Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio

Antopäivä: 4.11.2013
Diaarinumero: A31/200/2013
Voimassaolo: - 3.7.2018
Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen: 508/32/2005, 12.10.2005

Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön toiselle luonnolliselle henkilölle tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön tuloverotusta ja ennakkoperintää. Ohjeen linjaukset vastaavat sisällöltään vallitsevaa lainsäädäntöä ja verotuskäytäntöä. Ohjeessa on täsmennetty talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön käsitteitä.

Tämä ohje korvaa aikaisemman Talkootyön verotus ohjeen (diaarinumero 508/32/2005, 12.10.2005) lukuun ottamatta ohjeen kohtia, joissa käsitellään yhdistyksen lukuun tai nimissä tehtävää talkootyötä.

1 Johdanto

1.1 Yleistä

Ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön tekemää talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotusta eri tilanteissa. Talkootyötä voidaan tehdä toisen henkilön lisäksi myös yhdistyksen hyväksi. Yhdistyksen lukuun tehtävän talkootyön verotusta on käsitelty Verohallinnon Talkootyön verotus -ohjeessa (diaarinumero 508/32/2005, 12.10.2005).

Jo yli 20 vuotta voimassa olleen tuloverolain mukaan työsuoritusten vaihtaminen toiseen työsuoritukseen on vastikkeellinen tapahtuma, joka aiheuttaa veroseuraamuksia molemmille osapuolille. Toisaalta verotuskäytännössä on jo pitkään vakiintuneesti katsottu, että talkootyön tekemisestä tai vähäisten naapuriaputyyppisten työsuoritusten vaihtamista keskenään on pidetty verovapaana. Selvää on ollut myös se, että henkilön toiselle henkilölle tekemä vastikkeeton työ ei aiheuta veroseuraamuksia kummallekaan.

Tässä ohjeessa täsmennetään talkootyön, naapuriavun ja vaihtotyön käsitteitä. Naapuriaputyötä tehdään tyypillisesti sukulaisten, ystävien ja lähinaapureiden hyväksi. Vaihtotyöstä voidaan sopia kahdenkeskisesti tai työsuorituksia voidaan vaihtaa monenkeskisesti myös erilaisten vaihtopiirien (esimerkiksi aikapankkien) kautta. Ohjeessa on käsitelty esimerkkien avulla erilaisia rajanvetotilanteita, koska aina ei ole aivan selvää, milloin kyse on veronalaisesta vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta ja milloin verovapaasta talkoo- tai naapuriaputyyppisestä työstä. Ohjeessa on myös selvitetty sitä, miten vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta muodostuva tulo lasketaan ja ilmoitetaan verotuksessa.

Ohjeessa ei käsitellä talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön eläke- ja tapaturmavakuuttamista eikä arvonlisäverotusta. Ohjeessa ei käsitellä myöskään tilanteita, joissa palkataan henkilö suorittamaan tiettyä työtä tai maksetaan työkorvausta ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle työn suorittamisesta. Näitä tilanteita on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Kotitalous työn teettäjänä.

1.2 Talkootyö

Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta ja satunnaisesti tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on luonteeltaan niin sanottua ”jokamiehentyötä”, joka ei yleensä edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä. On huomattava, että myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi osallistua talkoisiin ja tehdä tällaisia työsuorituksia vastikkeetta osana talkootyötä. Talkootyön luonne ei siten rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin.

Tyypillisiä talkootöitä ovat perinteisesti olleet sadonkorjuutyöt ja yksinkertaiset rakennustyöt. Ominaista näille töille on tietyn työvaiheen suorittaminen (esimerkiksi sokkelin valu tai talon maalaus). Myös asunto-osakeyhtiöissä ja vuokrakerrostaloissa järjestetään talkoita (kevättalkoot, syystalkoot).

Talkootyölle ei myöskään määritetä rahamääräistä tai muutakaan arvoa, jonka perusteella talkootyön tekijä olisi oikeutettu saamaan rahallista tai muuta korvausta talkoissa tekemästään työstä.

1.3 Naapuriapu

Naapuriavussa on talkootyön tavoin kyse korvauksetta toisen hyväksi tehtävästä satunnaisesta työstä. Erona talkootyöhön on se, että työ perustuu joko sukulaisuuteen, ystävyyteen tai naapuruuteen eli sitä tehdään tyypillisesti työn suorittajan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden hyväksi vastikkeetta. Myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi tehdä naapuriapuna tällaisia työsuorituksia lähipiiriinsä kuuluville henkilöille, kun hän tekee työn vastikkeetta.

Naapuriapuna tehdyt työsuoritukset ovat yleensä talkootöihin verrattuna luonteeltaan pienimuotoisempia (lasten vahtiminen vanhempien ostoksilla käynnin ajan, autottoman vanhuksen kyyditseminen asioille, nurmikon leikkuu tai haravointi, lumitöiden tekeminen jne.). Lisäksi naapuriaputilanteissa kyse on tyypillisesti yksittäisen henkilön suorittamasta työstä, kun taas talkootyössä on yleensä kyse useamman henkilön tai porukan yhdessä suorittamasta työstä.

Talkootyön ja naapuriavun käsitteet saattavat mennä lomittain. Yhteistä ja verotuksen kannalta olennaista niille on kuitenkin työn tekeminen vastikkeetta ja satunnaisluontoisesti.

1.4 Kahdenkeskinen vaihtotyö

Vastavuoroisuus- eli vaihtotyö perustuu kahdenkeskiseen sopimukseen, jonka perusteella toinen sopimuspuoli tekee työtä toiselle sillä ehdolla, että tämä puolestaan tekee hänelle työtä. Vaihtotyölle määritetään tyypillisesti rahamääräinen tai muutoin määritelty arvo, jonka perusteella työn tekijä on oikeutettu saamaan vastineeksi omasta työstään työsuorituksen toiselta osapuolelta. Vastineeksi saatava työsuoritus voidaan tehdä myös myöhemmin kuin vastikkeen perusteena oleva työsuoritus. Kyse on siten kahdenkeskiseen sopimukseen perustuvasta vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta keskenään.

