Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutos
Avainsanat:
- Antopäivä
- 31.1.2012
- Diaarinumero
- A3/430010/2012
- Voimassaolo
- 1.1.2012 lähtien
- Valtuutussäännös
- Verohallintolaki (503/2010) 2 § 2 mom.
Arvonlisäveron verokannat nousevat 1.1.2013. Tässä ohjeessa on vanhat verokannat. Uudet verokannat ovat 24 % (yleinen verokanta), 14 % ja 10 % (alennetut verokannat). Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäverokantojen muutos 1.1.2013.
Laki arvonlisäverolain muuttamiseksi (1202/2011) vahvistettiin 2.12.2011. Lain mukaan vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin, yhteisöhankintaan ja maahantuontiin sovellettava verokanta korotettiin 0 %:sta 9 %:iin 1.1.2012 alkaen.
Sanoma- ja aikakauslehtien irtonumeromyyntiin sovelletaan yleistä 23 %:n verokantaa, eikä muutos vaikuta niiden verotukseen. Laki ei myöskään vaikuta arvonlisäverolain 56 §:n mukaiseen yleishyödyllisille yhteisöille myydyn sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnin verotukseen.
1. Sanoma- ja aikakauslehden käsite sekä tilausmyynnin edellytys
Arvonlisäverolaissa (AVL) ei ole määritelty sanoma- tai aikakauslehden käsitettä. Oikeus- ja verotuskäytännössä on viitattu sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (13.6.2003/460) (ja tätä edeltäneen painovapauslain (1/19)) sisältämään määritelmään. Sanoma- tai aikakauslehtenä on pidetty vähintään neljänä erillisenä numerona vuodessa ilmestyvää lehteä, jolla on vastuullinen päätoimittaja ja joka vastaa muotonsa ja rakenteensa puolesta yleistä käsitystä sanoma- ja aikakauslehdestä. Laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä on todettu, että julkaisijan tulee määrätä aikakautiselle julkaisulle vastaava toimittaja, jonka tehtävänä on muun muassa johtaa ja valvoa toimitustyötä sekä päättää aikakautisen julkaisun sisällöstä. Tilatun lehden myyjän, joka tekee lehden painotyön, tulee siten toimia myös lehden julkaisijana, jotta kyse voisi olla sanoma- ja aikakauslehtien alennetun verokannan alaisesta myynnistä. Muussa tapauksessa kyse on lähinnä valmistuspalvelun myynnistä, johon sovelletaan yleistä verokantaa (AVL 56 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa painoksen myynti on kuitenkin veroton).
Alennettua 9 %:n verokantaa sovelletaan vain tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tilausmyynnin edellytyksenä on lehden jakelu suoraan lukijalle eli lehden toimittamisen tulee olla osoitteellista. Lehden tilausmyynnillä on verotuskäytännössä katsottu tarkoitettavan paitsi suoraan tilaajalle tämän omaan osoitteeseen toimitettavan lehden myyntiä, myös tilannetta, jossa julkaisijana toimiva kustantaja myy yhdistykselle tai muulle yhteisölle lehden vuosikerran suoraan yhteisön tai yhdistyksen jäsenille toimitettuna. Lehden julkaisijan on siis vastattava jakelusta suoraan lukijoille.
Sanoma- ja aikakauslehtien alennettu verokanta koskee ainoastaan tavaroiden eli lehden painettujen kappaleiden tilausmyyntiä eikä sitä sovelleta painettujen lehtien sähköisten näköiskappaleiden tai sähköisten lehtien myynteihin, jotka ovat palvelua. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 4.10.2007 taltio 2505 mukaan verkkolehden myyntiin yhdessä painetun lehden kanssa ei sovelleta liittymisperiaatetta eikä siten myöskään painetun lehden verokantaa.
