Vaaliavustusten ja vaalimenojen käsittely verotuksessa

Tämä ohje korvaa aikaisemman, viimeisen kerran 27.9.2004 päivitetyn, samannimisen muistion. Ohjeella ei muuteta aikaisempaa käytäntöä.

Yleistä

Vaaliavustus on vapaaehtoinen suoritus oikeussubjektilta toiselle. Se on tavallisesti vastikkeeton. Siihen sisältyy lahjoittamistarkoitus. Lisäksi avustukseen on voitu liittää määräys sen käyttötarkoituksesta. Kolmea ensin mainittua tekijää on tavattu pitää lahjan tunnusmerkkeinä. Tästä johtuen on vaaliavustuksen yleensä katsottu olevan perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) tarkoitettu saanto.

Lahjan ja tulon välinen raja ei kuitenkaan aina ole selkeä. Kun vaaliavustuksen saaminen liittyy työ- tai liikesuhteeseen, voi avustus tulla käsiteltäväksi tuloverotuksen piirissä. Lahjaverotukseen nähden tuloverotus on ensisijainen verotuksen muoto. Jos avustus käsitellään verotettavana tulona, ei sen verottaminen lahjana ole mahdollista.

Vaaliavustusta voidaan pitää veronalaisena palkkatulona esimerkiksi silloin, kun avustuksen saamiseen liittyy työsuhteen tunnusmerkkejä tai avustus saadaan työsuhteen perusteella (vrt. KHO 1979/5285). Samoin avustus voi olla veronalaista peiteltyä osingonjakoa, jos avustus saadaan osakkuusaseman perusteella (KHO 1984/3469).

Lahjan veronalaisuudesta

Lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle:

1. jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa, sekä
2. Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta (PerVL 18.1 §).

Lahjaveroa ei kuitenkaan suoriteta sellaisesta omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle taikka muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus (PerVL 2.1 §). Esimerkkeinä yleishyödyllisestä toiminnasta mainitaan lainkohdassa tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus. Muuna yleishyödyllisenä tarkoituksena on pidetty esim. poliittista toimintaa. Ollakseen yleishyödyllinen yhteisö, ei yhdistyksen taikka muun yhteisön, laitoksen tai säätiön tarkoituksena saa olla tuottaa taloudellisia etuja toimintaan osallisille.

Lahjaveroa ei suoriteta alle 4 000 euron arvoisesta lahjasta. Jos lahjansaaja kuitenkin saa samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa useita lahjoja, lasketaan näiden lahjojen arvot yhteen ja lahjavero määrätään lahjojen yhteisarvon perusteella (PerVL 19 §). Kultakin lahjanantajalta saadut lahjat arvostetaan erikseen.

Lahjaveron suuruus riippuu antajan ja saajan välisestä sukulaisuussuhteesta sekä siirtyvän omaisuuden arvosta. Kun sukulaisuussuhdetta ei ole, on määrättävä lahjavero kaksi kertaa suurempi kuin lähisukulaisten välisistä lahjoista määrättävä lahjavero (PerVL 19a ja 11 §).

Puolueen saama vaaliavustus

Muun ohessa puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä pidetään tuloverolain mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen (TVL 22 §). Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverotuksessa verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta ja eräistä kiinteistöistä saamistaan tuloista.

Perintö- ja lahjaverolaissa ei ole tarkasti määritelty, mitä siinä tarkoitetaan yleishyödyllisellä yhteisöllä. Arvioitaessa lahjaverotuksessa käytettävän yleishyödyllisen yhteisön käsitettä voidaan tulkinnassa käyttää hyväksi tuloverotuksessa käytettävän yleishyödyllisen yhteisön käsitteen sisältöä. Näistä lähtökohdista voidaan puoluerekisteriin merkittyä puoluetta pitää myös lahjaverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä.

Puolueen vaalitoimintaan annettu avustus saattaa sisältää määräyksen, jonka mukaan avustus on käytettävä nimetyn tai nimettyjen ehdokkaiden vaalimainontaan. Tällaisesta määräyksestä huolimatta puolue voidaan katsoa lahjansaajaksi, jos avustus on esimerkiksi kirjattu puolueen kirjanpitoon.

Näin ollen puolueen saamaa vaaliavustusta voidaan pitää verosta vapaana lahjana.

Valitsijayhdistyksen saama vaaliavustus

Valitsijayhdistyksen toiminta voidaan rinnastaa rekisteröidyn puolueen toimintaan, koska yhdistyksen tavoitteena on saada ehdokas valituksi luottamustehtävään. Voidaan myös katsoa, että valitsijayhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Tällöin valitsijayhdistyksenkin toiminta on yleishyödyllistä toimintaa. Verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, kuinka pysyväksi valitsijayhdistys on perustettu ja tuleeko ehdokas valituksi.