Sopimus vaihtotyöstä voi olla kirjallinen tai suullinen. Vaihtotyössä kumpikin osapuoli on omaan työsuoritukseensa nähden työn suorittaja ja toisen työsuoritukseen nähden työn teettäjä. Vaihtotyötä voidaan tehdä joko suoraan osapuolten välisen keskinäisen sopimuksen perusteella tai organisoitujen niin sanottujen vaihtopiirien (esimerkiksi aikapankit) kautta.

Vaihtotyönä tehtävä työ on lähtökohtaisesti vastikkeellista, mutta se voi olla luonteeltaan myös naapuriapuun rinnastettavaa työtä.

1.5 Monenkeskinen vaihtotyö

Viime vuosina ovat yleistyneet erilaiset järjestelmät, yhteisöt ja verkostot, joissa työsuorituksia vaihdetaan järjestelmässä tai yhteisössä mukana olevien henkilöiden kesken monenkeskisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi useat Suomessa toimivat aikapankit. Tässä ohjeessa käytetään näistä erilaisista monenkeskisen vaihtotyön foorumeista nimitystä vaihtopiiri.

Vaihtopiiri on yhteisön palvelujenvaihdantajärjestelmä, jonka muodostavat siihen rekisteröidyt jäsenet. Jäsenet sitoutuvat järjestelmään liittyessä noudattamaan järjestelmän sääntöjä. Vaihtopiiri on tarkoitettu kaikille sen toiminta-alueella asuville ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen. Vaihtopiirissä jaetaan taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa vastaavasti itselleen apua tarvitsemissaan töissä, kuten esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

Vaihtopiirissä ei käytetä euroja, vaan valuuttana on ”tovi” tai muu vaihtopiirin käyttämä vaihdantayksikkö. Koska vaihtopiirin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita, vastaa yksi tovi yhtä työtuntia. Palveluita ja palveluksia vaihdetaan jäsenten välillä aikaan perustuvan luoton avulla. Tunti mitä tahansa verkoston toiselle jäsenelle suoritettua palvelua kirjataan jäsenen tilille vaihtopiirin vaihtoyksikön, tovin avulla. Voidakseen hankkia toveja, on jäseneksi liittyvän vaihtopiirin sääntöjen mukaan sitouduttava itse suorittamaan toveja vastaan työsuorituksia muille yhteisön jäsenille.

Maksajan roolissa oleva vaihtopiirin jäsen luovuttaa toiselle vaihtopiirin jäsenelle (työsuorituksen tekijä) sovitun mukaisen määrän toveja tämän tilille. Toisin sanoen tunnin työsuorituksen perusteella siirretään yksi tovi maksajan tililtä työn suorittajan tilille. Tovi lisätään järjestelmässä työnsuorittajan tilin debet-saldoon ja vastaavasti maksajan credit-saldoon. Saaja voi, mutta hänen ei ole pakko, käyttää ansaitsemiansa toveja hankkiessaan itse yhteisössä tarjolla olevia haluamiaan palveluja ja haluamaansa aikaan. Toisaalta vastavuoroisuuden ja töiden vaihtamisen edistämiseksi vaihtopiirin säännöissä yksittäisen jäsenen tilille on sovittu ylä- ja alarajoiksi yleensä 50 tovia.

Toveilla hankittavien palvelujen tarjonta ja laatu määräytyy jäsenten ilmoitusten mukaan. Tovilla voidaan siis hankkia sellaisia työsuorituksia, joita saman yhteisön jäsenet ovat ennakkoilmoituksensa mukaan valmiita toveja vastaan toteuttamaan. Työn tilaaja ja suorittaja sopivat tapauskohtaisesti keskenään palvelun hinnan, eli kuinka monta tovia suorituksesta merkitään saajan tilille kirjanpitoon.

2 Veronalainen tulo ja kustannusten vähentäminen verotuksessa

2.1 Tulon veronalaisuus

Tuloverolaissa ei ole erityisiä talkootyön, naapuriavun tai vaihtotyön verottamista koskevia säännöksiä, vaan niiden verokohtelu ratkaistaan tuloverolain (30.12.1992/1535, TVL) yleissäännösten nojalla.

Tammikuun alussa 1993 voimaan tullut tuloverolaki pohjautuu laajaan tulokäsitteeseen. Veronalaista tuloa ovat lähtökohtaisesti kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot, ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaaksi (TVL 29 §:n 1 momentti). Veronalainen tulo on ansiotuloa, ellei sitä ole erikseen säädetty pääomatuloksi (TVL 32 §). Ansiotuloa on työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus (TVL 61 §).

Työn tekemisestä suoritettava korvaus on veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, maksetaanko se rahana vai työsuorituksena tai vapauttaako tehty työ tekijänsä jostakin hänelle kuuluvasta maksuvelvollisuudesta. Tuloverolain mukaan työstä vastikkeeksi saatuja ja ansiotulona pidettäviä tuloja verotetaan niiden laadusta ja määrästä riippumatta.

Talkootyön, naapuriavun ja vaihtotyön verotusta on käsitelty tarkemmin jäljempänä ohjeen kohdissa 3, 4 ja 5. Ennakonpidätyksen toimittamisesta ja vuosi-ilmoituksen antamisesta veronalaisesta ansiotulosta on kerrottu jäljempänä kohdassa 5.4 Vaihtotyön ennakonpidätys ja ilmoittaminen.

2.2 Vastikkeeton työ on verovapaata

Tuloverolain mukaan työn tekemisestä saatu vastike on veronalaista. Toisaalta vastikkeetta tehty työ ei aiheuta saajalleen tai työn tekijälle veroseuraamuksia. Tuloverolaissa tarkoitettua veronalaista tuloa ei siis muodostu, vaikka vastikkeetta tehty työ olisi luonteeltaan sellaista, että se edellyttää tekijältä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä.

Esimerkki 1. Sähköasentaja voi talonrakennukseen liittyvissä talkoissa tehdä sähköasentajan pätevyyttä vaativia töitä tai veroasiantuntija voi laatia sukulaiselleen veroilmoituksen, taikka puutarha-alan yrittäjä voi leikata naapurinsa pensasaidan ilman veroseuraamuksia, kunhan he tekevät työt vastikkeetta.