2. Lehden tilaajan vähennysoikeus
Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sisältämän arvonlisäveron vähennysoikeus määräytyy yleissäännöksen (AVL 102 §) mukaan. Sanoma- ja aikakauslehden hankintaan sisältyvän veron saa vähentää, kun lehti on hankittu verollista liiketoimintaa varten. Tämä vastaa sitä verotuskäytäntöä, mitä on sovellettu irtonumeroina ostettuihin lehtiin jo ennen tilattujen lehtien verokannan muutosta. Mikäli hankinta kohdistuu muuhun kuin verolliseen liiketoimintaan tai vähennysoikeutta on rajoitettu, ei veroa voida vähentää.
Arvonlisäverovelvollisen elinkeinonharjoittajan tilatessa lehtiä toimitiloihinsa asiakkaiden tai henkilöstön käyttöön, hankinta kohdistuu yleensä verolliseen liiketoimintaan ja vähennysoikeus on olemassa.
Kotiin tilatut lehdet ovat yleensä yksityistä kulutusta. Työntekijän kotiin tilatun lehden arvonlisäveron voi kuitenkin vähentää, jos kyse on ammattilehdestä tai muusta henkilön työtehtäviin liittyvästä lehdestä ja tehtävien hoitaminen edellyttää perustellusti lehden tilausta työntekijän kotiin. Työnantajan on oltava lehden tilaaja ja laskun tulee olla osoitettu sille. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osoitettuja laskuja, vähennysoikeutta ei ole.
Esimerkkejä:
1. Parturikampaamo tilaa erilaisia sanoma- ja aikakauslehtiä asiakkaidensa luettavaksi parturikampaamossa.
Hankinnat on tehty verollista liiketoimintaa varten ja kampaamolla on vähennysoikeus hankintojen arvonlisäveroista.
2. Teleyhtiö tilaa päivälehden työntekijänsä kotiin.
Vähennysoikeutta ei ole, koska hankinta liittyy työntekijän yksityiseen kulutukseen.
3. Oman käytön verotus
Oman käytön verotusta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sanoma- ja aikakauslehtiin silloin kun soveltamisen edellytykset täyttyvät.
Tavaran ottamisella omaan käyttöön tarkoitetaan sitä, että elinkeinonharjoittaja ottaa tavaran yksityiseen kulutukseen, luovuttaa tavaran vastikkeetta, taikka siirtää tai muulla tavalla ottaa tavaran muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Tavaran oman käytön säännöksiä sovelletaan vain, jos tavarasta on voitu tehdä vähennys tai tavara on valmistettu verollisen liiketoiminnan yhteydessä.
Tavaranäytteenä tapahtuvaa luovuttamista ei pidetä tavaran ottamisena omaan käyttöön (AVL 25 §). Tilattavien tai irtonumeroina myytävien sanoma- ja aikakauslehtien näytekappaleiden ilmaisjakelu tai tilauslehtien määräaikaiset tutustumistarjoukset eivät aiheuta oman käytön verotusta. Oman käytön verotusta eivät myöskään aiheuta esimerkiksi freelancer -toimittajille annetut niin sanotut työkappaleet.
Oman käytön säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa lehtiä tilataan vastikkeetta työntekijöille tai yhtiön ulkopuolisille sidosryhmille, eikä kyse ole aiemmin esitetystä vähennykseen oikeuttavasta käytöstä. Oman käytön säännöksiä sovelletaan myös luovutettaessa lehtitilauksia yksityiseen kulutukseen esimerkiksi markkinointi- ja myyntikampanjoiden yhteydessä silloin, kun kyse ei ole näytekappaleesta (esimerkiksi erilaisina kilpailupalkintoina). Henkilökunnan yksityiseen kulutukseen luovutettuihin lehtiin ja lehtitilauksiin sovelletaan oman käytön verotusta ilman euromääräistä alarajaa. Liikelahjoina tai markkinointi- ja myyntikampanjoiden yhteydessä tehtyinä ilmaisluovutuksina oman käytön veroa on suoritettava, mikäli luovutuksen arvo saajalle on yli 35 euroa (Verohallinnon ohje Oman käytön ja alivastikkeellisten luovutusten arvonlisäverotus, Dnro 621/40/2009, KHO 3.10.2006 taltio 2532).