Näin ollen valitsijayhdistyksen saamaa vaaliavustusta voidaan pitää verosta vapaana lahjana.

Ehdokkaan tukiryhmän saama vaaliavustus

Ehdokkaan valitsemiseksi perustetun tukiryhmän hallinnoimia varoja voidaan pitää erityiseen tarkoitukseen varattuna varallisuuskokonaisuutena. Tukiryhmää voidaan siten pitää verotuksessa yhteisönä (TVL 3 §). Tukiryhmän tavoitteena on saada ehdokas valituksi luottamustehtävään. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että ehdokkaan tukiryhmän varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Ehdokkaan tukiryhmän toiminta on siten yleishyödyllistä toimintaa. Verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, kuinka pysyväksi tukiryhmä on perustettu ja tuleeko ehdokas valituksi.

Näin ollen ehdokkaan tukiryhmän saamaa vaaliavustusta voidaan pitää verosta vapaana lahjana.

Ehdokkaan saama vaaliavustus

Periaatteellista eroa ehdokkaan tukiryhmälle maksetun ja ehdokkaalle maksetun avustuksen välillä ei olisi syytä tehdä, jos antajan tarkoitus ja rahan tosiasiallinen käyttö on samanlaista. Käytännössä lienee kuitenkin mahdotonta osoittaa, että ehdokkaan nimellä maksettu avustus kuuluu sellaiseen erilliseen varallisuuskokonaisuuteen, jota voitaisiin pitää yleishyödyllisenä yhteisönä.

Näin ollen ehdokkaan saamaa vaaliavustusta on pidettävä ehdokkaan veronalaisena lahjana, jos samalta antajalta kolmen vuoden aikana saadun avustuksen määrä nousee 4 000 euroon tai sen yli.

Kun lahjan arvo nousee edellä mainittuun määrään, on lahjansaajan annettava lahjaveroilmoitus. Mainittua summaa pienemmistä lahjoista veroilmoitusta ei tarvitse tehdä.

Lahjaveroilmoitus on siten annettava esimerkiksi silloin, kun samalta tukijalta on saatu vähintään 4 000 euron arvoinen tuki vaalikampanjan rahoitukseen. Tämän lisäksi ehdokas on velvollinen ilmoittamaan saamansa vaaliavustuksen myös kunnan keskusvaalilautakunnalle kunnallisvaalien osalta tai oikeusministeriölle muiden vaalien osalta (Laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta 414/2000).

Vaalimenojen korvaamisesta saatu etu

Puolueen nimeämän ehdokkaan vaalimainonnasta saatavan edun voidaan periaatteessa katsoa tulevan sekä ehdokkaan että puolueen hyväksi. Käytännössä näitä etuja on kuitenkin mahdotonta erottaa toisistaan. Näin ollen ehdokkaalle ei yleensä synny veronalaista etua siitä, että vaalimainonnan menoja on maksanut muu kuin ehdokas itse.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei ehdokkaan puolesta maksetuista vaalimainonnan menoista syntynyt ehdokkaalle veronalaista etua, koska mainostamiseen käytetyt varat eivät olleet ehdokkaan määräämisvallassa (KHO 1981/2236). Tämän ratkaisun periaatetta voitaneen soveltaa myös ehdokkaan puolesta maksettuihin muihin vaalimenoihin.

Edellä olevaa periaatetta ei kuitenkaan voida soveltaa ehdokkaan rahana saamaan vaaliavustukseen, koska varat tulevat tällöin ehdokkaan määräämisvaltaan.

Vaalimenojen vähennyskelpoisuus ehdokkaan verotuksessa

Vaalimenojen ei voida katsoa liittyvän niin läheisesti ehdokkaan tulonhankkimistoimintaan, että vaalimenot voitaisiin vähentää ehdokkaan veronalaisista tuloista. Sen vuoksi vaalimenoja on pidettävä vähennyskelvottomina menoina (KHO 1971/1686).

Jos ehdokas rahoittaa vaalimenonsa lainavaroilla, tästä lainasta maksettuja korkoja ei voida pitää tuloverolain 58 §:n tarkoittamina tulonhankkimiseen kohdistuvina korkoina. Ne eivät siis ole lainkaan vähennyskelpoisia.

Vaalimenojen vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa

Poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneet menot eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa, koska nämä menot eivät yleensä liity riittävän läheisesti yrityksen harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Näin ollen poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneita menoja ei pääsääntöisesti voida vähentää verotuksessa (esim. KVL 1977/719).

Vähennyskelpoisena voidaan kuitenkin pitää esimerkiksi puoluepoliittisissa lehdissä julkaistuista mainoksista aiheutuneita kuluja, mikäli yritys on saanut todellista näkyvää mainosta. Kulujen suuruus ei saa ylittää tavanomaisia mainoskuluja. Ylihintaa pidetään vähennyskelvottomana. Huomattavaa on, että vaikka vähäiset mainoslahjat ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, poliittiseen tarkoitukseen annettu pienikään lahja ei ole vähennyskelpoinen.