Työ on tehty vastikkeetta silloin, kun sen tekemisestä ei ole sovittu korvauksen suorittamisesta rahana tai muussa muodossa. Työ on vastikkeetonta myös, jos työn suorittaja kieltäytyy ottamasta vastaan työsuorituksen saajan hänelle mahdollisesti myöhemmin tarjoamaa vastiketta. Vastaanotettua arvoltaan vähäistä tavaralahjaa ei kuitenkaan pidetä veronalaisena vastikkeena, vaan hyviin tapoihin kuuluvana kiitollisuuden osoituksena.

Työ on tehty vastikkeetta myös silloin, kun työn suorittajalle ei muodostu henkilökohtaista oikeutta, saatavaa tai kirjanpidossa tai muutoin korvamerkittyä mahdollisuutta korvauksen saamiseen myöhemmin työn vastaanottajan tai jonkun muun henkilön tekemän työsuorituksen muodossa.

Tuloverolain laajan tulokäsitteen ulkopuolelle jäävät myös tilanteet, joissa kotona asuvat alaikäiset lapset viikko- tai kuukausirahaa ym. vastaan auttavat vanhempiaan tavanomaisissa kotitöissä. Puolisoiden tekemien tavanomaisten kotitöiden perusteella ei myöskään muodostu kummallekaan veronalaista tuloa. Myöskään työssä käyvän puolison suorittama perheen elantomenojen maksaminen ei ole veronalaista tuloa kotona olevalle puolisolle tai lapsille.

2.3 Kustannusten vähentäminen

Verovelvollisella on TVL 29 §:n 2 momentin nojalla oikeus vähentää veronalaisista tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Verovapaan tulon hankkimisesta, vastikkeettoman talkootyön tekemisestä tai vastikkeettoman naapuriavun antamisesta aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole verovähennyskelpoisia miltään osin.

3 Perinteinen talkootyö verotuksessa

Verolainsäädännössä ei ole erityistä talkootyön määritelmää, vaan talkootyön luonnetta ja sen verokohtelua joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti kokonaisolosuhteiden perusteella. Verotonta talkootyötä voi olla ainoastaan perinteinen talkootyö.

Perinteinen talkootyö on vastikkeetonta työtä, joka on vapaaehtoista, eikä siihen liity talkootyön järjestäjän ja tekijöiden lisäksi kolmansia osapuolia. Talkootyö ei yleensä edellytä mitään erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä. On kuitenkin huomattava, että myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi osallistua talkoisiin ja tehdä tällaisia työsuorituksia vastikkeetta osana talkootyötä. Työn luonne ei siten periaatteessa rajoita kenenkään osallistumista talkootyöhön. Perinteisen talkootyön perusteella ei muodostu myöskään työsuhdetta. Vastikkeettomasta talkootyösuorituksesta saatu hyöty ei ole talkootyön järjestäjän veronalaista tuloa.

Rakennustalkoilla tarkoitetaan esimerkiksi rakentajan auttamiseksi tehty vapaaehtoista ja palkatonta työtä. Omakotitaloa ja huvilaa saatetaan rakentaa talkoilla, joihin liittyy talkooväen kestitys. Talkoilla tehdään yleensä jokin määrätty työ tai työvaihe. Myös esimerkiksi muuttaminen tai taloyhtiön pihan siivoaminen tai lumityöt hoidetaan usein talkootyönä.

Oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota siihen, onko työ todella tehty vastikkeettomasti talkoovoimin. Omakotitaloa ei korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisun mukaan voitu rakentaa kokonaan talkootyönä (KHO 1983-B-II-613). Tapauksessa jäi näyttämättä, että työn tekijät eivät saaneet vastiketta työstään. Koska esimerkiksi erittäin laajat talkootyönä tehdyt työt ovat epätavallisia, verovelvollisella on tällaisissa tapauksissa todistustaakka siitä, että kyse on aidosti verovapaasta talkootyöstä eikä vastikkeellisesta työstä (laki verotusmenettelystä 18.12.1995/1558, VML, 26 §:n 4 momentti).

Talkootyötä tekeville voidaan antaa tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua ilman, että kyseessä on veronalainen etu, jos talkootyötä tekevä ei itse edellytä tarjoilua. Korvauksesta sopiminen tekee talkootyöstä veronalaista riippumatta korvauksen määrästä ja laadusta. Samoin alun perin vastikkeettomaksi tarkoitetun talkootyösuorituksen jälkeen saatu vastike on lähtökohtaisesti veronalaista korvausta työstä, ellei kyse ole arvoltaan vähäisestä tavaralahjasta.

Esimerkki 2. Henkilö järjestää pihatalkoot. Talkootöihin osallistuvat tuttavat. Henkilö järjestää osallistujille aterian juomineen talossaan pihatöiden suorittamisen jälkeen. Kyse on verovapaasta suorituksesta.

Esimerkki 3. Putkiasentaja vaatii illallisen hyvityksenä vesihanan vaihtotyöstä, kun asuntoa sinänsä remontoidaan porukalla talkootyönä. Vesihana vaihtotyö ei ole verovapaata talkootyötä, koska hananvaihtoa ei tehdä ilman vastikkeeksi vaadittua illallista. Kyse on normaalista vastikkeellisesta ja veronalaisesta työstä.

Esimerkki 4. Sähköasentaja osallistuu talonrakennustalkoisiin ja tekee pätevyytensä perusteella osana talkootyöporukkaa sähkörasioiden asennustyötä vastikkeetta. Kyse on verovapaasta talkootyön tekemisestä.

4 Naapuriapu verotuksessa

Verotuksessa ei ole määritelty myöskään naapuriapua. Naapuriavussa on talkootyön tavoin kyse korvauksetta toisen hyväksi tehtävästä satunnaisesta työstä. Vastikkeettomasta naapuriavusta ei muodostu avun saajalle veronalaista tuloa eikä lahjaa. Vastikkeetonta naapuriaputyötä voi tehdä ilman veroseuraamuksia riippumatta tehdyn työn laadusta, määrästä tai sen arvosta. Siten myös henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä erilaisiin tehtäviin voi antaa vastikkeetta naapuriapua.