Niin sanotut ilmaisjakelulehdet jaetaan lukijoille ilmaiseksi joko kotiin toimitettuina tai julkisilla paikoilla kuten esimerkiksi myymälöissä, kaduilla tai joukkoliikennevälineissä eikä niitä siten myydä lukijoille. Tällaisilla lehdillä ei voida katsoa olevan saajalleen taloudellista arvoa, eivätkä oman käytön verotusta koskevat säännökset tästä syystä sovellu ilmaisjakelulehtien ilmaisluovutuksiin. Ilmaisjakelulehdistä saatava tulo kertyy yleensä mainos- ja ilmoitusmyynnistä, joka on yleisen verokannan alaista immateriaalipalvelujen myyntiä. Jos ilmaisjakelulehdestä peritään vastike, esimerkiksi tilattaessa muuten ilmaiseksi jaettava lehti kotiin toimitettuna, ei kyse ole tämän myynnin osalta ilmaisjakelulehdestä. Lehden myynnin arvonlisäverokäsittelyyn sovelletaan tällöin mitä tilatuista sanoma- ja aikakauslehdistä säädetään.
Sanoma- ja aikakauslehtien osalta oman käytön veron peruste määräytyy AVL 74 §:n perusteella. Mikäli kyse on ostetusta lehdestä, on veron perusteena ostohinta tai tätä alempi todennäköinen luovutushinta.
Itse valmistetun tavaran osalta veron perusteena ovat valmistuksesta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset. Kyse on nimenomaan valmistuksen kustannuksista, eikä kustannuksiin sisällytetä valmistuksen ulkopuolisia kustannuksia, esimerkiksi markkinointikustannuksia. Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin liittyy useimmiten myös mainos- ja ilmoituspalvelujen myyntiä, eikä oman käytön veroa laskettaessa valmistuksen kustannuksiin tule sisällyttää näitä mainos- ja ilmoituspalvelujen myyntiin kohdistuvia kuluja.
4. Kansainväliset tilanteet
Kun tilattuja lehtiä toimitetaan ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille, sovelletaan kansainvälisen tavarakaupan säännöksiä. Näistä tarkemmin Verohallinnon ohjeissa: Arvonlisäverotus EU -tavarakaupassa, Vientikaupan arvonlisäverotus sekä Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa. Ahvenanmaan erityisasemasta on tietoa Verohallinnon ohjeessa Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa.
5. Alennukset, luottotappiot ja muut oikaisuerät
Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa kun tilatut lehdet toimitettiin tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava.
Esimerkki:
Asiakas tilaa lehden vuodeksi 1.11.2011 alkaen. Myyjä antaa asiakkaalle nopean tilaajan alennuksen. Asiakas maksaa tilauksen vuonna 2012. Lehdet toimitetaan sekä vuonna 2011 että vuonna 2012. Vuonna 2011 toimitettuihin lehtiin kohdistuviin alennuksiin sovelletaan 0 %:n verokantaa ja vuonna 2012 toimitettuihin lehtiin kohdistuviin alennuksiin 9 %:n verokantaa.
Oikaisuerään, joka kohdistuu vuonna 2011 kertyneeseen ennakkomaksuun, sovelletaan 0 %:n verokantaa, vaikka lehdet toimitetaan vuonna 2012 tai myöhemmin.
6. Voimaantulo
Uutta 9 %:n verokantaa sovelletaan, kun lehti on toimitettu, otettu omaan käyttöön tai maahantuotu 1.1.2012 tai sen jälkeen tai lehden yhteisöhankinta on kohdistettu lain voimaantulon jälkeisille kalenterikuukausille. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan 0 %:n verokantaa.