Jos yritys tukee poliittista toimintaa luovuttamalla suoritteitaan ja palveluksiaan alihintaan, voidaan yrityksen veronalaista tuloa korjata alihinnoittelun vuoksi (KHO 1985/4008 ja 4137).

Oikeustapauksia

KHO 1971/1686:
Kansanedustajaksi valitulla olleita vaalikuluja ei voitu vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina kustannuksina kansanedustajan toimesta saadusta tulosta. Verovuosi 1966.

KVL 1977/719:
Yhtiön toimialana oli teollisuuden tarvitsemien tavaroiden ja tarvikkeiden hankinta. Paasikivi-seura oli tarjonnut yhtiölle ostettavaksi 10 kappaletta 2.500 mk:n arvoisia taidejäljennöksiä. Paasikivi-seura pyrki taidejäljennösten myyntikampanjalla rahoittamaan tasavallan presidentin vaalikampanjaa. Taidejäljennöksiä oli tarjottu ostettavaksi kaikkiaan 5 000 kappaletta eri teollisuuslaitoksille ja suurimpien yritysten toimitusjohtajille. Hakijayhtiön toimitusjohtaja-pääosakas kuului erään poliittisen puolueen taustaryhmään. Yhtiö ei saanut vähentää taidejäljennösten hankinnasta aiheutuvia menoja.

KHO 1979/5285:
Verovelvollinen, joka oli suorittanut opetustyötä erään uskonnollisen yhdyskunnan evankelistana, oli yhdyskunnalta saanut määräraha-avustusta verovuonna yhteensä 2.460 markkaa, minkä lisäksi hän oli saanut kirjallisuuden levittämisestä verovuonna yhteensä 221 markkaa. Lisäksi toiset yhdyskunnan jäsenet olivat antaneet hänelle ruoka- ja vaateavustuksia. Kun noiden avustusten perusteena katsottiin olleen pääasiassa evankelistana suoritetun työn tukeminen. avustuksia pidettiin siltä osin evankelistan veronalaisena työstä saatuna tulona, jonka raha-arvosta oli kuitenkin vähennettävä opetustyöstä aiheutuneet menot. Verovuosi 1976.

KHO 1981/2236:
Yhtiö oli maksanut kansanedustajaehdokasta koskevan, sanomalehdessä julkaistun vaali-ilmoituksen. Ehdokkaan ei katsottu tämän johdosta saaneen kunnallisverotuksessa veronalaista tuloa tai veronalaista lahjaa. Verovuosi 1972.

KHO 1984/3469:
Osakeyhtiö oli suorittanut vähemmistöosakkaansa vaalimainonnasta aiheutuneet kulut. Kulujen määrä oli lisättävä osakkaan veronalaisiin tuloihin. Verovuosi 1979. Äänestys 6-1.

KHO 1985/4008:
Yhtiö oli myöntänyt vaali-ilmoitusten julkaisemisen yhteydessä normaaleista ilmoitushinnoista eräille yhteisöille, kansanedustajaehdokkaille ja heidän valitsijayhdistyksilleen niin sanottua taulukkoalennusta huomattavasti suuremmat alennukset lähinnä tukeakseen tiettyä poliittista aatesuuntaa ja sitä edustavia ehdokkaita. Näin myönnettyjä alennuksia vastaavat määrät, siltä osin kuin ne olivat ylittäneet vaali-ilmoituksista yhtiölle aiheutuneet hankintamenot, oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 §:n 3 momentin nojalla pidettävä yhtiön veronalaisena tulona. Verovuosi 1975.

KHO 1985/4137:
Puoluerekisteriin merkityn puolueen paikallisyhdistys julkaisi yleisesti tilattavaa sanomalehteä. Yhdistys oli vaalien yhteydessä julkaissut tuossa lehdessä lähinnä joko yhdistyksen tai sen jäsenjärjestöjen vaali-ilmoituksia tulouttamatta kirjanpidossaan niiden alkuperäisiä hankintamenoja vastaavia määriä tai perimättä ilmoitusten julkaisemisesta korvausta. Tällä tavoin yhdistys oli tarkoittanut edistää yhdistyksen
ja sen lehden edustamaa poliittista aatesuuntaa sekä tukea tätä edustavia ehdokkaita. Yhdistyksen liiketoiminnassaan palvelujen muodossa ottamien etuuksien alkuperäisiä hankintamenoja vastaavia määriä oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 § 3 momentin nojalla pidettävä yhdistyksen veronalaisena tulona. Verovuosi 1976. Verovuosi 1977. Verovuosi 1979. Verovuosi 1980.

Apulaisjohtaja  Anneli Kukkonen

Ylitarkastaja  Anna Sirén