Vastikkeellisuus muuttaa naapuriapuna tehdyn työn lähtökohtaisesti veronalaiseksi. Vastikkeena saatu raha on aina veronalaista ansiotuloa työn tekijälle. Jos tekijä saa rahan lisäksi muutakin vastiketta, on myös tämä muu vastike hänen veronalaista ansiotuloaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työn suorittajalle annetaan vastikkeeksi naapuriavusta arvoltaan vähäinen tavaralahja tai järjestetään vastaavanlaista tarjoilua kuin perinteisen talkootyön yhteydessä. Tällaista vastiketta ei pidetä veronalaisena vastikkeena, vaan hyviin tapoihin kuuluvana kiitollisuuden osoituksena.

Esimerkki 5. Henkilö kastelee naapurien kukkia tämän loman aikana ilman vastiketta, eli hänelle ei makseta tai anneta mitään korvauksena. Veronalaista tuloa ei tällaisessa tapauksessa synny. Veronalaista etua ei synny myöskään siinä tapauksessa, että naapuri antaa henkilölle jälkikäteen hyvää hyvyyttään arvoltaan vähäisen tavaralahjan.

Esimerkki 6. Veroasiantuntijana asianajotoimistossa työskentelevä lakimies laatii sukulaiselleen veroilmoituksen ilman korvausta. Kyse on verovapaasta naapuriavusta.

Esimerkki 7. Puutarha-alan yrittäjä leikkaa naapurinsa pensasaidan ilman vastiketta. Kyse on verovapaasta naapuriavusta.

Esimerkki 8. Henkilö tarjoutuu vaihtamaan tuttavansa auton renkaat ilman korvausta. Jos auton haltija renkaiden vaihtamisen jälkeen kuitenkin antaa renkaidenvaihtajalle 50 euroa ja renkaidenvaihtaja ottaa tämän vastaan, niin kyse on vastikkeellisesta työstä saadusta veronalaisesta ansiotulosta.

Esimerkki 9. Henkilö hoitaa satunnaisesti sukulaistensa lapsia rahaa vastaan. Kyseessä on vastikkeellisesta työstä saatu veronalainen ansiotulo sen määrästä riippumatta.

Verovapaana naapuriapuna ei pidetä myöskään sellaista työsuoritusta, jonka perusteella työn tehnyt henkilö vapautuu hänelle kuuluvasta maksuvelvollisuudesta. Kyse on tällöinkin työn tekemisestä vastiketta vastaan.

Esimerkki 10. Pienessä taloyhtiössä on sovittu, että yhtiöön kuuluvassa huoneistossa asuva isännöitsijä saa korvauksena isännöitsijän tehtävien hoitamisesta alennusta yhtiövastikkeesta. Yhtiövastikkeen alennuksen muodossa saatu korvaus on isännöitsijän veronalaista ansiotuloa.

Esimerkki 11. Vuokralainen suorittaa remontin vuokrasopimuksen nojalla hallitsemassaan asunnossa ja vuokranantaja antaa hänen tämän takia asua asunnossa kaksi kuukautta ilman vuokraa. Vuokralaisen remonttityön perusteella vuokranmaksuvapautuksen muodossa saama etu on hänen veronalaista ansiotuloaan.

5 Vaihtotyö verotuksessa

5.1 Kahdenkeskisen vaihtotyön verotus

5.1.1 Vastikkeeksi saatu vaihtotyö on lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa

Vaihtotyö ei ole sen vastikkeellisuuden vuoksi verotonta talkootyötä tai naapuriapua. Vastavuoroisuuteen perustuvalla kahdenkeskisellä vaihtotyöllä tarkoitetaan kirjallista tai suullista sopimusta, jolla molemmat osapuolet sitoutuvat tekemään vastavuoroisesti työtä toiselle sopijapuolelle. Vaihtotyössä on siten kaksi toisistaan irrallista työsopimusta tai toimeksiantoa, joista osapuolten toiselle tekemän työn käypä arvo on työsuorituksen saajan veronalaista ansiotuloa tuloverolain laajan tulokäsitteen mukaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan vaihtotyön arvo on sen vuoden tuloa, jona vaihtotyö on tehty verovelvollisen hyväksi (KHO 1969-II-562 ). Veronalaisen ansiotulon määrä on vaihtotyössä se käypä arvo, mitä työn vastaanottanut henkilö olisi joutunut maksamaan vastaavasta työstä jollekin yritykselle tai yrittäjälle kyseisellä paikkakunnalla tai, mikä olisi kohtuullinen palkka kyseisestä työstä lisättynä työnantajan sivukuluilla kyseisellä paikkakunnalla, jos hän olisi palkannut työn suorittamiseen työntekijän. Työn käypä arvo voidaan määrittää kummalla tahansa tavalla.

Ennakonpidätyksen toimittamisesta vaihtotyönä saadusta veronalaisesta ansiotulosta ja vuosi-ilmoituksen antamisesta on kerrottu jäljempänä kohdassa 5.4 Vaihtotyön ennakonpidätys ja ilmoittaminen.

5.1.2 Verovapaa tavanomaisen ja vähäisen naapuriavun luonteinen vaihtotyö

Verotuskäytännössä on hyväksytty, että veronalaisena vaihtotyönä ei yllä mainitusta pääsäännöstä poiketen kuitenkaan pidetä tavanomaisten ja arvoltaan vähäisten työsuoritusten satunnaista vaihtamista naapuriapuna toiseen vastaavan tyyppiseen työsuoritukseen.

Tällaista verovapaata vaihtotyötä voi olla esimerkiksi satunnaisesti tapahtuva:

lumitöiden tekeminen,
kukkien kasteleminen,
nurmikon tai pensasaidan leikkaaminen,
auton renkaiden vaihto,
auton peseminen,
lyhytaikainen sukulaisen, naapurin tai ystävän lapsen tai lemmikkieläimen hoitaminen/kaitseminen esimerkiksi kaupassa, teatterissa, elokuvissa tms. käynnin ajan,
koiran tai kissan ulkoiluttaminen,
lehtien haravoiminen,
autottoman vanhuksen kyyditseminen asioille
ikkunoiden peseminen,
muun kuin koulutetun hierojan suorittama hieronta,
vaatteiden korjausompelu,
seuran pitäminen, jne.

