n hankintamenosta.
Metso Oyj:n ja Valmet Oyj:n osakkeiden käypien arvojen suhde poikkeaa yli 30 prosenttiyksikköä yhtiöille siirrettyjen nettovarallisuuksien suhteesta. Poikkeamia on pidettävä Verohallinnon kannan mukaan olennaisina. Näin ollen osakkeiden hankintamenojen laskennassa jakosuhteena käytetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52c § 4 momentin mukaisesti osakkeiden käypien arvojen suhdetta.
Metso Oyj:n osakkeen hankintameno on edellä mainituilla perusteilla 78,80 prosenttia Metso Oyj:n alkuperäisestä hankintamenosta ennen osittaisjakautumista.
Valmet Oyj:n osakkeen hankintameno on edellä mainituilla perusteilla 21,20 prosenttia Metso Oyj:n alkuperäisestä hankintamenosta ennen osittaisjakautumista.
Esimerkki osakkeiden hankintamenon laskennasta:
Verovelvollinen on joulukuun 2013 lopussa omistanut 10 kappaletta Metso Oyj:n osakkeita, joiden hankintameno on ollut 23 euroa per osake. Metso Oyj:n jakautuessa osittain 31.12.2013 verovelvollinen on saanut Metso Oyj:n osakkeita vastaan 10 kappaletta Valmet Oyj:n osakkeita. Osittaisjakautumisen jälkeen yhden Metso Oyj:n osakkeen hankintameno on 18,12 euroa ja Valmet Oyj:n osakkeen hankintameno on 4,88 euroa.
Jari Salokoski
johtava veroasiantuntija
Aki Arhola
ylitarkastaja