Kun tilauksen maksu kertyy myyjälle viimeistään 31.12.2011 lehdistä, jotka toimitetaan 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovelletaan näiden lehtien myyntiin 0 %:n verokantaa. Myyntiin sovellettava verokanta määräytyy siten tavaran luovutushetken tai mahdollisen ennakkomaksun kertymishetken mukaan. Esimerkiksi laskutusajankohdalla ei ole merkitystä. Laskulla on eriteltävä eri verokantojen alaiset myynnit (AVL 209b §). Jos lehtitilaus on laskutettu 9 %:n verokannalla 1.1.2012 tai sen jälkeen toimitettavista lehdistä ja maksu kertyy myyjälle ennen 1.1.2012, myyjän tulee antaa verovelvolliselle ostajalle korjattu lasku 0 %:n arvonlisäverolla. Verovelvollinen ostaja ei voi vähentää laskulle virheellisesti merkittyä veroa ja myyjän tulee tilittää vero oikein riippumatta laskun virheellisestä veron määrästä.
Esimerkki:
Asiakas tilaa sanomalehden vuodeksi. Tilaus alkaa 15.11.2011. Tilaus laskutetaan 20.11.2011 puolen vuoden jaksoissa (15.11.2011- 14.5.2012 ja 15.5.2012- 14.11.2012). Ensimmäisen jakson eräpäivä on 28.12.2011 ja toisen 28.6.2012.
a) Asiakas maksaa molemmat jaksot 22.12.2011.
Koska myyntihinta kertyy myyjälle ennen 1.1.2012, sovelletaan myyntiin kokonaisuudessaan 0 %:n verokantaa. Jos asiakkaalle annetussa laskussa on käytetty 15.5.2012- 14.11.2012 toimitettavien lehtien myynnin osalta 9 %:n verokantaa, myyjän on annettava verovelvolliselle asiakkaalle uusi korjattu lasku jossa verokantana on 0 %.
b) Asiakas maksaa laskun ensimmäisen jakson 3.1.2012 ja toisen 28.6.2012.
Koska myyntihinta on kertynyt myyjälle 1.1.2012 tai sen jälkeen, on myynti ensimmäisen laskutusjakson osalta jaettava 0 %:n verokannan alaiseen myyntiin 15.11.2011- 31.12.2011 toimitettujen lehtien osalta ja 9 %:n verokannan alaiseen myyntiin 1.1.- 14.5.2012 toimitettujen lehtien osalta. Laskulla on eriteltävä eri verokantojen alaiset myynnit. Verovelvolliselle asiakkaalle on annettava uusi korjattu lasku, jos alkuperäisessä laskussa on käytetty ensimmäisen laskutusjakson osalta 0 %:n verokantaa. Tässä korjatussa laskussa 15.11.2011 - 31.12.2011 toimitetut lehdet laskutetaan 0 %:n verokannalla ja 1.1.2012 - 14.5.2012 toimitetut lehdet 9 %:n verokannalla. Toisen laskutusjakson maksu on kokonaisuudessaan 9 %:n verokannan alaista.
Sellaisten vähintään kuukauden ajaksi tilattujen lehtien yhteisöhankintoihin, jotka on kohdistettava tammikuulle 2012 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta 9 %:n verokantaa. Yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Velvollisuus suorittaa veroa syntyy, kun hankinta on tehty. Hankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on vastaanotettu tai jona se olisi otettu omaan käyttöön. Jos ostajalle annetaan hankinnasta lopullinen lasku toimituskuukauden aikana, yhteisöhankinta kohdistetaan toimituskuukaudelle.
Esimerkki:
Yritys tilaa lehden vuodeksi Ruotsista. Lehdet, jotka toimitetaan joulukuussa 2011, laskutetaan tammikuussa 2012. Yhteisöhankintaan sovellettava verokanta on 9 %, koska yhteisöhankinta kohdistetaan tammikuulle 2012. Jos sekä toimitus että laskutus tapahtuvat joulukuussa 2011, sovellettava verokanta on 0 %.
Johtava veroasiantuntija
Päivi Taipalus
Ylitarkastaja, Konserniverokeskus
Sami Puska