Kattavaa listaa naapuriaputyyppisistä työsuorituksista ei voida laatia, koska yhteiskunnan kehittyessä myös käsitys tavanomaisista ja arvoltaan vähäisistä työsuorituksista muuttuu ajan kuluessa.

5.1.3 Muu kuin tavanomaisen ja vähäisen naapuriavun luonteinen vaihtotyö

Verovapaana tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä naapuriapuna työsuoritusten vaihtamista ei voida pitää, jos tehty työ liittyy työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jos jommankumman tai molempien osapuolten tekemä työ liittyy tällaiseen toimintaan, on vastikkeeksi saatu työsuoritus aina veronalaista tuloa koko arvostaan.

Esimerkki 12. Ikkunanpesuyrityksen omistaja A lupautuu pesemään paritalonaapurinsa ikkunat ja naapuri B lupautuu tästä hyvästä vaihtamaan ikkunanpesuyrittäjän autoon talvirenkaat. Kyse on sekä A:lle että B:lle veronalaisesta vaihtotyöstä, koska ikkunoiden peseminen liittyy A:n harjoittamaan elinkeinotoimintaan ja työn suorittamisesta on sovittu vastike (renkaiden vaihtaminen). Kummankin saaman veronalaisen ansiotulon määrä on vastikkeeksi saadun työsuorituksen käypä arvo. A:n saaman tulon määrä on renkaanvaihdon käypä arvo ja B:n saaman tulon määrä on ikkunanpesun käypä arvo kyseisellä paikkakunnalla.

Esimerkki 13. Ikkunanpesuyrityksen omistaja A tarjoutuu leikkaamaan paritalonaapurinsa pensasaidan keväällä. Naapuri B tarjoutuu myöhemmin vaihtamaan ikkunanpesuyrittäjän autoon talvirenkaat. Kyse ei ole veronalaisesta vaihtotyöstä, koska naapuriapuna vaihdetut työt eivät liity kummankaan elinkeinotoimintaan, niitä ei ole sovittu vastikkeeksi ja vaihdetut työsuoritukset ovat tavanomaisia ja arvoltaan vähäisiä.

Vaihtotyön verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä alan erityistä koulutusta, ammattitaitoa tai pätevyyttä vaativien työsuoritusten vaihtamisesta on kyse. Tällaisten työsuoritusten vaihtaminen toiseen on veronalaista niiden määrästä riippumatta. Verotukselta ei siis vältytä sillä, että työsuoritukset kuitataan keskenään.

Esimerkkejä veronalaisista vaihtotyösuorituksista ovat:

sähkö-, rakennus- ja putkiasennustyöt,
terveydenhoitopalvelut,
oikeudelliset palvelut,
suunnittelutyöt,
opetustyöt,
käännöstyöt,
kokopäiväiset lasten- tai lemmikkieläinten hoitotyöt,
ATK-työt ja –neuvontatyöt,
ammattihierojan suorittamat hierontapalvelut, jne.

Kummankin vaihtotyön osapuolen veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan osapuolen vastineeksi saaman työsuorituksen käypä arvo. Osapuolille työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoisia verotuksessa kustannusten vähentämistä koskevien yleisten säännösten mukaisesti (katso edellä kohta 2.3).

Esimerkki 14. Kun puutarha-alalla toiminimellä toimiva yrittäjä A kunnostaa toiminimellä toimivan tilitoimiston pitäjä B:n pihaa kirjanpitotyötä vastaan, kyseessä on veronalainen suoritus kummallekin osapuolelle. Puutarha-alan yrittäjä A saa vähentää toiminimen verotuksessa B:n puutarhan kunnostuksesta aiheutuneet kustannukset kirjanpitotyön hankkimisesta aiheutuneina kustannuksina, koska kyse on hänen yritystoimintaansa liittyvästä kustannuksesta. Tilitoimiston pitäjä B ei saa vähentää toiminimensä verotuksessa mitään, koska hänen vaihtotyönä A:lta hankkimansa pihan kunnostus on hänen yksityistalouteen kuuluva asia.

Myös jos palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä työsuoritus vaihdetaan vastikkeena saatavaan tavanomaiseen naapuriapuun, on tällaisen työn tekijän veronalaista ansiotuloa hänen vastineeksi naapuriapuna saamansa työn käypä arvo. Naapuriapuna tehdyn työn tekijän veronalaista ansiotuloa on puolestaan hänen vastineeksi saamansa työn käypä arvo.

Esimerkki 15. Sähköasentaja A tekee päivän sähköasennustöitä henkilölle B ja henkilö B huolehtii korvauksena tästä sähköasentaja A:n lapsista viikon ajan iltapäivisin ja iltaisin tämän ollessa lomalla ulkomailla. Sähköasentaja A:n saama lapsenhoitoetu on hänen veronalaista tuloaan, koska hän on vaihtanut tulonhankkimistoimintaansa liittyvän suorituksen vastiketta vastaan. Henkilö B:n veronalaisesta vaihtotyöstä saamaksi tuloksi katsotaan puolestaan sähköasentaja A:n tekemän asennustyön käypä arvo.

Jos henkilö B tarjoaisi sähköasentaja A:lle vain pullakahvit tehdystä asennustyöstä, kyseessä olisi ohjeen kohdan 4 mukainen naapuriapu.

Esimerkki 16. Puutarha-alan yrittäjä A kunnostaa tilitoimistoyrittäjä B:n pihaa kirjanpitotyötä vastaan. Puutarha-alan yrittäjä A tekee työtä 35 tuntia ja tilitoimistoyrittäjä B 24 tuntia. Puutarha-alan työstä yrittäjä A:n normaali tuntiveloitus on 30 euroa tunnilta ja tilitoimistoyrittäjä B:n normaali tuntiveloitus on 28 euroa tunnilta. Puutarha-alan yrittäjä A:n veronalaista ansiotuloa on se, mitä hän olisi normaalisti joutunut maksamaan tilitoimistoyrittäjä B:lle eli 672 euroa (= 24 h á 28 euroa/h). Vastaavasti tilitoimistoyrittäjä B:n veronalaista ansiotuloa on 1 050 euroa (= 35 h x 30 euroa/h). Vaihtoehtoisesti he voivat määrittää vaihdettujen työsuoritusten käyvän arvon näistä tehtävistä normaalisti maksettavan palkan ja palkkaan liittyvien sivukulujen mukaan.

