Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu vuosi-ilmoitusvelvoitteista verovuodelta 2024

1 Ohjeen soveltamisalasta ja sivullisen tiedonantovelvoitteista

Tämä ohje käsittelee verotusmenettelystä annetun lain (VML, 1558/1995) 22 a §:n mukaisen laiminlyöntimaksun määräämisen perusteita VML 3 luvun mukaisten sivullisen tiedonantovelvoitteiden osalta.

Tässä ohjeessa käydään läpi laiminlyöntimaksujen määräämisen perusteita erityisesti sellaisten vuosi-ilmoitustietojen osalta, joita kerätään luonnollisten henkilöiden esitäytettyä veroilmoitusta varten. Verohallinnon henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisten, kuten suorituksen maksajien, antamiin vuosi-ilmoitustietoihin. Esitäytetyn veroilmoitusmenettelyn edellytyksenä on, että sivullisten Verohallinnolle antamat tiedot ovat oikein ja että ne annetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Vuosi-ilmoitustietoja käytetään myös yritysten verotuksessa.

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä VML 22 a §:n mukainen laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon mm. annettavien tietojen määrä, koska puuttuvien ja virheellisten tietojen määrällä on huomattava vaikutus monen verovelvollisen esitäytetyn veroilmoituksen tietosisältöön.

Tätä ohjetta ei sovelleta määrättäessä laiminlyöntimaksuja seuraavissa tilanteissa:

• Tätä ohjetta ei sovelleta tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) perusteella tulorekisteriin annettavien tietojen ilmoittamisvelvollisuuteen. Tulorekisterin osalta sovelletaan ohjetta Tulorekisteri-ilmoittamisen laiminlyöntimaksu (VH/377/00.01.00/2021).
• Tämä ohje ei myöskään koske oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 39 §:n mukaan määrättävää laiminlyöntimaksua, eikä arvonlisäverolain (1501/1993) 168 a §:n mukaan määrättävää laiminlyöntimaksua yhteenvetoilmoituksen laiminlyönnistä. Näiden osalta sovelletaan ohjetta koskien seuraamusmaksuja oma-aloitteisessa verotuksessa (VH/2950/00.01.00/2023)
• Tämä ohje ei koske VML 17 a – f §:ien (FATCA ja DAC2/CRS, DAC6, DAC7) mukaisissa tilanteissa määrättäviä laiminlyöntimaksuja. Näiden tilanteiden osalta on annettu erillinen ohje Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu eräiden kansainväliseen tietojenvaihtoon liittyvien ilmoitusvelvoitteiden osalta (VH/2701/00.01.00/2023)
• Tätä ohjetta ei sovelleta oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 7 momentin mukaisen maksupalveluntarjoajia koskevaan tiedonantovelvollisuuteen. Tämän osalta on annettu erillinen ohje (VH/2702/00.01.00/2023)

Verohallinnon päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta määrätään tarkemmin sivullisten velvollisuudesta antaa vuosi-ilmoitustietoja verotuksen toimittamista varten. Päätöksen (VH/5985/00.01.00/2023) 43 ja 44 §:ssä määrätään tietojen antamisajasta ja -tavasta.

Lisäksi tietojen antamisaikaa ja -tapaa koskevia määräyksiä on muun muassa seuraavissa Verohallinnon antamissa päätöksissä:

• Verohallinnon päätös rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta (VH/1950/00.01.00/2019), sekä
• Verohallinnon päätös korkotulon lähdeverosta annetussa laissa tarkoitetun koronmaksajan yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (A70/200/2016)

2 Tietojen antamisaika

Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa viimeisenä antamispäivänä. Jos ilmoituksen antamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava Verohallinnossa seuraavana arkipäivänä.

Vuosi-ilmoitukset on annettava pääsääntöisesti 31.1.2025 mennessä.

Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava antamisaika:

• Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista on annettava viimeistään 15.2.2025
• Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 24.2.2025

Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voidaan hakea pidennystä, jos vuosi-ilmoitusta ei voida antaa määräaikana.

3 Tiedonantotapa

Verohallinnon päätöksellä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (VH/5985/00.01.00/2023) määrätään tietojen antamistavasta eri vuosi-ilmoitusten osalta. Lähtökohtaisesti tiedot voidaan antaa sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen Verohallinnon julkaisemissa sähköisissä ilmoittamispalveluissa tai Verohallinnon lomakkeella. Tästä poiketen päätöksellä määrätään, että tietyt ilmoitukset voidaan antaa vain sähköisesti. Tarkemmat erittelyt näistä sähköisesti annettavista ilmoituksista sekä erityistilanteista, joissa ilmoitukset on annettava sähköisesti, löytyvät yleistä tiedonantovelvollisuutta koskevan päätöksen tiedonantotapaa koskevista määräyksistä.

4 Vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentäminen hakemuksesta

Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä Verohallinnon yksikköön viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä antamispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Mikäli hakemus saapuu vasta edellä mainitun ajan jälkeen, hakemuksen katsotaan saapuneen myöhässä eikä sitä käsitellä. Vain erityisestä syystä viimeisen antamispäivän jälkeen saapuneeseen hakemukseen voidaan myöntää pidennystä.

Pidennystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voi hakea suullisesti tai kirjallisesti. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2025, lisäaikaa voidaan antaa puhelimitse 3.2.2025 saakka. Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa, pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lisäaikaa 10.2.2025 saakka. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 24.2.2025, hakemus on tehtävä kirjallisesti. Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa hakemuksen perusteella myönnettyyn myöhempään palautusaikaan mennessä.

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot:

• päiväys
• tiedonantovelvollisen nimi
• y- tai henkilötunnus
• vuosi-ilmoitus, johon lisäaikaa haetaan
• mihin asti tiedonantovelvollinen hakee lisäaikaa
• perustelut lisäajan hakemiselle
• tiedonantovelvollisen/asianhoitajan yhteystiedot

5 Laiminlyöntimaksua koskeva yleinen sääntely

Vuosi-ilmoituksen antamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelylain 22 a §:n mukainen laiminlyöntimaksu, joka soveltuu tiedonantovelvollisen yleisen ja erityisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Laiminlyöntimaksun suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin eli pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Laiminlyöntimaksun määrääminen edellyttää aina tiedonantovelvollisen kuulemista.

Tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos

1. tiedonantovelvollisuuden tai muun verotusmenettelylain 3 luvun mukaisen velvoitteen täyttämiseksi annettavassa ilmoituksessa, muussa tiedossa tai asiakirjassa taikka noudatettavassa menettelyssä on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä tiedonantovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta sen korjaamiseksi;
2. tiedonantovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan myöhässä; taikka
3. tiedonantovelvollinen on antanut tiedot muulla tavalla kuin laissa säädetään tai Verohallinto määrää.

Jos tiedonantovelvollinen on antanut tiedonantovelvollisuuden tai muun verotusmenettelylain 3 luvun mukaisen velvoitteen täyttämiseksi annettavan ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka suorittanut vaaditun menettelyn olennaisesti puutteellisena tai virheellisenä taikka antanut tai suorittanut ne vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Jos tiedonantovelvollinen on tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta tai on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt olennaisesti muun verotusmenettelylain 3 luvun mukaisen velvoitteen osittain tai kokonaan, tiedonantovelvolliselle voidaan määrätä enintään 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Laiminlyöntimaksua määrättäessä otetaan huomioon myös tiedonantovelvollisen annettavien tietojen määrä.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Laiminlyöntimaksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle laiminlyöntimaksulle peritään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 a §:n mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan päätöksellä määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksun suorittamispäivään. Maksamattomalle laiminlyöntimaksulle perittävä viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä sekä raportointi- että muiden velvoitteiden kuten huolellisuusvelvoitteiden laiminlyönnistä.  Laiminlyöntimaksu on ilmoitus- ja tietovirtakohtainen. 

6 Laiminlyöntimaksun määräytyminen

Laiminlyöntimaksu määrätään erikseen jokaisesta puuttuvasta, olennaisesti virheellisestä tai myöhässä annetusta vuosi-ilmoituksesta tai siitä, että Verohallinnon selvityspyyntöön ei ole saatu hyväksyttävää vastausta.  Laiminlyöntimaksun määräämisessä voidaan ottaa huomioon mm.  ilmoittajan laiminlyöntien ja puuttuvien saajaerittelyjen lukumäärä, kuinka monta kertaa ilmoittajaa on kehotettu antamaan puuttuva vuosi-ilmoitus, annettavien tietojen taloudellinen arvo sekä vuosi-ilmoituksen antamisajankohta. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös, jos vuosi-ilmoitusta ei anneta Verohallinnon määräämällä tiedonantotavalla. Maksu on korkeampi, jos vuosi-ilmoituksen tietoja ei ole annettu 7.3.2025 mennessä tai ilmoitusta ei ole lainkaan annettu.  Laiminlyöntimaksun suuruutta korotetaan, mikäli laiminlyönti on toistuvaa.

7 Laiminlyöntimaksun suuruus

Laiminlyöntimaksu määräytyy tämän luvun mukaisen taulukon mukaisesti niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja. Laiminlyöntimaksu määräytyy tiedonantovelvollisen tietojen taloudellisen euromääräisen arvon mukaan tai vuosi-ilmoituksen saajaerittelyjen lukumäärän mukaan riippuen siitä kumpi on suurempi.

Jos tiedonantovelvollinen on tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut ilmoitusta tai on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt olennaisesti muun verotusmenettelylain 3 luvun mukaisen velvoitteen osittain tai kokonaan, laiminlyöntimaksun suuruus on aina vähintään kaksinkertainen yllä olevan taulukon maksuista ja enintään 15 000 euron suuruinen. Laiminlyöntimaksun 15 000 euron rajaa sovelletaan maksuvuosi ja ilmoituskohtaisesti.

Laiminlyöntimaksua voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että tiedonantovelvollisen laiminlyönti on olosuhteisiin nähden vähäinen.

8 Tietojen taloudellisen arvon määrittely

Kappaleen 7 (laiminlyöntimaksun suuruus) taulukon mukainen ilmoitettavien tietojen taloudellinen arvo määritetään eri vuosi-ilmoitusten osalta seuraavien erien perusteella:

9 Oikaisu ja muutoksenhaku

Tiedonantovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea laiminlyöntimaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

Tiedonantovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa siitä, kun tiedonantovelvollinen on saanut tiedon Verohallinnon päätöksestä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika on 60 päivää päätöksen tekemisestä.

pääjohtaja Markku Heikura

johtava asiantuntija Lauri Luukkonen