5.2 Monenkeskisen vaihtotyön verotus

5.2.1 Monenkeskinen vaihtotyö on lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa

Vaihtopiirien, kuten aikapankkien ja muiden vastaavien järjestelmien, yhteisöjen tai verkostojen kautta vaihdetut työsuoritukset ja palvelut eroavat yllä käsitellystä vastavuoroisesta kahdenkeskisestä vaihtotyöstä lähinnä siten, että näissä jäsenet eivät vaihda työsuorituksia suoraan keskenään.

Vaihtopiirissä työn suorittaja saa toisen jäsenen suoraan tekemän työsuorituksen sijaan hyväkseen vaihtoyksikön, jolla hän voi halutessaan hankkia vastikkeeksi tarvitsemiansa työsuorituksia muilta vaihtopiirin jäseniltä haluamaansa ajankohtaan. Työsuorituksia vaihdetaan ja niitä myös vaihtopiirin sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaan odotetaan vaihdettavan monenkeskisesti vaihtopiirin jäsenten kesken.

Vaihtopiirin kautta välitetyissä työsuorituksissa työn suorittaja ja työn vastaanottaja voivat myös olla toisilleen ennalta täysin tuntemattomia, minkä vuoksi vaihtopiirin toiminta ei ole täysin rinnastettavissa lähipiirille tehtävään naapuriapuun.

Vaihtopiirissä seurataan jäsenten tekemiä ja vastaanottamia työsuorituksia henkilökohtaiselle tilille merkittävien tovien tai vastaavien vaihdantayksikköjen avulla. Vaihtopiirin jäsenillä on yhteisön sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti tovien perusteella korvamerkitty mahdollisuus saada hyväkseen tekemänsä työn perusteella myöhemmin joko työn vastaanottajan tai jonkun muun vaihtopiirin jäsenen tekemä työsuoritus. Tästä johtuen vaihtopiirin kautta välitettyjen työsuoritusten vaihtamista pidetään verotuksessa vastikkeellisina tapahtumina. Vastikkeellisuus ilmenee myös sitä kautta, että ainakin joissain vaihtopiireissä tovien vastikkeeksi voi saada työsuorituksen sijaan myös tavaraa.

Tuloverolain laajan tulokäsitteen nojalla vaihtopiirin kautta vastikkeeksi saadun työsuorituksen käypä arvo on lähtökohtaisesti sen saajan veronalaista ansiotuloa. Pelkkä vaihtoyksikön mukaisen työsuorituksen tekeminen eli vaihtoyksikköjen ansaitseminen ei kuitenkaan vielä laukaise tuloverotusta.

Vaihtopiirin jäsenen hyväkseen saamien vaihtoyksikköjen käypää arvoa verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun hän saa niitä vastaan toisen vaihtopiirin jäsenen tekemän työsuorituksen. Vaihtoyksikköjen käypä arvo määräytyy vaihtoyksikköjen vastineeksi saadun työsuorituksen arvon perusteella, kuten edellä ohjeen kohdassa 5.1.1 on todettu.

Verohallinto toteaa, että kyseessä ei ole työsuoritusten vastikkeellinen vaihtaminen, jos vaihtopiirin sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaan yksittäisen jäsenen tekemistä ja käyttämistä työsuorituksista ei pidetä kirjaa, esimerkiksi henkilökohtaista tiliä tai muuta vastaavaa rekisteriä, joka osoittaa henkilön kulloisenkin oikeuden tai mahdollisuuden saada vastikkeena tekemänsä työn perusteella myöhemmin joko työn vastaanottajan tai jonkun muun vaihtopiirin jäsenen tekemä työsuoritus.

Tällaisissa vaihtopiireissä on kyse jäsenen yhteisön toisten jäsenten hyväksi tekemästä vastikkeettomasta työstä, josta ei aiheudu veroseuraamuksia työn tehneelle tai työn vastaanottaneelle vaihtopiirin jäsenelle. Sitä, milloin työ on vastikkeetonta, on käsitelty tarkemmin edellä kohdassa 2.2.

5.2.2 Naapuriavun luonteinen vaihtotyö vaihtopiirissä on verovapaata

Veronalaisena vaihtotyönä ei vaihtotyön veronalaisuuden pääsäännöstä poiketen kuitenkaan pidetä myöskään vaihtopiirissä välitettyjen tavanomaisten ja arvoltaan vähäisten työsuoritusten vaihtamista naapuriapuna toiseen vastaavan tyyppiseen työsuoritukseen.

Esimerkki 17. Eläkeläinen haravoi lehtiä 3 tovin verran vuonna 2013 ja hankkii niillä vaihtopiirin kautta kukkien kastelutyötä saman verran vuonna 2013. Kukkien kastelutyön käyväksi arvoksi on arvioitu 5 euroa/h ja eläkeläisen vastineeksi saaman työn arvo on siten 15 euroa (= 5 euroa/h x 3 h). Eläkeläinen ei tee tai hanki vaihtopiirin kautta muita töitä vuonna 2013. Hänelle ei synny töiden vaihtamisesta veronalaista tuloa, koska hänen tekemänsä ja vastaanottamansa työsuoritukset ovat luonteeltaan tavanomaista ja arvoltaan vähäistä naapuriapua.

Esimerkki 18. Putkiasentaja tekee lumitöitä 10 tovin verran vuonna 2013. Hän hankkii vaihtopiirin kautta toveilla koiran ulkoilutuspalvelua vuonna 2013. Koiran ulkoilutuksen käyväksi arvoksi on arvioitu 5 euroa/h ja vastikkeeksi saadun koiran ulkoilutuspalvelun arvo on siten 50 euroa (= 10 x 5 euroa/h). Putkiasentaja ei tee tai hanki vaihtopiirin kautta muuta vaihtotyötä vuonna 2013. Hänelle ei synny töiden vaihtamisesta veronalaista tuloa, koska hänen tekemänsä ja vastaanottamansa työsuoritukset ovat luonteeltaan tavanomaista ja arvoltaan vähäistä naapuriapua.

Tällaisista tavanomaisista ja arvoltaan vähäisistä naapuriapuun rinnastettavista työsuorituksista on lisää esimerkkejä edellä kohdassa 5.1.2.

5.2.3 Muu kuin verovapaan naapuriavun luonteinen vaihtotyö vaihtopiirissä

Tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä verovapaana naapuriapuna työsuoritusten vaihtamista vaihtopiirissä ei voida pitää, jos tehty työ liittyy työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jos jommankumman tai molempien osapuolten tekemä työ liittyy heidän harjoittamaansa tällaiseen toimintaan, on vastikkeeksi saatu työsuoritus aina veronalaista tuloa koko arvostaan.

Esimerkki 19. Putkiasentaja tekee vaihtopiirin välityksellä putkitöitä 5 tovin verran vuonna 2013. Hän hankkii vaihtopiirin kautta 3 tovilla sähköasennustöitä vuonna 2014. Sähköasennustyön kestoksi sovittiin kolme tuntia eli yksi tovi vastaa yhtä tuntia. Putkiasentajalle ei synny veronalaista tuloa vuonna 2013, koska hän ei saa vastineeksi työsuoritusta vielä kyseisen vuoden aikana.

Putkiasentajalle syntyy vastineeksi saadun sähköasennustyön perusteella veronalaista tuloa 3 tovin verran vuonna 2014, koska kyse on vastikkeellisesta työsuoritusten vaihtamisesta. Sähköasennustyöstä kyseisellä paikkakunnalla veloitetaan normaalisti 60 euroa/h. Putkiasentajan vastikkeeksi saaman sähköasennustyön veronalainen käypä arvo on siten 180 euroa (3 h x 60 euroa/h). Vaihtoehtoisesti sähköasennustyön arvo voidaan määrittää tällaisesta työstä normaalisti maksettavan palkan ja palkkaan liittyvien sivukulujen mukaan. Loput 2 tovia verotetaan myöhemmin tulevaisuudessa niiden käypään arvoon, kun putkiasentaja hankkii niillä palveluita vaihtopiiristä.

Lisää esimerkkejä työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvistä työsuorituksista on edellä kohdassa 5.1.3.

Myös jos palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä työsuoritus vaihdetaan vaihtopiirissä vastikkeena saatavaan tavanomaiseen naapuriapuun, on tällaisen työn tekijän veronalaista ansiotuloa hänen vastineeksi naapuriapuna saamansa työn käypä arvo. Naapuriapuna tehdyn työn tekijän veronalaista ansiotuloa on puolestaan hänen vastineeksi saamansa työn käypä arvo.

5.3 Veronalainen vaihtotyö ja kotitalousvähennys

Verovelvollinen voi TVL 127a §:n mukaan saada kotitalousvähennyksen käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä. Myös veronalaisesta vaihtotyöstä voi saada kotitalousvähennyksen, jos kotitalousvähennyksen yleiset edellytykset täyttyvät. Tuloverolain mukaan kotitalousvähennyksen voi saada työstä maksetun palkan tai ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle taholle maksetun työkorvauksen perusteella (TVL 127b §).

Yllä mainitun vuoksi kotitalousvähennyksen voi saada vaihtotyöstä maksetun korvauksen perusteella ainoastaan silloin, kun vaihtotyön muodossa maksettu korvaus on käsitelty saajan palkkatulona tai korvaus on katsottu ennakkoperintärekisteriin merkityn saajan työkorvaukseksi. Verovelvollisen on selvitettävä kotitalousvähennykseen oikeuttavan vaihtotyön muodossa maksetun palkan tai työkorvauksen määrä.

Esimerkki 20. Henkilö A teettää kolme tuntia kotitalousvähennyksen oikeuttavaa siivoustyötä ennakkoperintärekisteriin merkityllä toiminimellä toimivalla yrittäjä B:llä. Yrittäjä B:n käypä veloitus kolmen tunnin siivoustyöstä on normaalisti 150 euroa ja tämä katsotaan myös A:lle tehdyn työn arvoksi. A sopii B:n kanssa, että hän suorittaa siivoustyön maksun siten, että hän opettaa viitenä iltana puolitoista tuntia kerrallaan B:n lapselle matematiikan joukko-oppia (ei oikeuta kotitalousvähennykseen). Myös opetustyön käyväksi arvoksi katsotaan tässä tapauksessa 150 euroa.

Henkilö A:n voi saada kotitalousvähennyksen yrittäjä B:n toiminimen tekemän 150 euron arvoisen siivoustyön perusteella, jos B:n yritys laskuttaa siivoustyön A:lta työkorvauksena. B ilmoittaa opetustyön muodossa A:lta saamansa vastaavan suuruisen korvauksen tulona toiminimensä verotuksessa.

Esimerkki 21. Henkilö A teettää kolme tuntia kotitalousvähennyksen oikeuttavaa siivoustyötä ennakkoperintärekisteriin merkityllä toiminimellä toimivalla yrittäjä B:llä. Yrittäjä B:n käypä veloitus kolmen tunnin siivoustyöstä on normaalisti 150 euroa ja tämä katsotaan myös A:lle tehdyn työn arvoksi. A sopii B:n kanssa, että hän suorittaa siivoustyön maksun siten, että hän opettaa viitenä iltana tunnin kerrallaan B:n lapselle matematiikan joukko-oppia (ei oikeuta kotitalousvähennykseen). Opetustyön käyväksi arvoksi katsotaan tässä tapauksessa 100 euroa.

Henkilö A:n voi saada kotitalousvähennyksen yrittäjä B:n toiminimen tekemän siivoustyön perusteella, mutta vähennykseen oikeuttaa tässä tapauksessa vain A:n toiminimi B:lle maksuksi suorittaman työn arvo eli 100 euroa. B:n yritys laskuttaa tämän summan A:lta työkorvauksena ja B ilmoittaa 100 euron suuruisen korvauksen tulona toiminimensä verotuksessa.

Kotitalousvähennyksestä ja sen edellytyksistä on kerrottu laajemmin Verohallinnon ohjeessa Kotitalousvähennys (diaarinumero A6/200/2013, 14.1.2013).

5.4 Veronalaisen vaihtotyön ennakonpidätys ja ilmoittaminen

Seuraavassa käsitellään vastikkeellisen vaihtotyön perusteella määräytyvän veronalaisen tulon ennakonpidätys- ja ilmoittamisvelvollisuuksia. Vastikkeettomasta työstä tai tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä pidettävästä naapuriavusta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä tai ilmoittaa työn arvoa vero- tai vuosi-ilmoituksilla.

5.4.1 Palkka

Ennakkoperintälain (EPL, 2012.1996/1118) 13 §:n mukaiseksi palkaksi katsottavasta korvauksesta on toimitettava verokortin mukainen ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Jos verokorttia ei esitetä, on ennakonpidätys 60 %.

Kotitalous ei ole velvollinen suorittamaan ennakonpidätystä samalle saajalle maksetuista alle 1 500 euron palkoista tai työkorvauksista. Tällaisista suorituksista ei myöskään suoriteta työnantajan sosiaaliturvamaksua.

Työsuhteessa tehdystä vaihtotyöstä saadusta tulosta ei voida toimittaa ennakonpidätystä siksi, että rahapalkkaa ei makseta. Vaikka ennakonpidätystä ei olisikaan velvollisuutta tai mahdollisuutta toimittaa, on vaihtotyön muodossa saatu palkkatulo kuitenkin veronalaista ansiotuloa.

Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka ennakonpidätystä ei olisi toimitettu. Kotitalouden ei kuitenkaan tarvitse antaa vuosi-ilmoitusta, jos samalle työntekijälle vaihtotyönä maksetun palkan määrä ei ylitä 200 euroa kalenterivuodessa. Vaihtotyössä kumpikin osapuoli tekee erikseen vuosi-ilmoituksen toisen tekemän työn arvosta.

Esimerkki 22. Sähköasentaja A tekee päivän sähköasennustöitä henkilölle B ja henkilö B huolehtii korvauksena tästä sähköasentaja A:n lapsista viikon ajan tämän ollessa lomalla ulkomailla. Sähköasentaja A:n saama lapsenhoitoetu (käypä arvo tässä 500 euroa) on hänen veronalaista tuloaan, koska hän on vaihtanut tulonhankkimistoimintaan liittyvän suorituksen vastiketta vastaan. Henkilö B:n vaihtotyöstä saamaksi veronalaiseksi tuloksi katsotaan puolestaan sähköasentaja A:n tekemän asennustyön käypä arvo (käypä arvo tässä 400 euroa).

Henkilö B ilmoittaa antamallaan vuosi-ilmoituksella sähköasentaja A:lle maksamaan palkkana sähköasennustyöstä 500 euroa. Sähköasentaja A ilmoittaa antamallaan vuosi-ilmoituksella henkilö B:lle maksamaan palkkana lastenhoitotyöstä 400 euroa.

5.4.2 Työkorvaus

EPL 25 §:n mukaisesta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, ellei palkkion saaja ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Työkorvauksesta ei ole velvollisuutta suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksua.

Vaihtotyönä maksetusta työkorvauksesta ei voida toimittaa ennakonpidätystä siksi, että rahaa ei makseta. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen onko tulo veronalaista. Vaikka ennakonpidätystä ei ole velvollisuutta toimittaa, on vaihtotyöstä saatu työkorvaus kuitenkin veronalaista ansiotuloa.

Vaihtotyöstä maksettua työkorvausta ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella, kun siitä ei voida toimittaa ennakonpidätystä.

5.4.3 Vaihtotyöstä saadun veronalaisen tulon ja menojen ilmoittaminen veroilmoituksella

Verovelvollisen on ilmoitettava vaihtotyön muodossa saamansa veronalainen ansiotulo veroilmoituksellaan. Hänen on määritettävä vastikkeeksi saamansa vaihtotyön käypä arvo edellä kohdassa 5.1.1 todetulla tavalla.

Työsuhteessa saadun vaihtotyön arvo ilmoitetaan palkkana. Muussa toimeksiantosuhteessa saadun vaihtotyön arvo ilmoitetaan muuna ansiotulona. Verohallinto voi arvioida vaihtotyön arvon, jos verovelvollinen ei ole ilmoittanut vaihtotyön muodossa saamansa tulon käypää arvoa.

Jos verovelvolliselle on aiheutunut vaihtotyön tekemisestä vähennyskelpoisia kustannuksia, hän ilmoittaa kustannukset veroilmoituksellaan ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina.

Esimerkki 23. Sähköasentaja A tekee päivän sähköasennustöitä henkilölle B ja henkilö B huolehtii korvauksena tästä sähköasentaja A:n lapsista viikon ajan tämän ollessa lomalla ulkomailla. Sähköasentaja A:n saama lapsenhoitoetu on hänen veronalaista tuloaan, jonka käyvän arvon hän ilmoittaa veroilmoituksellaan muuna ansiotulona, jos se ei ilmene esitäytetyltä veroilmoitukselta. Verovelvollisen on myös korjattava esitäytettyä veroilmoitusta, jos veronalaisen vaihtotyön määrä on virheellinen esitäytetyllä veroilmoituksella.

Hän voi vähentää veroilmoituksellaan ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina B:lle tekemästään sähköasennustyöstä aiheutuneita materiaali yms. kustannuksia.

6 Ennakkoratkaisut

Ennakkoperinnästä ja tuloverotuksesta voi saada etukäteen sitovan tiedon siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Tuloverotusta koskevia ennakkoratkaisuja antavat Verohallinto ja keskusverolautakunta. Myös jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko suorituksen maksajan toimitettava ennakonpidätys, voi maksaja hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisut ovat maksullisia. Maksuista säädetään Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta annetussa asetuksessa (VvMA Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta 20.12.2012/1042).

Ennakkoratkaisut annetaan kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemus on vapaamuotoinen. Siinä tulee esittää yksilöitynä kysymys, johon ennakkoratkaisua haetaan. Hakijan on esitettävä myös asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Verohallinnon ohjeessa Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös (diaarinumero A15/200/2013, 19.6.2013), on tarkempia ohjeita ennakkoratkaisun hakemiseksi.

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Ylitarkastaja Petri Manninen

Sivu on viimeksi päivitetty 5.11.2013